Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[äyni]

Alikehittymätön-sana rikkoi juuri viimeisenkin logiikkasensorini.
Lause sen ympärillä taas on hyvinkin järkeenkäypä.

 

Että saadaan karuselli kunnolla pyörimään, kyselen täsmentävän homman vielä, joka on piinannut aivosoluani jo pitkään. Pitäisikö samalla uuttosuhteella valmistettujen, samassa ajassa valuneiden kahviin maistua samalta annosten koosta riippumatta? Niin, ja samalla koneella tietty.

Jyrkkä ehkä.

[jiitee]

Säätäessä uutta kahvia tai myllyä päätän valmiiksi annostuksen ja uuttosuhteen. Valmistan espressoja pitäen annostuksen ja uuttosuhteen samana säätäen myllyä sen mukaan miltä espresso maistuu. Onhan tuohon säätämiseen muitakin tapoja mutta tämä on itselleni osoittautunut ylivoimaisesti parhaaksi (eli nopeimmaksi).

Mutta et sinällään tee uuttosuhteen numeerisella arvolla mitään. Sinulle riittää vain että tulee aina sama grammamäärä ulos. Näistähän saa laskettua tietysti aina tuon uuttosuhteen halutessaan, mutta nopeampi on tarkistaa suoraan grammoista. Et tee säätöäsi uuttosuhteen arvon perusteella vaan maun perusteella, mutta säädät siten että uuttosuhde pysyy samana (säädät jauhatusta ja uuttoaikaa).

Eli uuttosuhde on referenssi johon yrität pyrkiä, yield on arvo joka kertoo minne sinun tulee pyrkiä. Uuttosuhteen kiinnittäminen on vain kahden muuttujan kiinnittämistä - se ei ole minkään arvon mittaamista kuten yieldin määrittäminen (tai maistaminen).

[Joona_s]

Alikehittymätön-sana rikkoi juuri viimeisenkin logiikkasensorini.
Lause sen ympärillä taas on hyvinkin järkeenkäypä.

My bad, pitkä viikko. Alikehittynyt siis.  

Että saadaan karuselli kunnolla pyörimään, kyselen täsmentävän homman vielä, joka on piinannut aivosoluani jo pitkään. Pitäisikö samalla uuttosuhteella valmistettujen, samassa ajassa valuneiden kahviin maistua samalta annosten koosta riippumatta? Niin, ja samalla koneella tietty.

Ei. Annoskoko vaikuttaa kahvin konsentraatioon ja hieman myöskin siihen paljonko alkuperäisestä kahvimassasta siirtyy sinne kuppiin.

[jiitee]

Jännä ajatella, että juoma alkaisi lantraantua käytännössä valumaa hidastettaessa.

Tuossa tapahtui ajatuskatko. Kun katselin linkin kuvaa niin unohtui uuttosuhteen vakiointi. Eli ei lantraannu tosiaankaan.

[jiitee]

Huomasimpa että Wikipedian kahvinuutto -sivu on kokenut mukavan päivityksen: http://en.wikipedia.org/wiki/Coffee_extraction

Kannattaa huomata että siellä Brew Ratio on jauhe/käytetty vesi. Pitäisi kai täsmentää aina ja puhua Espresso Brew Ratiosta.

(tosin tuolla sivulla olevan yhtälön molemmilla puolilla oleva water ei ole mielestäni sama "water", vaan vasemmalla puolella hieman vähemmän)

[akallio]

Olisin toivonut että olisit edes yrittänyt selventää omaa näkemystäsi - omin sanoin, vaikka rautalangasta vääntäen. Mutta yritetään vielä kerran (vaikka alkaa jo seinään tulla otsan kuva).

Koitan vältellä sellaisia väittelyjä, joissa osapuolet ovat samaa mieltä.

1. Valmistat kahvin espressokoneella (tietyin parametrein) ja lasket sen brew ration, se on 55%. Kuinka säädät shottia seuraavalla kerralla ja mihin suuntaan? Kahvin maistaminen on kielletty.

