Ristretto
Kahvikeskustelu => Baristatekniikka => Aiheen aloitti: Late - Lokakuu 10, 2007, 23:32:21 ip
-
Otsikonmukainen pariskunta saapui tänään ja heti on kysymyksiä. Hakujakin toki käytän, mutta jos voisi vähän oikaista...
Mikä on oikea jauhatuskarkeus?
Kuinka kauan pavut säilyvät myllyn säiliössä vs. pussissaan?
Veden vaihto: Silvian vesisäiliön irrottaminen on aavistuksen työlästä aiempaan malliini verrattuna, tulee jopa mieleen että laitteen metallireuna vielä rikkoo letkut. Kauanko vesi säilyy "tuoreena" säiliössä: pitäisikö vaihtaa joka kerta, päästättekö läpi vai miten menettelette?
Ja vielä: pitäähän tamppaus tehdä tasaisesti koko alalta? Millä voimalla?
Ekasta shotista tuli aivan litkua... :cry: Harjoittelun ja tiedon puutetta toki.
Kiitän vastaajia.
-
Mikä on oikea jauhatuskarkeus?
Sellainen jolla shotin valuma-aika tulee oikean pituiseksi. Jossain määrin tämä on makuasia. Asia on selvitetty hyvin täällä:
http://www.wholelattelove.com/articles.cfm?articleID=32
Kuinka kauan pavut säilyvät myllyn säiliössä vs. pussissaan?
Ei suuremmin eroa, mutta tiiviimpi säilytysrasia on toki parempi. Jos pavut on paahdon jälkeen pakattu hyvään säilytyspussiin, niin kun ne ensimmäisen avauksen jälkeen saavat "happikylvyn" lähtee vanheneminen siitä käyntiin, eikä asiaan voi vaikuttaa enää juurikaan erilaisilla säilytysrasioilla. Eli sitten vaan vedetään kahvit naamaan kovaa vauhtia ja ostetaan uusi pussi. :)
Veden vaihto: Silvian vesisäiliön irrottaminen on aavistuksen työlästä aiempaan malliini verrattuna, tulee jopa mieleen että laitteen metallireuna vielä rikkoo letkut. Kauanko vesi säilyy "tuoreena" säiliössä: pitäisikö vaihtaa joka kerta, päästättekö läpi vai miten menettelette?
Helsingin Vesi on tehnyt tutkimuksia, jossa on säilytetty paikallista kraanavettä suljetussa pullossa. Tämä kokeilu on nyt jatkunut kai 2 vuotta ja tähän mennessä vedessä ei ole havaittu mitään laadun heikkenemistä. Eli jos kraanavesi on kohtuulliseen suljetussa säiliössä ja hygieniasta pidetään huolta, niin sen pitäisi säilyä varsin hyvin. Vesi kyllä hapettuu säiliössä ollessaan, ja sen vaikutusta uuttoon en tarkemmin tiedä. Toki se kannattaa vaihtaa mahdollisimman usein.
Ja vielä: pitäähän tamppaus tehdä tasaisesti koko alalta? Millä voimalla?
Kyllä. Voimalla ei ole niin väliä, kunhan se on suhteellisen sama joka kerta. Itse käytän "paljon voimaa", se on helposti toistettavissa ja tiivis kakku kestää vaikka sitä vahingossa vähän kolauttaa tms.
-
Eipä paljon lisättävää. Minäkin pidän parhaana tampata kovalla voimalla ja säätää valuma-ajan pelkästään myllyllä 25-35 sekuntiin. Kova voima = hartiavoimin, mutta jalat eivät sentään nouse maasta. Jos panet kylpyhuonevaa'an alle, niin vähintään 20 kg kun saat näyttämään niin alkaa riittää. Muista myös vakioida purun määrä. Kun löysää purua on kuppi reunojaan myöten täynnä, se on tampattuna jousiuraan saakka, mikä on oikea määrä. Jos kahva ei väänny loppuun asti, purua on liikaa. Jos kakun päälle jää vettä, purua on liian vähän. Litkua tulee kun puru on liian karkeaa tai sitä on liian vähän. Oikeasta espressokarkeudesta kun myllyä sulkee yhden loven, tulee ristrettoa ja yksi lovi lisää niin vesi ei enää tule läpi ollenkaan. Ja yksi lovi liian auki niin menee jo litkuksi.
Pussi hidastaa hapettumista vähän. Viikon päästä pavuista on kuitenkin joka tapauksessa paras terä pois.
Vesisäiliötä on turha tyhjennellä muuten kuin puhdistuksen yhteydessä. Tiskaan sen viikottain, samalla kun puhdistan sihdin ja kahvan kunnolla. Letkut kestävät, eivät ne hankaa metallireunaan tai jää puristuksiin.
-
Mikä on oikea jauhatuskarkeus?
Jauhauskarkeus Rockyn asteikolla tuntuu vaihtelevan jonkin verran. Sopiva karkeus pitää vain itse löytää. Yleensä saa lukea, että se on noin 7 pykälää nollasta, mutta ainakin itsellä se on 11 tai 12.
Säilyvyydestä sen verran, että omia papuja en viitsi säilyttää Rockyn papusäiliössä muuta kuin päivän tarpeiden verran maksimissaan. Aluksi pidin pari päivääkin, mutta tuntui ainakin, että ne huononivat jo siinä ajassa selkeästi (voi olla kuviteltuakin). Nykyään säilytän alkuperäisissä pakkauksissa.
Tamppauksesta vielä, että sen silvian mukana tulevan tampperin voi heittää naapurin vatukkoon. Ja ostaa sitten kunnollisen sopivalla halkaisijalla varustetun tukevamman tampperin. Tämä "tieto" nyt tosin on lähes kaikissa Silvia ketjuissa -täällä. :)
Ja onnea loistavasta hankinnasta! :wink:
-
Minulle on jäännyt sellainen mielikuva, että olisin jostain lukenut suositeltavan espresson tekoon käytettäväksi hapettunutta vettä. Itse putsaan vesisäiliön kerran viikossa/kahdessa. Muutoin tuppaan vain käyttämään veden kohtuu loppuun ja lisäämällä sitten uutta. Suihkusihdin irroitan ja pesen joka viikonloppu.
Itse annostelen puruja LM:n koriin sen verran, että hieman pavusta riippuen purujen yläpuolelle jää hieman nestettä. Joskus purut turpoavat niin paljon että vedelle ei jää tilaa. Mielestäni hyvä puoli tuossa veden jäämisessä on se, ettei suihkusihti ole tolkuttoman täynnä puruja uuton jälkeen ja on vähemmän puhdistettavaa. Tästä huolimatta kiekot ovat kuitenkin pois kopautettaessa kiinteitä, eikä mitään mössöä. Jos karkeus on pielessä, niin silloin kyllä tuloksena on mössö....
-
Suuret kiitokset vastauksista. Yritin aluksi karkeus 10:llä, mutta jokin (ehkä lämpö, tamppaus tms.) meni vikaan ja sitten siirryin liian hienoon jauhatukseen jolloin uuttoaika alkoi olla minuuteissa eli tukkoon meni...
Nyt tuo 10-12 näyttäisi minullakin toimivan Gran Palomar pavuilla eli sain sitten ihan kunnon espressot kremalla n. 25 sek. ajalla, senttilitroja silmämääräisesti sopivasti. Tampperi on ihan kunnon metallinen Ranchilio puuvarrella, tilasin sen samalla.
Melkoisen haastavaa touhua, mukavalla tavalla.
-
Minulle on jäännyt sellainen mielikuva, että olisin jostain lukenut suositeltavan espresson tekoon käytettäväksi hapettunutta vettä.
Sama mielikuva on minullakin, en vaan yhtään muista missä tuollaiseen mainintaan olisin törmännyt.
-
Jim Schulmannin "vesieeppoksessa (http://www.big-rick.com/coffee/waterfaq.html)" mainitaan hapekas vesi kohdassa 3.3 - Other Water Factors in Coffee Taste, mutta ei sanota onko se hyvästä vai huonosta. Mutta todetaan että ainakin vesijohtoveden tapauksessa on ihan sama onko vesi seisonutta vai ei - sen lämmitys koneessa poistaa käytännössä kaiken hapen.
-
Suuret kiitokset vastauksista. Yritin aluksi karkeus 10:llä, mutta jokin (ehkä lämpö, tamppaus tms.) meni vikaan ja sitten siirryin liian hienoon jauhatukseen jolloin uuttoaika alkoi olla minuuteissa eli tukkoon meni...
Nyt tuo 10-12 näyttäisi minullakin toimivan Gran Palomar pavuilla eli sain sitten ihan kunnon espressot kremalla n. 25 sek. ajalla, senttilitroja silmämääräisesti sopivasti. Tampperi on ihan kunnon metallinen Ranchilio puuvarrella, tilasin sen samalla.
Melkoisen haastavaa touhua, mukavalla tavalla.
Noi myllyjen ns nollapisteet vaihtelee aikalailla joten periaatteessa toi jauhatuskarkeus 10 ei sano yhtään mitään.
Itsellä on se nollakohta jossain -7 kohilla joten omat ns sopivat jauhatuskarkeudet liikkuu siinä 2-3 kohilla tällä hetkellä.
-
Miinus seitsämän :!: En ole omassa myllyssäni vielä huomannut miinusasteikkoa ja luulin että nollakohdan voi kalibroida jolloin karkeuslukemalla olisi jotain merkitystä?
Niin, tietysti olisi kiva jos nollapisteet ei eläisi hirveästi eli lukemat sanoisivat jotain edes myllyn käyttäjälle.
-
Kyllä ne lukemat sanovat, mutta vain sen myllyn käyttäjälle. Niiden perusteella väännetään mylly taas oikeaan espressojauhatukseen sen pannukahvin jälkeen. Toiselle samanmerkkisen myllyn käyttäjälle asteikko ei ole sama. Asteikko on vain teippi papusäiliön ympärillä. Todellinen nolla on siinä kohtaa, kun terät ovat yhdessä mahdollinen välys pois vedettynä. Mullakin espressojauhatus menee asteikossa nollaan tai hiukan miinuksen puolelle. Todellinen nollakohta on mulla merkattu teipillä papusäiliöön.
-
Joudutko siirtämään teippiä useinkin?
-
Joudutko siirtämään teippiä useinkin?
Oletkos itse kokeillut missä kohtaa se myllysi ns oikea nollakohta on?
Siis se missä terät ottavat kiinni toisiinsa.
-
Kyllä se siinä nollan kohdalla on. Tai oli ainakin hetki sitten :-) .
-
Joudutko siirtämään teippiä useinkin?
Eihän sitä koskaan joudu siirtämään. Se siis etsitään niin, että myllyn käydessä kierretään papusäliötä kiinni päin varovasti ja samalla ylöspäin vetäen niin kauan, että terien kosketus kuuluu. Siinä on nolla ja pysyy terien vaihtoon asti. Ylöspäin vetäminen on tärkeää, sillä eliminoidaan kierteen välys. Terien koskettaminen ei ole vaarallista, vain niiden tasaiset ulkoreunat ottavat kiinni, eivät leikkuusärmät. Turhaan semmoista ei tietty kannata tehdä, kun tottahan siinä aina vähän metalli kuluu ja tulee metallipölyä myllyyn.
-
Turhaan semmoista ei tietty kannata tehdä, kun tottahan siinä aina vähän metalli kuluu ja tulee metallipölyä myllyyn.
Terien vaihdon yhteydessä mittasin uusien/vanhojen terien paksuudet ja vanhat terät olivat kuluneet n. < 0,5 mm/terä. Papuja oli mennyt läpi noin 100 kg..
-
Tuli tutustuttua uusiin laitteisiin melko rauhallisesti. Rancilion aloituspakertin lisäksi oli RB:n tampperi ja nakukahva. Mukana tuli harjoitteluun Mokaflor-kahvia 3 kg.
Silviaan vedet sisään, päälle ja vedet valumaan manuaalin mukaisesti Siinä odotellessa sitten Rockya testaamaan. Terät olivat säädetty 10:lle, tuntuivat koskettavan juuri nollassa.
Luin manuaalista, että niitä ei saa säätää käynnissä ollessa, mutta niinhän tuolla aikaisemmin oli mainittu ettei pavut jää väliin. Olisikohan ollut ymmärretty väärin, toiset myllyt tai väärä ote. Kun kokeilin, lähti yläterä vauhdilla aukeamaan ja yli 40:n. Onneksi takaisin säädettäessä nolla tuntui olevan samassa kohdassa.
Mokafloria Arabica 80%/ Robusta 20%. Ensiksi Rocky arvoon 20 ja kokeiltiin pressoa varten. Kaksi normaalimitallista ja vähän reilusti vettä antoi aika laihan otoksen. No, se oli vain myllyn testausta.
Tein sitten tavallisella kahvalla ja tuplafiltterillä kolme yritystä:
Shot 1: Rocky 10
Kahva täyteen, vaa'alla noin 14 kg:n tamppaus, hieman vinolta näyttävä kakku, mutta hyvin pysyi kiinni ylösalas asennossa. Eipä vaan mahtunut kahva kunnolla paikalleen, ja grupossa näkyikin jo reilusti kahvia.
Siinä usempi kokeilu, kunnes kiltisti mittalusikalla 2 kahvillista ulottui juuri filtterin sisällä olevaan uraan (ei lähelläkään yläreunaa). Lämmitetyt kupit, vaikka kahva varmaan hieman jäähtyi. 25 sekuntia, 80 ml. Cremaa hieman, kahvi maistui hieman beskiltä (karvaalta?). Kakun päällä hieman vettä, vaikea huomata painumaa gruposta.
Grupossa ei ole merkkiä kello viidessä, kiinnitys ei mennyt ihan sinne saakka ja kahvan sarvet olivat hieman vinossa.
Shot 2: Rocky 10
Taas mittalusikalla kaksi mittaa. Tampperi pysyi suoremmassa, mutta kakku tuli pois useamman kerran. Sitten huomasin unohtaneeni lämmittää kahvaa, lämmitys, ja taas huonosti pysyi. Aina uudestaan siis laitoin samat kahvit filtteriin. Lopulta laitoin viidennen yrityksen, 15 kg ja hieman reunoilta jo murentuneen kakun kunnolla kiinni. Silviasta pitää pitää kiinni, että kahvan sarvet saa suoraan, mutta kyllä meni. Tulos: 120 ml 25 sekunnissa, cremaa ei juuri ollenkaan. Mausta puuttui kuitenkin karvas maku, mutta oli kyllä muuten 'löysä'.
Shot 3: Rocky 9
Nyt kahvi kahvaan suoraan myllystä, uria myöten. 15 kilon tamppaus, vaikka yrityn painaa vähemmän (pitikin hankkia digivaaka aikoinaan). Kaikki ekalla kerralla OK. Hieman reunoilta vielä murea. Nyt tuli 25 sekunnissa 60 ml, kahvinruskea alkuosa, vaaleni loppua kohti, cremaa aavistuksen enemmän kuin Shot 1:ssä, maku silti karvas. Parempia Kakussa olin näkeväni pienen painuman jälkeenpäin.
Miten etenisin tästä eteenpäin? Miksi täyteen laitettu kahva ei mahtunut normaalitappauksella paikalleen, oliko kahvi liian karkeaa? Ja mylly edelleen pienemmälle?
Muuta:
- Pieni, pyöreä Reg Barber tuntui alussa melko napakalta (ei mitkään lapiot meikäläisellä), mutta tuntuma hieman hankaloitui.
- Annosteleminen on aika säheltämistä, mutta eiköhän tuo tästä
-
Mikäs on Mokaflorissa paahtopäivä? Jotenkin nuo ongelmasi viittaisivat siihen että on ko. kahvi hieman "elähtänyttä" jo.
Lisäksi sitä kahvia ei kannata tunkea kahvaan liikaa: tee "perustesti" eli kun olet tampannut, niin kahva koneeseen kiinni ja samantien pois. Ei saisi olla painaumaa kakun pinnassa keskellä (eli se Silvian suihkusihdissä oleva ruuvi ei ole koskettanut kakkua). Laita sitten siihen keskelle vaikka 50 sentin kolikko tms. ja toista toimenpide (varovasti). Nyt pitäisi olla pieni painauma kolikon kohdalla kakussa. Eli jos tuossa ensimmäisellä kerralla tuli painauma niin kahvia oli liikaa - jos toisella ei tullut painaumaa niin kahvia oli (ehkä) jo liian vähän.
