Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Toma]

Ja oliko teillä alkuperäisenä vertailukohtana suodatinkarkeutta selvästi karkeampi jauhatus, jolla vesi "hulahtaa" läpi eli valuminen kestää semmoisen 30 s?

Karkeussäätöjen kommunikointi voisi olla kyllä helpompaakin...

Ite käytän oletuksena sen verran karkeaa, että hulahtaa 30-40s kuppiin, ja käsimyllyllä veivaan.

(eikö jossain ollut "kuva" noista karkeuksista 1:1, niin pystyi vertaamaan mitä käyttikään?)

Pitää ens kerralla sekoitella nuo purut reunoilta kummulle. Ihmettelen vain tuota pitkää valumisaikaani.

[akallio]

Karkeusmäärittely lienee mahdollista millä tahansa myllyllä josta on mahdollista havainnoida jonkinlainen kiintopiste ja siirtymän (kierrosten) suuruus.

Se pätee kuitenkin vain ko. myllylle ja pavulle. Karkeuksista puhumiseen siis aika huono menetelmä.

Tuumailin että periaatteessa toimiva ratkaisu voisi olla joku standardoitu suodatinputkilo. Siis Aeropressin kaltainen systeemi. Sinne laitetaan tietty grammamäärä purua ja tietty grammamäärä kiehuvaa vettä. Tämän jälkeen mitataan aika, joka kestä vedellä valua läpi. Sillä tavalla saataisiin johdettua kahdesta helposti mitattavasta suureesta (grammat ja sekunnit) kolmas vaikeammin mitattava eli jauheen kyky vastustaa veden valumista. Toki se ei ole sama asia kuin jauheen "uuttuvuus", mutta melko lähellä kumminkin.

Homma voisi toimia niin, että putkilo on toisesta päästä kiinni ja sinne laitetaan purut ja vesi perään. Sitten 10 sekunnin turvotus, jonka aikana päälle laitetaan vakiomallinen suodatin ja putkilon yläosa. Käännetään ympäri ja vesi alkaa valua läpi. Kun pohjalle on tullut kahvia ekaan mittaviivaan asti, niin aloitetaan ajanotto. Kun saavutetaan toinen mittaviiva, niin kello pysäytetään. Eli ensimmäiset ja viimeiset lirut eivät ole mukana mittauksessa. Karkeus ilmaistaan sekunteina, tai tarkemmin ottaen sekunteina per litra, mutta koska litramäärä on vakioitu, niin sekunnit toimisivat suoraan mittaustuloksena. Kokonaisten kahvipapujen lukema olisi n. 0, jauhettujen sitten siitä ylöspäin. Espressokarkeudessa voisi tulla ongelmaksi, että vesi ei enää valu läpi ollenkaan.

Olisi tuo myllyjen kalibrointiin ainakin parempi menetelmä kuin netistä tulostetut purukuvat. Oman kokemuksen mukaan niiden arvo on aika tasan nolla.

[Misse]

Se pätee kuitenkin vain ko. myllylle ja pavulle. Karkeuksista puhumiseen siis aika huono menetelmä.

Olet aivan oikeassa. Meillä olevassa Ditting 1203:ssa ja Jiiteen Tanzaniassa pitäisi olla samanlainen asteikko ja sormituntumalla/kuvia isolla suurennoksella tutkittaessa näin onkin. Mutta jauhatuksessa on silti eroa, Jiitee saa kohtuullisen nopasti uutoksen valumaan mild-paperin läpi karkeusasetuksella 4, mutta meillä ei toivoakaan.

Siltikin olen tyytyväinen tuon ison Dittingin jauhatukseen vaikka se tuottaakin pientä hippua. Ilmeisesti pääosa on hyvinkin samankokoista, koska ainakin suodatinkahvin maku parani selvästi kun siirryttiin mini-e:n käytöstä Dittingiin.

-Mikko-

[jiitee]

Sinne laitetaan tietty grammamäärä purua ja tietty grammamäärä kiehuvaa vettä. Tämän jälkeen mitataan aika, joka kestä vedellä valua läpi. Sillä tavalla saataisiin johdettua kahdesta helposti mitattavasta suureesta (grammat ja sekunnit) kolmas vaikeammin mitattava eli jauheen kyky vastustaa veden valumista.

En oikein näe miten tähän (=jauheen kykyyn vastustaa valumista) ei vaikuttaisi: a) jauheen jakauma, b) käytetty papu ja paahtoaste. (?)

Ohessa kuvaa tuosta mainitusta "karkeudesta 4". Kuvassa vierellä Dansukkerin "Suomalaista taloussokeria".

[akallio]

En oikein näe miten tähän (=jauheen kykyyn vastustaa valumista) ei vaikuttaisi: a) jauheen jakauma, b) käytetty papu ja paahtoaste. (?)

