En sitten malttanut kuin vähän toista päivää antaa levätä paahdon jälkeen - piti tänään aamukahvina makustella.
Paahto onnistui I-roastilla oikein hyvin (vaikka vähän pelkäsin pavun koon takia). Hapokkuutta löytyy kyllä aika kivasti, mutta se esiintyy varsin miellyttävänä (tulee tuntemus että kahvi "leijuu" suussa kielen päällä - ei minkäänlaista pistävyyttä) ja luo aika mukavan hedelmäisen kokonaisvaikutelman. Makeakin tämä mielestäni on.
Tuosta paahdosta:
Paahdoin 125 grammaa (enempää ei missään nimessä kannata laittaa, menee muuten varmasti lopussa tukkoon!). Pelkäsin ensin ettei iroast jaksaisi näitä pyöritää, mutta se "ampuilikin" niitä ympäri paahtokammiota tuulettimen ollessa pienellä nopeudella (tuohon pavun laajan pinta-alaan nappaakin "tuuli" hyvin kiinni). Kun tuuletin vaihtoi isommalle vaihteelle jossain 2 minuutin jälkeen alkoi papumassa pyöriä mallikkaasta (alussa tuo "ampuilu" tapahtui vähän turhan harvakseltaan). 106 grammaa jäi tuotetta paahdon jälkeen - kuorta ei tullut käytännössä ollenkaan.
I-Roastissa oli profiilina viimeaikojen "suosikki": 190/4, 200/2, 208/2, 216/1, 222/6 (1.85kOhm)
Tällä lämpötila papumassassa nousi 200 asteeseen ensimmäisen 5 ja puolen minuutin aikana (5:30/200), eka raksu alkoi noin 6:10 (n. 205 astetta) ja lämpötila kohosi tästä hissukseen 222:teen jolloin paahto lopetettiin kohdassa 9:00 - jäi sopivan vaaleaksi, ehkäpä hitusen voisin uskaltaa ensikerralla tummentaa (niin että loppuun vähän enemmän lämpöä). Tosin tämä papu taas näyttää paljon vaaleammalta paahdettaessa (pintaväritykseltään) kuin "normaalit" arabicat - tuolla kuvassa olevan pikkupavun kun jauhaa niin jauheen väri on aika lähellä (hitusen tummempi vain) tuota maragogypen pintaväriä (verrokkipapu oli paahdettu samalla profiililla aikaan 9:10/221 astetta - maragogype sai mennä 222:teen koska se oli paljon massiivisempi ja halusin varmistaa että sisus ei jää "raa-aksi").