-
Paahtopäivä jäi tosiaan sanomatta, paketeissa on merkitty vain parasta ennen leimat N127 ja GEN09. Arvaus olisi joulukuu 12, tehty syyskuussa. Voi olla muutakin, ei niitä selkeimpiä leimoja.
Alun perin ajattelinkin niitä käyttää lähinnä testaamiseen, sillä ne tulivat starttipaketin mukana. Cafetoriasta onkin tulossa Gran Palomaria, joka on viikonloppuna paahdettu.
Kuten totesin, Shotissa 1 en saanut kahvaa kunnolla kiinni ja siinä oli reilu painauma eli kahvia oli liikaa. Kakkonen ja kolmonen eivät antaneet painaumaa ja kolmosessa olin näkeväni jälkikäteen kakussa painauman. Tuo kolikkokonsti on hyvä kikka, täytyy kokeilla.
Kiitos vastauksestasi, jiitee.
-
Veikkaan karvauden pääasialliseksi syyksi vanhaa kahvia (selittää myös creman heikkoutta) ja kakkossyyksi isoa annostelua. Kirjevaaka on hyvä hankinta jos haluaa lopettaa annoskoon arvailun. Tilavuuden perusteella annostellessa heittoa tulee aika paljon ja myös aika monesta syystä: papu, karkeus, pavun ikä...
-
Kakkonen ja kolmonen eivät antaneet painaumaa ja kolmosessa olin näkeväni jälkikäteen kakussa painauman.
Tämä (kolmonen) vaikuttaisi siis olleen annostukseltaan lähellä oikeaa (meni minulta vähän ohi tuosta aiemmasta viestistäsi).
Jahka saat nuo cafetorian tuorepaahdot niin veikkaan että cremaa puskee ovista ja ikkunoista kunhan asetukset on edes vähänkin "sinne päin". Vanhoilla pavuilla on tietysti hyvä harjoitella myllyn ja koneen käyttöä ja "shotinvalmistusrutiinia" yleensäkin (varsinkin jos kaupanpäällisiä olivat).
-
Kirjevaaka on hyvä hankinta jos haluaa lopettaa annoskoon arvailun.
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.1165
Digitaalinen vaaka 0.1 gramman asteikolla. $11 sisältäen postikulut!
Itselläni on tuommoinen ja vaikka en ihan uskokaan tuon antavan luotettavaa tulosta 0.1 gramman tarkkuudella, se on riittävän tarkka, jotta annosteluni on riittävän vakio (n. 0.3g sisällä).
-
Kiitos Japa vinkistä.
Täällä tuntuu kaikki pelaavan sitten erinomaisesti :).
-
Paahtopäivä jäi tosiaan sanomatta, paketeissa on merkitty vain parasta ennen leimat N127 ja GEN09. Arvaus olisi joulukuu 12, tehty syyskuussa. Voi olla muutakin, ei niitä selkeimpiä leimoja.
Tuo GEN09 luultavasti tarkoittaa (italialaisesta kahvista kun on kyse):
Gennaio 2009 = tammikuu 2009. Sitten voikin miettiä, mikä on tuo aikaväli paahdosta parasta ennen -päiväykseen.
-
Ensimmäinen mikrovaahto kokeilu meni positiivisesti.
Höyryputki on hieman lyhyt 0.6 litran kannuun. Laitoin 2 dl punaista maitoa ja hetkeksi pakkaseen. Tyhjensin höyryputken vedestä ja sitten hieman hässäköiden lämpömittarin kanssa reilusti kallistellen avasin höyryn putki maidossa. Siitä hetken kuluttua pintaan (äänenseuranta kyllä petti), 40 asteessa takaisin syvemmälle ja maito liikkeelle. 60 asteessa pois ja hämmästyneenä katsoin pienikokoista vaahtoa. Olin yli 40 asteikolla jauhanut pannukarkean tuntuista, jota olin kahden kupillisen verran tehnyt pressopannulla. Sinne reilusti maitovaahtoa ja hieman kyllä ilme muikeni. Vaahdolla sai jopa jonkinlaista kuviota pintaan.
Koska olin olettanut asiassa kestävän aikaa, en edes varannut kameraa esille.
Kokeilin kaksi shottia (Shot 4 Rocky 9 ja Shot 5 Rocky 8.) jatkaen eilisestä (ylempänä). Kahvi tuntui koko ajan olevan hurjan paakkuuntunutta eikä tamppauksellakaan tuntunut saavan kunnon kakkua.
Tässä vaiheessa otin nakukahvan käyttöön. Rocky edelleen 8. Shot 6:n tamppaus (13 kg) filtterin uraan meni huomattavasti paremmin kuin edelliset. Kahva oli huomattavasti tiukempi ja väänsin sen jonnekin kuuden ja viiden väliin. 40 ml 25 sekunnissa, mutta kahvan ja grupon völistä tuli useita vesisuihkuja eli ei ollut tarpeeksi tiukassa.
Seuraava, 7, kakku hieman vinossa (13 kg) ja roiski kahvia jonkin verran. Edelleen 40 ml 25 sekunnissa. Lopussa seuraavalla videolla kuvalle tuli vain lopputuote (kameramies sekoili).
Shot 8 kohdalla ensimmäinen kakku meni pilalle kun kahvaa tiukennettaessa käsi laittoikin veden tulemaan. Uusi kakku (13 kg) näytti hyvältä. 60 ml 23 s, sillä käytetty 60 ml lasi tuli täyteen. Kakun päälle oli jäänyt hieman vettä ja se oli kovinkin epätasainen.
Shot 9 oli muuten samanlainen, nyt isompaan kuppiin, 65 ml 25 sekunnissa. Lopussa jo todella vetistynyttä. Kakussa ei ollut vettä. mutta se oli epätasainen. Käsisuihkulla irtosi helposti. Maistui ihan OK, mutta ei mitään makunautintoa (vai onko suu jo turtumassa? Maistan vain aina ihan vähän). Cremaa oli niukasti.
Shot 10 nyt enemmän kahvia uran ja yläpinnan puoliväliin, n. 13 kg (digivaaka temppuili). Kakkuun ei tullut painaumaa kuivana. Nyt oli tukossa, 20 ml 30 sekunnissa. Annos tosi vahva, eikä kovin karvas. Cremaa tuntui olevan jonkin verran (15-20%), eikä haihtunut kovin nopeasti. Jälkikakussa oli pinta melko tasainen ja selvä ruuvin jälki, johon nakukahvan video (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/NPF1.wmv) loppuu. 2 minuuttia 15 Mb, wmv-tiedosto.
Hieman tuntuu työskentely varmemmalta ja noista yritän ruveta päättelemään jatkotoimenpiteitä, mutta osaavammat voivat ehkä jo sanoa jotain. Vaaka olisi tietysti tarpeen, mutta sitä tässä vielä odotellaan reilu viikko.
-
Tuossa videossasi se viimeinen shotti on ehdottomasti parhaan näköinen. Huomaa varsinkin miten verrattuna kahteen ensimmäiseen espresso alkaa tulla pohjan läpi paljon tasaisemmin kauttaaltaan, eikä "holahda" ensin filtterin reunoilta - pyri tähän. Muutenkin se ei valu sieltä niin vetisen näköisenä kuin ensimmäisissä otoksissa.
-
Viimeinen shotti oli tosiaan kevyesti paras, minun makuun pikkuisen liian tiukka. Totesit siitä: "Annos tosi vahva, eikä kovin karvas." Eli oliko se sinun mielestä maultaan hyvä, ja jos ei niin mikä vika siinä oli?
Kaikki uutot painottuivat vähän kahvan päähän. Se johtunee myllystä joka "erottelee jyviä akanoista". Kahvan pyörittely jauhatuksen aikana auttaa, tai filtterin pyörätys puolessa välissä jos ei ole liian tiukassa. Voi toki johtua myös vinosta tamppauksesta tai epätasaisesta distribuutiosta, nekin kannattaa tsekata.
Ja onnea uudesta komean näköisestä koneesta! Kiiltävää laitetta on aina ilo katsella, nauti siitä koska se ei tule kestämään kauan... ellet ole sitten tosi ahkera kiillotusrätin kanssa. :)
-
Oliko silvia tosiaankin noin hyvän näköinen uutena :). Tuo shotti 10 on aika lähellä sitä mihin itse pyrin, tuosta ihan karvan verran karkeammalle jauhatus. Itse jauhan irrotettuun koriin, jota pyöritän koko jauhatuksen ajan pitäen myllyn ulostuloputken päätä korin yläosan tasalla. Näy purut ei roiski hirveästi ohi. On muuten tajutonta kuinka sähköistä tavaraa tuo minimoka 203 joistakin puruista tekee...
Ehdin kiertää koria noin kolme kierrosta ennen kuin kori puruineen on valmis tasoitettavaksi ja tampattavaksi. Kun olen tampannut, laitan korin pöytää vasten ja nostan kahvan uraan sen sijaan että vain painaisin korin kahvaan. Painamalla se loksahtaisi sen verran voimallisesti, että kahvikakku varmasti irtoaisi korin reunamilta.
Kannattaa kokeilla tuota pyöritystaktiikkaa, sillä kuten muutkin mainitsivat, uuttosi alkaa selkeän toispuoleisesti. Jos syynä on erikokoisten partikkelien keskittyminen tietyille alueille, pyöritys-jippo auttaa siihen.
-
Kiitoksia kommenteista ja hyvistä vinkeistä.
Se maku oli sen verran vahva, että ei irronnut oikein muuta. Ei vain ollut myöskään karvasta. Epäilen itse, että tamppaus oli sittenkin liian kova (vaaka löi itsensä just ennen tamppausta itsensä pois päältä).
Nakukahvan filtteri ei kyllä irtoa yksinkertaisin konstein. Silloinhan myös punnitseminen onnistuu helposti (sitäkin vaakaa odotellessa ehti miettiä).
Japa, en vain saanut tolkkua sen korin paikoille asettamisesta, ongelman kylläkin.
Tänään tein kaksi shottia, niistä myöhemmin kun on aikaa. Yritin myös taas maidon kanssa, mutta kyllä se kannu on niin iso, että kaksi yritystä meni niin täydellisesti pieleen. Onneksi se ensi kerta onnistui, että löytyy uskoa.
-
Eli tässä kaksi nakukahvavideota (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/NPF2.wmv), tehty suunnilleen samalla annostuksella, 13 kilon tamppauksella. Uutos 50 ml 25 sekunnissa. Ensimmäisen jälkeen kuuluu myös kommentti. Sen jälkeen kakun päällä vähän vettä ja pinta näytti epätasaiselta. Toinen oli huomattavasti kuivempi. Molemmissa oli toistaiseksi parhaat cremat.
Ensimmäisessä näkyy vettä valuvan lopussa kahvan juuressa ja toisessa höyryyntyy takapellin yläosa selvästi. Lisäksi satunnaisesti tulee pieniä roiskeita.
Tänään olen muutaman tavallisen kahvan shotin kokeillut. Mutta sen kanssa on vaikeampaa. Sarvista tulee ulos hyvin epätasaisesti 30/70 ja laatu on selvästi heikompaa. Ilmeisesti ne sarvet haittaa tamppausta ja ajattelin kokeilla korilla erikseen tai sitten tukea vinoittain pohjasta. Se tietysti vaatii vinomman tamppausasennon.
Nakukahvasta ei edes veitsen kamaran avulla lähtenyt filtteri pois. Luulisi sen lähtevän, jos vaikka haluaisi singleä kokeilla?
-
Nakukahvasta ei edes veitsen kamaran avulla lähtenyt filtteri pois. Luulisi sen lähtevän, jos vaikka haluaisi singleä kokeilla?
Käsittääkseni on olemassa (hassuja) nakukahvoja joissa filtteri on kiinteä - ettei omasi ole tällainen? Ainakin tuo kahvan pohjan (reunan) ja filtterin välinen väli näyttää kovin "tiiviiltä".
-
Tuo ei kyllä taida tosin olla sellainen. Nimitäin kun vastaavan näköinen löytyy esim. täältä (http://www.1st-line.net/cgi-bin/category.cgi?item=50890). Ettei siinä sitten ole kiinni tuollainen "triplafiltteri" kuten em. linkissä mainostetaan, jos se olisi sen takia tiukassa (jos se iso filtteri on vähän "ahtaasti" siellä kiinni?). Oletko kokeillut painaa sitä alhaalta päin irti?
-
No voihan Mooses, eipä Kaffegrossistenkaan (http://www.kaffegrossisten.se/shop/) maininnut koosta mitään!
Mutta mittaamallahan asia selvisi samantien. Nakukahvan filtteri on pohjasta aavistuksen leveämpi, mutta halkaisija on sen verran suurempi (kun vertaa tuplaa singleen), että tilaa tulee yllättäen enemmän. Kysäisenpä toimittajalta. Ja sittenhän Rocky on tosiaan pykälän liian tiukalla.
Tavallinen kahva antoi illalla tasaisemman uutoksen, kunhan veti sen kunnolla kiinni. On todella tiukemmassa kuin esimerkiksi Princen Coffeegeek-videolla, tai sitten kaveri on kova bodari.
Aamulla tein nakukahvalla sitten ensimmäiset Cafetorian maistiaiset. Sain aikaan kolme vahvaa ristrettoa (20-30 ml 30 s) (eli senkin puolesta myllyä saa hieman väljentää), mutta maku oli nyt sitten jotain, mitä "uskalsi toivoa, mutta pahinta peläten".
-
Kaffegrossisten sanoi, että kyllä se lähtee ja on ehkä vain tiukassa. Sitten uskalsin vääntää kamarapuolella tosissani ja lähtihän se.
Kiiltää muuten paikat vieläkin ehommin. Valittelin nimittäin, että sen basen pinnassa juuri paraatipaikalla on pahoja naarmuja, enkä kokenut saaneeni täyttä vastiketta. Laitoin myös kuvallista todistetta.
Kyllä oli varmaan Ruotsissa ollut hauskaa ja kainosti vain kyselivät, että olinkohan huomannut ottaa suojateipin pois. :mrgreen:
Ja oli kyllä jäänyt ottamatta myös Silvian ritilältä ja kahvikuppien alustalta.
Ihmeteltiinkin aiemmin, että onpa tuo valkoinen maali vähän hutaisten vedetty.
-
basen pinnassa juuri paraatipaikalla on pahoja naarmuja, enkä kokenut saaneeni täyttä vastiketta.
Oliko siinä pakkauksessa silmin nähtäviä lommoja? Eikö tuossa basessa ollut myöskin ne suojateipit?
Kyllä oli varmaan Ruotsissa ollut hauskaa ja kainosti vain kyselivät, että olinkohan huomannut ottaa suojateipin pois.
Meinasinkin tuosta mainita, mutta ajattelin että olet erittäin varovainen noitten naarmujen suhteen.. :-)
-
Oletko koittanut uuttoa eri lämpötiloilla? Tuo veden lämpötila kun vaikuttaa aikapaljon kahvin makuun. Silviassa boilerin lämmitys syklin jälkeen tuo veden lämpötila taitaa olla yli 100 astetta, eli kun boilerin lämmitysvalo sammuu ja ottaa vettä gruposta se sihisee ja tulee osittain höyrymäisenä ulos. Ja mitä enemmän vettä laskee gruposta ennen uuttoa sitä "viileämpi" uuttolämpötila on.
-
Ne naarmut olivat vain siinä teipissä, joka olikin aika paksu. Joten kaikki sen suhteen kunnossa.