Tuota kohtaa a) me tässä ollaan oikeastaan mittaamassakin. Se täydellinen muuttuja olisi siis sellainen, että sitä käyttäen saadaan kaksi erilaista myllyä tuottamaan jauhatusta, joka käyttäytyy mahdollisimman samalla tavalla. Suurin mahdollinen partikkelikoko ei selvästikään ole ainakaan paras ratkaisu. Jakaumalle pitää vaan keksiä joku yksinkertaisesti mitattava "proxy-muuttuja", kuten kyky vastustaa veden virtausta tietyissä olosuhteissa. Tai tuokaan ei ole vielä yksinkertainen muuttuja, mutta sille voidaan vuorostaan kehittää toinen yksinkertaistus, jolloin päästään sekuntikelloon käsiksi.

Kohta b) on ongelma, tosin suurin pavun vaikutus on jakauman kautta, mikä ei haittaa. Hiilidioksidipituisuus eliminoituu osittain turvotuksella. Loput ehkä kohtuullisesti, kun paahtoaste fiksataan. Yksi ratkaisu voisi myös olla käyttää Grindzia kahvin sijaan. Se kai olisi tasalaatuisesti vakioitua tavaraa.

[jiitee]

Tuota kohtaa a) me tässä ollaan oikeastaan mittaamassakin. Se täydellinen muuttuja olisi siis sellainen, että sitä käyttäen saadaan kaksi erilaista myllyä tuottamaan jauhatusta, joka käyttäytyy mahdollisimman samalla tavalla. Suurin mahdollinen partikkelikoko ei selvästikään ole ainakaan paras ratkaisu. Jakaumalle pitää vaan keksiä joku yksinkertaisesti mitattava "proxy-muuttuja", kuten kyky vastustaa veden virtausta tietyissä olosuhteissa. Tai tuokaan ei ole vielä yksinkertainen muuttuja, mutta sille voidaan vuorostaan kehittää toinen yksinkertaistus, jolloin päästään sekuntikelloon käsiksi.

Mutta jos sinulla on teräväpiikkinen jakauma ja laakea jakauma, niin laakean jakauman joudut jättämään tuota teräväpiikkistä keskimäärin karkeammaksi, jotta käyttäytyminen tuon uuttoajan suhteen olisi samanlaista. Toki näin voi tehdä - mutta tällöin ne eivät ole (keskimääräisesti) samaa jauhatuskarkeutta, eivätkä ne varmasti uutu samalla tavalla.

Kohta b) on ongelma, tosin suurin pavun vaikutus on jakauman kautta, mikä ei haittaa. Hiilidioksidipituisuus eliminoituu osittain turvotuksella. Loput ehkä kohtuullisesti, kun paahtoaste fiksataan. Yksi ratkaisu voisi myös olla käyttää Grindzia kahvin sijaan. Se kai olisi tasalaatuisesti vakioitua tavaraa.

Mitä tummemmaksi papu on jauhettu, niin sitä helpommin se "tomuttaa" jauhettaessa ja lisäksi voisi olettaa että vesi virtaisi myös hieman erilailla johtuen rikkinäisemmästä rakenteesta (sitä imeytyy/poistuu helpommin jauhepartikkeleista). Näistä toki tuo ensimmäinen liittyy suoraan jakaumaan.

Grindz tomuttaa mielestäni aivan älyttömästi (rikkoutuu ilmeisesti helposti) - tomuttaa itseasiassa niin paljon että Tanzanian putsaamisessa on vähemmän vaivaa siinä että avaa myllyn ja putsaa käsin (sitä tomua on kaikkialla). Varmaankin myös veden kanssa Grindz käyttäytyy toisin kuin kahvi.

Eiköhän laiteta jostain kimppatilaus sopiviin siiviläsetteihin joilla sihdataan jauheita ja ilmoitetaan sen jälkeen prosentuaaliset painot syntyneille kasoille.

[tirofaux]

Olin tosiaan hieman hätäinen enkä osannut arvioida kaikkia muuttujia jauhatuskarkeuden kuvaamisen osalta. Tilausta kotikäyttöön helpohkosti jalkatuvalle menetelmälle kyllä voisi olla, sikäli mikäli joku sattuisi sellaisen kehittämään.

[akallio]

Mutta jos sinulla on teräväpiikkinen jakauma ja laakea jakauma, niin laakean jakauman joudut jättämään tuota teräväpiikkistä keskimäärin karkeammaksi, jotta käyttäytyminen tuon uuttoajan suhteen olisi samanlaista. Toki näin voi tehdä - mutta tällöin ne eivät ole (keskimääräisesti) samaa jauhatuskarkeutta, eivätkä ne varmasti uutu samalla tavalla.

