Ristretto
Kahvikeskustelu => Muu kahviaiheinen keskustelu => Aiheen aloitti: akallio - Marraskuu 22, 2007, 09:51:49 ap
-
Jenkkifoorumeilla näkee puhuttavan jonkun verran veden TDS-arvoista (total dissolved solids). Kalkkeutuminen alkaa ilmeisesti jossain 60 ppm TDS-arvoisessa vedessä. SCAA:n suositus maun kannalta optimaaliselle vedelle on 125 ppm, mutta joku 40 ppm luokkaa oleva vesi kai pitäisi olla ihan kelvollista vielä espresson valmistukseen - ja eliminoida samalla kalkkeutuminen.
Nämä olisivat mielenkiintoisia asioita selvittää. Jenkkilässä TDS-mittareita voi löytää halvallakin, mutta miten täällä Suomessa. Netistä löyty vain myyjiä, jotka selvästi ovat yrityskäyttöön suuntautuneita. Hintoja ei ollut, paitsi yhdessä todella professionaalin näköisessä kitissä ja se oli kallis.
Joku tämäntyyppinen voisi olla kiva (pistinkin firmaan kyselyä menemään):
http://www.amestec.fi/suola.htm
Olisi kiva jos joku kemiaa paremmin tunteva osaisi kommentoida asiaa. Lähinnä sitä, että kuinka hyödyllinen tieto tuo TDS-arvo todella on, ja että kuinka luotettavasti sen mittaaminen halvalla ja helppokäyttöisellä mittarilla onnistuu.
-
Vastaus tuli nopeasti:
"SaltManagerin hinta on 93,- sisältäen alv 22%.
Jos haluat, että lähetämme postiennakolla, niin silloin
tulee lisäksi postituskulut 10,- sis.alv 22%."
Hmm... houkutus on suuri... mitähän sukulaiset sanoisi jos lisäisi tuon joululahjatoiveiden listalle? :)
-
Saisikohan tuon tiedon myös suoraan vesilaitokselta, jos olet kunnallisessa verkostossa?
-
Saisikohan tuon tiedon myös suoraan vesilaitokselta, jos olet kunnallisessa verkostossa?
Sama asia tuli minulle mieleen, eikö veden kovuus (dH) ole oleellisempi tieto kuin tuo TDS-arvo? TDS-pitoisuushan sisältää kaikki hyvin pienikokoiset kiinteät partikkelit, ja sitä käytetään (minun ymmärtämykseni mukaan) mittaamaan veden konduktiivisuutta??
Helsingin Veden mukaan Helsingissä veden kovuus on 3,4 dH (17,9 x 3,4=61 ppm).
-
Saisikohan tuon tiedon myös suoraan vesilaitokselta, jos olet kunnallisessa verkostossa?
Saa kyllä. Mutta minua kiinnostaisikin se, että kun lasken tuon Helsingin veden Britan läpi, niin mitä siitä tulee? Samoin kiinnostaisi se, että kuinka nopeasti filtteri menettää tehonsa - ilmeisesti aika nopeasti. Senkin haluaisin nähdä, että millaista vettä höyryboilerista tulee. Siellä arvot ilmeisesti kohoaa hyvin nopeasti kevyessäkin käytössä.
Lisäksi tietysti erittäin tärkeä motiivi on se, että minä tykkään kovin paljon mittailla kaikenlaisia asioita... :)
Saakohan Suomesta edullisesti tislattua vettä? Vaihtoehto filtteröinnille olisi läträtä mukaan hieman tislattua vettä, niin että ppm olisi 40-50 eli kalkkeutumisen kannalta oltaisiin nk. "turvallisilla vesillä". Olisi helpompaa ja ei varmaan kalliimpaa kuin Britan käyttö. Brewtuksen boilerin täyttö Britalla on vähän kömpelöä, kun pitää lirutella läpi 3-4 kannullista.
Sama asia tuli minulle mieleen, eikö veden kovuus (dH) ole oleellisempi tieto kuin tuo TDS-arvo? TDS-pitoisuushan sisältää kaikki hyvin pienikokoiset kiinteät partikkelit, ja sitä käytetään (minun ymmärtämykseni mukaan) mittaamaan veden konduktiivisuutta??
Varmastikin näin on. Taitaa vaan olla että juuri tuon konduktiivisuuden vuoksi TDS on helpompi mitata ja siksi noita järkevän hintaisia mittareita löytyy juuri sille??
Helsingin Veden mukaan Helsingissä veden kovuus on 3,4 dH (17,9 x 3,4=61 ppm).
Tuo maaginen 60 ppm raja on ilmeisesti kohtuullisen "veteen piirretty", koska se on huoneenlämpöiselle vedelle. Mutta varsin pientä pitäisi olla kalkkeutuminen ihan paljasta Helsingin vettäkin käyttäessä. Höyryboileri saattaa tosin olla ongelmallinen.
-
Tuon Schulmannin "vesieeppoksen" (http://www.big-rick.com/coffee/waterfaq.html) perusteella olisi hyvä tietää vetensä alkalipitoisuus. Nimittäin tällä näyttäisi olevan merkitystä siihen miten tuota saostumaa koneeseen kertyy.
Jos vaikka katsastaa tuolla taulukkoa "Maximum Non-Scaling Hardness by Temperature and Alkalinity", niin huomaa että tuolla 60ppm kovuudella alkaa tapahtua saostumaa uuttolämpötilassa kun alkalipitoisuus nousee 60 paikkeille ja höyrytyslämmöissä kun ollaan 40 paikkeilla.
Vesijohtovettä ilmeisesti alkaloidaan jotta sen pH saadaan pysymään kontrollissa eikä putket ala syöpyä.
Ei löytynyt äkkiseltään mistään (vesilaitosten sivuilta) tietoa alkalipitoisuuksista. Olisikohan tuon mittaamisen jokin helppo ratkaisu?
-
Ei löytynyt äkkiseltään mistään (vesilaitosten sivuilta) tietoa alkalipitoisuuksista. Olisikohan tuon mittaamisen jokin helppo ratkaisu?
Tässä TKK:n vesiprujussa (http://www.water.tkk.fi/wr/kurssit/Yhd-12.1020/Luento10.pdf)[/u] sanotaan sivulla 3:
"Puhdistuksen jälkeen suoritetaan vielä meillä aina veden alkalointi kalsiumhdyroksidin ja hiilidioksidin avulla. Sillä nostetaan veden pH-arvo yli 8,3:een sekä sen alkaliteetti yli 0,75 mmol/l ja kovuus yli 4,5 dH".
Tosin tuo kovuus on sitten ristiriidassa Helsingin veden infon kanssa :?
-
Jos nyt ymmärsin tämän (http://www.aqua-correct.com/DK1SKW/uk-waterhardness-tabel.html) perusteella oikein, niin tuo 0,75mmol/l litrassa on siis 75PPM (tuon lukeman saa myös jos laskee vesilaitosten lukemista dH / mmol/l -suhteen joka näyttää olevan noin 5.6 ja sitten lasku 0,75*5,6*17,9 antaa 75,18 ].
Tuo 4,5dH kovuus taas tarkoittaa noin 80PPM:ää.
Tuo alkaliniteetti menee jo yli tuon aiemmin mainitsemani Schulmannin taulukon, mutta kohdassa "Estimating Scale Deposition Rates" löytyvistä taulukoista saa sen ja kovuuden avulla selville että kalkkia kerääntyy uuttolämmössä reilu 17 milligrammaa litraa kohden ja höyrytyslämmössä reilu 32 milligrammaa / litra.
Jos tällaisessa ympäristössä käyttäisi esim. Silviaa ja tekisi sillä vaikka 4 tuplaa päivässä, mikä on noin 240 millilitraa - kerrotaan tuo määrä vielä kolmella, niin saadaan ainakin huomioitua muu veden "läträys" (lämpösurffaus - puhdistus - jne.) niin päivittäiseksi kalkkikertymäksi tulee 17*0.720=12.24 milligrammaa.
Schulman ohjeistaa tekemään "ennaltaehkäisevää" kalkinpoistoa kun kalkkia on kertynyt noin 5 gramman edestä. Pyöristetään vielä tuo kertymä 13 milligrammaan/päivä jolloin 5 grammaa saadaan aikaiseksi noin 385 päivässä.
Eli pelkkien tuplien juojalle riittäisi noilla vesiarvoilla siis Silvian kanssa vuosittainen "kevyt" kalkinpoistokäsittely.
(sanokaa jos noissa edellisissä tuli jossain laskentovirheitä)
Jos siis tuo 75 alkaliniteetti on yhtään "yleisempi" suomessa niin semmoisella 50-60PPM kovuudella alkaa kalkinmuodostuminen olla aika mitätöntä. Ja kyllä sen koneensa varmaan parin vuoden välein jaksaa putsata/putsauttaa?
-
Meille tulikin sitten joulu jo hyvissä ajoin. Ostin nimittäin tuollaisen mittarin itselleni joululahjaksi. :)
Kokeilin ihan pikaisesti ja huolimattomasti sitä nyt illalla, ja tulokset olivat odotetun kaltaisia. Kraanasta tuleva Helsingin vesi oli 60 ppm, kuten pitäisikin olla. Kohtuullisen tuoreen Brita-filtterin läpi vedettynä vesi oli 22 ppm. Brewtuksen uuttopäästä tuleva vesi oli puolestaan 71 ppm, mikä on aika paljon kun ottaa huomioon että sitä ruokitaan Britan läpi tulleella vedellä. Mistäköhän ne partikkelit ovat oikein peräisin? Onko boileriin kertynyt kovempi pitoisuus, olen kyllä Britan käytöstä lipsunut aika paljonkin.
Höyryboilerin vettä vaihdan harvoin, mutta mielestäni ihan riittävän usein koska höyrytänkin hyvin harvoin. Sieltä tullut vesi oli kuitenkin arvoltaan 150 ppm (saatan muistaa väärin, mutta oli ainakin sinne päin). Voisi ehkä harkita kalkinpoistoa ainakin sillä puolella...
Lisäksi pikaisen kokeilun perusteella näyttäisi, että tuo mittari sopii myös hyvin uuttolämmön mittailuun. Tulokset ainakin olivat järkeviä ja yhteensopivia muiden Brewtus-käyttäjien havaintojen kanssa. Etupaneelissa luki 92 astetta, ja mittari antoi lukemaksi 92 astetta (muutaman kymmenesosan heittelyllä). Kun veden laskemista jatkoi, alkoi lämpö kivuta. En pistänyt merkille kuinka paljon vettä oli mennyt, mutta ehkä muutamien demitassellisten jälkeen oltiin lukemassa 94 astetta, jossa nousu tuntui hiipuvan.
Nousu johtuu siitä että uuttoboileria syötetään kuuman höyryboilerin läpi, mutta kannattaa tosiaan huomata että mittauksessa laskettiin moninkertainen määrä vettä espressoshottiin verrattuna. Eli pikaisen kokeilun perusteella näyttäisi Brewtuksen lämpötasapaino olevan aika tarkalleen kohdillaan. Toki sitä on hankala mitata että kuinka äkkiä oikeaan lämpöön päästään, koska kahva ja mittari aiheuttaa oman viiveensä lämmön nousuun.
Lopuksi pitää huomauttaa, että en kuvittelekaan näiden tulosten olevan mitenkään hirveän eksakteja tai oikeita, vaan mittailen lähinnä omaksi ilokseni. Ja kyllähän nämä lukeamat nyt aina mutu-tuntuman voittaa.
-
Ostin nimittäin tuollaisen mittarin itselleni joululahjaksi.
James Hoffmanin blogista löytyy mielenkiintoinen sovellus (http://www.jimseven.com/2008/01/03/tds-chemex-and-londons-terrible-water/) TDS mittarille.
-
Höyryboilerin huuhtelusta: otin nyt paremman mittauksen höyryboilerista tulevasta vedestä. Se oli 127 ppm, aiempi 150 ppm johtui siitä etten antanut veden jäähtyä huoneenlämpöön kuten pitäisi.