Niin, olen huomannut tosiaan jossain vaiheessa filtteriin tulevan höyryä. Toistaiseksi en ole vielä lähtenyt tuota katsomaan. Olen kyllä katsellut sitä Mark Princen (http://www.youtube.com/watch?v=QhxvDusY3jk&eurl=http://www.coffeegeek.com/proreviews/firstlook/ranciliosilvia/details) lämpötilasäätöä siinä CoffGeekin First Lookissa. Ymmärtääkseni se juuri laittaa lämpötilan maksimiin, kunhan valo on sammunut ja ennen uuttoa vielä lasketaan lämpötilaa, että vesi ei säiliöstä tullessaan enää höyrysty. Ja kun kaikki on vettä, lämpötila on noin 94-95 astetta.
Mutta nyt vasta vinkistäsi tajusin miettiä, että valon syttyessä ollaan minimilämpötilassa ja siitä eteenpäin lämpö rupeaa nousemaan. Ja lämpötilaa voidaan tällä lailla säätää, kokeilemalla kuinka pitkään menee aikaa lämmitykseen. Tuntui kestävän 40 - 50 sekuntia ja sitten lämmitys loppui eli aikaa ei ole kovin paljon. Toinen vaihtoehto on sitten odottaa Silvian jäähtymistä, mikä kestänee paljon kauemmin, sillä videolla muttaman minuutin kuluttua vesi oli niin kuumaa, että tullessaan ulkoilman paineeseen, osa höyrystyi.
Hyvä, että tämäkin asia tuli esille.
{ed. Täältä (http://groups.google.com/group/alt.coffee/msg/fb66109cb119634c) löytyikin juuri kaipaamaani statistiikkaa, mutta taitaa päteä vanhemmalle Silvialle, jossa korkeampi lämpötilasäätö}
-
Silvian boilerin lämpötila 100C termostaatilla. http://www.coffeegeek.com/images/32382/stock-tstat-C.jpg
CoffeeGeekin PID-mies Jim Gallt on sitä mieltä, että tuo 100c termostaatti on liian kylmä. Toisaalta hieman ihmetyttää, että jos tuolta saa vakio termostaatilla kiehuvaa vettä (=liian kuumaa), niin miksi tuo olisi liian kylmä. Joka tapauksessa, tässä siis yksi tyytväinen PIDin omistaja. Tuo huomattavasti varmemmaksi shottien teon, kunon yksi muuttuja vähemmän josta huolehtia.
-
Eilinen päivä oli kaikin puolin turhauttava. Liikaa yritystä eikä kunnolista keskittymistä. Tuplafiltteri ja nakukahva eivät kunnolla sopineetkaan. Siinä meni puolisen tusinaa tuplaa, kun yritin saada hyvää tulosta. Tamppausvoiman olen koko ajan pyrkinyt vakioimaan vaa'an avulla. Rocky oli säädetty ysiin.
Eli floppeja, olkaa hyvät (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/NPFflops.wmv) (wmv-tiedosto, 1 min 45s, 12 Mb)
Epäonnistumiseen oli varmasti monta eri syytä, mutta tässä vaiheessa sain Supalta ja japalta palautetta lämpötilan säätämisestä ja aloin senkin suhteen miettiä asiaa. Joka tapauksessa tuntui siltä, että lähes järjestään olisi kaivettu hienommaksi jauhettua kahvia.
=====
Tänään sitten meni jo huomattavasti paremmin. Pyrin tekemään juuri samalla lailla lämpötilan kanssa kuin Mark Prince videollaan.
Shot 13:
Silvian lämmitys kytkimellä muutaman kerran rämpläten käyntiin. Tamppaus (13 kg) filtterin uraan, huolestuttavasti vielä epätasaisuutta, mutta niitä silittelin vielä uudestaan tampperilla. Ennen uutosta päästin vielä vettä pois, kunnes se ei enää höyrystynyt ulos tullessaan (lirutus pari sekuntia). Tulos 50 ml espressoa 23 sekunnissa, mutta kahvan ja grupon välistä tuli useita hieman pärskeitä. Alussa oikein lupaavan näköistä, mutta vaaleni aika lailla loppua kohti. Lopetus pari sekuntia ajateltua aiemmin. Määrä kuitenkin siihen nähden melko kohdallaan ja crema näyttää jo joltain. Kakussa näkyi kolmesta neljään selvää 'kanavaporausta', mikä selitti liian nopean vaalentumisen. Maistui silti oikein hyvältä ja otin varmuuden vuoksi 'logokuvan Amaretton kanssa'.
Shot 14:
Taas samanlainen lämpötilan säätö ja tamppaus. Nyt oli vähemmän huolta kakussa, voima 13 kg. Edelleen ja roiski kahvia jonkin verran ja taas lopetin 23 sekunnin kohdalla. Aavistuksen vähemmän uuttui 45 ml espressoa 23 sekunnissa. Crema edelleen samanlainen. Kakku oli aavistuksen verran paremman näköinen jälkeenpäin, sisältäen kuitenkin kaksi selvää neulareikää.
Shot 15:
Tähän sitten laitettiin viimeiset Gran Palomarit. Meinasin kokeilla jo singleä, mutta vielä tuli tuplan verran. Ehkäpä aavistuksen verran enemmän kahvia, tamppaus 14 kg ja lämpötilan säätö kuten edellä. Nyt uutos täydet 25 sekuntia ja tuloksena 40 ml:n ristretto. Tuli sarjan muhkein crema ja kahvi maistui todella hyvältä. Kakku oli jälkeenpäin tasainen eikä näkynyt merkkejä kanavoinnista. Tämän kun saisi toistettua kerrasta toiseen!
Ja kaikki kolme shottia videolla (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/NPF3.wmv)
Koko ajan työskentely tuntuu varmemmalta, mutta toisaalta kysymyksiä nousee enemmän kuin niihin saa vastauksia. Ja toisaalta tulee vastauksia esittämättömiinkin kysymyksiin, mikä ei kyllä auta yhtään.
Nyt sitten on päästy tällä lailla alkuun ja täytyy vain kovasti harjoitella.
-
Epäonnistumiseen oli varmasti monta eri syytä, mutta tässä vaiheessa sain Supalta ja japalta palautetta lämpötilan säätämisestä ja aloin senkin suhteen miettiä asiaa. Joka tapauksessa tuntui siltä, että lähes järjestään olisi kaivettu hienommaksi jauhettua kahvia.
Nyt sitten on päästy tällä lailla alkuun ja täytyy vain kovasti harjoitella.
Komppaisin ainakin siinä, että jauhatus näytti olevan liian karkeaa (paitsi tietenkin tuossa yhdessä, jossa läpi ei tultu ollenkaan).
Koitas sellaista, että jauhat paljon hienommaksi ja tamppaat paljon vähemmän. Eli semmoista jauhatusta haet, jossa pelkkä täyteen sormivoimaan perustuva tamppaus riittää. Tällä eliminoitaisiin ainakin tamppauksen hankaluus, sillä itselläni ainakin se tahtoo vielä(kin) painottua huikan toispuoleisesti. Ja tämä vinoon tamppaaminen korostuu mitä rajummin olen tampannut.
Jotkut saattavat olla ehdotuksestani eri mieltä, mutta suosittelen ehdottomasti kuitenkin moista koitettavaksi!
Tuosta surffauksesta olen sitä mieltä kuin Japakin, että jos neste höyrystyy paineesta vapautuessaan, niin tuntuisi lämpöä riittävän jopa liiaksikin. Princen ohjeistuksen mukaan olen joskus laskenut vettä hieman syklin päätyttyä, mutta kannattaa kokeilla sekä lämpimämpää että myöskin kylmempää uuttoa.
nimim. tamppooniksi ei parissa viikossa opita:)
-
Koitas sellaista, että jauhat paljon hienommaksi ja tamppaat paljon vähemmän. Eli semmoista jauhatusta haet, jossa pelkkä täyteen sormivoimaan perustuva tamppaus riittää. Tällä eliminoitaisiin ainakin tamppauksen hankaluus, sillä itselläni ainakin se tahtoo vielä(kin) painottua huikan toispuoleisesti. Ja tämä vinoon tamppaaminen korostuu mitä rajummin olen tampannut.
nimim. tamppooniksi ei parissa viikossa opita:)
Tuossa on aika hyvä tyylinäyte tamppauksesta sellaisilta jotka sen tosissaan osaa. Erityisen nopealla tai rajulla tekniikalla ei tosiaan hyvää jälkeä tod. näk. synny, vaan videossakin käytetty tyyli on aika kevyt ja järjestelmällinen:
http://www.youtube.com/watch?v=451nxI33R9c
-
Shot 15:
Tähän sitten laitettiin viimeiset Gran Palomarit. Meinasin kokeilla jo singleä, mutta vielä tuli tuplan verran. Ehkäpä aavistuksen verran enemmän kahvia, tamppaus 14 kg ja lämpötilan säätö kuten edellä. Nyt uutos täydet 25 sekuntia ja tuloksena 40 ml:n ristretto. Tuli sarjan muhkein crema ja kahvi maistui todella hyvältä. Kakku oli jälkeenpäin tasainen eikä näkynyt merkkejä kanavoinnista. Tämän kun saisi toistettua kerrasta toiseen!
omien kokemusteni mukaan väittäisin että kaikissa näissä kolmessa shotissa kahvi tulee liian nopeasti läpi. tavoiteena on paksumpi, ruskeampi ja rauhallisempi noro. suosittelen että jauhat kahvia vielä hienommaksi. lisäksi yksi kriittinen kohta ennen tamppausta on kahvin tasoittaminen filtteriin. mikäli kahvi ei ole tasaisesti filtterissä myös tamppaus sen seurauksena epäonnistuu.
-
akallio osui aivan tamppaamisen jalon taidon ytimeen:)
lisäksi yksi kriittinen kohta ennen tamppausta on kahvin tasoittaminen filtteriin
Kyllä vainen. Annostelijattomalla myllyllä homma hoituu helposti esimerkiksi haarukalla tökkimällä purukasaan ylhäältä ja nostamalla se jokseenkin samaa reittiä pois. Näin kierretään koria hajottaen paukkuja ja samalla vähän kerrallaan tasoittaen jakaumaa kunnes puru on tasapaksuna höttönä. (Tässä lienee kyse WDT:stä jos ulkomaan foorumeita lueskelee.) Lopuksi voi suorittaa kevyen tiivistävän kopautuksen tamppausmattoon tai pöydänkulmaan niin ikään vertikaalissa suunnassa, jonka jälkeen kori on valmis tampattavaksi. Operaatio on nopea ja pian jo tietääkin jos jossain voi vähän oikaista.
-
Kiitoksia taas kerran kommenteista.
Tamppaus:
Olen nyt yrittänyt käyttää samaa 13-14 kg:n tamppausta, ja pitää kahvimäärän sellaisena, että vasta märästä kakusta näkyy grupon mutterin jälkeä. Koska vaakaa vielä odottelen, on tuo kahvin määrä tietysti hieman vaihteleva. Olen käyttänyt aina välillä fondue-haarukkaa suurimpien kokkareiden tasaannuttajana. Ja kyllä sitä kakkua jälkeenpäin katsellessa myös saa aina palautetta tamppauksen onnistumisesta.
Karkeus:
Mietin hetken aikaa kommenttia valumisen nopeudesta, kunnes välähti. Kiitos. Minusta oli selvää, että loppupäässä uutto vaaleni jo melkein vedeksi, enkä itse oikein tajunnut syytä. Se hienontaminen onkin selvästi se suunta, johon jatkaa.
Lämpötila:
Periaatteessa johdonmukaisin testein voisi tehdä itselleen profiilit, jolla voisi lämpötilan muutaman asteen tarkkuudella ainakin jäähdytysvaiheessa saada toteutettua, mutta se olisi kyllä aika ajastamista. PID:n avulla saisi tilanteen paremmin haltuun.
-
Lämpötila:
Periaatteessa johdonmukaisin testein voisi tehdä itselleen profiilit, jolla voisi lämpötilan muutaman asteen tarkkuudella ainakin jäähdytysvaiheessa saada toteutettua, mutta se olisi kyllä aika ajastamista. PID:n avulla saisi tilanteen paremmin haltuun.
tamppaus koostuu oikeastaan kahdesta osasta: kahvin annostelemisesta filtteriin ja varsinaisesta tampperilla tiivistämisestä. annostelussa tavoitteena on saada "oikea" määrä kahvia tasaisesti levittyneenä filtteriin. kahvin määrään vaikuttaa mieltymykset, laitteet ja valmistusrutiinit. kokeilemalla enenpitkää löytyy omat toimivat määrät sekä menelmät. toisille parasta on ylitäytetty tripla ja joillekin 14g tupla on sopivin. varsinainen tamppaus on sitten "vain" tasaisen kahvin tiivistäminen ja kiillotus.
lämpötilasta en olisi vielä liian huolissani. perus lämpösurffauksella pääset riittävän hyviin tuloksiin tässä vaiheessa.
ei kannata lannistua. alussa voi tuntua että shotit menee pieleen täysin satunnaisista syistä mutta kokemuksen myötä huomaa ongelmat ja prosessi selkiytyy. parin kuukauden jälkeen olet jo huomattavasti varmempi ja epäonnistunut shotti on pikemminkin poikkeus kuin sääntö. lisäksi koska tunnut olevan innokas kuvaamaan toimintaasi voisi olla fiksua näyttää koko shotin valmistusrutiini, ehkä sitä kautta löytyisi vinkkejä.
-
Silvia neidin 5v tyytyväinen käyttäjä olen.
Siksi hieman omia kommenttejakin annan täältä pohojanmaalta;
Pesu ja puhdistus;
Olen havainnut sen, että varsinaista boilerin pesua pesuaineilla .ei tarvitse suorittaa jos vesi ei ole kovin kalkkipitoista.
Sihdinkin sekä kolmitieventtilinkin puhdistus pesuaineilla on alkanut arveluttaa viimeisen huollon jälkeen havaittiin venttiilin tukkeumaksi hapettuminen jota normaali vesi ei voi aiheuttaa. Joten en enää käytä pesuainetta takaisin huuhteluun. Vesisäiliön pesen kerran viikossa samoin letkut ulkopuolelta.
Tamppaus ja uutto;
Mielestäni on hyvin tarkkaa se, että joka shottiin tulee sama määrä puruja sekä tamppauksen voima on samanlainen sekä uuttoaikakin yhtä pitkä jokaisella shotilla silloin voi verrata makujakin. Itse käytän sekunttikelloa melkein jokaiselle shotille. Tampparini on metallia (oma sorvaamani).
Myllyni on Roccy ilman annostelijaa. Myllyn nollakohta on sama kuin myllyn nollakohta. Jauhatus tapahtuu n.rolla 7.
Tässä on 5v.n käyttökokemuksia. vieläkin kahvien maut muuttuvat eri laaduilla uuttaessa. Myllykon säädettävä aina kun papujen laatu vaihtuu. Italialaiset baristat säätävät myllyn ja keittimen joka aamu uusille päivän säädöille.
Petti :roll:
-
Sihdinkin sekä kolmitieventtilinkin puhdistus pesuaineilla on alkanut arveluttaa viimeisen huollon jälkeen havaittiin venttiilin tukkeumaksi hapettuminen jota normaali vesi ei voi aiheuttaa.
Olitkos mitenkä ahkeraan tuota takaisinhuuhtelua aineilla suorittanut? Oletan kuitenkin että suoritit tämän eri aineella kuin millä boilerin puhdistit (takaisinhuuhtelua ei siis pidä tehdä kalkinpoistoaineella taikka esimerkiksi osittain kalkkia poistavalla Cleancafilla vaan nimenomaan takaisinhuuhteluaineella kuten Cafizalla).
Nimittäin ei ole ainakaan itselläni tähän mennessä tullut vastaan ("maailmanfoorumeilla") muilta kommenttia tämmöisestä ilmiöstä "normaalilla" aineillahuuhtelutahdilla.
-
Nimittäin ei ole ainakaan itselläni tähän mennessä tullut vastaan ("maailmanfoorumeilla") muilta kommenttia tämmöisestä ilmiöstä "normaalilla" aineillahuuhtelutahdilla.
Oudolta kyllä kuulostaa. Ammattikoneita kun parhaimmillaan huuhdellaan useasti päivässä...
-
Nimittäin ei ole ainakaan itselläni tähän mennessä tullut vastaan ("maailmanfoorumeilla") muilta kommenttia tämmöisestä ilmiöstä "normaalilla" aineillahuuhtelutahdilla.
