Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Late]

Otsikonmukainen pariskunta saapui tänään ja heti on kysymyksiä. Hakujakin toki käytän, mutta jos voisi vähän oikaista...

Mikä on oikea jauhatuskarkeus?

Kuinka kauan pavut säilyvät myllyn säiliössä vs. pussissaan?

Veden vaihto: Silvian vesisäiliön irrottaminen on aavistuksen työlästä aiempaan malliini verrattuna, tulee jopa mieleen että laitteen metallireuna vielä rikkoo letkut. Kauanko vesi säilyy "tuoreena" säiliössä: pitäisikö vaihtaa joka kerta, päästättekö läpi vai miten menettelette?

Ja vielä: pitäähän tamppaus tehdä tasaisesti koko alalta? Millä voimalla?

Ekasta shotista tuli aivan litkua... :cry:  Harjoittelun ja tiedon puutetta toki.

Kiitän vastaajia.

[akallio]

Mikä on oikea jauhatuskarkeus?

Sellainen jolla shotin valuma-aika tulee oikean pituiseksi. Jossain määrin tämä on makuasia. Asia on selvitetty hyvin täällä:
http://www.wholelattelove.com/articles.cfm?articleID=32

Kuinka kauan pavut säilyvät myllyn säiliössä vs. pussissaan?

Ei suuremmin eroa, mutta tiiviimpi säilytysrasia on toki parempi. Jos pavut on paahdon jälkeen pakattu hyvään säilytyspussiin, niin kun ne ensimmäisen avauksen jälkeen saavat "happikylvyn" lähtee vanheneminen siitä käyntiin, eikä asiaan voi vaikuttaa enää juurikaan erilaisilla säilytysrasioilla. Eli sitten vaan vedetään kahvit naamaan kovaa vauhtia ja ostetaan uusi pussi.

Veden vaihto: Silvian vesisäiliön irrottaminen on aavistuksen työlästä aiempaan malliini verrattuna, tulee jopa mieleen että laitteen metallireuna vielä rikkoo letkut. Kauanko vesi säilyy "tuoreena" säiliössä: pitäisikö vaihtaa joka kerta, päästättekö läpi vai miten menettelette?

Helsingin Vesi on tehnyt tutkimuksia, jossa on säilytetty paikallista kraanavettä suljetussa pullossa. Tämä kokeilu on nyt jatkunut kai 2 vuotta ja tähän mennessä vedessä ei ole havaittu mitään laadun heikkenemistä. Eli jos kraanavesi on kohtuulliseen suljetussa säiliössä ja hygieniasta pidetään huolta, niin sen pitäisi säilyä varsin hyvin. Vesi kyllä hapettuu säiliössä ollessaan, ja sen vaikutusta uuttoon en tarkemmin tiedä. Toki se kannattaa vaihtaa mahdollisimman usein.

Ja vielä: pitäähän tamppaus tehdä tasaisesti koko alalta? Millä voimalla?

Kyllä. Voimalla ei ole niin väliä, kunhan se on suhteellisen sama joka kerta. Itse käytän "paljon voimaa", se on helposti toistettavissa ja tiivis kakku kestää vaikka sitä vahingossa vähän kolauttaa tms.

[Esa]

Eipä paljon lisättävää. Minäkin pidän parhaana tampata kovalla voimalla ja säätää valuma-ajan pelkästään myllyllä 25-35 sekuntiin. Kova voima = hartiavoimin, mutta jalat eivät sentään nouse maasta. Jos panet kylpyhuonevaa'an alle, niin vähintään 20 kg kun saat näyttämään niin alkaa riittää. Muista myös vakioida purun määrä. Kun löysää purua on kuppi reunojaan myöten täynnä, se on tampattuna jousiuraan saakka, mikä on oikea määrä. Jos kahva ei väänny loppuun asti, purua on liikaa. Jos kakun päälle jää vettä, purua on liian vähän. Litkua tulee kun puru on liian karkeaa tai sitä on liian vähän. Oikeasta espressokarkeudesta kun myllyä sulkee yhden loven, tulee ristrettoa ja yksi lovi lisää niin vesi ei enää tule läpi ollenkaan. Ja yksi lovi liian auki niin menee jo litkuksi.

Pussi hidastaa hapettumista vähän. Viikon päästä pavuista on kuitenkin joka tapauksessa paras terä pois.

Vesisäiliötä on turha tyhjennellä muuten kuin puhdistuksen yhteydessä. Tiskaan sen viikottain, samalla kun puhdistan sihdin ja kahvan kunnolla. Letkut kestävät, eivät ne hankaa metallireunaan tai jää puristuksiin.

[Aficionado]

Mikä on oikea jauhatuskarkeus?

Jauhauskarkeus Rockyn asteikolla tuntuu vaihtelevan jonkin verran. Sopiva karkeus pitää vain itse löytää. Yleensä saa lukea, että se on noin 7 pykälää nollasta, mutta ainakin itsellä se on 11 tai 12.

Säilyvyydestä sen verran, että omia papuja en viitsi säilyttää Rockyn papusäiliössä muuta kuin päivän tarpeiden verran maksimissaan. Aluksi pidin pari päivääkin, mutta tuntui ainakin, että ne huononivat jo siinä ajassa selkeästi (voi olla kuviteltuakin). Nykyään säilytän alkuperäisissä pakkauksissa.

Tamppauksesta vielä, että sen silvian mukana tulevan tampperin voi heittää naapurin vatukkoon. Ja ostaa sitten kunnollisen sopivalla halkaisijalla varustetun tukevamman tampperin. Tämä "tieto" nyt tosin on lähes kaikissa Silvia ketjuissa -täällä.  