Huuhtelin boilerin kahdesti, siis laskin vettä niin kauan kuin sitä tuli. En muista kuinka iso osa vedestä vaihtuu tuolla tavoin, ehkä puolet per kerta. Odotin välissä vähän, jotta vesi saa sekoittua.
Tämän jälkeen mittasin arvoksi 53 ppm, eli nyt ollaan taas turvallisissa lukemissa.
-
Sotketaanpas asiaa vielä lisää. Onko kenelläkään tietoa kumpi vaikuttaa enemmän siihen, että suomessa kahvi maistuu erilaiselta kuin keskieuroopassa GH eli kokonaiskovuus vaiko KH eli karbonaattikovuus (alkaliniteetti)?
Tässä on GH: ja KH:n välisistä eroista suht selkeä esitys, tosin akvaarioympäristö näkökulmana.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php
-Mikko-
-
Sotketaanpas asiaa vielä lisää. Onko kenelläkään tietoa kumpi vaikuttaa enemmän siihen, että suomessa kahvi maistuu erilaiselta kuin keskieuroopassa GH eli kokonaiskovuus vaiko KH eli karbonaattikovuus (alkaliniteetti)?
En tiedä vastaako tämä kysymykseesi täysin, mutta...
http://stason.org/TULARC/indulgence/water-for-coffee/3-2-A-taste-test-Water-hardness-and-taste.html (http://stason.org/TULARC/indulgence/water-for-coffee/3-2-A-taste-test-Water-hardness-and-taste.html)
Jotenkin ajattelisin, että veden "maku" itsessäänkin hieman vaikuttaa, mutta myös kahvipurun ominaisuudet vaikuttavat, mutta sikäli jos nämä muuttujat olisivat vakioitu, olettaisin molempien vaikuttavan makuun.
Kokonaiskovuuden sijaan TDS voisi olla mielekkäämpi muuttuja. Olisin taipuvainen ajattelemaan, että KH:lla voisi olla merkittämpi vaikututus, koska se vaikuttaa pH-arvoon (ja sitä kautta makuun), kun taas TDS (joka aiheutuu mm. kokonaiskovuudesta) vaikuttaisi vain veden liuotuskykyvyn kautta.
Lisäsotkua tietenkin tekee, että GH:n ja KH:n (ja TDS:n) komponentit ovat osin samat ja vedenpehmennys voi myös vaikuttaa veden pH arvoon. Loppujen lopuksi olennaisintahan lienee, että maku on hyvä, ei niinkään sen erilaisuus?
-
Uskoisin että oleellista ei ole veden maku, vaan sen kyky liuottaa kahvista erilaisia juttuja.
Ilmeisesti monet tykkäävät että Keski-Euroopan kahvi ei ole pelkästään erilaista, vaan vähän parempaa. Itse en ole mitään niin vertailukelpoisia kahveja juonut siellä ja täällä että osaisin sanoa omia kokemuksia suuntaan tai toiseen. Niin usein on kuitenkin tuon kuullut toistettavan että pakkohan sen on totta olla. :)
-
Uskoisin että oleellista ei ole veden maku, vaan sen kyky liuottaa kahvista erilaisia juttuja.
Osa makuvirheistä linkittyy suoraan vedenliotuskykyyn, koska liuotuskyvyltään tehokkaampi (matala TDS) vesi mielletään latteaksi. Mineraalipitoisempi, jo mineraaleja liuottanut vesi (korkea TDS) on suutuntumaltaan vastaavasti tuhdimpi. Raportoidusti esim. klooraus on selkeä makuvirheen aiheuttaja, joka erityisesti teen kohdalla on havaittavissa. Kloori on myös hyvä esimerkki veden makuvirheestä, jonka toiset huomaavat merkittävästi herkemmin kuin toiset. Esim. minun mielestäni meillä kotona kraanavedessä tuntuu kloori silloin tällöin, mutta vaimoni mielestä ei ikinä.
Ehkä kysymyksen KH:n ja GH:n eroavaisuuksista voisi kysyä niinkin, että onko veden liuotuskyvyllä isompi vaikutus kuin sillä, että veden mineraalit (alkalisuus)(alkaliteetti) pehmentäisivät kahvin hapokkuutta.
-
Ehkä kysymyksen KH:n ja GH:n eroavaisuuksista voisi kysyä niinkin, että onko veden liuotuskyvyllä isompi vaikutus kuin sillä, että veden mineraalit (alkalisuus) pehmentäisivät kahvin hapokkuutta.
Tarkoitatko oikeasti alkalisuutta(emäksisyyttä) vaiko alkaliteettia (veden kykyä vastustaa ph:n muutosta)?
Hyvinkin emäksisen veden ph voi romahtaa pienestäkin happomäärästä ellei sillä ole riittävää puskurointikykyä happoja vastaan (alkaliteettiä). Joten sen vuoksi alkalisuuden sinänsä ei uskoisi vaikuttavan kauheasti kahvin makuun.
Suositellut GH-luvut kahville on tyyliin 80-100ppm ja KH:lle ~50ppm. Helsingissä noiden keskinäiden suhde on väärä, koska täällä KH on helsingin veden mukaan ~80ppm ja GH 60ppm. Tämä on oikeastaan syy miksi aloin pohtimaan, olisiko liian suurella alkaliteetillä ja samanaikaisesti liian pienellä kovuudella vaikutusta kahvin makuun.
Toisaalta taas, jos Scott Raon kirjaa on uskominen, niin kokonais TDS:n pitäisi pääpiirteissään muodostua kovuuden ja alkaliteetin summasta, mutta akallion mittaukset eivät tue tätä. Olen hyvin ymmälläni asiasta... Ehkä pitäisi laittaa mailia vaikkapa helsingin vedelle, josko he osaisivat selittää asian.
-Mikko-
-
Täältä (http://londiniumcoffee.blogspot.com/2009/01/best-water-for-your-espresso-machine.html) löytyi jotain aiheeseen liittyvää kommenttia:
Water with high alkalinity neutralises coffee acids, resulting in less acidic coffee. If alkalinity is too low the coffee will be overly bright and acidic.
Kuvatunkaltaisia "ylihapokkuusongelmia" tuntuu monella foorumilaisella esiintyvän (myös minulla).
-
Täältä (http://londiniumcoffee.blogspot.com/2009/01/best-water-for-your-espresso-machine.html) löytyi jotain aiheeseen liittyvää kommenttia:
Kuvatunkaltaisia "ylihapokkuusongelmia" tuntuu monella foorumilaisella esiintyvän (myös minulla).
Omituiseksi asian tekee se, että ainakin pk-seudulla käytössä olevassa vedessä on suhteellisen korkea alkaliteetti. Mietin, että voisiko liian emäksinen vesi liuottaa kahvista vääränlaisia yhdisteitä? Tai sitten Italialaisten väite kalkkipitoisen veden paremmuudesta pitää paikkansa...
Linkki Helsingin veden vedenlaatutilastoihin http://www.helsinginvesi.fi/veden_laatu_kuukausittain
Meillä on myös ollut ongelmia kahvin liiallisen hapokkuuden kanssa. Aktiivihiilen läpi olen veden suodattanut, mutta sen ei pitäisi asiaan vaikuttaa mitenkään.
-Mikko-
-
Hyvinkin emäksisen veden ph voi romahtaa pienestäkin happomäärästä ellei sillä ole riittävää puskurointikykyä happoja vastaan (alkaliteettiä). Joten sen vuoksi alkalisuuden sinänsä ei uskoisi vaikuttavan kauheasti kahvin makuun.
-Mikko-
Sorry Mikko, yritin quotata tekstiäsi ja vastata, mutta loppujen lopuksi en ymmärtänyt mitä kirjoitit. Kumpaa siis haluat veden olevan, jotta se olisi hyvää ja ei vaikuttaisi kahvin makuun? Raakavesihän ei ole emäksistä, joten sen vuoksi alkalisuus ei juuri vaikuttaa kahvin makuun.. Vaan koska, jos raakaveden pH on luokkaa 6,5 on esim. hiilihapon (H2CO3) ja bikarbonaatin (HCO3-) osuus noin 1:1. Ja tämä vaikuttaa (voi romahduttaa) pH-tason, koska kahvista uuttuvat orgaaniset hapot voivat sen helposti tehdä. Kuulostaako loogisemmalta? Alkalisuushan vaatisi noin pH-tasoa 10,5, jolloin bikarbonaatti/karbonaatti olisi 1:1.
-
Sorry Mikko, yritin quotata tekstiäsi ja vastata, mutta loppujen lopuksi en ymmärtänyt mitä kirjoitit.
Mikko tarkoittanee (?) tätä eroa:
Alkalinity
Alkalinity measures a solution's ability to buffer an acid, or its ability to resist becoming more acidic.
It is important to understand that it is quite different to 'alkaline' which is a solution with a pH between 7.01 and 14.
-
Jiitee, juuri näin on asia ;)
-
Sorry Mikko, yritin quotata tekstiäsi ja vastata, mutta loppujen lopuksi en ymmärtänyt mitä kirjoitit. Kumpaa siis haluat veden olevan, jotta se olisi hyvää ja ei vaikuttaisi kahvin makuun? Raakavesihän ei ole emäksistä, joten sen vuoksi alkalisuus ei juuri vaikuttaa kahvin makuun.. Vaan koska, jos raakaveden pH on luokkaa 6,5 on esim. hiilihapon (H2CO3) ja bikarbonaatin (HCO3-) osuus noin 1:1. Ja tämä vaikuttaa (voi romahduttaa) pH-tason, koska kahvista uuttuvat orgaaniset hapot voivat sen helposti tehdä. Kuulostaako loogisemmalta? Alkalisuushan vaatisi noin pH-tasoa 10,5, jolloin bikarbonaatti/karbonaatti olisi 1:1.
Ainakin helsingissä talousveden ph on noin 8.5 ja minulle on opetettu emäksisen veden olevan ph-arvoltaan yli 7 :)
Tuo väite/heitto, että kahvin hapot romahduttaisi ph:n ei ollut tarkoitettu olemaan eksakti väite, että näin voisi tosielämässä tapahtua. Mutta tilanne jossa käytettäisiin neutraalia vettä jonka alkalisuus on nolla (tislattu vesi) käyttäytyisi kahvinkin kanssa kuvatunlaisesti. Samoin tislattu vesi johon liuotettu kipsiä on kovaa, mutta sillä ei silti ole puskurointikykyä eli alkaliteettiä happoja vastaan.
Yritin, ilmeisen epäonnistuneesti, kuvailla että alkalisuus ja alkaliteetti ovat kaksi täysin eri asiaa. Asiaa edelleen sekoittaa se, että välillä käytetään lahjakkaasti englannin ja suomen kielisiä termejä.
Wikipediasta löytyi hiilihapon titrauskäyrä, jossa näkynee myös noi 1:1 kohdat. Tosin siinä ekvivalenttipisteiksi väitetään ph-arvoja 10.3 ja 8.3.
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3f/Titcurve_H2CO3.png)
-Mikko-
-
Helsingin ja varmasti monen muunkin Suomalaisen pintavesilaitoksen vesihän on samanaikaisesti pehmeää, emäksistä ja puskurointikyvyltää hyvää.
Mutta jos Schulmannin vesi-faq on uskominen niin boilerin kalkkeutumisen kannalta olisi parempi, jos vesi olisi kovempaa ja vähemmän puskuroitua. Ja ellei epätäsmällisten ja osittain varmasti väärienkin termien käyttäminen ole tehnyt selväksi, niin en millään muotoa ole vesikemisti, enkä muutenkaan kemisti :) Olen vain kahvinkeittäjä joka haluaisi sinällään hyvästä talousvedestä myös hyvää espressoa...
-Mikko-
-
Laitan Mikko sinulle paremman kuvan karbonaatin tasapainoista vedessä. Jos Helsingin vesi on lievästi alkalinen, pH 8,5, niin silloin vedessä oleva karbonaatti on yli 90 %:sti bikarbonaattimuodossa. Ja tämä taas ei voi sitoa happoyksiköitä yhtä paljon kuin jos se olisi karbonaattimuodossa.