Oudolta kyllä kuulostaa. Ammattikoneita kun parhaimmillaan huuhdellaan useasti päivässä...
Eikös hapettuminen vaadi sitä, että liuoksen pH on reilusti alle 7 (käytännössä kait alle 5)?
Urnexin (http://www.urnex.com/MSDS%20Cafiza%20Powder.pdf) data sheetin mukaan 1%:n Cafiza-liuoksen pH on 10.8-11.2 eli se on emäksistä. Ja voimakkaampi konsentraatio on erittäin emäksistä.
Minäkään en usko, että hapettuminen olisi takaisinhuuhtelusta kiinni, siis jos se on Cafizalla tehty. Ja kuten tuossa data sheetissä sanotaan, Cafizaa ei pidä sotkea minkään muun kuin veden kanssa. Ei siis yhdistettyä kalkin- ja rasvanpoistoa :wink:
-
Olen nimenomaan käyttänyt Cafizaa enkä mitään muuta siksi epäilin sen aiheuttaneen venttiilin hapettumisen. En ole koskaan käyttänyt kalkinpoisto ainetta takaisin huuhteluun.
Joka tapauksessa venttiili oli hapettunut tai sitten joku muu aine oli aiheuttanut venttiilin jumittumisen. Luulo ei oo tieroon väärtti sanoo vanha hokemakin. Kai sitten pitää jälleen aloittaa Cafizan käyttö kun tietävät niin sanoo. :D :thumbup:
Pentti
-
Meni tuo lämpötilan arvioiminen ihan pääasiaksi välillä. Kyllä sen suhteen tuntui tuolla maailmalla paljon työtä tehdyn, mutta päätin itsekin asiaa miettiä ja kokeilla.
Aikaisemminhan löytyi tuo lämpötilaprofiili
Silvian boilerin lämpötila 100C termostaatilla. http://www.coffeegeek.com/images/32382/stock-tstat-C.jpg.
Rupesin miettimään, että voisikohan tuota jäähtymistä lämpötilojen ja lämmönsiirron perusteella simuloida ja otin tyhjäkäynnissä Silvialla näitä lämmityskierron aikoja.
Mutta eipä ne menneetkään ihan kohdalleen, vaikkakin hieman keplottelemalla sain tehtyä jonkinlaisen simulaatiorutiinin.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp00.gif)
Sinisellä siis tuo coffeegeekin käyrä, punaisella oma sovite ja pisteinä nuo kytkentäkohdat. Sovite on siis todella sovitettu eikä siinä laskennassa käytettyjä lämpötiloja ja/tai lämmösiirtokertoimia ole millään lailla mitattu.
Jotenkin tuntui siltä, että ei se auta kuin itse mitata. Nyt jälkeenpäin tuli mieleen, että eikö se ameriikan Silvia ole matalamman jännitteen takia teholtaan jonkin verran alhaisempi. Jolloin etenkin tuo alkulämmitys kestääkin kauemmin. Jäähdytyssyklithän tuossa ovat samansuuntaisia.
-
Tuumasta toimeen, hankin termoelementtiä ja mittavälineitä. Mittapisteiksi valitsin boilerin, boileritilan (sitä simulointisovitetta varten) sekä filtterin.
Koska tänne on hankala laittaa useita kuvia, voi mittausjärjestelyä käydä tarkemmin katsomassa sivultamme (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/tempera.htm).
Ensiksi halusin kokeilla tuota lämmitys/jäähdytyskiertoa Silvian vain päällä ollessa. Ja siitä tuli todella siistin näköinen käyrä. Valitettavasti aivan alku meni pilalle enkä saanut haluaamani kylmästarttia, mutta lämmettyään Silvia tuntui toimivan todella säännöllisesti.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp01.gif)
Huomionarvoista on, että boilerin seinämän aiheuttama viive näkyy lämmityksen loppuvaiheessa, jolloin lämpötila nousee asteen sekunnissa (sisällä ehkä nopeamminkin). Lämmityksen loputtua lämpeneminen kuoren läpi hidastuu ja tämän jälkeen lämpötilan nousu jatkuu vielä 10 astetta, mutta se kestää nyt melkein minuutin. Koska veden lämpökapasiteetti on melko suuri, ei lämmitysvastuksesta enää johdu kovin paljon lämpöä veteen. Näin lämpötilan katkaisuhetkellä veden lämpötila voi ollakin aika lailla sama kuin boilerin pinnasta mitattu maksimilämpötila, ~122 °C.
Käyrästä näkyy myös selvästi, että paljon hitaamman jäähtymisen vuoksi boilerin seinämä ei aiheuta juurikaan viivettä. Lämpötila tällöin laskee asteen vajaassa puolessa minuutissa eli noin 30 kertaa niin hitaasti kuin kierron yläpäässä.
Lämmityksen kytkentä- ja katkaisupisteet ovat todella samassa pisteessä.
Jäähtymiskäyrät olivat liki identtiset ja niiden mukaan pystyi tekemään melko luotettavan tuntuisen lämpötilaprofiilin:
Boileri____Aika 1____Aika 2
T [°C]____[min:s]___[min:s]
112______02:56____03:43
108______04:25____05:12
104______06:07____06:54
100______08:10____08:57
_96______10:57____11:44
Aika 1 : Aika maksimilämpötilan saavuttamisesta
Aika 2 : Aika lämmitysvalon sammumisesta
Ennenkuin vetää pidempiä johtopäätöksiä, tulisi tietysti tehdä iso määrä testejä erilaisilla Silvian käyttötavoilla, jotka voivat muuttaa jäähdytysprofiilia merkittävästi. Ja tuo liki kymmenen minuutin odottaminen tekee kahvinteosta todella hitaampaa.
Kuitenkin sanoisin, että lämmitysvaiheessa ajan laskeminen on huomattavasti hankalammin toistettavissa lämpötilan noustessa tuollaista vauhtia.
-
Seuraavana testinä oli tutkia, miten Silvian lämpötilat käyttäytyvät kun kuumaa vettä poistetaan grupon kautta ja miten vesi lämpenee suodattimessa. Eli kahvia ei tässä vaiheessa ollut mukana. Samalla saataisiin kuvaa, miten boilerin lämpötila jäähtyy muuttuvimmissa olosuhteissa.
Tein seitsemän testiä hieman erilaisista lähtökohdista.
Testi I: Lämpötila 94 °C vesimäärä 50 ml
Testi II: Lämpötila 100 °C vesimäärä 50 ml
Testi III: Lämpötila 104 °C vesimäärä 50 ml
Testi IV: Lämpötila 104 °C vesimäärä 50 ml
Testi V: Lämpötila 104 °C vesimäärä 80 ml
Testi VI: Lämpötila 102 °C vesimäärä 50 ml
Testi VII: Lämpötila 104 °C vesimäärä 80 ml
Testin käyrästö, jossa sinisellä on boilerin lämpötila ja punaisella suotimen lämpötila. Lisäksi näkyy lämmittimen kytkeytymisajat. Valutusmäärät on merkitty käynnistyslämpötilan tasolle.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp04.gif)
Kuvasta on luettavissa useita mielenkiintoisia asioita.
maksimilämpötilan määrä vaihtelee. Ilmeisesti mitä kylmemmäksi boilerin lämpötila pääsee, sen korkeammaksi se sen jälkeen lämpenee. Testien I ja V mukaan, valitettavasti viimeisen testin jälkeen lopetettiin mittaukset liian nopeasti eikä ehditty maksimia saavuttaa.
päällekytkeytymisen lämpötila vaihtelee hieman enemmän, mutta koska lämpötila nousee niin vauhdilla, saattaa tässä olla epätarkkuuttakin
104 ja 102 asteella otettaessa 50 ml, boilerin lämpötila ei laskenut niin paljoa, että lämmitys olisi kytkeytynyt päälle. Kaikissa tapauksissa (III, IV ja VI) kesti vielä kolme minuuttia, ennenkuin lämmitys kytkeytyi. Mutta tänä aikana ei tapahtunut normaalia jäähtymistä aste/30 sekuntia, vaan lämpötila pysyi vakiona eli boilerissa oli epätasainen lämpötilajakauma, jonka tasaantuminen käytännössä kumosi jäähtymisen. Alussa jopa tapahtui lievää lämpenemistä
100 asteessa ja alempana sekä 80 ml:n annoksilla lämmitys käynnistyy huomattavasti kylmempänä. Näissä kohdin on suhtauduttava hieman skeptisesti ajankohtaan. Olisi hyvä, jos tietojen tallentamisessa saisi kytkeytymisajat rekisteröityä, sillä mittauksessa on tuolla hetkellä niin montaa asiaa rekisteröitävänä
punaiselta käyrältä näkee, miten lämmityksen päätyttyä myös suodin lämpenee boilerin lämmittämänä.
Kunkin testin tarkempi kuvakollaasi (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/silvia_tA2.jpg) paljastaa, että 104 ja 102 asteen kanssa suotimen lämpötila nousee noin 96 asteeseen valutuksen määrästä riippumatta. Valutusaika 50 ml:lla oli noin 6-9 sekuntia (kaksi pikkuviivaa) ja 80 ml:lla 11-13 sekuntia. Sekuntikello olisi pitänyt olla mukana jo tässä vaiheessa, sillä arvot heiluvat vähän liikaa.
-
Erittäin kiinnostavia käyriä, ja ihailtavan eksakti lähestymistapa... :)
Testin käyrästö, jossa sinisellä on boilerin lämpötila ja punaisella suotimen lämpötila.
Mistä tuo "suotimen lämpötila" on mitattu?
Niistä tarkemmista käyristä näki, että ko. lämpötila nousee nopeasti 8 astetta ja sen jälkeen laskee hiljalleen 4 astetta. Eli voiko tästä päätellä, että Silvia pitää uuttoveden lämmön noin 4 asteen haarukassa?
Samoin periaatteessa uuttolämmön voi säätää haluamakseen mittaamalla ajan boilerin lämmityksen sammumisesta. Tarkkaan lukuun tarvitaan mittarit ja viitseliäisyyttä, mutta periaatteessa hakemalla se omaan makuun ja käytössä olevaan blendiin sopivin jäähtymisaika tuo osunee suunnilleen kohdilleen ilman ihmeempiä analyyseja.
-
Mistä tuo "suotimen lämpötila" on mitattu?
Se kohta tuli sanottua hieman ympäripyöreästi. Eli termoelementti on singlefiltterin pohjalla niin, että langat tulevat alapuolelta läpi ja ne on yhdistetty niiden väliin jäävän kovamuovipalan päällä.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp06p.jpg) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp06.jpg)
Niistä tarkemmista käyristä näki, että ko. lämpötila nousee nopeasti 8 astetta ja sen jälkeen laskee hiljalleen 4 astetta. Eli voiko tästä päätellä, että Silvia pitää uuttoveden lämmön noin 4 asteen haarukassa?
Ihan hyvä kommentti, en tuota älynnyt yhdistää. Mutta koska meillä ei nyt ollut vielä kahvia mukana suotimessa, ei tilanne ole todellisuudessa tämä. Kahvin kanssa lähtölämpötila onkin käytännössä paljon alhaisempi tamppaamisen vuoksi ja joudutaan kattamaan paljon suurempi lämpötilaero. Enköhän saa huomenissa niistä kirjoitettua tuloksia auki.
Muuten,
lämpötilakalibrointi sadassa asteessa kiehuvalla vedellä osoitti kahden termoelementin olevan todella lähellä oikeaa lämpötilaa, toinen oli 100,2 ja toinen 100,0. Eli siinä mielessä mittausarvot saavat olla sellaisenaan.
Termoelementit, joita on työn puolesta kalibroitu näyttääkin vahvistavan asian, että sadan asteen lähistöllä osuvat paremmin ja lähempänä nollaa virhe on kasvanut.
-
Ihan hyvä kommentti, en tuota älynnyt yhdistää. Mutta koska meillä ei nyt ollut vielä kahvia mukana suotimessa, ei tilanne ole todellisuudessa tämä. Kahvin kanssa lähtölämpötila onkin käytännössä paljon alhaisempi tamppaamisen vuoksi ja joudutaan kattamaan paljon suurempi lämpötilaero. Enköhän saa huomenissa niistä kirjoitettua tuloksia auki.
Kahvin kanssa myöskin valumanopeus on hitaampi. Tällä on vaikutusta mikäli lämmitys kytkeytyy päälle kesken uuton tai mikäli boilerissa on lämpötilaeroja. Varsinkin mikäli Silviassa boilerin sisään- ja ulostulo on kohtuullisen lähekkäin niin lämpötilan pitäisi tippua nopeammin tyhjällä shotilla, koska sisääntuleva kylmä vesi ei ehdi tasaantua.
Mikäli sinulla on kahvaan kiinnitettävä säädettävä venttiili (tulee esim. joidenkin painemittarien mukana), niin sillä voi testata myös tuota rajatun valumanopeuden vaikutusta. Toki onnistuu se kahvillakin, mutta siihen tuleekin aika paljon lisää liikkuvia osia.
-
Kerrassaan mahtavaa lukemista! Tämän olisi voinnut kyllä aloittaa omaksi keskustelusäikeeksi. Odotan mielenkiinnolla tuloksia kahvin kanssa mitattuna. Harmi, että asut lappeenrannassa, muuten olisin jo ollut raahamassa omaa silviaani mitattavaksi :)
-
Tuntuu mukavalta, että tuloksista on muillekin 'ainesta'. Olin aloittamassa uutta säiettä, mutta päätin kuitenkin jatkaa täällä. Eiköhän Aleksi tai Teemu voi siirtää ketjun omaksi, jos siltä tuntuu.
Ensimmäinen kahvin kanssa tehty testi oli myös mielenkiintoinen, oheiseen kuvaan on merkitty 80 ml:n kahviton valutus (110 asteesta) sekä kaksi singleä (104 asteesta, mittaus aina tekstin vasemmanpuoleinen käyrä). Kuvan oikeassa ylänurkassa on kaaviokuva Silviasta ja termoelementtien paikat.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp06.gif)
Käyrästä näkyy myös, että kahvin tekeminen lisää mittauksen vaikeusastetta, ensimmäisen mittauksen jälkeen seuraavat käyrät kuvaavat pesuun liittyviä toimia.
Kummankin singlen aikana riitti tarpeeksi vettä ja vasta uuton jälkeen lämmitys meni päälle. Maksimilämpötila kahvin keskellä oli noin 90 astetta, siitä seuraavassa postissa zoomausten kanssa.
-
Kun tarkemmin katsotaan mitä tapahtuu minuutin aikana uutosta tehdessä, saadaan parempi kuva lämpötilan käyttäytymisestä:
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp07.gif)
Ylempi kuva on 80 ml:n valutus ilman kahvia. Lämpötila lähtee 110 asteesta Silvialta ja kahva on vajaassa 70 asteessa. Valutus kestää 13 sekuntia (+/- 1 s) ja viidessä sekunnissa suodin lämpiää 91.3 asteeseen ja loppuajan suodattimessa lämpötila pysyy melkein vakiona. Silviassa lämpötila laskee lämmitysrajalle noin viisi sekuntia valutuksen päättymisen jälkeen.
Singlen uuttamiset tapahtuvat 104 asteen lämpötilasta ja kahvin lämpötilat ovat ensi kerralla 67.7 astetta ja toisella 72.1 astetta. Kuvista huomaa, miten nopeasta kahvan ollessa kiinni kahvi lämpiää. Asteikko hieman pettää, sillä vauhti on todellisuudessa 7 - 10 astetta minuutissa.
Suotimessa kahvin lämpötila nousee jälleen viidessä sekunnissa maksimiin, siis saadaan ihan sama lämpenemisnopeus kuin edellä. Ykkösessä maksimilämpötila on 89.7 astetta ja kakkosessa 89.4 astetta eli käytännössä sama lämpötila ja vain 1.5 astetta alhaisempi kuin pelkällä vedellä yllä. Kun vielä huomioidaan, että vesi oli kuusi astetta kuumempaa ilman kahvia liruttaessa, täytyy kahvikakun tehostaa lämpötilan nousunopeutta.