Eivät toki, mutta tulos voi olla riittävän lähelle. Tai ainakin parempi kuin puhdas arvaus.

Grindz tomuttaa mielestäni aivan älyttömästi (rikkoutuu ilmeisesti helposti) - tomuttaa itseasiassa niin paljon että Tanzanian putsaamisessa on vähemmän vaivaa siinä että avaa myllyn ja putsaa käsin (sitä tomua on kaikkialla). Varmaankin myös veden kanssa Grindz käyttäytyy toisin kuin kahvi.

Voi hyvinkin olla että tukkisi vaan pahanpäiväisesti suodattimen. Tehokas imuri on aika ehdoton kumppani Grindz-putsille.

Eiköhän laiteta jostain kimppatilaus sopiviin siiviläsetteihin joilla sihdataan jauheita ja ilmoitetaan sen jälkeen prosentuaaliset painot syntyneille kasoille.

Eräs täälläkin vaikuttava maantieteilijä tiesi kertoa, että maaperänäytteitä käsitellään jonkinlaisillä siivilärakennelmilla. Tuossa tapauksessa ne kokoerot tosin ovat eri luokkaa kuin kahvipuruissa, voi olla että purujen analysointi vastaavalla menetelmällä vaatisi melko huolellista ravistelua. Ja niiden olemattomien pölykasojen punnitseminen olisi myös aika epätarkkaa ja epäkäytännöllistä - jos lähdetään siitä ajatuksesta, että mittaamiseen ei käytetään kovinkaan paljon puruja.

[jiitee]

Eivät toki, mutta tulos voi olla riittävän lähelle. Tai ainakin parempi kuin puhdas arvaus.

Tätä pitäisi varmaankin jonkun tarpeeksi viitseliään testata. Oma veikkaukseni on että ei toimi. Osoittakaa toki vääräksi .

Voi hyvinkin olla että tukkisi vaan pahanpäiväisesti suodattimen.

Grindzhän taitaa olla myös puristetta -> saattaisi liueta veteen?

Eräs täälläkin vaikuttava maantieteilijä tiesi kertoa, että maaperänäytteitä käsitellään jonkinlaisillä siivilärakennelmilla. Tuossa tapauksessa ne kokoerot tosin ovat eri luokkaa kuin kahvipuruissa, voi olla että purujen analysointi vastaavalla menetelmällä vaatisi melko huolellista ravistelua. Ja niiden olemattomien pölykasojen punnitseminen olisi myös aika epätarkkaa ja epäkäytännöllistä - jos lähdetään siitä ajatuksesta, että mittaamiseen ei käytetään kovinkaan paljon puruja.

Esimerkiksi täältä löytyy sihtiä sekä pavuille että jauheelle ja ohjetta kuinka arvioida karkeutta "sihtijäämien" perusteella. Käsittääkseni tämä on ollut vielä ihan lähimenneisyydessä ns. "standarditouhua" (ennen lasereita ja tietotekniikka) - joten kai se suhteellisen hyvin toimiva ratkaisu on ollut?

[tirofaux]

Oma Abid/Clever-Skerton karkeus hakee vielä hieman paikkaansa, mutta loppuviikosta lienee jo selvillä.

Käyttämäni Abid/Clever-karkeus löytyi Skertonista 1+5/6 kierroksen päästä terien kiinniottopisteestä. Piste löytyi siten että nostin sisemmän terän akselia kunnes se oli tukevasti kiinni ulommassa terässä. Säätöruuvia kiristin vain sen verran että se lakkasi pyörimästä pisteen kohdalla mutta en vääntänyt voimalla. Olen jauhanut tummapaahtoisia 1-4 viikon ikäisiä papuja. Valumisaika on ollut noin minuutti.

[akallio]

Esimerkiksi täältä löytyy sihtiä sekä pavuille että jauheelle ja ohjetta kuinka arvioida karkeutta "sihtijäämien" perusteella. Käsittääkseni tämä on ollut vielä ihan lähimenneisyydessä ns. "standarditouhua" (ennen lasereita ja tietotekniikka) - joten kai se suhteellisen hyvin toimiva ratkaisu on ollut?

Linkin takaa löytyvä siiviläputkilo vaikuttaa työkalulta, jolla homma hoituisi. Tosin siinä myös sanotaan, että ravisteluun tarvitaan 150 heilautusta minuutissa ja koko touhoon voi mennä koneellista ravistelijaa käyttäessä puolikin tuntia...

[jiitee]

Tosin siinä myös sanotaan, että ravisteluun tarvitaan 150 heilautusta minuutissa ja koko touhoon voi mennä koneellista ravistelijaa käyttäessä puolikin tuntia...