Ja onnea loistavasta hankinnasta!  :wink:

[japa]

Minulle on jäännyt sellainen mielikuva, että olisin jostain lukenut suositeltavan espresson tekoon käytettäväksi hapettunutta vettä. Itse putsaan vesisäiliön kerran viikossa/kahdessa. Muutoin tuppaan vain käyttämään veden kohtuu loppuun ja lisäämällä sitten uutta. Suihkusihdin irroitan ja pesen joka viikonloppu.
Itse annostelen puruja LM:n koriin sen verran, että hieman pavusta riippuen purujen yläpuolelle jää hieman nestettä. Joskus purut turpoavat niin paljon että vedelle ei jää tilaa. Mielestäni hyvä puoli tuossa veden jäämisessä on se, ettei suihkusihti ole tolkuttoman täynnä puruja uuton jälkeen ja on vähemmän puhdistettavaa. Tästä huolimatta kiekot ovat kuitenkin pois kopautettaessa kiinteitä, eikä mitään mössöä. Jos karkeus on pielessä, niin silloin kyllä tuloksena on mössö....

[Late]

Suuret kiitokset vastauksista. Yritin aluksi karkeus 10:llä, mutta jokin (ehkä lämpö, tamppaus tms.) meni vikaan ja sitten siirryin liian hienoon jauhatukseen jolloin uuttoaika alkoi olla minuuteissa eli tukkoon meni...

Nyt tuo 10-12 näyttäisi minullakin toimivan Gran Palomar pavuilla eli sain sitten ihan kunnon espressot kremalla n. 25 sek. ajalla, senttilitroja silmämääräisesti sopivasti. Tampperi on ihan kunnon metallinen Ranchilio puuvarrella, tilasin sen samalla.

Melkoisen haastavaa touhua, mukavalla tavalla.

[akallio]

Minulle on jäännyt sellainen mielikuva, että olisin jostain lukenut suositeltavan espresson tekoon käytettäväksi hapettunutta vettä.

Sama mielikuva on minullakin, en vaan yhtään muista missä tuollaiseen mainintaan olisin törmännyt.

[jiitee]

Jim Schulmannin "vesieeppoksessa" mainitaan hapekas vesi kohdassa 3.3 - Other Water Factors in Coffee Taste, mutta ei sanota onko se hyvästä vai huonosta.  Mutta todetaan että ainakin vesijohtoveden tapauksessa  on ihan sama onko vesi seisonutta vai ei - sen lämmitys koneessa poistaa käytännössä kaiken hapen.

[Sammy]

Suuret kiitokset vastauksista. Yritin aluksi karkeus 10:llä, mutta jokin (ehkä lämpö, tamppaus tms.) meni vikaan ja sitten siirryin liian hienoon jauhatukseen jolloin uuttoaika alkoi olla minuuteissa eli tukkoon meni...

Nyt tuo 10-12 näyttäisi minullakin toimivan Gran Palomar pavuilla eli sain sitten ihan kunnon espressot kremalla n. 25 sek. ajalla, senttilitroja silmämääräisesti sopivasti. Tampperi on ihan kunnon metallinen Ranchilio puuvarrella, tilasin sen samalla.

Melkoisen haastavaa touhua, mukavalla tavalla.

Noi myllyjen ns nollapisteet vaihtelee aikalailla joten periaatteessa toi jauhatuskarkeus 10 ei sano yhtään mitään.
Itsellä on se nollakohta jossain -7 kohilla joten omat ns sopivat jauhatuskarkeudet liikkuu siinä 2-3 kohilla tällä hetkellä.

[Late]

Miinus seitsämän :!:  En ole omassa myllyssäni vielä huomannut miinusasteikkoa ja luulin että nollakohdan voi kalibroida jolloin karkeuslukemalla olisi jotain merkitystä?

Niin, tietysti olisi kiva jos nollapisteet ei eläisi hirveästi eli lukemat sanoisivat jotain edes myllyn käyttäjälle.

[Esa]

Kyllä ne lukemat sanovat, mutta vain sen myllyn käyttäjälle. Niiden perusteella väännetään mylly taas oikeaan espressojauhatukseen sen pannukahvin jälkeen. Toiselle samanmerkkisen myllyn käyttäjälle asteikko ei ole sama. Asteikko on vain teippi papusäiliön ympärillä. Todellinen nolla on siinä kohtaa, kun terät ovat yhdessä mahdollinen välys pois vedettynä. Mullakin espressojauhatus menee asteikossa nollaan tai hiukan miinuksen puolelle. Todellinen nollakohta on mulla merkattu teipillä papusäiliöön.

[Late]

Joudutko siirtämään teippiä useinkin?

[Sammy]

Joudutko siirtämään teippiä useinkin?

Oletkos itse kokeillut missä kohtaa se myllysi ns oikea nollakohta on?
Siis se missä terät ottavat kiinni toisiinsa.

[Late]

Kyllä se siinä nollan kohdalla on. Tai oli ainakin hetki sitten :-) .

[Esa]

Joudutko siirtämään teippiä useinkin?

Eihän sitä koskaan joudu siirtämään. Se siis etsitään niin, että myllyn käydessä kierretään papusäliötä kiinni päin varovasti ja samalla ylöspäin vetäen niin kauan, että terien kosketus kuuluu. Siinä on nolla ja pysyy terien vaihtoon asti. Ylöspäin vetäminen on tärkeää, sillä eliminoidaan kierteen välys. Terien koskettaminen ei ole vaarallista, vain niiden tasaiset ulkoreunat ottavat kiinni, eivät leikkuusärmät. Turhaan semmoista ei tietty kannata tehdä, kun tottahan siinä aina vähän metalli kuluu ja tulee metallipölyä myllyyn.