Koska ensimmäisessä shotissa suodin oli 65 asteessa, jäähtyy Silvian lämpötila nopeammin. Kuitenkin suotimessa lämpötilat nousevat maksimiin samassa ajassa (mikä sekin on mielenkiintoista) ja pysyttelevät samassa lämpötilassa uuton ajan.
Minun on pitänyt katsoa, onko tuo uuttolämpötila 90 - 88 astetta sopiva. Eipä vaan ole ehtinyt sitä tehdä.
Tämä mittaus kuten aikaisemmatkin on tarkoitus vielä saada toistettua. mutta tässä välissä ehkä hyvä kuulostella, miten voisi jatkaa (lähtölämpötila, 'huuli'-mittauksen lisääminen). Mittauksia tietysti voisi tehdä loputtomiin, mutta elämässähän on muutakin.
-
Mielenkiintoisia tuloksia ja vaikuttaisi siltä, että Jim Gallt (www.pidkits.com pidkit-mies) ei puhunut läpiä päänsä kun sanoi, ettei uusi silvia lämpene tarpeeksi.
Muuttuvatko mittaamasi silvian lämpötilalukemat paljon, jos TC kiinnitetään boilerin kanteen, kaikkein oikeinpuoleisimpaan ruuviin (edestä päin katsottuna)?
-
Tuolla kun nopeasti katsoin, saisi lämpötila ilmeisesti olla muutaman asteen korkeampi. Mutta onhan tuossa vielä reserviä, vaikkakaan ei kauhean motaa astetta? Ehkäpä tuossa olisi ideaa tehdä muutama testi kahvin kanssa 104, 105, 106, 107 ja 108 asteen boilerilämmöllä.
Tuo boilerin lämpötilan mittaus on ollut nyt kolmessa kohdassa
1. kannen päällä keskellä 16.-17.12. kahden ilmastointiteipin palasen tukemana ja eristämänä
2. ylilämpötermostaatin mutterin ja kannen väliin tungettuna 18.-20.12.
3. höyrystystermostaatin oikeanpuoleisen ruuvin alla (kuten esitit) 21.12.-
Kaikista tuntuu tulevan ihan samanlaiset lukemat. Äsken nopeasti ruuvin alta tehty lämmitystesti kylmästä antoi suunnilleen samanlaiset arvot kuin eilen tekemäni 2 kohdan asennuksella. Asennustapana tämä iimeisin on kyllä varmin ja jätän sen siihen toistaiseksi.
asema 2: 119.6 - 89.2 - 121.8
asema 3: 119.4 - 89.2 - 122.0
Ohessa lisäksi eilen tekemäni lämmitys/jäähdytystestaus vihdoin kylmästä koneesta lähtien.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp08p.gif) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp08.gif)
Käyrät testin loppupuolella ovat hyvin samantapaiset aikaisemmin tehtyyn testiin verrattuna (jossa siis tuo kylmäkäynnistys ei rekisteröitynyt), joten Silvia tuntuu käyttäytyvän hyvin johdonmukaisesti. Jäähtymisjakso kestää 15 minuuttia +/- 1 %.
Kuvassa on myös amerikkalaisen Silvian jo aikaisemminkin esitetty käyrä (http://www.coffeegeek.com/images/32382/stock-tstat-C.jpg). Siinä on vain kolme ensimmäistä jaksoa vertailukelpoisia, sillä neljännessä Silviaa käytetään ja rytmi muuttuu.
{ed. kuvaa pienemmäksi ja klikattavaksi}
-
Erittäin mielenkiintoisia mittauksia! Ja jälleen kerran tieto lisää tuskaa eli avoimia kysymyksiä herää enemmän kuin vastauksia saa.
Ajattelin herätellä pohdintaa / tutkimusta säilössä olevan veden lämpötilan vaikutuksesta.
Näistä hienoista mittauksista voinee todeta, että Silvia varastoi noin t = 50 s ajassa P = 1100 W teholla lämpöenergiaa E = P t = 55 kJ. Tämä enegia menetetään 15 minuutin kuluessa, niin keskimääräinen hukkateho on noin Ph = 61 W. Jäähtyminen noudattaa exponentiaalisen muotonsa kuvaamana hyvin pitkälle Newtonin jäähtymislakia. Toki säteily- ja konvektiohäviöt jyrkentävät käyrää hieman suuremmissa lämpötiloissa. Kuitenkin suhteellisen hitaan prosessin johdosta boilerin sisällä olevan veden lämpötila seurannee melko tarkasti ulkolämpötilaa seinämän lämpövastuksen aiheuttaman erotuksella.
Tehdään seuraavaksi yksinkertaistettu ajatuskoe siitä, miten käytetyn veden lämpötila vaikuttaa. Tiedämme, että järjestelmässä on viivettä siten, etteivät kylmä ja jo kuumennettu vesi sekoitu kovin tehokkaasti, vaan lämpöelementin ja kylmän ottovedenkin vaikutus näkyy kahvassa lähinnä uuton loppupuolella. (Laskevalla lämpötilakäyrällä elementti tietysti ei ole käytössä)
Shottia tehtäessä säiliön vesi voi olla juuri hanasta otettuna 10 Celsius asteista tai pitempään lämmenneenä huoneen lämpötilaa korkeammalla. Otetaan esim. 25 Celsius asteista eli lämpötilaero voi olla ΔT = 15 K. Tällöin käytettäessä 60 ml vettä tuplaespressoa varten voidaan veden lämpötilan nostamiseksi tarvita Q = m c ΔT = 0,06 kg * 4,19 kJ / (kg * K) * 15 K = 3,8 kJ energiaa. Tämä vastaa jäähtymisaikaa t2 = Q / Ph = 62 s. Lisäämällä tähän normaalin 25 sekunnin valutuksen hukkaenergia-ajan, lopussa energiaa on poistunut "noin 90 sekunnin edestä" energiaa. Tästä voidaan kuvaajien perusteella päätellä, että kylmemmän veden käyttö jäähdyttäisi systeemiä maksimissaan noin 3 - 3,5 astetta Celsiusta enemmän kuin lämpimän käyttö uuton aikana. Tämä näkyisi varmasti vastaavasti myös kahvaan tulevan veden lämpötilassa shotin valutuksen lopulla.
Olisikin mielenkiintoista nähdä, onko tällä teorialla todellisuuspohjaa. Lisäksi koska tämä käänteinen lämpösurffaus on melko hidasta, niin kiinnostaisi myös tietää kuinka paljon riittävän kylmällä vedellä voisi kompensoida tavanomaisen elementin päällä olessa nousevalla käyrällä tapahtuvaa lämpötilan nousua valutusajan loppua kohden. (Ajoituksen ja termostaakin kytkentälämpötilan epätarkkuudesta johtuvat virheet toki heikentävät tässä tavassa toistettavuutta hieman)
Tätä perinteistä lämpötilasurffausajatustahan voi teoriassa ajatella niin, että kun 25 s aikan 0,6 dl hieman huoneenlämpöä lämpimämpää vettä käytetään shottin tekoon nostaen sen lämpötilaa 75 K, vaatii tämä lämmitystehon P' = 0,06 kg / 25 s * 4,19 kJ / kg / K * 75 K =~ 760 W. Tähän kun lisää tuon 60 W lämpöhäviön, niin 230 V 1100 W euro-mallissa "liikatehoa" on ehkäpä n. 280 W, joka tuo n. 7 kJ liikaa energiaa shotin aikana. Kompensoidakseen tämän 60 ml veden lämpötilan pitäisi siis olla 28 Celsius astetta kylmempää eli käytännössä niin kylmää kuin hanasta saa. (Jäitä sekaan?) [Tämä laskelma on aika herkkä veden määrälle: Jos vettä kuluu 70 ml, veden tarvitsisi olla "vain" 13 astetta Celsiusta kylmempää]
Loppuyhteenvetona siis:
- Säiliössä olevan kylmän veden lämpötilan vaikutus kämpötilastabiiliuteen filtterissä oikean tuplashotin aikana olisi mielenkiintoinen mittaus; Tuleeko talvipakkasella (kylmä hanavesi) ja kesähelteellä (lämmin hanavesi) erilainen tulos lämpötilastabiiliudesta?
- Voisi olla hyvä käytäntö ilmoittaa käytetyn kylmän veden lämpötila. ja miksei huoneenkin lämpötila.
- Myös lämmityselementti päällä tehtyjen valutusten mittaukset ja kylmän veden loppulämpöä kompensoiva vaikutus olisivat mielenkiintoisia asioita.
EDIT: muutin kaikki laskelmat 60 ml:lle
-
Edit: duplikaatti poistettu.
-
Tuo boilerin lämpötilan mittaus on ollut nyt kolmessa kohdassa
1. kannen päällä keskellä 16.-17.12. kahden ilmastointiteipin palasen tukemana ja eristämänä
2. ylilämpötermostaatin mutterin ja kannen väliin tungettuna 18.-20.12.
3. höyrystystermostaatin oikeanpuoleisen ruuvin alla (kuten esitit) 21.12.-
Hemmetti, iso mies, eikä erota vasenta ja oikeaa. Tarkoitin (tietysti :) ) vasemman puoleista ruuvia. PID-kitissä TC laitetaan siis vasemman termostaatin vasemman ruuvin alle..
-
Loppuyhteenvetona siis:
- Säiliössä olevan kylmän veden lämpötilan vaikutus kämpötilastabiiliuteen filtterissä oikean tuplashotin aikana olisi mielenkiintoinen mittaus; Tuleeko talvipakkasella (kylmä hanavesi) ja kesähelteellä (lämmin hanavesi) erilainen tulos lämpötilastabiiliudesta?
- Voisi olla hyvä käytäntö ilmoittaa käytetyn kylmän veden lämpötila. ja miksei huoneenkin lämpötila.
- Myös lämmityselementti päällä tehtyjen valutusten mittaukset ja kylmän veden loppulämpöä kompensoiva vaikutus olisivat mielenkiintoisia asioita.
Lämmitän silviaani aina n. tunnin. boileriin olen lisännyt vettä (mikäli tarvetta) jo paljon aiemmin, eli se on ollut huoneenlämpöistä jo silloin kun silvia on käynnistetty. Lisäksi säiliössä oleva vesi lämpenee tuon tunnin aikana kun boileri ei ole kovin hyvin eristetty.
Toinen pointti on, että tuplashotissa ei valuteta 60ml nestettä, vaikka 60ml onkin tuplashotin tilavuus. Tilavuuteen kuuluu crema. www.home-barista.com issa on keskusteltu ( http://www.home-barista.com/forums/brewing-ratios-for-espresso-beverages-t2402.html), että tilavuutta parempi mitta olisi uuttosuhde. Espressossa 40-60%, oletuksena 50%. Tarkoittaa kahvinpurujen massa 50% veden massasta. Ts. Itselläni tuplaan menee lajikkeesta riippuen 17-18g puruja, nestettä tulisi n.35g -> ~35ml tuplaan.
Eli tuon perusteella 60ml olisi aika laiha.
Ainakaan tämän ketjun mittausten perusteella sisään tulevalla vedellä ei ole vaikutusta shotin lämpötilaan. http://www.home-barista.com/forums/thermologging-new-pod-capable-silvia-long-t2813.html
Toki mittaukset on tehty pidatusta silviasta, mutta oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että ei se lämpöelementti niin hirveästi ehdi olla päällä sen shotin aikana ja lisäksi ei se elementtikään heti ole kuuma kun virta kytkeytyy päälle.
-
Tarkoittaa kahvinpurujen massa 50% veden massasta.
Ei veden massa vaan lopullisen tuotoksen (=espresson) massa. "Brewing ratio is the ratio of dry coffee used to liquid beverage produced." Eli jos käytät 16 grammaa kahvia niin kyllä siitä sen "normaalin" espresson tekemiseen joudut käyttämään vettä enemmän kuin 32 grammaa (32 ml). Jos ottaa huomioon kakun kostuttamiseen menevän veden (ja sinne jäävän) niin kyllä vedenkulutuksen osalta mennään aika lähelle sitä 60ml:aa. Sanoisin että 16 grammalla puruja + 32ml vettä saat aikaan (hyper)ristreton.
-
Toinen pointti on, että tuplashotissa ei valuteta 60ml nestettä, vaikka 60ml onkin tuplashotin tilavuus. Tilavuuteen kuuluu crema. www.home-barista.com issa on keskusteltu ( http://www.home-barista.com/forums/brewing-ratios-for-espresso-beverages-t2402.html), että tilavuutta parempi mitta olisi uuttosuhde. Espressossa 40-60%, oletuksena 50%. Tarkoittaa kahvinpurujen massa 50% veden massasta. Ts. Itselläni tuplaan menee lajikkeesta riippuen 17-18g puruja, nestettä tulisi n.35g -> ~35ml tuplaan.
Eli tuon perusteella 60ml olisi aika laiha.
Totta. Vettä ei kuitenkaan aluksi ole filtterissä ja shottia tehdessä osa vedestä jää sinne gruppoon, minkä vuoksi 3-tie venttiilikin on. Koska tämäkin vesi tulee boilerista, niin boileriin menee kylmää vettä enemmän kuin 35 ml, joka tulee kuppiin. Varmastikin lähempänä 60 ml, kuten em. laskelmissa. Sitähän voisi esim. mitata paljonko vettä on säiliössä ennen ja jälkeen shottia.
Ainakaan tämän ketjun mittausten perusteella sisään tulevalla vedellä ei ole vaikutusta shotin lämpötilaan. http://www.home-barista.com/forums/thermologging-new-pod-capable-silvia-long-t2813.html
Toki mittaukset on tehty pidatusta silviasta, mutta oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että ei se lämpöelementti niin hirveästi ehdi olla päällä sen shotin aikana ja lisäksi ei se elementtikään heti ole kuuma kun virta kytkeytyy päälle.
Kyse oli tässä nimenomaan vakio Silviasta - pidattu käyttäytyy eri lailla. Onhan koko PID-säätöjärjestelmän tarkoituksena poistaa turhien muuttujien - kuten sisään otettavan veden lämpötilan - vaikutus. Pioneerimittauksissa (http://groups.google.com/group/alt.coffee/browse_thread/thread/ce2b536096697bc7/b4e22f13550c5acb?tvc=2&q=temperature+stability+silvia+PID&hl=en) 110 V mallin lämmöt nousivat loppua kohden etenkin kun shottia ei voi vetää heti minimilämmössä vaan pitää odottaa sopivaa lämpötilaa. Tämä loppulämpöjen nousutendenssi on varmasti 230 V tehokkaammalla elementillä selvästi voimakkaampi ja olen koettanut perustella sitä laskennallisesti edellä. Pidattu laite taas noudattanee lämpötilaprofiililtaan enemmänkin minimilämmöillä valutettua shottia, jossa lämpötila ei juuri nouse loppua kohden mm. tuosta elementin matalasta alkulämpötilasta johtuen. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelisin nähneeni mittauksen, jossa pidattu 110 V laite käyttää lämpöelementtiä km. vain n. 10-20 % tehosyklillä shotin aikana (varmaankin lämpimähköllä vedellä). Tämähän on hurjasti eri tilanne kuin pidaamattoman 100 %.
Tässä olisikin mielestäni syytä kvantifioida tämä pidaamattoman 230 V mallin loppulämpötilan käyttäytyminen, joka kokemuksesi perusteella saattaa olla hieman ristiriidassa tuohon pioneerimittauksessakin havaittuun ilmiöön nähden. Ja jos ja kun lämpötilat nousevat loppua kohden normaalissa surffauksessa, niin kuinka paljon jääkylmän veden käyttö hillitsisi tätä.
-
Mittasin juuri pitkään päällä olleesta Silviasta kuumemittarilla lähes täyden säiliön veden lämpötilan, joka oli 39,6 astetta Celsiusta. Jos tätä vertaa hanasta saatavaan kylmään käyttöveteen, jonka lämpötila voi olla vain muutamia asteita, on ero valtava. En edellä uskaltanut laskea näin suurilla lämpötilaeroilla. Mutta koska vesi varastoi lämpöenergiaa hyvin tehokkaasti, voisi tässä valossa kylmän veden kompensatoorinen vaikutus lämmityselementin toimiessa tehtävän valutuksen loppuvaiheeseen olla merkittävä.