-
Ilmeisesti tuolle alkaliteetille tapahtuu jotain matkalla veden puhdistamolta meille kotiin, koska seran kh-testi näyttää lukemaa 1 dkh, joka ilmeisesti vastaa arvoa 0.18mmol/l kun vesilaitokselta lähtevän veden arvo on 0.80 mmol/l.
Alkaliteettia voidaan pienentää kloorisuotimella (http://www.idswater.com/Common/Paper/Paper_311/Chloride%20Cycle%20Dealkalizer.htm) eli voisiko hypokloriitti jota veden joukkoon lisätään "syödä" osan karbonaateista putkistossa ollessaan?
Mikäli siis tuo akvaariotesteri näyttää oikein, niin sehän selittäisi ettei vedellä kovin kummoista puskurointikykyä voikaan olla.
Myöskin ph-testeri näytti arvoa 7.3 joka poikkeaa aika huomattavasti vesilaitoksen ilmoittamasta.
Laitan Mikko sinulle paremman kuvan karbonaatin tasapainoista vedessä. Jos Helsingin vesi on lievästi alkalinen, pH 8,5, niin silloin vedessä oleva karbonaatti on yli 90 %:sti bikarbonaattimuodossa. Ja tämä taas ei voi sitoa happoyksiköitä yhtä paljon kuin jos se olisi karbonaattimuodossa.
Tarkoitatko, että liuoksen puskurointikyky korreloi täysin ph:n kanssa? Eli ei voi olla vettä jonka ph on vaikkapa 7 ja karbonaattipitoisuus iso?
-Mikko-
-
Tarkoitatko, että liuoksen puskurointikyky korreloi täysin ph:n kanssa? Eli ei voi olla vettä jonka ph on vaikkapa 7 ja karbonaattipitoisuus iso?
-Mikko-
Jos pH on vaikka se 7, niin vedessä ei ole karbonaattia ollenkaan, vaan siinä tilassa on silloin tasapainossa muodot H2CO3 eli hiilihappo (noin 25 %) ja bikarbonaatti HCO3- (75 %). Nyt tällaisessa vedessä sen tulevan hapon (H+) voi sitoa vain se bikarbonaatti.
-
Tarkoitatko oikeasti alkalisuutta(emäksisyyttä) vaiko alkaliteettia (veden kykyä vastustaa ph:n muutosta)?
Alkaliteettia. Hyvä oikaisu, ilmeisesti ei pitäisi kirjoittaa "unissaan" :)
Suositellut GH-luvut kahville on tyyliin 80-100ppm ja KH:lle ~50ppm. Helsingissä noiden keskinäiden suhde on väärä, koska täällä KH on helsingin veden mukaan ~80ppm ja GH 60ppm. Tämä on oikeastaan syy miksi aloin pohtimaan, olisiko liian suurella alkaliteetillä ja samanaikaisesti liian pienellä kovuudella vaikutusta kahvin makuun.
Itse kun pelaan veden ja kahvilaitteiden kanssa, on tyypillinen ohjenuora, että kovuus pitäisi olla haarukassa 25...75 ppm ja alkaliteetti alle 100 ppm. Käytännössähän siis tällä haetaan kompromissia kalkkeutumisen/korroosion ja maun välillä.
Ilmeisesti tuolle alkaliteetille tapahtuu jotain matkalla veden puhdistamolta meille kotiin, koska seran kh-testi näyttää lukemaa 1 dkh, joka ilmeisesti vastaa arvoa 0.18mmol/l kun vesilaitokselta lähtevän veden arvo on 0.80 mmol/l.
Myöskin ph-testeri näytti arvoa 7.3 joka poikkeaa aika huomattavasti vesilaitoksen ilmoittamasta.
Helsingissä taitaa vesi viihtyä putkistossa pahimmillaan parikin viikkoa vesilaitokselta lähdettyään ja itsekin äkisti testiliuskoilla testanneena on tullut pistettyä merkille, että pH on lähemmäs 7 kun se kraanasta tulee. Parin viikon aikana sille ehtinee tapahtua vaikka mitä...
-
Itse kun pelaan veden ja kahvilaitteiden kanssa, on tyypillinen ohjenuora, että kovuus pitäisi olla haarukassa 25...75 ppm ja alkaliteetti alle 100 ppm. Käytännössähän siis tällä haetaan kompromissia kalkkeutumisen/korroosion ja maun välillä.
Ainakin täällä Espoossa vesi muuten sitten aiheuttaa hx:n suhteellisen voimakasta kalkkeutumista, jos käytössä on ainoastaan aktiivihiilisuodatin. Meillä ollut nyt 3-4kk kone ilman vedenpehmennintä (ioninvaihdinta) ja espresson maku on kyllä parempi niin.
Tänään kurkistin grupon sisälle, Elektrassa on siis sellaiset kätevät isot kuusiokoloruuvit joista voi kurkata grupon sisälle. Ensi näkemältä järkytys oli aika suuri, giggleur aivan kalkin peitossa, toisessa grupossa ei jetin päällä olevaa reikää edes erottanut ja pohjalla iso määrä irtonaista kattilakiveä. Toinen gruppo hieman siistimpi, mutta sielläkin kalkkeutumista ihan reilusti. Avasin sitten samaiset kurkistusaukot hx:n päältä ja siellä taas oli oikein siistiä ja kalkitonta.
Ja tämä kotikäytössä, voi vain kuvitella millaisessa kunnossa grupot olisivat oltuaan samoissa olosuhteissa kahvilakäytössä. Tietty isommilla käyttömäärillä lämmönvaihtimessa oleva vesi olisi keskiarvoltaan aika paljon viileämpää.
-Mikko-
-
Ainakin täällä Espoossa vesi muuten sitten aiheuttaa hx:n suhteellisen voimakasta kalkkeutumista, jos käytössä on ainoastaan aktiivihiilisuodatin. Meillä ollut nyt 3-4kk kone ilman vedenpehmennintä (ioninvaihdinta) ja espresson maku on kyllä parempi niin.
Sopiiko kysyä mitä suodatinta ja pehmennintä olet käyttänyt ja oletko mittaillut millaisena vesi tuli pehmentimestä läpi?
-
Sopiiko kysyä mitä suodatinta ja pehmennintä olet käyttänyt ja oletko mittaillut millaisena vesi tuli pehmentimestä läpi?
Aktiivihiilisuotimena on ihan Clas ohlsonin valikoimista löytyvä aktiihiilisuodin Linkki (http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=54378717). Laadultaan se ei varmastikaan ole paras mahdollinen, mutta uskoisin että tyhjää parempi kuitenkin.
vedenpehmentimenä sellainen 8litran pönttömallinen suodatin, merkkiä en nyt tähän hätään löydä. Jostain saksanmaalta se löytyi suht sopuhintaan. Tuon pehmentimen kanssa en ole vesiarvoja mittaillut, olisi ehkä pitänyt...
Millaisen suodatusratkaisun itse valitsisit?
-Mikko-
-
Mittailin omaa eli Espoon vettä (jonka pitäisi kaiken järjen mukaan olla aika samaa vettä kuin Missellä). TDS-mittari antoi lukeman 83 ppm ja sille on annettu virherajat +/- 3%, tosin en ole erikseen mittaria kalibroinut.
Sitten mittasin erittäin epämääräisellä liuskalla vielä nämä: pH 6,3, karbonaattikovuus 3 dKH = 65,4 ppm, kokonaiskovuus 6 dGH = 106,8 ppm. Näiden lukemien virherajat ovat suuret ja luotettavuus olematon, koska nuo liuskat ovat kaiken lisäksi kai vähän kärsineet kosteudesta tai eivät ainakaan tuota enää yhtä selkeitä värityksiä kuin ennen.
-
Espoon vesi toimitetaan parista eri lähteestä, mutta tavoitearvot vedelle pitäisi olla jotakuinkin samat. Molemmissa tapauksissa vesi tulee pintavesilähteestä.
Liuskatestein vesi itsellä (Espoossa) pH ~7...7,2, GH n. 75 ppm tai ehkä hieman päälle, KH 40...80 ppm, ei oikein ota liuskatestillä tarkemmin selvää.
-
En näitä kemiallisia kysymyksiä oikein hallitse, mutta ilmeisesti me ei tässä asiassa oikein päästy johtopäätökseen, eli ymmärrykseen siitä miten paikallinen vesi on erilaista kuin muualla?
Tuli vaan mieleen että saisikohan sitä Keski-Euroopan vettä ostettua kaupasta. Jos löytyisi joku pullovesi joka vastaa vaikka italialaista tyypillistä vettä, niin voisi viikon ajan kokeilla että muuttuuko shottien maku parempaan suuntaan.
-
En näitä kemiallisia kysymyksiä oikein hallitse, mutta ilmeisesti me ei tässä asiassa oikein päästy johtopäätökseen, eli ymmärrykseen siitä miten paikallinen vesi on erilaista kuin muualla?
Tuli vaan mieleen että saisikohan sitä Keski-Euroopan vettä ostettua kaupasta. Jos löytyisi joku pullovesi joka vastaa vaikka italialaista tyypillistä vettä, niin voisi viikon ajan kokeilla että muuttuuko shottien maku parempaan suuntaan.
Ilmeisesti keskieuroopassa veden kokonaiskovuus on isompi, eli sen liuotuskyvyn pitäisi sen perusteella olla huonompi. Karbonaattikovuus taasen taitaa olla pienempi eli lopputuotoksen sen perusteella hapokkaampaan.
Tälläisen käsityksen olen itse asiasta saanut. Tosin täkäläisten ongelmat viittaisivat liian pieneen karbonaattikovuuteen jota veden ei kait täällä pitäisi olla, ainakaan vesilaitokselta lähtevän veden. Tosin seran tippatestin mukaan meillä on KH 1dh, eli karbonaattikovuudeltaankin "pehmeää".
Mutta tuollaista pullovettä tekisi itsekin mieli testailla. Olisikohan joku lidlin pullovesi sopivaa siihen käyttöön?
-Mikko-
-
Vastailenpa pariin viestiin tässä samalla, kun näemmä oli mennyt toinen viesti itseltäni "ohi"...
Tosin seran tippatestin mukaan meillä on KH 1dh, eli karbonaattikovuudeltaankin "pehmeää".
Oma mielikuva on, että karbonaattikovuuden testaaminen luotettavasti labran ulkopuolella ei ole ihan triviaalia ja akvaariotestit saattavat antaa tietyissä olosuhteissa virheellistäkin tietoa.
Aktiivihiilisuotimena on ihan Clas ohlsonin valikoimista löytyvä aktiihiilisuodin Linkki (http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=54378717). Laadultaan se ei varmastikaan ole paras mahdollinen, mutta uskoisin että tyhjää parempi kuitenkin.
Clasun aktiivihiilisuodatin on rakenteeltaan "kanisteri" joka on täytetty aktiivihiilirakeilla (GAC). Siitä irtoaa erityisesti käyttöönotossa hiilipölyä, joten huuhtelua ei parane unohtaa. Lisäksi rakeisen aktiivihiilen pinta-ala on pieni, mikä vähentää tehokkuutta. Itselläni kopsahti tuollainen johonkin, niin kanisteri aukesi päästä ja hiilet levisi pihalle...
Millaisen suodatusratkaisun itse valitsisit?
On olemassa suodattimia, joissa käytetään aktiivihiilipölyä (PAC), joka on "aktiivisempaa" kuin rae. Pölyn käytössä on omat haasteensa, joita on yritetty ratkaista rakenteellisin keinoin. Tyypillisiä kahvilaitekäytössä on ratkaisu, jossa pölyllä "pinnoitetaan" tiukka suodatinkalvo, tai eri tavoin valmistettujen aktiivihiilipalikoiden käyttö. Näissä on mahdollista yhdistellä erilaisia vaihtoehtoja, joten sama suodatinelementti voi tehdä muutakin kuin imeä epäpuhtauksia aktiivihiileen.