Jos tavoitteena oli joku muu brew ration, niin säädän sellaiseen suuntaan, että osutaan lähemmäs sitä tavoitetta.

Minä siis ilmeisestikin ajattelin "uuton säätämisen" käsittävän enemmän asioita kuin sinä.

yield ≠ ratio

Tätä ei varmasti kukaan kiistä. Ja tästä syystä myös extraction yieldin toin esille "parempana" muuttujana - jos ne olisivat (suunnilleen) sama asia, niin enhän sitä toki olisi tehnyt.

Huomasimpa että Wikipedian kahvinuutto -sivu on kokenut mukavan päivityksen: http://en.wikipedia.org/wiki/Coffee_extraction

Niinpä tosiaan on!

(tosin tuolla sivulla olevan yhtälön molemmilla puolilla oleva water ei ole mielestäni sama "water", vaan vasemmalla puolella hieman vähemmän)

Kyllä; tarkasti tuossa ei noita termejä määritellä, mutta kun sivun lukee niin ainoa järkevä tulkinta mielestäni on, vasemmalla on kupissa oleva vesi ja oikealla puruille mennyt vesi. Eli imeytynyt ja muuten matkalle jäänyt vesi on jätetty huomioimatta.

[jiitee]

Koitan vältellä sellaisia väittelyjä, joissa osapuolet ovat samaa mieltä.

No juu... mutta itse soisin näiden olevan enemmänkin dialogia kuin väittelyä.

Minä siis ilmeisestikin ajattelin "uuton säätämisen" käsittävän enemmän asioita kuin sinä.

Tätä ei varmasti kukaan kiistä. Ja tästä syystä myös extraction yieldin toin esille "parempana" muuttujana - jos ne olisivat (suunnilleen) sama asia, niin enhän sitä toki olisi tehnyt.

Koska tuon [extraction yield] määrittäminen uunia käyttäen on niin työlästä, niin brew ratio on sitten suuntaa-antava approksimaatio samalle asialle.

Tähän liittyen lähinnä tuosta jälkimmäisestä (lainauksesta) olin alunperin eri mieltä, koska siinä mielestäni sanot että yieldin määrittämisen voisi korvata brew ratiolla. Kuten tuosta Wikipedian kaavastakin näkyy, niin mikäli vahvuus saataisiin jotenkin vakioitua niin tällöin nämä olisivat toisiinsa nähden kääntäen verrannollisia. Olisi kuitenkin aika taikatemppu vakioida tuo vahvuus sillä tarkkuudella että pääsisit yieldin määrittämisessä alle prosenttiyksikön virhemarginaaliin (jotta olisi jotain hyötyä) tuon brew ration kautta kääntäen laskien.

[Markus]

Pääsi tässä toinen äärimmäisen hidas (tai no, sentään 30 s) ja vähän vajaa 100% -uttosuhteinen ristretto vähän ajan sisällä, jonka olen meinannut jättää juomatta ja jatkaa myllyn säätöä mutta sitten kuitenkin maistanut ja ollut hämmentynyt "juoman" tasapainoisuudesta.

Mietin sitten, että eikös jotkut ole sitä mieltä, että ristretot täytyykin päästää paitsi lyhempinä, myös hitaampina? Aiemmin tässäkin ketjussa viitattiin siihen, että uuttoajan pidetessä kahvista liukenevien aineiden määrä ei kasva niin kovin merkittävästi. Nyt välähti, että olisiko tähän syynä erityisesti espresson kohdalla se, että liuotteen (vesi) määrä jää niin pieneksi, että tiettyyn yieldiin pääsemiseksi tarvitaan pidempi uuttoaika?

[Toma]

Pääsi tässä toinen äärimmäisen hidas (tai no, sentään 30 s) ja vähän vajaa 100% -uttosuhteinen ristretto vähän ajan sisällä, jonka olen meinannut jättää juomatta ja jatkaa myllyn säätöä mutta sitten kuitenkin maistanut ja ollut hämmentynyt "juoman" tasapainoisuudesta.