Käänteisessä surffauksessahan on varmaa, että uuttoveden lämpötila laskee shotin loppua kohti, koska energiaa vain hävitetään järjestelmästä. Mikäli boilerin/veden aloituslämpötilan valitsee sopivan korkeaksi voi alun korkeampi uuttoveden lämpötila riittää sopivasti kahvan, filtterin ja purujen nopeahkoon lämmittämiseen tuottaen kahviin melko tasaisen lämpötilaprofiilin. Kuitenkin väistämättä lopussa lämpötila on matalampi. Vesisäiliön korkean lämpötilan vaikutus tämän tekniikan tasaisuuteen lienee varmastikin merkittävä. Tämän vahvistaisi kokeellinen vertailu sekä lämpimällä että hana- tai jääkaappikylmällä säiliövedellä.
Tavanomaisessa surffauksessa taas uuttoveden lämpötilan voi uskoa herkästi kohoavan loppua kohden etenkin, jos säilössä on 40 asteista vettä. Riittävän kylmällä vedellä voisi kuitekin mahdollisesti kompensoida tämän ja tuottaa melko tasaisen lämpötilaprofiilin; ehkäpä paljon tasaisemman kuin käänteisessä surffauksessa, koska tässä tavassa voitaneen estää tippuminen (ja nousu) lopussa. Tämäkin vaatisi oman testinsä.
Toki se onko tasaisella uuttoveden lämpötilaprofiililla tuotetun espresson maku paras, on sitten aivan toinen kysymys.
-
PID-kitissä TC laitetaan siis vasemman termostaatin vasemman ruuvin alle..
Sinnehän aluksi ajattelin laittaa, mutta siirsin tuonne sekä viestisi että Murphin Silvia PID-sivujen (http://www.murphyslawonline.com/silvia.html#top) mukaan. Kuvassa 1 laitettiin myös samaan paikkaan, niin ... :)
Sivun lopussa toteaa, että paikalla ei suurta merkitystä taida olla.
-
Mielenkiintoisia tuloksia ja vaikuttaisi siltä, että Jim Gallt (www.pidkits.com pidkit-mies) ei puhunut läpiä päänsä kun sanoi, ettei uusi silvia lämpene tarpeeksi.
Löysin vihdoin vajaan vuoden takaa dataa (http://www.home-barista.com/forums/thermologging-new-pod-capable-silvia-long-t2813.html) tuolle Jimin lausunnolle:
In summary, those data show that shots pulled at the high point in the boiler temp cycle average around 195F. Shots pulled at the low point of the boiler temp cycle average around 185F. I could not get any shots hotter than 195F. If there is interest, I can plot and summarize those data from the stock machine (before PID control was added).
Tuo 195F on meidän asteikollamme 90.6, jonka yli hän ei päässyt maksimilämmöillä. Itse sain juuri 90 astetta lähtemällä 104 asteesta.
Samassa artikkelissa hän näyttää tähdänneen noin 93 asteeseen suotimessa.
-
Ajattelin herätellä pohdintaa / tutkimusta säilössä olevan veden lämpötilan vaikutuksesta.
Oikein hyvä idea. Olin itse myös jo hieman miettinyt tuota vaikutusta, varsinkin kun löysin tuon Silvian kaaviokuvan http://Ericin sivuilta, jota olen osalta käyttänyt havainnollistamaan termoelementtien paikkoja:
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/swcpieni.gif ) (http://users.rcn.com/erics/Rancilio%20Silvia/Sil_Watr.jpg)
Laskelmiin olennainen seikka on pumpun tilavuusvirta 4.33 ml/s, jota tulisi käyttää.
Loppuyhteenvetona siis:
- Säiliössä olevan kylmän veden lämpötilan vaikutus lämpötilastabiiliuteen filtterissä oikean tuplashotin aikana olisi mielenkiintoinen mittaus; Tuleeko talvipakkasella (kylmä hanavesi) ja kesähelteellä (lämmin hanavesi) erilainen tulos lämpötilastabiiliudesta?
- Voisi olla hyvä käytäntö ilmoittaa käytetyn kylmän veden lämpötila. ja miksei huoneenkin lämpötila.
- Myös lämmityselementti päällä tehtyjen valutusten mittaukset ja kylmän veden loppulämpöä kompensoiva vaikutus olisivat mielenkiintoisia asioita.
Hyviä ajatuksia, huonelämpötila edellä olevissa mittauksissa on ollut 19 - 20 astetta. Kylmän veden lämpötilan voisi jatkossa mitata tosiaan ainakin kunkin mittauksen yhteydessä manuaalisesti.
Ja todella tuohon veden lämpötilan vaikutus jäähtymisen kestoon on helposti kokeiltavissa ilman lämpötilan mittaustakin. Pitkään lämmitettyyn Silviaan mitataan viimeisen jäähtymisjakson pituus ja sitten vain vaihdetaan kylmä vesi säiliöön.
{ed. kuva pienemmäksi}
-
Laskelmiin olennainen seikka on pumpun tilavuusvirta 4.33 ml/s, jota tulisi käyttää.
Tämä oli hyvä tieto! Jos kuitenkin oletetaan, ettei säiliöön palautuva vesi juuri lämpene, niin kuvion pohjalta boileriin menee kylmää vettä 3 ml/s (= 4,33 ml/s - 1,33 ml/s) eli yhteensä 75 ml 25 sekunnin aikana. Hieman enemmän kuin uumoiltu 60 ml siis. Pitäneepä tehdä jatkossa laskelmia tällä luvulla.
-
Hyvä huomio tilavuusvirrasta.
Koska boilerissa on painetta, pumpun käynnistyminen ei tarvitse lähteä heti päälle, mutta koska katkaisimen käynnistys aiheuttaa aina selvää melua, taitaa myös pumppu olla aina silloin päällä.
Pumpun toimintakäyrä löytyy myös Ericin sivuilta
(http://users.rcn.com/erics/Rancilio%20Silvia/ULKA5_21.jpg).
Jos siitä olettaa käyttämäsi virtauksen 3 ml/s (180 ml/min), pitäisi ylipaineventtiilin (OPV) toimia 10 -11 barin välillä. Mikä kuulostaa ihan järkevältä.
-
Tässä vaan sivuhuomautuksena: Onhan tämän foorumisysteemin "kuvanymppäystoiminto" hieman tankea, mutta siinä on se hyvä puoli että systeemi rajoittaa samalla kuvien leveyden eivätkä nämä viestiketjut karkaa tällä tavalla kuin nyt hieman vaikeaselkoisiksi.
phpbb koodilla pitäisi onnistua seuraava
[url=http://osoite.fi/isokuva.jpg][img]http://osoite.fi/pikkukuva.jpg[/img][/url]
tuo saa aikaan seuraavan näköisen ilmestyksen:
(http://img170.imageshack.us/img170/451/temp08tvo5.gif) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp08.gif)
Eli foorumilla pitäisi näkyä nyt pienennetty versio jota klikkaamalla saa tarkemman kuvan näkyviin. Tämä käytäntö säästää myös kuvia ylläpitävän palvelimen kaistaa...
-
Ymmärsinkö oikein, että uuton aikana lämpö pysyy 2 asteen haarukassa? Sehän on oikein hyvä, ei kai sitä sen stabiilimmaksi tarvitse enää saada.
Minun on pitänyt katsoa, onko tuo uuttolämpötila 90 - 88 astetta sopiva. Eipä vaan ole ehtinyt sitä tehdä.
Minun näppituntumani asiaan pohjautuu Brewtuksen ilmoittamiin lukemiin, mutta pikaisten mittausten perusteella ne vastaavat aika tarkalleen oikeaa uuttoveden lämpöä.
Pääasiallinen käyttämäni haarukka on 88-92, jossain ääritilanteissa 86 ja 94 on käytössä, mutta silloin kyseessä on lähinnä epäoptimaalisen kahvin paikkaaminen. Jos Silvialla ei saa yli 90 asteen uuttolämpöä, niin minusta se ei ole erityisen huono juttu, mutta ei se pahitteeksi olisi vaikka saisikin. Jos minun pitäisi käyttää vain yhtä uuttolämpöä, niin se olisi 90.
Tässä vaan sivuhuomautuksena: Onhan tämän foorumisysteemin "kuvanymppäystoiminto" hieman tankea, mutta siinä on se hyvä puoli että systeemi rajoittaa samalla kuvien leveyden eivätkä nämä viestiketjut karkaa tällä tavalla kuin nyt hieman vaikeaselkoisiksi.
Hyvä vinkki, me tämän viestiketjun ahkerat seuraajat arvostaisimme moista parannusta luettavuuteen... :)
-
Pohdiskelin laskelmia uuden tilavuusvirtalukeman valossa. Todetaan ensin, että boilerissa olevan veden aloituslämpö pitää toki hakea kohdalleen tavanomaisesti surffaamalla, mutta pitemmällä aikavälillä pitäisi tapahtua seuraavaa.
Edellä esitetyn pohjalta Silvian tilavuusvirta on 3 ml/s ja keskimääräinen lämpöhäviö Ph = 61 W. Sisään virtaavan veden lämmittäminen P = 1100 W teholla johtaa yhtälöön
P = Ph + m/t c ΔT
eli
1100 W = 61 W + 0,003 kg/s * 4,19 kJ / kg / K * ΔT
Täten sisään virtaavan veden lämpötila nousee noin
ΔT = 83 K
Siis jos uuttoveden lämpötilaksi boilerissa halutaan uuton lopussa(kin) 90 astetta pitäen metalliosien lämpötilat samoina, pitäisi veden vesisäiliössä olla 7 asteista. Vastaavasti kun tavoitellaan 93 asteista uuttovettä, pitäisi säiliön veden olla 10 asteista. Mutta jos vesi on ollut säilössä pitkään ja on noin 40 asteista, nousisi se jopa 123 asteen tuntumaan, kun ei huomioitu sitä että tässä myös metalliosien ja etenkin boilerin suurehkon vesimassan lämpötila alkaa nousta vieden reilun osan energiasta.
-
Eli foorumilla pitäisi näkyä nyt pienennetty versio jota klikkaamalla saa tarkemman kuvan näkyviin. Tämä käytäntö säästää myös kuvia ylläpitävän palvelimen kaistaa...
Ihan hyvä ohje kuvien pitämiseen kurissa.
En malta vain olla tuomatta esille, että erityisesti kaaviot tehtynä muutamalla värillä ovat gif-muodossa yllättävän 'laihoja'. Pienensit alkuperäistä kuvakokoa 58%. Mutta koska alkuperäinen oli 4-bittinen ja uusi 8-bittinen, tuo pienempi kuva onkin 65% suurempi bitteinä!
-
Pääasiallinen käyttämäni haarukka on 88-92, jossain ääritilanteissa 86 ja 94 on käytössä, mutta silloin kyseessä on lähinnä epäoptimaalisen kahvin paikkaaminen.
Tämä olikin ihan mielenkiintoinen tieto. Olin suodattanut itselleni netistä, että suositeltu lämmittimen lämpötila olisi vaihdellut 102 ... 108 asteen välillä ja siksi valitsin tuon 104 testauksen pohjaksi.
-
Pohdin tuota boilerin veden lämpötilan muuttumista ajan funktiona hieman tarkemminkin ja tein siitä laskelmat erilliseen PDF-dokumenttiin laajuuden, vaadittujen erikoismerkkien ja kuvaajien vuoksi.
PDF-tiedoston voi käydä lataamassa tämän linkin (http://www.mediafire.com/?70n0mojnmdj) kautta.
(En onnistunut pienentämään PDF:ää mitenkään alle 100 kilotavun, joka on liitetiedoston raja tällä foorumilla. Pistin tiedoston ilmaiseen jakopalveluun, joka on tosin mainosrahoitteinen. Kytke siis pop-up esto päälle, mikäli et halua nähdä mainoksia.)
Lisäys: Tein Pennun alla olevan esimerkin innoittamana tämän Excel-laskurin (http://www.mediafire.com/?2v9x5mzmx1h), joka perustuu PDF:ssä esitettyihin laskuihin. EDIT: Laskuri-linkki päivitetty versioon, joka näyttää, mitä tapahtuu heti uuton jälkeen huomioiden veden virtauksen katkeamisen termostaattien lisäksi.
-
Tässä lisää pohdintoja:
Häviöenergiaksi sain tarkemmin dataa analysoimalla 52 kJ, mutta jos laskemme ajan kytkeytymispisteiden välillä, tulee siitä 16 minuuttia ja häviötehoksi 54 W. Mutta tämä menee osaltaan myös boilerin massan lämmittämiseen. Jos laskemme häviöenergian pelkästään vedelle lämpötilaeron mukaan, saadaan siitä 43 kJ ja vastaavaksi tehoksi 45 W. Näin ollen boilerimateriaali vie 17% lämmitystehosta.
Uuttamisessa poistuva lämpöteho saadaan noin 100 asteisen veden entalpian 400 kJ/kg ja massavirran tulona.
Uuden veden aiheuttama jäähtyminen menee juuri esitellyllä tavalla
Kun otetaan kaikki nämä asiat huomioon saadaan neljä lämpötilamuutosta:
- veden aiheuttama jäähtyminen: massavirta*lämpötilaero/boileriveden massa/lämpökapasiteetti
- uuttamisen jäähdytys: massavirta*entalpia/boileriveden massa/lämpökapasiteetti
- boilerin jäähtyminen: jäähtymisteho//boileriveden massa/lämpökapasiteetti
- boilerin lämmitys: lämmitysteho*hyötysuhde//boileriveden massa/lämpökapasiteetti
Näitä kun lähdetään yhdistämään samanaikaisesti, ja pyritään huomioimaan, milloin mikäkin on vaikuttamassa päästäänkin pieneen joululahjaan (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/RCWC3.xls), jossa voi näiden muuttujien vaikutusta testailla. Linkistä tulisi avautua/tallentua virustarkistettu excel-ohjelma.
Vihreällä olevat arvot ovat niitä, joita pääasiassa muutellaan. Harmaat ovat enemmän koneen vakioarvoja, mutta niitäkin voi muutella. Ohjelma simuloi lämpötilojen muutosta, kun uutos tapahtuu laskevalla lämpötilaprofiililla.
Kuvaaja ja sinisellä esitetyt tulokset päivittyvät aina jotain arvoa muutettaessa.
En mene vannomaan, että simulaatio laskee oikein. Voi siellä olla oikeita lapsuksiakin, mutta korjattavaksihan kaikki teoriat tehdään.
PS.
Huomasin, että K oli myös ollut ahkerana ja raporttihan oli todella perusteellinen.
-
Suoritin muutamia mittauksia energiankulutusmittarilla. Kylmänä silvian 1100 W nimellistehoinen lämmityselementti ottaa sähköverkosta keskimäärin 982 W ja pitkään lämmenneenä 969 W idle-lämmityssyklin lämmitysvaiheen aikana. Alkulämmitys huoneen lämmöstä kesti n. 2 minuuttia 23 sekuntia, joten silvia varastoi n. 1,4 kJ/K.
Käytin mm. näitä uusia lukuja Excel-laskurissani (http://www.mediafire.com/?2v9x5mzmx1h), jonka linkin lisäsin myös edellisen viestiini, jossa on esitetty menelmän perusta. Tässä vielä kuva laskurista toiminnassa:
(http://aycu39.webshots.com/image/38678/2000857305070367003_th.jpg) (http://allyoucanupload.webshots.com/v/2000857305070367003)
EDIT: Laskuri-linkki päivitetty versioon, joka näyttää, mitä tapahtuu heti uuton jälkeen huomioiden veden virtauksen katkeamisen termostaattien lisäksi.
-
Onhan ollut perusteellista ja hyvää työtä, K.
Itse huomasin aiemmassa päättelyssäni sen virheen, että uuttamisessa menetettävä energia otetaan huomioon vain silloin, kun uutetaan enemmän kuin pumppu ehtii lisäämään. Ja sikäli simulointi ei anna oikeata tulosta.