Vesi on Suomessa tyypillisesti niin pehmeää, että pelkkä aktiivihiili toimii aika hyvin. Koneen rakenteesta riippuu, onko mahdollisista "kirkasteista" (polyfosfaatit) enemmän haittaa kuin hyötyä (korroosio/kalkkeutuminen vs. kemikaalin toiminta korkeissa lämpötiloissa). Jos vesi on kovaa (kuten Suomessakin paikka paikoin), on vedenpehmennin tai käänteisosmoosi hyviä vaihtoehtoja, mutta lähtökohta on erityisesti niiden kohdalla, että veden kovuus on tiedossa.
Espoon veteen laittaisin aktiivihiilisuodattimen, ja koneen rakenteesta riippuen myös polyfosfaattiannostelun. Vedenpehmentimellä pääsisi kalkkeutumisista kyllä eroon varmemmin, mutta kustannus sellaisella on isompi kuin aktiivihiilisuodattimella, eikä kahvilaitteiden kalkkeutumisen Espoossa pitäisi mitenkään suuri ongelma olla.
Mutta tuollaista pullovettä tekisi itsekin mieli testailla. Olisikohan joku lidlin pullovesi sopivaa siihen käyttöön?
Onko ajatus testata ns. pullovettä, joka voi olla käsiteltyäkin, vai jotain luonnonvesiä?
Työmaalla olisi myös testiin joutava aktiivihiilisuodatin ja vedenpehmennin, sikäli mikäli kiinnostaa.
-
Onko ajatus testata ns. pullovettä, joka voi olla käsiteltyäkin, vai jotain luonnonvesiä?
Kumpaa vaan. Ajatus olisi löytää joku vesi, joka muistuttaa sitä vettä josta esimerkiksi pohjoisitalialaiset kahvinsa keittävät, ja katsoa syntyykö sitä käyttäen vähemmän hapokasta kahvia. Jos näin on, niin sitten voisi vaikka mittailla sitä vettä ja koittaa kehitellä jonkun ratkaisun jolla täkäläisen vesijohtoveden saisi helposti käsiteltyä samanlaiseksi.
-
Veden laadusta ja vesiasioista on taas käyty kovaa keskustelua Home-Baristan puolella. Kaapataampa tänne sieltä löytyvä kommentti (http://www.home-barista.com/knockbox/minimizing-scale-buildup-without-causing-boiler-leaching-t12005-40.html#p137679) joka koskettaa tätä meidän pehmeänveden ongelmaamme.
The excessive softness reduces solids extraction from the coffee puck well below 20%. This makes it very difficult indeed to brew high end SOs without getting a sink shot level of overbearing sourness and cutting lemon peel flavors. In essence, the more minerals you start with, the more acidic and lighter roasted the coffees you can brew. The more acidic and lighter roasted the coffees, the higher their quality can get. Of course, not all highly acidic, light roasted cofffees are great; but almost all great coffees are highly acidic and best roasted light.
Ja nyt jos joku kemiantaitoinen selvittäisi mistä ihmeestä on kysymys. :)
Eli tuossa todetaan (olettaisin että mittausdataan perustuen) että pehmeällä vedellä espressokakusta ei saada tarpeeksi tavaraa irti. Itse olen ymmärtänyt että mitä pehmeämpi vesi, sitä parempi liuotin? Suomen pehmeän veden pitäisi siis luottaa kahvista hyvin veteen liukenevia yhdisteitä, mutta onko nyt niin että se ei sitten sido/irrota niin hyvin noita (veteen liukenemattomia?) kiinteitä partikkeleita tms? Käsittääkseni esimerkiksi kovan veden alueilla on ongelmana pesuaineiden kanssa se, että ne sitoutuvat veteen eivätkä likaan - onko nyt kyse samanlaisesta ilmiöstä?
Täältä (http://stason.org/TULARC/indulgence/water-for-coffee/3-2-A-taste-test-Water-hardness-and-taste.html) löytyy yksi taulukko "arvosanoja" erilaisilla vesillä tehdyille espressoille. Pehmein mahdollinen vesi (RO) tuntuu irrottavan hyvin aromit (ja nämähän ovat niitä vesiliukoisia?) mutta makeus/tasapaino ja body/mouthfeel kärsivät. Kun vesi kovenee, niin aromiarvosana hieman tipahtaa, mutta muut arvosanat pomppaavat sitten ylöspäin.
Eli (kysymys?) tiivistetysti: Suomalainen pehmeä vesi irroittaa/liuottaa hyvin kahvista aromiaineita ja happamia ainesosia, mutta ei sitten sokereita hapokkuutta tasapainottamaan, eikä muita hiukkasia runkoa tuomaan?
Hieman tuosta HB:n paikoitellen "kiivastakin" vesikeskustelusta: siellä on siis käyty melkoista debattia liiallisen vedenpehmennyksen järkevyydestä. Eli koneelle syötetään suurinpiirtein RO-vettä kun pelätään kalkkeutumista taikka ei haluta vaivautua puolivuosittaiseen kalkinpoistoon koneelle (tai pelätään kalkinpoisto-operaatiota). Samalla sitten valjastetaan parhaimmillaan (pahimmillaan) 4-5 tonnin laitteisto tuottamaan keskinkertaista taikka heikompaa espressoa. Tätä käytäntöä vastustavien/kummeksuvien suhteellisen selkeä näkemys on ollut että kalkinpoisto kuuluu osana espressokoneen käyttöön/huoltoon ihan niinkuin takaisinhuuhtelu. Itsekin olen tällä kannalla, mutta ymmärrän kyllä että mikäli espressoharrastus on vasta aluillaan, kone on uusi ja kauheasti ei ole kokemusta/käsitystä sen sielunelämästä, niin mahdollisimman pehmeän veden käyttö voi olla perusteltua - varsinkin kun mahdollisissa ongelmatilanteissa koneen saaminen osaavaan huoltoon voi olla pitkänkin matkan takana.
-
Itse kiinnitin huomiota sanoihin "excessive softness", ja oman kokemukseni mukaan se tarkoittaa aivan toisenlaista veden pehmeyttä kuin mitä suomalainen vesi keskivertoisesti on. Olen nimittäin asunut Keski-Euroopassa taloyhtiössä, jossa vettä pehmennettiin todella paljon. Niin paljon, että suihkussa käydessä ei tiennyt milloin kaikki saippua oli huuhtoutunut pois. Mieheni termillä 'saippua sisältyi hintaan' ;)
Kemikaaleilla pehmennetyn veden käyttö espresson valmistukseen tuntuu lähinnä omituiselta, koska kemiallisesti pehmennettyä vettä ei saisi käyttää ruoan valmistukseen lainkaan... :o
-
Kemikaaleilla pehmennetyn veden käyttö espresson valmistukseen tuntuu lähinnä omituiselta, koska kemiallisesti pehmennettyä vettä ei saisi käyttää ruoan valmistukseen lainkaan... :o
En tiedä millaista kemiallista pehmennystä tarkoitat, mutta normaalisti espressokoneelle syötettävää vettä pehmennetään ihan ruokasuolalla. Tällöin Ca-ionit vaihtuvat Na-ioneiksi, natrium-ionit eivät aiheuta kattilakiveä kuten kalsium, joten siksi näin tehdään. Mitään vaarallista tai myrkyllistä tästä ei kyllä muodostu.
-Mikko-
-
En tiedä millaista kemiallista pehmennystä tarkoitat, mutta normaalisti espressokoneelle syötettävää vettä pehmennetään ihan ruokasuolalla. Tällöin Ca-ionit vaihtuvat Na-ioneiksi, natrium-ionit eivät aiheuta kattilakiveä kuten kalsium, joten siksi näin tehdään. Mitään vaarallista tai myrkyllistä tästä ei kyllä muodostu.
-Mikko-
Pehmentämiseen käytetään tosiaan ruokasuolaa, mutta natriumilla on ei-sydänystävälliset haittapuolensa. Kuppi tai pari espressoa päivässä ei tietty hetkauta tilannetta, mutta jos juo päivittäiset puolitoista vesilitraansa erittäin kovasta todella pehmeäksi käsiteltyä vettä (= paljon natriumia) vuosikymmenten ajan, niin huonompi homma.
Suomessahan elintarviketeollisuus ylisuolaa väestön muutenkin, että onneksi vesi sentään on pehmeää ;)
-
Pehmentämiseen käytetään tosiaan ruokasuolaa, mutta natriumilla on ei-sydänystävälliset haittapuolensa. Kuppi tai pari espressoa päivässä ei tietty hetkauta tilannetta, mutta jos juo päivittäiset puolitoista vesilitraansa erittäin kovasta todella pehmeäksi käsiteltyä vettä (= paljon natriumia) vuosikymmenten ajan, niin huonompi homma.
Suomessahan elintarviketeollisuus ylisuolaa väestön muutenkin, että onneksi vesi sentään on pehmeää ;)
Jos ei tässä ihan väärin laskeskeltu, niin ei tuosta kyllä ihan kamalasti natriumia veteen jää. Veden kovuus monasti ilmoitetaan saksalaisella kovuusasteikolla, jossa yksi aste vastaa 0,178mmol/l kalsiumkarbonaattia. Vesi on kovaa jos kovuusluku on 10-21 astetta.
No lasketaan todella kovalla vedellä (en tiedä voiko tälläistä edes olla), eli kovuus olisi 50:
Alkutilanteessa vedessä siis on 50x0,178mmol=8,9mmol kalsiumia litrassa vettä, ioninvaihdon jälkeen vedessä ei ole optimitilanteessa enää kalsiumia vaan tuo samainen 8,9mmol/l natriumia.
Natriumin molekyylipaino on 23mg/mmol eli sitä on litrassa vettä 204,7mg. Vastaava määrä natriumkloridia painaisi 520,7mg.
En sitten tiedä onko tuollainen puoli grammaa suolaa jokaisessa vesilitrassa pahasta, mutta luultavasti salamimakkaralla on isompi vaikutus pumpun pettämiseen myös kovan veden alueilla :)
-Mikko-
-
Itse kiinnitin huomiota sanoihin "excessive softness", ja oman kokemukseni mukaan se tarkoittaa aivan toisenlaista veden pehmeyttä kuin mitä suomalainen vesi keskivertoisesti on.
Tuo lainaus toki liittyy keskusteluun jossa on mukana erittäin pehmeitä vesiä, mutta pointti on lähinnä noissa ongelmakuvauksissa jotka tuntuvat osuvan yksiin monien Suomikokemusten kanssa. Varsinkin englannista tilatuissa espressoblendeissä (ja SO-kahveissa) on monella foorumilaisilla ollut taistelemista liiallisen hapokkuuden/äjäkkyyden kanssa jos ovat olleet vähänkin vaaleampaan päin. Itsellänikin näitä ongelmia on esiintynyt. Toisaalta olen Lontoossa juonut samasta blendistä tehtyä kahvia jonka kanssa kotona on joutunut taistelemaan ja siellä heti ensi siemauksesta totesin tavaran aivan toisenlaiseksi tasapainoltaan. Tosin yksi tekijä saattoi olla (monta) kertaluokkaa paremmat koneet siellä päässä - mutta kun ne omasta mielestä onnistuneetkin ja hyvänmakuiset juomat kotona olivat niin erilaisia siihen verrattuna.
Ongelmahan ratkeaisi tietysti käyttämällä tummempia paahtoja, mutta tällöin yleensä kadotetaan siitä laadukkaasta kahvista jotain (oleellistakin). Ja itsestäni tuntuisi pahalta laittaa se prosessin tärkeämpi ja kiinnostavampi raaka-aine (kahvi vs. vesi) joustamaan.
