Jännä homma näiden VST-sihtien kanssa... itse heivasin ne mäkeen samantien. Jauhatus piti säätää hullun hienoksi, jotta uutot toimii edes joten kuten. Distribuution ja tamppauksen kanssa piti olla muutenkin paljon tarkempi, sekä kakku irtoaa sihdistä paljon huonommin. Synesson sihdit ovat toimineet minulla parhaiten.
Jännä tosiaankin, ainoa Synesson koneen omistaja jonka tunnen, on käsittääkseni siirtynyt VST-koppien käyttäjäksi....
makuasioitahan nämä toki viime kädessä ovat.
Itselläni Rocketin standardikoppiin verrattuna VST:hen siirtymisessä ei dramaattista muutosta jauhatukseen tullut. Inasen tiukemmalle sai kyllä säätää, mitä pidän ihan positiivisena seikkana.
Joskus vertasimme VST:tä jonkin kaupallisen keittimen (en muista merkkiä) omiin filsuihin. Sen (hyvin epätieteellisen ja epäperusteellisen) aistikokemuksen perusteella VST herutti kirkkaampia nuotteja ja eri makukomponentit erottuivat selkeämmin.
Toisaalta varsin juomakelpoisia essoja molemmat filtterit tuottivat.
Edellisiin posteihin kommenttina, että omasta mielestäni tähän harrastukseen kuuluu pyrkimys parempaan kahviin ja suurempaan aistinautintoon. Vaikka filtterikopat, tampperit, suihkusihdit suun muut pikkutilpehöörit eivät dramaattista muutosta toisi (samaan tyyliin kuin vaikkapa myllyn vaihto parempaan), niin pienistä yksityiskohdista syntyy kokonaisuus. Pieni parannus siellä, toinen tuolla ja kolmas muualla ja niin poispäin, kunnes lopputuloksesta syntyy toivottavasti parempi kahvi.
Vaikka Perger (joka on kova poika mittailemaan ja hyvä että joku on, itse en ole ihan yhtä pedantti) saakin mittaamalla tehtyä eroja tamppereiden välille, niin täytyy tunnustaa, että en ole mitenkään yleisesti aistihavaintojen pohjalta huomannut parannusta omissa essoissa sen jälkeen kun hankin 58,4mm:n tampperin 58mm:sen tilalle. VST-koppa kylläkin mielestäni toi pienen parannuksen (joka toki aina voi olla korvien välissä).
Sillä voi olla, tai voi olla että ei ole, merkitystä että juon pääasiassa kohtuullisen vaaleita paahtoja. Tummat voivat käyttäytyä toisin, mutta minulla ei juuri ole kokemusta ottaa siihen kantaa...
Viime kädessä tampperi on tietysti työkalu. Ruuvaria käyttäessäkin valitsen sen, joka parhaiten sopii käytettävään ruuviin.
Mutta, tokihan kahvia voi ja saa juoda niin, että kun saavuttaa tason, johon on tyytyväinen, niin pysähtyy siihen. Oma luonteeni ei sovellu sellaiseen. Minusta on mielenkiintoista vaihdella pavuista toisiin ja välillä takaisin, vaihdella jauhatuksia ja annostuksia, tekniikoita, tilpehöörejä jne fiiliksen mukaan, mutta enhän minä tietenkään tuomitse ketään siitä, ettei joku ole samanlainen kuin minä. Samaa toivon myös muilta.