Joskus Lari Järnefeltiltä espressomaailma.fi sivuilta kysäisin muuten vain ristretoista, ja sainkin pitkähkön vastauksen.
Loppuun Lari kirjoitti vielä "Paras ristretto, mitä olen itse maistanut, oli vuonna 2002 Oslossa. Silloin alan messuilla minulle valmistettiin espresso, jonka uutosaika oli 45 sekuntia ja lopputuloksena oli n. 15ml juomaa! Maku oli taivaallinen!".

45s! Harmi ettei maininnut konetta millä se saatiin aikaiseksi ja mitä papua käytetty jne.

[Markus]

Melko töpäkän kuuloinen juoma kyllä. Ilmeisesti kuitenkin 15 ml oli sinkun koko, muutenhan tuossa uuttosuhde olisi melkoisen hurja, 15 ml juoma kuitenkin painaa ehkä 10 g, jolloin uuttosuhde olisi reilusti yli 100% kevyelläkin tuplan annostuksella. Mutta tietysti se, että 45 sekunnissa yieldi ei mene ihan sutena yli, edellyttää sitä että sitä vettä ei kakun läpi liikaa liikukaan.

[Toma]

Villi veikkaus vois olla koneeksi jokin vipukeitin?

[McJones]

Villi veikkaus vois olla koneeksi jokin vipukeitin?

Villi veikkaus voisi olla tiukka kakku?

[Tuomas]

Selittäkääpä minulle tyhmälle. Minusta tuo uuttosuhde kuullostaa ihan hyvältä tavalta kommunikoida, Vaikkakin omilla vehkeilläni kommunikointi ei ole yhtenevää teidän kanssa joilla on asialliset keittimet.

Usein espresson määritelmissä sanotaan, että sinkku shotissa on käytetty 7-8 g kahvia ja juoman koko on 25 - 30 ml. doppiossa on sitten esim 14 - 16 g kahvia ja juoman koko 50-60 ml.

Nyt kun menen ristreton kahwikiin ja luen uuttosuhteesta.  Siellä sanotaan, että espresson uuttosuhde on yleensä 50%. Onko tosiaan niin, että 25 ml annos painaa vain esim 16g ?

Tai jos se painaa enemmän, niin miksi määritelmässä mainitaan vain 7-8 g kahvin määräksi, jos käytännössä kaikki kunnon baristat yliannostelevat reippaasti?

Olenko ymmärtänyt jotakin ihan pieleen vai pitäisikö vanhaa määritelmää muuttaa tai onko se muuttunut jo?

NO VASTAAN ITSE,

kannattaisi näköjään lukea nuo linkit ennen kuin kysyy. Homebaristassahan oli tuosta ihan taulukko. Yllättävän paljon kevyempää kahvi on kuin vesi. Minä kun en ennen tätä päivää ole tuota juoman painoa mitenkään mittaillut. Tilavuutta creman kanssa kylläkin.

[migu2]

Selittäkääpä minulle tyhmälle. Minusta tuo uuttosuhde kuullostaa ihan hyvältä tavalta kommunikoida, Vaikkakin omilla vehkeilläni kommunikointi ei ole yhtenevää teidän kanssa joilla on asialliset keittimet.

Usein espresson määritelmissä sanotaan, että sinkku shotissa on käytetty 7-8 g kahvia ja juoman koko on 25 - 30 ml. doppiossa on sitten esim 14 - 16 g kahvia ja juoman koko 50-60 ml.

Tosiaan nuo ovat noita "fakkiintuneita" old school -italialaisia wanhoja sääntöjä ja eihän noiden mukaan oikein kukaan ainakaan näitä erikoiskahviespressoja uuttele. Puruja kun voidaan käyttää kaikkea 14-22 gramman väliltä ja juoman paino roikkuu jossain 25-40 gramman välissä.
Kannattaa tosiaan mielummin punnita espressot, jos haluaa tarkempaa uuttosuhdetta laskea. Creman osuus kun vaihtelee melkoisen paljon käytettävän pavun mukaan. Tilavuuden perusteella mittaaminen on vähän epätarkkaa ja sinnepäin touhua.

[tirofaux]

off-topic: migu2 1000 viestiä