Viimeisin tieto paikallisen veden kovuudesta on 2,30dH ja siinä ei ole eritelty mistä koostuu (pH 8,4). Eikös tuo ole luokkaa 41ppm? Jos laadun kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään kovuutta 100-125ppm (jolloin pitää kalkit poistaa pari kertaa vuodessa) - niin aika kaukana mennään. Käsittääkseni tuon kovuuden pitäisi osua jonnekin edellisessä viestissä mainitun taulukon sarakkeiden RO ja RO+TAP väliin (RO+TAP kohtaan on eritelty kovuus 40+25 joista ensimmäinen siis "oikeaa" kovuutta - kokonaiskovuus siis 65ppm? Pelkkä RO on kokonaiskovuudella alle 10ppm).
-
Googlasin veden kovuusarvoja eri puolella Suomea ja vaihtelua tuntuu olevan aika paljon, jopa samassa kaupungissa:
Helsingin vesi / Vanhankaupungin jakelualue 6.6°dH, Pitkäkosken jakelualue 4.4°dH
Hämeenlinnan seudun vesi 3.7°dH
Oulunsalon vesihuolto 6 °dH
Raahe 3.36°dH
Keminmaan vesi yli 9 °dH
Jyväskylä 1.1-2.5 °dH
Valkeakoski / Tyrynlahti 3 °dH, Kemmola 6.6 °dH
Porin vesi 3 °dH (paitsi Ahlainen 6 °dH)
Lieto 2.5 °dH
Hanko / kantakaupunki < 4 °dH, Lappohja < 2.1 °dH
Kymen vesi < 3 °dH
Heinola 1,67 - 2,22 °dH
Ja samalla silmiin osui tällainenkin: Kova vesi vähentää infarktiriskiä http://www.sas.com/offices/europe/finland/yhteiskunta/304ktl.html ;)
-
Eli (kysymys?) tiivistetysti: Suomalainen pehmeä vesi irroittaa/liuottaa hyvin kahvista aromiaineita ja happamia ainesosia, mutta ei sitten sokereita hapokkuutta tasapainottamaan, eikä muita hiukkasia runkoa tuomaan?
Jos Raon kirjaa oikein ymmärrän, niin espressouuttumisessa on pääasiassa kyse siitä että vesi pesee pois ainesosia kahvipartikkelien pinnalta ja myöhemmin kun ne ovat vettyneet, myös sisältä. Hapokkuusongelmat liittyvät aliuuttumiseen, jolloin kuvittelisi että jälkimmäinen vaihe ei tapahdu kunnolla ja vesi vaan huuhtoo jo "paljaaksi huuhdottua" partikkelin pintaa. Voisiko olla että pehmeä vesi johtaa samaan ongelmaan eli se ei jostain syystä tunkeudu kunnolla partikkelien sisään? Tämä oli siis tämmöistä maalaisjärkeilyn ja huonosti ymmärrettyjen kirjallisten lähteiden yhdistelyä...
Tuo lainaus toki liittyy keskusteluun jossa on mukana erittäin pehmeitä vesiä, mutta pointti on lähinnä noissa ongelmakuvauksissa jotka tuntuvat osuvan yksiin monien Suomikokemusten kanssa. Varsinkin englannista tilatuissa espressoblendeissä (ja SO-kahveissa) on monella foorumilaisilla ollut taistelemista liiallisen hapokkuuden/äjäkkyyden kanssa jos ovat olleet vähänkin vaaleampaan päin.
Nuo ongelmat ovat erittäin tuttuja, mutta minulla ne tuntuvat kadonneen viimeisen vuoden sisällä - en oikein tiedä miksi. Ennen jauhoin yksittäisiä papusatseja ja tiukempia shotteja, eli myllyn säätö voi nykyään olla reilusti (puoli Mazzerin isoa pykälää) karkeampi. Samoin kakunrakennustekniikka on muuttunut ja parantunut. Ja kone ja käyttörutiini vaihtunut, jonka seurauksena uuttolämpö on tasaisempi, mutta suurempaa vaikutusta sillä ei pitäisi olla. Vesi on kovuudeltaan samaa, tosin sekin on vaihtunut helsinkiläisestä espoolaiseen.
En toki osaa sanoa miltä HasBeanin tai Square Milen kahvit maistuvat paikan päällä, mutta Jimin kuvaamia hampaat syövyttäviä shotteja en ole enää hyvään aikaan nähnyt, kun ne ennen olivat niin arkipäiväisiä että HB:n kahveja ei aina edes viitsinyt tilailla. Käytän Brita-suodatettua vettä, eli se on pehmeää mutta ei toki RO-tasoista kuitenkaan. Voisi ehkä sanoa että tärkein muutos on ollut, että uutot ovat nykyään tasaisempia, kun ennen oli enemmän yli- ja aliuuttoa: kanavointia oli enemmän (ei WDT:tä tai väärin tehty WDT) ja hitusia enemmän hienommasta jauhatuksesta johtuen. Voisiko olla, että pehmeä vesi tuottaa herkemmin happamia shotteja jos uutto ei ole kunnossa?
Ja tietenkin voi myös olla että hapokkuuteen on vain tottunut...
-
Nuo ongelmat ovat erittäin tuttuja, mutta minulla ne tuntuvat kadonneen viimeisen vuoden sisällä - en oikein tiedä miksi.
Mielenkiintoista, koska myös itselläni on hapokkuusongelmat kahvien suhteen tippuneet lähes olemattomiin. Olisikohan vaikutusta myös sillä, että Päijännetunnelin peruskorjaus on valmistunut, eikä enään oteta käyttövettä Vantaanjoesta? Veden tds-lukema ei ole mielestäni muuttunut, mutta ehkä veden koostumus muuten on muuttunut parempaan suuntaan.
Ja tietenkin voi myös olla että hapokkuuteen on vain tottunut...
Täysin samanlaiset ajatukset on itselläkin käynyt mielessä :)
-Mikko-
-
Itse en näistä vesiarvoista oikein ymmärrä (ainakaan miten ne suoraan vaikuttavat kahvin makuun/koostumukseen), mutta tässä kuntani (Nurmijärvi) lukemia:
pH 7,8
Kok.kovuus 6,5 dHo
Kalsium 35 mg/l
Magnesium 9,3 mg/l
Fluoridi 0,51 mg/l
-
Voisiko olla, että pehmeä vesi tuottaa herkemmin happamia shotteja jos uutto ei ole kunnossa?
Näinhän se Schulman hieman vihjaili - ja oletan että ei tarkoittanut niinkään tekniikkapuolta vaan annoskokoa/uuttosuhdetta, lämpötilaa jne... joutuu olemaan paljon tarkempana.
Täälläkin saan shottien happamuudet kontrolliin, mutta olen vain miettinyt miten paljon enemmän joudun näkemään siihen vaivaa kuin kovemman veden barista?
Tuota vesien kovuuslistausta katsellessa voi todeta että olette ainakin sen 2dH:ta "onnellisemmassa" asemassa siellä Helsingin seudulla. :'(
-
Sanokaas kemistimmät, miten kotikonstein saisi vettä kovetettua? Kipsiä sekaan vaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Burtonisation)?
Palasin juuri työmatkalta Lontoon lähistöltä. Hanavesi oli siellä selvästi kovempaa; jopa vesilasiin jäi helposti kalkkijäämiä. Kahvi - reseptillä SqM pavut, Zassenhaus käsimylly ja Aeropress - sen sijaan oli aina ensiluokkaista, ilman sen kummempaa iterointia. Kotiin palattua yhtä hyvän kahvin saaminen tuntuu olevan paljon vaikeampaa.
Tai sitten Zasse vaan toimii Aeropressin kanssa paljon paremmin kuin Versalab, mitä hiukan ihmettelen. Kolmesta toistaiseksi tekemästäni kahviannoksesta kaksi Versalla jauhettua oli selvästi hapanta (semmoinen sitruunainen sivumaku), mutta se kolmas Zassella jyystetty olikin likimain yhtä hyvää kuin Englannissa.
Täytyy vielä kokeilla Versan karkeuden variointia. Lisäksi viimeisellä kerralla taisin olla aika paljon tarkempi veden lämmönkin kanssa. Papu on SqM Progreso Huila, jonka siis toin palatessani mukanani Suomeen.
Vipe
-
Tällaista vain, että kuinkahan iso merkitys kahvin maussa on vedellä ? Kahvista en saa millään hyvän makusta täällä opiskelu paikkakunnalla ja koulussa maistuu yhtä hirveällä. Opiskelu tovereitten kanssa arveltiin, että täkäläinen vesi tekee pahaa kahvista. Oman kämpän kahvinkeittimen olen putsannut jollain sitruunahappo mömmöllä ja huuhtonu sen sitte monesti vedellä ja kahvi on aina aika hirveätä ? Keitin on joku 20e halppis keitin ja on siinäkin varmasti hieman vikaa, mutta mitä tuolle vedelle voisin tehdä ? voiko sillä tehdä mitään että maistuis paremmalle kahvissa ? Perkolaattoria harkitsin jo ostaa, siitäki kysyin jo toisessa aiheessa...
-
Tällaista vain, että kuinkahan iso merkitys kahvin maussa on vedellä ? Kahvista en saa millään hyvän makusta täällä opiskelu paikkakunnalla ja koulussa maistuu yhtä hirveällä. Opiskelu tovereitten kanssa arveltiin, että täkäläinen vesi tekee pahaa kahvista. Oman kämpän kahvinkeittimen olen putsannut jollain sitruunahappo mömmöllä ja huuhtonu sen sitte monesti vedellä ja kahvi on aina aika hirveätä ? Keitin on joku 20e halppis keitin ja on siinäkin varmasti hieman vikaa, mutta mitä tuolle vedelle voisin tehdä ? voiko sillä tehdä mitään että maistuis paremmalle kahvissa ? Perkolaattoria harkitsin jo ostaa, siitäki kysyin jo toisessa aiheessa...
Tekstiäsi lukiessa tulee mieleen monta tekijää, jotka saattavat vaikuttaa siihen kahvin makuun. Aloitetaan vaikka niistä olennaisimmista. Pidätkö kahvista? Onko kahvi hirveää verrattuna johonkin mitä olet juonut aikaisemmin vai onko se vain yksinkertaisesti kamalaa? Millä tavalla kahvi on hirveää? Minkälaista kahvia käytät?
-
Oman kämpän kahvinkeittimen olen putsannut jollain sitruunahappo mömmöllä ja huuhtonu sen sitte monesti vedellä ja kahvi on aina aika hirveätä?
Keitä pelkkä vesi (jäähdytys optiona) ja maista. Yritä tarkkailla maistuuko vain keitetyltä vai ihan pahalta.
-
Tekstiäsi lukiessa tulee mieleen monta tekijää, jotka saattavat vaikuttaa siihen kahvin makuun. Aloitetaan vaikka niistä olennaisimmista. Pidätkö kahvista? Onko kahvi hirveää verrattuna johonkin mitä olet juonut aikaisemmin vai onko se vain yksinkertaisesti kamalaa? Millä tavalla kahvi on hirveää? Minkälaista kahvia käytät?
Yleensä juon Juhla mokkaa, eli aika perus jamppa kahvia. Vaikea kyllä kuvailla tarkasti nyt, kun ei ole kahvi kippoa tuossa nenän edessä, mutta kahvista lähtee makua hieman ja se pehmeys lähtee myös. Siitä tulee semmoista ehkä hieman kitkerää. Pitää vissiin tässä testata sitte tuota pelkän veden läpi laittoa keittimestä ja antaa sen jäähtyä ja maistaa sitte sitä ? (tirofaux)... Mutta mutta voiko tuolle vedelle sitten jotain temppuja tehdä jos se tosiaan on siinä se vika ? Niin ja se kahvi tosiaan on aika surkeata verratuna kotona halppis philipsin keittimeenki verratuna, että eipä tuo suuri haitta ois vaikka tuommosen perkolaattorin muutenki ostais ::).... :)
-
Mutta mutta voiko tuolle vedelle sitten jotain temppuja tehdä jos se tosiaan on siinä se vika ?