Mutta jos ajatellaan itse uuttotapahtumaa, on K:n esitys realistinen, sillä tuskin tulee harvemmin eteen tarvetta uuttaa suuremalla virtauksella.
Itsekin tässä välillä ehdin muokata simulointia samaan suuntaan teoriaa vastaavaksi (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/RCWCK.xls). Siinä pääaukeaman oikealla puolella löytyy laskennan tuloksia. Tässä on laskettu lämpötilan muutos lineaarisesti ja tulos poikkeaa hieman K:n excelissä käytettyyn differentiaaliyhtälön ratkaisuun. Koska siinä näkyy molemmat surffaukset, tuo lämmitys päälle/pois rupeaa lämmittämään käänteisessä surffauksessa vettä päädyttäessä alarajan alle. Tosin sen toteutus on vähän niin ja näin.
Kun saan aikaa, mittailen myös ennen kakkua tapahtuvaa lämpötilan muutosta ja sen osumista teoriaan.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/rcwck.gif)
-----
PS.
Nyt tajusinkin, että tänne voi liittää vain yhden kuvan viestiin, mutta useampia kuvia kyllä sitten voi linkittää.
-
Onhan ollut perusteellista ja hyvää työtä, K.
Kiitos kiitos, ja kuten myös sinulla!
Tässä on laskettu lämpötilan muutos lineaarisesti ja tulos poikkeaa hieman K:n excelissä käytettyyn differentiaaliyhtälön ratkaisuun. Koska siinä näkyy molemmat surffaukset, tuo lämmitys päälle/pois rupeaa lämmittämään käänteisessä surffauksessa vettä päädyttäessä alarajan alle. Tosin sen toteutus on vähän niin ja näin.
Tämä elementin termostaatilla päälle/pois kytkeytymisen automaattinen huomiointi on kyllä selkeä puute laskurissani. Sitä voinee koettaa manuaalisesti simuloida kahdessa palassa siten, että esim. käänteisessä surffauksessa laskee ensin ilman elementtiä ("Elementti päällä = 0") ja katsoo missä kohtaa lämpötila mahdollisesti tippuu termostaatin kynnyksen alle. Sitten vaihtaa elementin päälle ("Elementti päällä = 1") ja muuttaa samalla aloituslämpötilan tuoksi termostaatin liipaisulämpötilaksi. Tällöin uutto noudattaa ensin laskettua käyrää siihen asti, kunnes termostaatti kytkeytyy ja tämän jälkeen jatkuu toisen simuloidun käyrän mukaan. Excel tuntuu vähän kankealta tämänlaiseen paloittaiseen kikkailuun, joten täytyy vähän tutkia miten asian voisi tehdä helposti.
Tuota elementti päällä (0 tai 1) arvoa voi muuten laskurissani käyttää esim. pidatun koneen karkeaan simuloimiseen siten, että esim. lukuarvo 0,2 vastaisi 20 % tehosykliä (elementti päällä 20 % ajasta lyhyin aikavälein).
Yksi hieno jatkokehitysmahdollisuus laskuriin olisi antaa mm. esim. massavirta ajan funktiona käyränä/taulukkona. Sen pohjaltahan voisi huomioida mahdollista virtauksen muutosta uuton eri vaiheissa kakun turvotessa jne...
Kun saan aikaa, mittailen myös ennen kakkua tapahtuvaa lämpötilan muutosta ja sen osumista teoriaan.
Erittäin hienoa! Tämä onkin tärkeintä, jottei totuus unohdu. Ilman kunnon todentavaa mittausdataa on laskurini ja teoria ilmaisen hosting-palvelunsa arvoinen.
Mikäli mallit antavat hyviä ts. todellisuutta vastaavia tuloksia, voi niiden avulla hienosti suunnitella haluamansa lämpötilaprofiilin uuton ajalle käyttäen parametreina mm. vesisäiliön veden lämpötilaa ja elementin päälläoloa (esim. itse höyrykytkintä vääntämällä). Villeimpänä visiona voisi tässä jopa joskus tulevaisuudessa harkita tilaennustavan säätimen tekemistä perinteisen pidin sijaan. Säädin siis käyttäisi tietoa laitteen käyttäytymisestä pystyen ennustamaan miten kukin korjaus tulee vaikuttamaan. Näin säätöä voidaan tehdä tarkemmin kuin vain katsomalla mitä, on jo tapahtunut, kuten pid tekee. Tällainen ohjain myös haluttaessa mahdollistaisi nätisti muidenkin kuin vakiolämpötilaprofiilien ohjelmoinnin. Tosin todellista massavirtausta ei voitane vakiomenetelmin tarkasti hallita muutoin kuin konsistentilla jauhatuksella, "distribuutiolla" ja tamppauksella. Ja ravintokäyttöön soveltuvan virtausmittarin asentaminen lienee hintavaa vaatien hankalaa putkityötä..
P.S. Pystyisitkö Pentu muuten laittamaan täyttä mittausdataa webbisivullesi jakoon kuvien lisäksi esim. ihan teksti- tai Excel-tiedostomuodossa? Helpottaisi kummasti kaikenlaisia pohdintoja, kun itselläni ei ole tarvittavaa lämpötilan mittauslaitteistoa.
-
Sielläpäin ajatukset kummasti kulkevat samoja latuja :).
Itse ajattelin, että paremmin asiaa selvittämällä saisi käänteiselle surffaukselle hieman nopeamman ja silti luotettavan uuttorutiinin.
Excelin kanssa tosiaan joutuu hieman painiskelemaan, sillä se ei ole ihanteellinen ohjelmointiympäristö. Silti, on sillä saatu yllättävän monimutkaisiakin ohjelmointeja aikaiseksi.
Tuo datapyyntö oli todella asiallinen ja datahakemistosta (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/data/) löytyy mittausdata:
071216B.DAT Lämpenemätesti kanavat 1:Filter 2:Boiler 3:Boilertila
071217A.DAT Singletesti kanavat 1:Filter 2:Boiler 3:Boilertila
071219A.DAT Kalibrointidata kiehuvassa vedessä, kanavat 1 ja 3
071220A.DAT Lämpenemätesti II kanavat 1:Filter 2:Boiler
-
Kyse oli tässä nimenomaan vakio Silviasta - pidattu käyttäytyy eri lailla. Onhan koko PID-säätöjärjestelmän tarkoituksena poistaa turhien muuttujien - kuten sisään otettavan veden lämpötilan - vaikutus. Pioneerimittauksissa (http://groups.google.com/group/alt.coffee/browse_thread/thread/ce2b536096697bc7/b4e22f13550c5acb?tvc=2&q=temperature+stability+silvia+PID&hl=en) 110 V mallin lämmöt nousivat loppua kohden etenkin kun shottia ei voi vetää heti minimilämmössä vaan pitää odottaa sopivaa lämpötilaa. Tämä loppulämpöjen nousutendenssi on varmasti 230 V tehokkaammalla elementillä selvästi voimakkaampi ja olen koettanut perustella sitä laskennallisesti edellä.
Pahus kun en ole kotona juuri nyt, enkä voi tarkastaa mikä on lämmityselementin teho, eli onko jenkkimallilla eroa suomalaiseen. Jos oikein ymmärsin, niin shotit on nykästy heti kun lämmityselementti on kytkeytynyt päälle. Lämmönnousu on niin nopeata, että sopivan ajanhetken valitseminen on kyllä aikamoista arpapeliä. Jos minulla ei olisi pidattua silviaa, käyttäisin varmasti reverse-surfing metodia, jossa odotetaan tietty aika lampun sammumisesta.
Pidattu laite taas noudattanee lämpötilaprofiililtaan enemmänkin minimilämmöillä valutettua shottia, jossa lämpötila ei juuri nouse loppua kohden mm. tuosta elementin matalasta alkulämpötilasta johtuen.
Tähän ei voi muutakuin todeta, että näkemäni mittaukset todistavat silvian olevan hyvin vakaa shottilämpötilan suhteen, eli kesken shotin lämmöt ei pahemmin vaeltele. Toki lähteitä ei ole useita, joten mahdollisuus systemaattiseen virheeseen on olemassa.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelisin nähneeni mittauksen, jossa pidattu 110 V laite käyttää lämpöelementtiä km. vain n. 10-20 % tehosyklillä shotin aikana (varmaankin lämpimähköllä vedellä). Tämähän on hurjasti eri tilanne kuin pidaamattoman 100 %.
Sikäli kun kuvasta näkee mitään, google muutti sen aika hämäräksi, ohessa videoklippi yhdestä shotista (tupla). (http://video.google.com/videoplay?docid=-3394864774627826380) Tuosta näkee kuinka lämmityselementti käyttäytyy PIDin kanssa. Jälkiviisaana voi todeta, että olisi pitänyt nauhoittaa n. 10sek ennen shottia ja jatkaa ehkä n. 10 sekkaa shotin jälkeen. PID lämpöanturi on kiinni boilerin vasemmanpuoleisen termostaatin vasemmanpuoleisessa kiinnityspisteessä.
Ps. Ei näköjään onnistu videon upotus foorumiin.
-
mikä on lämmityselementin teho, eli onko jenkkimallilla eroa suomalaiseen.
Tässä on Rancilion sivuilta (http://www.rancilio.com/rancilio/prod_model.jsp?id_model=24&id_language=2&id_category=11) nuo arvot.
-
Tässä olisi sitten K:n teorialla muunnettu Excel-ohjelma (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/RCWCKadv.xls). Jouduin sen koodaamaan VBasic-makrolla, joten excelin on hyväksyttävä makrot, jotta ohjelma toimii. Ohjelman on virustarkistettu.
Makron vuoksi se ei automaattisesti laske, vaan on painettava Start-nappia.
-
Tässä olisi sitten K:n teorialla muunnettu Excel-ohjelma (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/RCWCKadv.xls).
Hienoa! :) Testasin laskuriasi pikaisesti, ja jostain syystä laskuri näytti antavan aina molemmat kuvaajat käytännössä identtisinä. Osasinkohan käyttää laskuria oikein? Lisäys: Excel 2007:lla onnistui paremmin kuin 2003:lla jostain syystä.
Itsekkin olin ehtinyt väsäämään uuden version laskurista (http://www.mediafire.com/?2v9x5mzmx1h). Tämä versio osaa huomioida termostaatin kytkeytymisen ja virtauksen muutoksen näyttäen kehityksen vähän shotin jälkeen. Itse asiassa kolmannelle välilehdelle voi halutessaan muokata virtaussarakkeeseen haluamansa paloittain vakion virtausprofiilin simulointia varten! Huomasin muuten jo aiemmin, että alkuperäisissä dokumenteissa on pientä epätarkkuutta yksiköiden suhteen, ja että oletkin jo korjannut näitä. Parametrin k yksikkö on todellakin W/K, mutta vakiot d1 ja d2 ovat kuitenkin dimensiottomia. Ja PDF:n sivun 4 kaava d = d1 + d2 + d3 = 1 + d3 on virheellinen verrattuna sivun 3 d:n määritelmään, mutta ei tuota virheellistä kaavaa onneksi missään käytetäkään.
Tein muuten omalle laskurilleni seuraavan vertailun: Mallinnettaessa laskurilla boilerin lämpötilaa uuton aikana lähtien 104 asteen lämpötilasta ("Uuton aloituslämpötila") antaa laskuri 25 s uuton loppulämpötilaksi ennusteen 90,3 astetta Celsiusta 3ml/s virtauksella ja 40 asteisella säiliön vedellä. Viestisi 21/12/2007 13:17:34 (http://www.ristretto.fi/foorumi/posts/list/45/610.page#3577) sinisessä kuvaajassa boilerin lämpötila näyttäisi olevan juuri tämä! Olisikohan muuten todennäköinen syy siihen, miksi tuon em. mittauksen ensimmäinen shotti jäähdyttää boilerin nopeammin mutta kuumentaa kylmemmän kahvan ripeästi, se että virtaus (q) on hieman suurempi kuin toisessa? Nimittäin n. 3,5 ml/s virtaus riittäisi mallin mukaan pudottamaan lämmöt havaitusti. LISÄYS: Sama tulos myös 2,3 ml/s virtauksella boilerin läpi (sinkku) ja 23 asteisella vedellä ja nopeampi lämpötilan tippuminen 2,7 ml/s virtauksella.
Niin ja vielä suurkiitokset webbiin laittamastasi datasta! :lol:
Tähän ei voi muutakuin todeta, että näkemäni mittaukset todistavat silvian olevan hyvin vakaa shottilämpötilan suhteen, eli kesken shotin lämmöt ei pahemmin vaeltele. Toki lähteitä ei ole useita, joten mahdollisuus systemaattiseen virheeseen on olemassa.
Tässähän oli alunperin kyse siitä, onko joko a) "tavanomaisessa surffauksessa" tai b) "käänteisessä surffauksessa" pidaamattomalla 230 V Silvialla boilerista kakkuun tuleva vesi eri lämpöistä shotin lopussa alkuun verratuna riippuen siitä, minkä lämpöistä vettä säiliössä on. Itse en ole nähnyt tuloksia tällaisesta säiliön veden lämpötilaa parametrina käyttävästä mittauksesta euromallisella vakio Silvialla, ja olisin kovin kiinnostunut tällaisesta datasta.
Tässä riippuu tietysti näkökannasta, mitä pitää pahempana vaelteluna. En kuitenkaan usko, että Silviakaan voi rikkoa termodynamiikan lakeja. Kokeileppa huviksesi esim. simuloida laskurillani (http://www.mediafire.com/?2v9x5mzmx1h) perinteistä surffausta:
"Uuton aloituslämpötila" esim. 104 astetta tai muu haluamasi arvo,
"Elementti päällä alussa" = 1 ja
vaihtele "Vesisäliön veden lämpötilaa" 5 ja 40 asteen haarukassa.
Nimittäin mallin mukaan uuton aikana boilerista tuleva vesi todellakin voi olla hyvin eri lämpöistä. Saman voi toki toistaa käänteistä surffausta simuloiden kytkemällä elementin pois päältä ja kompensoimalla pudotusta lähtemällä korkeammasta alkulämpötilasta. Ja kuten yllä todettua, malli vastaa käänteisessä surffauksessa todellisia kokeita hyvin. Lisäksi mallin mukaan tavanomainen surffaus hyvin kylmällä vedellä vedellä muistuttaa lämpötilaprofiililtaan käänteistä surffausta lämpötilan vähenemisnopeuden ollen kuitenkin pienempää.
Lämmönnousu on niin nopeata, että sopivan ajanhetken valitseminen on kyllä aikamoista arpapeliä. Jos minulla ei olisi pidattua silviaa, käyttäisin varmasti reverse-surfing metodia, jossa odotetaan tietty aika lampun sammumisesta.
Normaalissa surffauksessa lämpötila nousee ehkäpä noin 0,6 astessa sekunnissa (60 sekunnissa 90 astetta --> 123 astetta). Näin ollen halutun ajankohdan lämpötilan käyttöön asteen tarkkuudella olisi n. 1,7 sekuntia molempiin suuntiin ts. kotibaristalla on n. 3,3 sekunnin "window of opportunity". Tähän varmaankin kykenee jokainen normaaleilla reflekseillä varustettu. Lisäksi bonuksena: Jos säiliössä on 16,2 asteista vettä, ei boilerista tulevan veden lämpötila muutu mallin mukaan lainkaan uuton aikana, joten sopivan lämpötilan liipaisu ei pitäisi olla lainkaan mahdotonta.
Käänteisen surffauksen ajoitusetuja ei varmasti kukaan kiistä. Tässä voinee kuitenkin pohtia, onko pitkään lämmenneen silvian 40 asteinen säiliövesi (http://www.ristretto.fi/foorumi/posts/list/60/610.page#3588) kuitenkin yksi merkittävä syy, miksi tavanomaisella surffauksella saattaa saada huonon shotin, koska lämmöt nousevat loppua kohden mallin mukaan melko paljon. Korkea säiliöveden lämpötila sen sijaan hyödyttää käänteisessä surffauksessa estäen lämpötilan putoamista shotin aikana.