Helpoin tapahan on mitata laserilla tms. mutta sitten saa maksaa maltaita. Sihtaaminen on edullinen, mutta työläs tapa.

Kuitenkin näitä vaihtoehtoja miettiessä taitaa olla ilmeisen selvää, että sekä edullisen että helpon (ja ennenkaikkea luotettavan) menetelmän toteuttaminen ei ehkä ole mikään ihan simppeli ongelma.

Mutta jos oletettaisiin että myllyjen jakaumat eivät poikkeaisi toisistaan aivan valtavasti, niin riittäisi tyyliin kaksi sihtiä. Vaikka 300 ja sitten 500 mikronin sihdit (tms.). Katsottaisiin ensin missä karkeudessa myllyllä A jäisi vaikka puolet jauheesta tuohon 300 mikronin sihtiin ja sitten missä kohdin puolet tuohon 500 mikronin sihtiin. Sama homma myllylle B. Näin löydettäisiin kahdesta myllystä jollain tavalla toisiaan vastaavat säätökohtaparit.

En sitten tiedä miten hyvin näin toimimalla päästäisin loppupeleissä antamaan reseptejä toisille (tyyliin: 21g tätä kahvia, karkeudella X, jne... ja saat samanlaisen kahvin kuin minulla tässä) kun tuo uuttuminen on niin monen muuttujan summa. Sanoisin että helpoin ja käytännöllisin tapa olisi ehkä hankkia kaikille ExtractMoJon tyyppinen ratkaisu ja puhua sen avulla "uuttoresepteistä"

[Toma]

Käyttämäni Abid/Clever-karkeus löytyi Skertonista 1+5/6 kierroksen päästä terien kiinniottopisteestä. Piste löytyi siten että nostin sisemmän terän akselia kunnes se oli tukevasti kiinni ulommassa terässä. Säätöruuvia kiristin vain sen verran että se lakkasi pyörimästä pisteen kohdalla mutta en vääntänyt voimalla. Olen jauhanut tummapaahtoisia 1-4 viikon ikäisiä papuja. Valumisaika on ollut noin minuutti.

Äsken jauhoin tuossa ja muistin tämän viestin, niinpä sitten tarkastamaan kierroksia.
Itselle tuli täydet 2kierrosta alhaalta, mutta tässä voi mielestäni käyttää helpostikkin 1-3:n pykälän virhemarginaalia terien kiinniotossa alhaalla. Omalla kohdallani meinaan en vääntänyt tiukimmalle, vaan puolet sormilöysistä.
Tuloksena omalla Skertonillani on tuommoista hiukan s-jauhatusta hienompaa (onko tämä sitten 4 vai 5 S.Rao:lle?)

Normaalisti mildillä valuminen menee 30-45s, nyt sekoittaen alussa ja valuttaessa sekä kansi päällä, valumisaika on venynyt tasan minuuttiin.
Sekoitan melkein kaikki Abid-kuppini, sillä mielestäni saan näin kahvista jännällä tapaa makeamman makuista. Tuo on ehkä väärin kuvailtu sitä makua, mutta joka tapauksessa eroa löytyy, ei paljoa, mutta kuitenkin.

[jiitee]

Sekoitan melkein kaikki Abid-kuppini, sillä mielestäni saan näin kahvista jännällä tapaa makeamman makuista. Tuo on ehkä väärin kuvailtu sitä makua, mutta joka tapauksessa eroa löytyy, ei paljoa, mutta kuitenkin.

Karkean jauhatuksen huono puoli on sen vaatima pitkä uuttoaika jotta uuttuu tarpeeksi (ja mm. sitä makeutta tulee). Pitkä uuttoaika taas aiheuttaa ongelmia lämpötilan kanssa - uuttumisnopeus kun laskee rajusti lämmön laskiessa - eli jossain kohdin uuttuminen käytännössä pysähtyy mikäli lämpö pääsee liian alhaiseksi. Karkean jauhatuksen plussapuoli on taas "säätövapaus" - eli isokokoisina kappaleina ne käyttäytyvät joka kerta melko samalla tavalla ja uuttunevat keskenäänkin helpommin samaan tahtiin.

Eli jos jotenkin summaisi:
karkea -> heikko mutta tasainen uuttuvuus.
hieno -> hyvä (joskus jopa liian hyvä) mutta epätasainen uuttuvuus (jälkimmäinen riippuen baristan toimista).

[jiitee]

Ensimmäisenä käyttöönotettu Clever Dripper on alkanut näyttää jo ikääntymisen merkkejä. Kuvissa alla näkyy miten muoviin on ilmestynyt yhdensuuntaisia "säröjä". Lienevät tulosta haurastumisesta/elämisestä lämmön vaikutuksesta? Saisikohan näitä jostain keraamisina