Voihan sille tehdä vaikka mitä. Simppeli Brita-suodatin poistaa enimmät epäpuhtaudet. Sen järeämmät temput helposti tulevat aika kalliiksi.
-
Mutta mutta voiko tuolle vedelle sitten jotain temppuja tehdä jos se tosiaan on siinä se vika ?
Koetahan ensin paikallistaa mahdollisimman tarkkaan ongelman synnyttävä vaihe. Jos vaikka se kahvinkeitin tuottaa pahaa vettä (keitto ilman kahvia), kokeile veden keittoa myös kattilassa tai muussa puhtaassa astiassa. Tämän jälkeen voi jo paremmin arvioida onko vika vedessä vai kahvinkeittimessä.
-
Lueskelin "Hakuammuntaa: Shotin kohdalleen säätämisen perusteet"-ketjua, ja sieltä pisti silmään tällainen (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=2987.msg27316#msg27316):
Välillä tulee sellainen olo että onkohan koneessa jotain vikaa kun tuntuu ettei shotit vaan lähene noita kahviloiden (siis hyvien, kuten kaffa, caffi, cafetoria jne.) tuotoksia mitä on päässyt maistelemaan. Niissä on yleensä sellaista pehmeyttä ja täyteläisyyttä mitä en pysty omilla vehkeillä toistamaan.
Onkohan tietoa, minkälaista vettä nämä kahvilat käyttävät? Kovettavatko he esim. vettä jotenkin (jos käyttävät suomalaista pehmeää kraanavettä)? Tai jos eivät käytä kraanavettä, niin mitä vettä he käyttävät?
Olettaisin, että tuo veden laatu voisi olla suuri osa näiden kahvien (joita itse en ole maistanut) laadun syystä? Vai onko kyseessä sitten kuitenkin "vain" laitteet ja baristatekniikka?
-
Lueskelin "Hakuammuntaa: Shotin kohdalleen säätämisen perusteet"-ketjua, ja sieltä pisti silmään tällainen (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=2987.msg27316#msg27316):
Onkohan tietoa, minkälaista vettä nämä kahvilat käyttävät? Kovettavatko he esim. vettä jotenkin (jos käyttävät suomalaista pehmeää kraanavettä)? Tai jos eivät käytä kraanavettä, niin mitä vettä he käyttävät?
Olettaisin, että tuo veden laatu voisi olla suuri osa näiden kahvien (joita itse en ole maistanut) laadun syystä? Vai onko kyseessä sitten kuitenkin "vain" laitteet ja baristatekniikka?
Ei niissä kahvilaespressoissakaan aina ole kehumista :)
Jos suodstuksensa on käytetty käänteisosmoosia saatetaan vettä "kovettaa" mutta ei äkkiseltään tule mieleen että suomessa kenelläkään olisi ro-suodattimia eikä siihen ole niin tarvettakaan paikallisella vedellä. Lähtökohdiltaan käytetty vesi on pehmeämpää siis kuin kotikeittiöissä.
-
Lueskelin "Hakuammuntaa: Shotin kohdalleen säätämisen perusteet"-ketjua, ja sieltä pisti silmään tällainen (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=2987.msg27316#msg27316):
Onkohan tietoa, minkälaista vettä nämä kahvilat käyttävät? Kovettavatko he esim. vettä jotenkin (jos käyttävät suomalaista pehmeää kraanavettä)? Tai jos eivät käytä kraanavettä, niin mitä vettä he käyttävät?
Olettaisin, että tuo veden laatu voisi olla suuri osa näiden kahvien (joita itse en ole maistanut) laadun syystä? Vai onko kyseessä sitten kuitenkin "vain" laitteet ja baristatekniikka?
Olettaisin, että veden laatu ei ole syynä vaikka se toki vaikuttaakin.
Näytti siltä, että siinä ei varrattu mihinkään tiettyyn samaan papuun mitä kahvila oli käyttänyt. Papu on se ensimmäinen asia, joka eniten tulee mieleen. Shotin säätö toki on ihan äärettömän tärkeä asia. Mylly on laitteistosta toki oleellinen.
Mutta kyllä minä minä papua veikkaisin ja baristataitoja. Puhdas arvaus toki ja voin olla ihan täysin väärässäkin.
-
Ok, kiitos.
Veden laadun vaikutus Suomessa kyllä kiinnostaisi, jos joku on testaillut, ja päätynyt johonkin lopputulokseen (käsittelystä on/ei ole hyötyä).
-
Veden laadun vaikutus Suomessa kyllä kiinnostaisi, jos joku on testaillut, ja päätynyt johonkin lopputulokseen (käsittelystä on/ei ole hyötyä).
Joo siis tietty siitä pitää aloittaa että vesi ihan sellaisenaan maistuu hyvältä. Sitten se vesi kyllä vaikuttaa uuttoon, että muullakin laadulla on merkitystä. Niitä sitten voi ja ei voi kompesoida omilla säädöillä.
Tuossa on kaikkea juttua eri vaikuttavista tekijöistä:
http://www.jlhufford.com/Proper-Water-Quality-for-Brewing-Coffee-Espresso-and-Tea-s/2054.htm (http://www.jlhufford.com/Proper-Water-Quality-for-Brewing-Coffee-Espresso-and-Tea-s/2054.htm)
Tuosta saa amerikan erikoiskahviyhdistyksen rajat jos tahtoo mittailla:
http://www.scaa.org/PDF/resources/water-standards.pdf (http://www.scaa.org/PDF/resources/water-standards.pdf)
Kyllä Suomessa ensisijaisesti eliminoisin muita muuttujia, mutta ilman muuta vesi on mahdollinen tekijä yleisiinkin makuongelmiin. Siis senkin jälkeen kun se maistuu itsessään hyvältä.
-
Uuttuminenhan on tehokkaampaa pehmeällä vedellä kuin kovalla. Ja merkittävästi.
Sikäli siis veden pehmentämisellä on vaikutus.
Hämmentää minua, mikäli joku ei ole tätä sen enempää tutkinut.
-
Hämmentää minua, mikäli joku ei ole tätä sen enempää tutkinut.
Kai sitä voisi kanisterin pullovettä hakea joskus ja aloittaa siitä. Pehmennys olisi sitten toinen kokeiltava, mutta tuollahan pääsisi alkuun.
-
Veden kovennus ei ole mikään ongelma. Kalsium- ja magnesiumsulfaatteja saa helposti. Olisi järkevämpää käyttää muilta ominaisuuksiltaan samaa vettä.
Veden pehmennys on vaikeampaa, siihen ei ole iisiä ratkaisua. Jos pullovesilinjalle lähtee, niin jostain voisi ostaa ioninvaihtovettä. Akkuvesi on sitä, mutta sen säilytysratkaisut ei ehkä ole elintarvikkeelle soveltuvia. Apteekista saanee paremmin elintarvikkeisiin sopivaa ioninvaihtovettä.
-
Uuttuminenhan on tehokkaampaa pehmeällä vedellä kuin kovalla. Ja merkittävästi.
Sikäli siis veden pehmentämisellä on vaikutus.
Hämmentää minua, mikäli joku ei ole tätä sen enempää tutkinut.
Ei se kyllä niin ole. Uuttuminen on tehokkainta sopivalla vedellä ja tulee heti mieleen muutamakin suomalainen henkilö, joilla on ollut vaikeuksia saada kahvista tarpeeksi irti uuden suodattimen pehmentämällä vedellä. Sama ongelma tulee vastaan myös liian kovalla vedellä joskin eri syistä.
Suomalaisen (/Turkulaisen) veden suurin ongelma on kuitenkin ph. Paikallinen vesi on selkeästi emäksistä ja eroaa niin suosituksista espressolle. Everpuren mukaan poikkeama emäksiseen suuntaan tuo kahviin helposti "vihreää" makua.
edit: En ole lukenut colonna-Dashwoodin vesikirjaa muun elämän takia ja siksi voi olla että asiasta on muita käsityksä nykyään. Tästä oli kuitenkin vahva teoriaan ja kokemukseen perustuva konsensus 2011-2012, enkä tiedä miksi asia olisi muuttunut miksikään.
-
VesiFAQ: http://web.archive.org/web/20080526072324/http://www.big-rick.com/coffee/waterfaq.html
Joonan mainitsema kirja: http://waterforcoffeebook.com
Ja Youtube-osiossa: kirjailija kertoo:
http://www.youtube.com/watch?v=ZsZ-ux2bEp0
-
Ei se kyllä niin ole. Uuttuminen on tehokkainta sopivalla vedellä ja tulee heti mieleen muutamakin suomalainen henkilö, joilla on ollut vaikeuksia saada kahvista tarpeeksi irti uuden suodattimen pehmentämällä vedellä. Sama ongelma tulee vastaan myös liian kovalla vedellä joskin eri syistä.
Tarkennetaan nyt hieman. Vesiliukoisten aineiden liukeneminen on sitä tehokkaampaa, mitä pehmeämpää vesi on. Mitä vähemmän vedessä on (samankaltaisia)liuenneita aineita, sitä parempana liuottimena se toimii.
Kahvistahan irtoaa paljon myös ei-vesiliukoisia komponentteja, näiden osalta asia on toinen. Veden kovuuden vaikutus veteen liukenemattomien aineiden irtoamisen osalta on jo mahdottoman paljon monimutkaisempi seikka. Yksinkertaistettaessa asiaa voitaisiin hypoteettisesti ajatella esimerkiksi, että mikäli ko. suolat liukenee rasvaan, on niillä vaikutusta siihen, miten rasvat lähtee kahvista mukaan.
Tästä tuli mieleeni, että onkohan kukaan missään kokeillut kahvin uuttamista ylikriittisellä vedellä. Olisi tehokasta uuttamista.
-
Voi olla että tilanne on kuvaamallasi tavalla mutta jos mietitään juotavaksi tarkoitettua kahvia, niin liian pehmeän veden ongelmista puhuvat mm. Bathin yliopiston Christopher Hendon, David Walsh Marcolta ja Keith O'sullivan (ensimmäinen brewer's cup champion). Lisäksi jokainen joka lisää mineraaleja käänteisosmoosin avulla puhdistettuun veteensä lienee alussa todennut vaikeudet saada kahvi toimivaksi pehmeällä vedellä.
Hendon menee (tietämättömyydessään) jopa niin pitkälle että toteaa riittävän magnesiumin olevan tärkeässä asemassa kahvin uuttumisessa.
-
Hendon menee (tietämättömyydessään) jopa niin pitkälle että toteaa riittävän magnesiumin olevan tärkeässä asemassa kahvin uuttumisessa.
Ei siinä varmastikaan ole tietämättömyydestä kyse, vaan ehkä ennemmin päinvastoin. Paha sanoa, kun ei tiedä miten hän on tuohon tulokseen päätynyt.
En minä mitenkään kritisoi tuota ajatusta, että liian pehmeä vesi hankaloittaa kahvin uuttumista. Loogisesti ajateltuna sen vaan täytyisi johtua veteen liukenemattomien komponenttien vaikutuksesta. Vaihtoehtoisesti kahvinkeitossa täytyisi tapahtua merkittävissä määrin liukenemista monimutkaisempia prosesseja, mikä ei sekään ole mielestäni mahdoton ajatus, josko siihen annetaan aika niukasti aikaa. Yksi mahdollinen tekijä on, että liuenneet suolat estävät jotain muuta ainetta liukenemasta, mikä vaikuttaisi negatiivisesti taas jonkun muun liukenemiseen.
Joskusmuunnoin olisin saattanut olla kiinnostunutkin selvittämään kahvin kemiallisia prosesseja, mutta nykyisin ei enää jaksa.
-
Here's the key: Some of the compounds in hard water are "sticky," glomming onto certain compounds in coffee when they meet (in your coffeemaker). The more eugenol the water hangs on to, for example, the woodsier the taste of your coffee will be.
Magnesium is particularly sticky, meaning water that's high in magnesium will make coffee with a stronger flavor (and higher levels of caffeine). Hard water can also have high levels of bicarbonate, though, which Hendon found could lead to more bitter flavors coming through.
-
Onko kenelläkään kokemusta vedensuodattimista, jotka lisäävät magnesiumia suodatettuun veteen?
Esim. tällaisesta:
https://www.bwt-filter.com/en/water-magnesium/Magnesium-taste/Pages/default.aspx
Aiheesta on lisää täällä:
https://www.baristainstitute.com/inspiration/coffee-and-water-how-use-high-quality-water-brew-best-coffee
Magnesium edesauttaa maukkaiden ainesosien liukenemista, kuitenkaan lisäämättä koneen kalkkeutumista. Kiinnostuin asiasta vieraillessani Fika-kahvilassa Tallinnassa ja maistaessani heidän poikkeuksellista espressoaan.
-
Onko kenelläkään kokemusta vedensuodattimista, jotka lisäävät magnesiumia suodatettuun veteen?
Ajatuksia siitä voisiko sitä magnesiumia lisätä siihen veteen ihan sellasenaankin? Turha PK seudun vesijohtovettä on suodatella?
Millasista määristä noissa puhutaan?
-
Third wave water tekee optimaalisia mineraalosekoituksia käytettäväksi joko tislataan tai käänteisosmoosisuodatetun veden kanssa. Ei ole henkilökohtaisia kokemuksia aiheesta.
-
Ha, pitäisiköhän kantaa kokeeksi 20 litraa käänteisosmovettä kämppään...
-
Tämä alkoi nyt kiinnostamaan.
Viime Aeropress skaboissa Kaffallahan oli suodatettua vettä, joka laittoi jokaisen kisaajan viilaamaan jo tehtyä reseptiään reilusti. Itse mielsin veden ihan juotavaksi, joskin liian pehmeäksi. Vähän kuin ruotsinlaivoilla kraanavesi.
Nyt en muista mikä se filtteri oli, ja jaetut filtterit (kraanaan kiinnitettävä), ni oma on mökillä enkä pääse sen merkkiä tarkastamaan.
"Magnesium is particularly sticky, meaning water that's high in magnesium will make coffee with a stronger flavor (and higher levels of caffeine). Hard water can also have high levels of bicarbonate, though, which Hendon found could lead to more bitter flavors coming through."
Tuo kofeiinipitoisuus ja makujen esiin tuominen olis aika jees päästä kokeilemaan, ei pelkästään espressolla, vaan aeropressillä varsinkin.
Jos joku on tilaamassa akallion linkittämää kannua, tai vastaavaa siis, ni heti tänne kokemuksia ja putiikkien linkkejä hintoineen.
-
Ajatuksia siitä voisiko sitä magnesiumia lisätä siihen veteen ihan sellasenaankin? Turha PK seudun vesijohtovettä on suodatella?
Millasista määristä noissa puhutaan?
Taannoin toisessa vesikeskustelussa laitoin mm. linkin Barista Hustlen tee-se-itse -mineraalivesikikkailuihin. Sieltä saanee kohtuullisen hyvät lähtökohdat resepteihin.
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=4931.0
-
Jos joku on tilaamassa akallion linkittämää kannua, tai vastaavaa siis, ni heti tänne kokemuksia ja putiikkien linkkejä hintoineen.
No minähän jo innostuin tilaamaan Saksan Amazonista kannun ja siihen ison kasan magnesium-patruunoita. Hinnaksi tuli 50€ ja ilmaiset postit. Ei ole hurja hinta, jos käy niin iloisesti, että kahvin maku paranee vuosiksi eteenpäin...
-
Pistä vaan Jari linkki tohon kannuun, tänks.
-
Pistä vaan Jari linkki tohon kannuun, tänks.
Kas tässä, sekä kannuun että patruunoihin:
https://www.amazon.de/BWT-Tischwasserfilter-Kartusche-angereichert-wertvollem/dp/B004X19K4Y/ref=pd_sim_201_3/262-5817351-6141811?_encoding=UTF8&pd_rd_i=B004X19K4Y&pd_rd_r=51e472f1-3e5c-11e9-849a-67076d46336d&pd_rd_w=q8JtD&pd_rd_wg=LKXqg&pf_rd_p=b0773d2f-6335-4e3d-8bed-091e22ee3de4&pf_rd_r=HHKK7VFND6D15HFKCXW8&psc=1&refRID=HHKK7VFND6D15HFKCXW8
https://www.amazon.de/BWT-814136-Filterkartuschen-Wasserfilter-Halbjahrespack/dp/B00A8STH3K/ref=pd_sim_201_1/262-5817351-6141811?_encoding=UTF8&pd_rd_i=B00A8STH3K&pd_rd_r=cd108a4d-3e5b-11e9-9e54-fb287eac608c&pd_rd_w=AoMLt&pd_rd_wg=237N4&pf_rd_p=b0773d2f-6335-4e3d-8bed-091e22ee3de4&pf_rd_r=NPDK2PM5QN44P72SRFD3&psc=1&refRID=NPDK2PM5QN44P72SRFD3
-
Mul olis Britaxin kannu jo valmiina. Oiskohan siihen noita patruunoita?
-
Vastaan itselleni että löytyy. Tästähän tulee halpa kokeilu ja olutpuolella testaan varmaan myöskin.
-
Tää Saksan amatsoni on kyl hassu verkkokauppa. Tilasin kanssa tuon kannun ja kolme patruunaa näin alkuun. Näytti ilmaisia posteja, mut kassalla oli perään alvit ja pakkaus ja toimitus, ni n.35e oli melkein kympin yhtäkkiä lisää.
Kokeilin vääntää ja kääntää sitä, mut meni hermo ja tilasin tuolla päälle 40e.
Toki mulla oli muutakin ihmettelyä samalla kun olin unohtanut salasanan ja uudelleen sen palauttamiseksi oli kysymys vanhasta mastercardistani pvm, mitä luonnollisesti en muistanut ni jouduin uusiksi kirjautumaan uudella tilillä (ttu näiden kanssa).
-
Johtuu siitä, että Suomeen tuo ilmainen toimitus koskee vasta yli 39€ tilauksia, se 29€ raja on voimassa vain Saksaan ja ehkä Itävalta-Sveitsi-akselilla.
Pieni hinnanlisä Saksan Amazonin hintoihin tulee aina, koska Suomessa on korkeampi alv-kanta.
-
Vastaan itselleni että löytyy. Tästähän tulee halpa kokeilu ja olutpuolella testaan varmaan myöskin.
Kysynpä vielä, että mistä löysit? Pitänee itsekin kokeilla...
-
Kysynpä vielä, että mistä löysit? Pitänee itsekin kokeilla...
Saksan Amazonissa on ainakin. Britan Maxtra kannuun löytyy joka itselläni on.
-
Sitähän mun olis kannattanut pistää tilaus koriin jtn tilpehööriä ihan vaan ylittääkseni tuon 39e. No olkoot, en enää säädä mitään.
Mulla on odotukset ihan kohdillaan tätä magnesiumia kohtaan, popsin muutenkin lihaksiin dexalin mg nappeja hupiani. Lisäksi oon huomannut siitä hyötyä kroppaan muutenkin.
-
Britan suodatusta kyllä arvostellaan surkeaksi. Suht nopeasti siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pitkään sitä käytin kun asun kalkkisella alueella mutta en huomannut mitään eroa kahvin maussa.
-
Magnesiumpatruunat lähti Amazonista tilaukseen.
-
HasBean myy myös BWT:n Mg+-filtteriä, joka menee Brita Maxtra -suodattimien tilalle. Pakkohan se oli mukaan tilaukseen laittaa...
-
Oho katopas. Hasbeanin hinnoittelupolitiikka on johtanut siihen että rahani menee pääasiassa nykyään kotimaisille paahtimoille, niin eipä ole tullut selattua Häsän valikoimaa aikoihin.
-
Posti toi kahdeksalta paketin ovelle. En olisi odottanut viikossa tulevan, mut kas.
Kohta testaamaan. (https://uploads.tapatalk-cdn.com/20190311/44c1ef60b8ba3997104f339843bc0d52.jpg)
-
Ei tämä nyt maistu tavalliseen hanaveteen juurikaan erilaiselta kun vesilaseista siemailin vuorotellen, ihan pieni ero (vai onko korvien välissä).
Kuitenkin aeropressillä tein Costa Rica kettukahvia, siinä tuli maussa aiempaa pehmeän ja kermaisen sijalle enemmän puolukkaa. Sillä samalla reseptillä toistettuna.
Odottelen muiden havaintoja. (https://uploads.tapatalk-cdn.com/20190311/5398ff9f0f647e9b29d1f4dbf293f09e.jpg)
-
Hyvin samanlainen paketti pläjähti tännekin. Testaus ottanee oman aikansa. Ajattelin tehdä keittimelle täysputsauksen ennen magnesium-kikkailuja... kunhan tässä ehtii.
-
Tänne saapui myös. Pelkästä vedestä olin ehkä maistavinani jotain pehmeämpää...
Kahvin puolella vaikeata kyllä sanoa mitään. Ehkä hiieman marjaisempaa makumaailmaa puskee läpi.
-
En minäkään millään malttanut odottaa espressokeittimen syväpuhdistusta, vaan tyydyin pelkkään boilerin veden vaihtamiseen - se kun oli muutenkin aikataulutettuna näihin aikoihin.
Valutin samaan syssyyn tuplanokalla essolasiin ja cappukuppiin. Cappussa en huomannut juurikaan eroa eiliseen, mutta esso maistui jokseenkin normaalia intensiivisemmältä. Papuna oli jo tarpeettoman yli-ikäiseksi päässyt TKP:n Kenialainen Mlima. Yli-ikäisyydestä johtuen hedelmäisiä nuotteja ei ihmemmin noussut pinnalle, mutta shotti maistui jotenkin enemmän ristrettomaiselta, vaikka menin ihan standardilla 18->36, jolla olen kyseistä papua valutellut.
Katsotaan, mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan, kun pääsee tuoreempiin papuihin käsiksi. Ehkä ei muutenkaan kannata yhden shotin perusteella mennä syvällisempiin johtopäätöksiin. ;)
Vesilasista juotuna en havainnut mainittavaa eroa suodattamattomaan Helsingin hanaveteen.
-
Vesilasista juotuna en havainnut mainittavaa eroa suodattamattomaan Helsingin hanaveteen.
Ja sekään ei ollut sokkotesti, ei edes saman vuorokauden sisällä tehty vertailu, mutta menköön pointtina siitä, että mitään tajuntaa räjäyttävää mullistusta en kyennyt havaitsemaan - kuten en cappussakaan, mutta espresson kanssa kokemus oli jo mielenkiintoisempi.
-
Tein vesitestin (kun ei näin iltasella enää viitsinyt kahvia juoda useampaa kupillista) uudestaan hivenen fiksummin toteutettuna. Kyseessä ei ollut sokkotesti.
Verrokkeina magnesiumpatruunalla suodatettu BWT-vesi ja stadilainen hanavesi - molemmat huoneenlämpöisinä.
Jos jotain eroa niissä oli, minä en sitä osaa sanoiksi pukea. Sen verran olemattomista asioista puhutaan...
Mainittakoon, että putkiremontti on hiljattain tehty, joten putkiston vesi ihan sellaisenaan on varmaan aika a-luokkaa, mitä Helsingissä voi kerrostalossa saada.
Kahviin palataan myöhemmin...
-
Meillä kanssa uudet putket mutta tää Nurmijärven vesi on muutoin aivan järkkykalkkista. Joskin suodattimessa lukee ettei panos suodata isoja määriä kalkkia vedestä pois.
-
Nyt on snadisti testailtu espressoja sekä hana- että magnesiumvedellä...
Erot olivat hyvin pieniä. Jotenkin jäi sellainen mielikuva, että magnesiumkäsittelyn kanssa sai pikkuriikkisen enemmän makuja irti niin hyvässä kuin pahassakin. Vaatisi kuitenkin kyllä ihan kunnollista sokkotestiä, jos jotain luotettavaa ja merkityksellistä mielikuvaa noista haluaisi saada.
Viimeisimmäksi valutin parit espressot sekä Barnin etiopialaisella että TKP:n brasilialaisella. Molemmat samoilla säädöillä paitsi, että tietysti vaihdoin välissä vedet.
Annoin kahvien jäähtyä huoneenlämpöisiksi ennen maistelua. Se testissä vähän tökki, että mielestäni liiaksi jäähtynyt espresso on lähtökohtaisesti aika karmean makuista.
Molemmissa oli sellainen jännä yksityiskohta, että samalla papumäärällä samaan espressomäärään pääseminen vei hanavedellä kaksi sekuntia pidempään. Se saattaa myös mennä huolimattomuuden piikkiin, koska en mitenkään laboratoriokoetta ollut tekemässä.
Joka tapauksessa, etiopialaista valutin 19,5->40g ja brassia 18,5->39g. Molemmilla pavuilla hanavedellä uuttoon meni 37s ja BWT:n filtterivedellä 35s.
Mainittakoon, että pari kertaa olen vääntänyt essot eri vesillä ja juonut ne lähes samantien ennen jäähdyttämistä. Silloin olen pitänyt enemmän filtterivedellä uutetuista essoista, mutta en edes itse uskalla pitää sitä kovin luotettavana havaintona. ;)
-
Itsekin ehdin testailemaan hätäisesti ennen työmatkaa.
Suodatettu vesi maistui samalla tavalla hieman makealla kun se maistui kahvila Fikassa. Kotiversiossa makeus oli kuitenkin mieto, kun taas Fikassa tarjolla ollut vesi meni jo vähän oudon puolelle. En tiedä onko suodatussysteemi heillä eri tai onko jotenkin moneen kertaan kirkastettua. Mielestäni samoja patruunoita siellä hyllyssä oli.
Kaadoin Kalita Wavella yhden kupillisen jo jonkun aika auki ollutta Kaffan Nano Challaa. Se vaikutti melko samalta kuin aiemmin, mutta maku oli hitusen pehmeämpi ja makeampi. Aiempaan verrattuna puuttui hieman kirkkautta ja terävää hapokkuutta. Mutta saattoi olla vaan uuttokohtaista vaihteluakin. Joka tapauksessa ero oli pieni ja ei pystynyt sanomaan, että toinen oli parempi kuin toinen, lähinnä vähän erilainen.
Espresson tein juuri avatusta HB:n Jabberwocky White Blendista. Yleensä vaaleat espressot ovat olleet turhauttavan vaikeita ja käytännössä jääneet sivuun. Tähän toivoin muutosta Fikan kokemusten pohjalta. Tämä yksi kupillinen antoi toivoa, että jotain toivotun suuntaista vaikutusta saattaisi olla. Koneen lämmöt oli unohtuneet turhan korkeaksi, mutta joka tapauksessa tämä kahvi toimi heti ensimmäisellä yrityksellä. Oli kuten pussin kyljessä kuvattiin: "bright fruit, balanced acidity, clarity and vibrancy." Hyppäsin taksiin ja miellyttävän raikas espresson maku viipyi suussa melkein lentokentälle asti.
Omia ja muiden kokemuksia lainaten vaikuttaisi, että pääasiassa magnesiumin vaikutus ei ole merkityksellinen. Mutta pitää jatkaa testailua, että jos nimenomaan vaaleapaahtoisen espresson tapauksessa voisi tuottaa sen ratkaisevan pienen eron mikä on lähes liian hapokkaan ja liian hapokkaan kahvin välillä.
Seuraavaksi pitää tehdä kunnollista vertailua cupping-menetelmällä, niin että pääsee rinnakkain vertaamaan tavallista ja käsiteltyä vettä erilaisilla pavuilla.
Pitää myös kokeilla, että saanko toistettua sitä samanlaista lähes epämiellyttävää makeutta, jota Fikan vesilasista löysin. Ehkä useaan kertaan suodatus voisi vaikuttaa? Tai sitten vaan magnesiumin lisääminen muilla tavoin. Ilmeisesti Virossa usein vesijohtovesi on aika epämiellyttävää ylipäänsä, joten saattoihan kyseessä olla myös muu kuin suodatuksen tuottama maku.
-
Suodatettu vesi maistui samalla tavalla hieman makealla kun se maistui kahvila Fikassa. Kotiversiossa makeus oli kuitenkin mieto, kun taas Fikassa tarjolla ollut vesi meni jo vähän oudon puolelle. En tiedä onko suodatussysteemi heillä eri tai onko jotenkin moneen kertaan kirkastettua.
snip
Pitää myös kokeilla, että saanko toistettua sitä samanlaista lähes epämiellyttävää makeutta, jota Fikan vesilasista löysin. Ehkä useaan kertaan suodatus voisi vaikuttaa? Tai sitten vaan magnesiumin lisääminen muilla tavoin. Ilmeisesti Virossa usein vesijohtovesi on aika epämiellyttävää ylipäänsä, joten saattoihan kyseessä olla myös muu kuin suodatuksen tuottama maku.
Itse kun viimeksi yövyin Tallinnassa joku vuosi sitten, niin muistelen että hanavesi oli ihan juotavaa, joskin jäi selvästi jälkeen Helsingin hanavedelle.
Viime vuodelta muistelen lukeneeni, että Tallinnan vesijohtovesi on selvästi kovempaa (sikäläisessä maaperässä taitaa olla kalkkia kuin Britanniassa konsanaan) kuin Helsingin vesi ja myös voimakkaammin kloorattua.
Seuraavaksi pitää tehdä kunnollista vertailua cupping-menetelmällä, niin että pääsee rinnakkain vertaamaan tavallista ja käsiteltyä vettä erilaisilla pavuilla.
Samaa mietin myös. Se lienee ainoa itselläni käytössä oleva järkevä keino, jolla saan aikaiseksi keskenään vertailukelpoisia juomia, kun huoneenlämpöinen kahvikaan ei oikein maistu.
-
Viime vuodelta muistelen lukeneeni, että Tallinnan vesijohtovesi on selvästi kovempaa (sikäläisessä maaperässä taitaa olla kalkkia kuin Britanniassa konsanaan) kuin Helsingin vesi ja myös voimakkaammin kloorattua.
Näin sanoivat Virossa asuneet tuttunikin. Siellä on ilmeisesti hyvin erilainen maaperä kuin meillä.
Maistelin rinnakkain 0-3 kertaa suodatettua vettä ja eipä tuohon veteen tunnu hienoista suurempaa eroa saavan. Suodatettujen ja suodattamattoman välillä oli pieni makuero, mutta suodatuskertojen määrällä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta makuun. Ja kaikki neljä vesilasia maistuivat tavalliselta vedeltä, eivätkä olleet mitään sellaista jota virolaisen kahvilan vesilasista löytyi.
-
Onkos kukaan jatkanut magnesium-kokeiluja?
Järjestin itselleni sokkomaistelun, jossa papuina olivat HasBeanin Brazil Ipanema Fazenda Rio Verde Premier Cru B65 Peach sekä Jabberwocky White Blend. Makuprofiililtaan ne ovat suunnilleen samassa maastossa. Jabberwocky oli jo vähän vanhaa.
Erot olivat yllättävän suuria. Yksi neljästä oli selvästi vetinen ja latistunut, kaksi ihan hyvää hedelmäistä, täyteläistä, hieman petroolista, jossain määrin toisistaan poikkeavaa, sekä yksi herkullisen hapokas makean sitruunainen ja aprikoosinen. Mielestäni erotin pavut toisistaan, mutta eivätpä ne sitten menneetkään oikein. Eli siinä mielessä ainakin veden laatu vaikutti yllättävän paljon, että se sai kaksi papua sotkeutumaan keskenään.
Se vetinen ja latistunut oli tavallisella vedellä tehty Jabberwocky, siinä maistui lähinnä pavun ikä. Mg-vesi kuitenkin taikoi vähän enemmän aromia irti samasta pavusta. Ja se selvästi herkullisin oli tuore Rio Verde mg-vedellä tehtynä.
Maistoin vielä uudelleen, kun kahvit olivat jäähtyneet täysin huoneenlämpöiseksi. Tässä vaiheessa myös olin katsonut, mitä kukin kuppi oli. Erot olivat varsin vastaavia, tosin mg-veden taika vanhan pavun osalta ei paljon erottunut. Mietin, että olisikohan ollut vain makujen sotkeutumista alkuperäiselläkin kierroksella. Joka tapauksessa tuoreen pavun ja mg-veden yhdistelmä oli yhä lyömätön herkkien makeiden hedelmäisten makujen esiintulossa.
Todennäköisesti en jatkossakaan tee suodatinkahveja mg-vedellä, koska hitaasti pulputtava kannu on vähän hankala yhdistää arkisiin kahvirutiineihin. Jos käsiteltyä vettä tulisi hanasta, niin ehdottomasti sitä käyttäisin.
Espresson sen sijaan olen tehnyt pelkästään mg-vedellä nykyään. Väittäisin, että hapokkaiden kahvien osalta onnistumisprosentti on noussut, mutta järkevä vertailu on vaikeaa ilman kahta samanlaista keitintä. Brita-kannu menee kätevästi piiloon keittimen taakse ja pulputtaa käsiteltyä vettä samalla kuin valmistelen muut asiat shottia varten.
-
Onko joku vaihtanut BWT kannuun tähän turhakkeeseen patteria? Aika tuskainen homma, meinannut puukottaa itseäni monta kertaa jo sormille.
-
Mainittakoon muuten että tämä BWT on qsuomalainen firma.
-
Mainittakoon muuten että tämä BWT on qsuomalainen firma.
Korjataan hieman asiaa: BWT:n pääkonttori on Itävallassa ja se työllistää noin 3300 henkilöä. Yrityksen liikevaihto on noin 610 m€. Suomen Raisiossa oleva BWT työllistää 8 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 1,5 m€.
-
I stand corrected. :)
Olen tänään ottanut oman kannuni käyttöön. Olen hieman yllättynyt. Taustatietona: asun taajamassa, jonka koko olemassaolo perustuu hyvään veteen. Pitäisi olla erittäin pehmeää. Olen huomannut että kahvin laatu tuntuu heittelevän välillä, tulee jaksoja jolloin oikein mikään ei onnistu. yksi sellainen on jatkunut jonkin aikaa.
Yhtäkkiä maut tuntuivat kirkkaammilta ja kaikki aiemmat jauhatusvalintani yliuuttuneilta. Eli joutuu jauhamaan karkeammalle. Erittäin mielenkiintoista. Samoin jouduin kotiolojen jäljiltä säätämään myllyä karkeammalle Brewers Cupissa kisatessa kun käytin lauttasaarelaista hanavettä - tai tiedä sitten että mitä käänteisosmoosi-remineralisaatiovirityksiä Kaffecentralenin päämajaan on asennettu :D
-
Nyt on mennyt kaksi vuotta siitä, kun näistä BWT-kannuista puhuttiin täällä. Vieläkö käytätte kannuvettä? Suositteletteko sellaista?
-
Ei ole kyllä aikoihin tullut käytettyä. Tiedä missä se edes lienee nykyisin. ;)
Ei siitä kyllä muuta haittaa ollut kuin se, että vähän enemmän sai tehdä hommia kahvin eteen, kun veden suodattaminen on oma shownsa. Ei se nyt kuitenkaan espressokeittimen kanssa leikkiessä mitenkään poikkeuksellisen työlästä ole. Aikaa menee vain vähän enemmän.
En ihan varauksetta lähtisi suosittelemaan, kun en ottanut sitä vakituisesti omaan käyttöön. Kokeiluna silti ihan mielenkiintoinen eikä kustantanut omaisuuksia.
Käytössä oleva vesi tietysti vaikuttaa siihen, mikä on suodatuksen tarve ylipäänsä. Itse en kokenut saavani siitä riittävää iloa. Ehkä joskus myöhemmin annan sille uuden mahdollisuuden. Tiedä häntä.