Täytyy vielä lisätä, että termostaatin alarajan kytkentälämpötilan vaihtelu aiheuttaa normaalissa surffauksessa selvän virhelähteen, mutta mittausten mukaan ainakin idle-toiminnassa (http://www.ristretto.fi/foorumi/posts/list/45/610.page#3569) elementin käynnistymislämpötilan toistuvuus on erittäin hyvä, mutta sen sijaan suuremman valutuksen jälkeen (http://www.ristretto.fi/foorumi/posts/list/45/610.page#3570) huonompi.
--- etenkin kun shottia ei voi vetää heti minimilämmössä vaan pitää odottaa sopivaa lämpötilaa.
Jos oikein ymmärsin, niin shotit on nykästy heti kun lämmityselementti on kytkeytynyt päälle.
Siinä linkittämässäni keskustelussa oli vedetty niitä shotteja 0, 20, 40 ja 60 sekuntia valon syttymisestä. Mutta heti vedetyt maistuvat sen verran heikoille, että "pitää odottaa sopivaa lämpötilaa".
EDIT: Laskuri-linkki ja kuvaus päivitetty versioon, joka näyttää, mitä tapahtuu heti uuton jälkeen huomioiden veden virtauksen katkeamisen termostaattien lisäksi.
-
Tein eilen pitemmän testirupeaman seuraavin testiparametrein
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/test2612.gif)
Testit I-VI olivat käänteisellä lämpötilasurffauksella ja VII-X normaalilla lämpötilasurffauksella.
Testiä varten asensin myös screenin alle termoelementin. Se onkin todella hankala asennettava, sillä vaikka termoelementin sinällään sai taivutettua ruuvinpäätä korkeammalle, lanka väkisinkin tuntui osuvan kahvikakkuun.
Lisäksi kaikenlaisia pieniä kämmejä, kuten ensimmäisen uuton startti 10 astetta aiottua korkeammalta (enkä huomannut asiaa kuin vasta analysoidessani dataa).
Koko testirupeama on tässä kuvassa (klikkaa isommaksi):
(http:////www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp09p.gif) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp09.gif)
Ensimmäiset neljä testiä
104 asteen käänteinen surffaus meni hieman pieleen, sillä ensimmäinen alkoikin 114 asteessa, toinen antoi jostain syystä yllättävän kuumaa vettä (olisiko kakku hajonnut laitettaessa?) ja kolmas vain oli odotettu. 106 asteen ensimmäinen testi antoi odotetun profiilin. Kuvissa alempi punertava käyrä on suotimessa ja ylempi grupossa:
(http:////www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp10p.gif) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp10.gif)
Testi V ja VI
Nämä molemmat edelleen 106 asteella. Kahvin lämpötila näyttää olevan 91 - 93 asteen välillä.
(http:////www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp11p.gif) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp11.gif)
Testit VII - X
Testeissä lämpötilan nousunopeus ja mittauslaitteiston vaiheistus teki liipaisemisen hieman hankalaksi. Näytetty lukema voi heittää hyvinkin asteen verran. Testissä VIII oli ilmeisesti kakku täysin hajalla, sillä nestettä tuli melkein kaksi desiä ja lämpötilat hyppäsivät kattoon. Toisaalta tuossa nähdään, miten muutostilanteessa boilerin päältä tehtävä mittaus ei enää pidä paikkansa kylmän veden virratessa sisään:
(http:////www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp12p.gif) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/temp12.gif)
Kuvissa näkyy myös veden ja huoneen lämpötilat sekä normaalisurffauksessa liipaisuaika lämpöelementin käynnistymisestä (kuvassa X arvon pitäisi olla 34s eikä 32 s).
-
Tein eilen pitemmän testirupeaman seuraavin testiparametrein
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/test2612.gif)
Todella mahtavan kattavia mittauksia! :D Ei voi muuta kuin ihailla työn laatua ja täsmällisyyttä! :-o Näiden datojen pureskeluun meneekin aikaa.
Tiedustelisin taulukon uuttovirtauksesta sitä, onko se tässä valutetun kahvin määrä, laskennallinen boilerin läpi tullut kokonaismäärä, mitattu vesisäiliön tyhjenemä vai joku muu tulos. Pitääkö tähän siis lisätä kakkuun yms. paikkoihin jäävän veden määrä?
-
Kiitos,
Uuttovirtauksen mittaus myös kehittyi koko ajan. Aluksi mittasin uutetun kahvin ja lisäsin kuppiin kolmetieventtiilin päästämän vesimäärän valutusastiasta. Olin hetken siihen tyytyväinen, kun huomasin kahvikakun aina olevan suhteellisen märän.
Mietin testauksen edessä, kunnes sormi rupesi hakkaamaan otsalohkoa. Eipä olisi mahdotonta mitata kahvan painoa ennen uuttoa ja uuton jälkeen.
Tällä tavalla mittasin kolme viimeisintä uuttoa, jotka siis sisältävät aika tarkkaan uutetun nestemäärän (ellei jokin virtaus sitten vieläpuutu). Lisäsin sitten taulukkoon edeltäviin mittauksiin kaikkiin 10 ml, joka oli näiden kolmen mittauksen keskiarvo millilitroina (9.8 ml, 10.2 ml ja 8.8 ml).
Tuo grupon lämpötilan mittaaminen on todella rankkaa elementille. Tietysti sadan asteen lämpötila on rankka, ja joka kahvan asentamisella painetaan lankaa tiivistettä vasten ja väännetään. Purin langan pois, ja se näyttää pahoin kolhiutuneelta.
Tässä kuva (klikkaa suuremmaksi):
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/tegrupo1p.jpg) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/tegrupo1.jpg)
-
Suoritin muutamia mittauksia energiankulutusmittarilla. Kylmänä silvian 1100 W nimellistehoinen lämmityselementti ottaa sähköverkosta keskimäärin 982 W ja pitkään lämmenneenä 969 W idle-lämmityssyklin lämmitysvaiheen aikana. Alkulämmitys huoneen lämmöstä kesti n. 2 minuuttia 23 sekuntia, joten silvia varastoi n. 1,4 kJ/K.
Tämä jäi kommentoimatta tuolla aikaisemmin. Omat tehomittarini näyttävät kyllä tehoa menevän tasaisesti 1070 W - 1111 W. Toinen näyttää hieman enemmän kuin toinen. Koska energiaa kuluu minuutissa alle 20 Wh ja mittarit näyttävät kWh lukemia kymmenien wattituntien tarkkuudella, on minulle tehon laskeminen energian ja ajan kautta kovin epätarkkaa. Viimeinen lukema muuttuu kerran tai kaksi yhden jakson aikana.
Koska valmistaja kuitenkin ilmoittaa tehoksi 1100 W, minusta tuolle alle 1000 W:n lukemalle olisi hyvä saada lisänäyttöä.
Toinen varmistusta kaipaava asia olisi tarkistaa, paljonko tehoa ja energiaa menee veden lämmittämiseen, sillä osahan menee boilerin seinämän lämpötilan nostamiseen. Ainakin nämä omat mittaukseni ovat siinä suhteessa hieman epätarkkoja, sillä lämmityksen käynnistys ja lopetusajat ovat aina otetut muun mittauksen ohessa. Jos vain keskittyisi kytkimen toiminta-ajan mittaamiseen ja laittaisi lämpötilat rouskuttamaan itsestään ylös. Sitten vain lasketaan lämpötilaerojen perusteella energia.
Samassa maksimilämpötila olisi laskettava muutamaa astetta mitattua korkeammaksi, sillä pinnan maksimilämpötilahan saadaan noin minuutti lämmityksen loputtua, jolloin pinta on myös jäähtynyt sen ajan ympäristöönsä nähden.
Jäähtymistehon mittauksessa olisi kai Silvian sisälämpötila huonelämpötilaa merkittävämpi tekijä. Ensimmäisissä mittauksissa ne rekisteröinkin, parin tunnin jälkeen lämpötila oli noin 60 astetta (kolmas sarake mm 071216b.DAT). Yritin nyt tarkemmin katsoa lämpötilan vaikutusta K:n sovitteeseen ja se vaikuttikin odotetusti jäähtymisaikavakioon. Eli sijoitin laskimeen mitatun maksimilämpötilan ja huoneen lämpötilaksi 20 tai 60 astetta ja jäähtymisajaksi 914 sekuntia (18:37 tehty mittaus). Aikavakio pieneni 2352 sekunnista 1213 sekuntiin.
Vaikka sovite näytti 20 asteella melko hyvin vastaavan mittauksia, oli ero samaan kuvaajaan laitettuna melko iso, sovitteen ollessa huomattavasti lineaarisempi. Lämpötilaa kasvattaen se lähentyi, mutta 60 asteessakin eroa oli jonkin verran. Vasta 75 astetta tuntui vastaavan käyrän muotoa tarkasti. Toisaalta se tuntuu melko korkealta arvolta.
(http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/coolfitp.gif) (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/coolfit.gif)
-
Toinen varmistusta kaipaava asia olisi tarkistaa, paljonko tehoa ja energiaa menee veden lämmittämiseen, sillä osahan menee boilerin seinämän lämpötilan nostamiseen.
Minunkin oli pitänyt mainita asiasta, jonka olin sittemmin unohtanut. Silviassa on huomattavan paljon metallia (messinkiä), jolla haetaan stabiilisuutta lämpötilojen suhteen. Nostan hattua kun on nähty vaivaa ja käytetty paljon aikaa hienon excel taulukon tekemiseen, jolla mallinnetaan silvian käyttäytymistä. Malli olisi varmasti parempi, jos siinä otettaisiin huomioon ympäröivän metallin vaimentava vaikutus lämpötilamuutoksiin.
-
Olisiko tietoa tuosta seinämän paksuudesta ja boilerin massasta?
-
Olisiko tietoa tuosta seinämän paksuudesta ja boilerin massasta?
Tämän varaosalistan perusteella boileri on kilon mötikkä.
http://www.shopdrury.com/prodtype.asp?strParents=146&CAT_ID=148&numRecordPosition=1
Lisäksi gruppo on luultavasti myös aika iso metalliklöntti.
-
Tuosta voi saada jotain, tosin kuulosti melko vähäiseltä painolta. Jos se olisi vaikka 7 cm sisähalkaisijaltaan ja 8 cm korkea (~0.3 l), vaatisi se noin 1,5 cm:n seinämäpaksuuden. Eipä oikeastaan kuvista näytä paljoakaan suuremmalta.
Itse löysin seuraavan:
7 lbs of brass boiler/group head
, josta ei tosin voi vetää johtopäätöstä boilerin osalta.
-
Hienoja tutkimuksia!! Ja hieno juttu, että olette julkaisseet tuloksianne täällä meidän muidenkin iloksi!!
Lukiessa tuli tällainen juttu mieleen, että aamuisin lämmitän Silviaa tunnin, ja iltapäivällä (n. 5 tuntia myöhemmin) hieman lyhyemmän ajan eli 30-45 minuuttia. Olen itselleni perustellut tätä sillä, että gruppo ja boileri ehtivät tuskin jäähtyä huonelämpötilaan saakka. Mutta miten on, kuinkakohan paljon lämpötila oikeasti tippuu 5-6 tunnin aikana?
-
Suoritin muutamia mittauksia energiankulutusmittarilla. Kylmänä silvian 1100 W nimellistehoinen lämmityselementti ottaa sähköverkosta keskimäärin 982 W ja pitkään lämmenneenä 969 W idle-lämmityssyklin lämmitysvaiheen aikana. Alkulämmitys huoneen lämmöstä kesti n. 2 minuuttia 23 sekuntia
Tämä jäi kommentoimatta tuolla aikaisemmin. Omat tehomittarini näyttävät kyllä tehoa menevän tasaisesti 1070 W - 1111 W. Toinen näyttää hieman enemmän kuin toinen. Koska energiaa kuluu minuutissa alle 20 Wh ja mittarit näyttävät kWh lukemia kymmenien wattituntien tarkkuudella, on minulle tehon laskeminen energian ja ajan kautta kovin epätarkkaa. Viimeinen lukema muuttuu kerran tai kaksi yhden jakson aikana.
Koska valmistaja kuitenkin ilmoittaa tehoksi 1100 W, minusta tuolle alle 1000 W:n lukemalle olisi hyvä saada lisänäyttöä.
Otin kännykkävideon kylmäkäynnistyksen alusta. Videon voi ladata H.264 muotoisena originaalina (http://www.mediafire.com/?anebjbluezm), ja sen voi voi katsoa esimerkiksi uudehkolla Quicktime-ohjelmalla. Muillakin ohjelmilla videon katsominen pitäisi onnistua, kunhan tarpeellinen H.264-koodekki löytyy. (Mittari näytti 50 W hekulampun kulutukseksi 50 W, joten varmaankin kalibraatio on suurin piirtein kohdallaan.)
Tehonkulutus tippuu vielä mittauksen aikana lämpöjen noustessa tuosta alun lukemasta pysytellen siis selvästi alle 1000 Watin. Yksilökohtaisia eroja lukemissa varmasti löytynee. Ja tokihan kulutuksessa on mukana merkkivalokin...
Jäähtymistehon mittauksessa olisi kai Silvian sisälämpötila huonelämpötilaa merkittävämpi tekijä. Ensimmäisissä mittauksissa ne rekisteröinkin, parin tunnin jälkeen lämpötila oli noin 60 astetta (kolmas sarake mm 071216b.DAT). Yritin nyt tarkemmin katsoa lämpötilan vaikutusta K:n sovitteeseen ja se vaikuttikin odotetusti jäähtymisaikavakioon. Eli sijoitin laskimeen mitatun maksimilämpötilan ja huoneen lämpötilaksi 20 tai 60 astetta ja jäähtymisajaksi 914 sekuntia (18:37 tehty mittaus). Aikavakio pieneni 2352 sekunnista 1213 sekuntiin.
Vaikka sovite näytti 20 asteella melko hyvin vastaavan mittauksia, oli ero samaan kuvaajaan laitettuna melko iso, sovitteen ollessa huomattavasti lineaarisempi. Lämpötilaa kasvattaen se lähentyi, mutta 60 asteessakin eroa oli jonkin verran. Vasta 75 astetta tuntui vastaavan käyrän muotoa tarkasti. Toisaalta se tuntuu melko korkealta arvolta.
Lämpötilana T_room mallissani pitää periaatteessa käyttää huoneen lämpötilaa, koska boilerin lämpötilan pitää ilman lämmitystä jäähtyä sitä kohti. Se ei voi jäädä korkeammalle tasolle (kuten kävisi 60 asteen arvoilla). Silvian sisällä olevaan ilmaan varastoitunut energia on hyvin pieni, joten siinä mielessä sen lämpötila tippunee boilerin lämpötilan mukana kohti huoneen lämpötilaa siten, ettei Silvian sisäilman lämpötilalla ole suurta vaikutusta boilerin lämpötilan muutosnopeuteen (mallin oletus). [Kts. veden, messingin ja ilman ominaislämpökapasiteetit]. Vaikutusta ilmatilalla Silvian sisälllä (lämpötilastaan riippumatta) on toki siten, että se eristeenä hidastaa jäähtymistä vaikuttaen näin jäähtymisaikavakioon.
Käyrän muotoon tulisikin siis vaikuttaa lähinnä aikavakiota (1/r) säätämällä pitäen T_peak ja T_room suurin piirtein normiarvoissaan. Täydellistä sovitusta ei varmasti mitenkään saa, koska korkeammassa lämpötilassa säteilemällä (verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin!) ja konvektiolla tapahtuvat häviöt tulevat voimakkaammin mukaan jyrkentäen käyrää. Tämä ei kuitenkaan välttämättä suuresti tule vaikuttamaan tuloksiin mikäli aikavakion avulla pelaamalla sovite tehdään hyväksi halutun uuttolämpötilan ympäristössä. Siis välttämätöntä ei ole käyttää dokumentin sivulla 4 kohdassa 3.1 esitettyä yksinkertaistettua ratkaisua aikavakiolle (1/r), joka olettaa ideaalisen tilanteen ja antaa (vain) hyvän lähtökohdan, vaan sitä voi muuttaa "käsin" yhtenä parametrina.
-
Toinen varmistusta kaipaava asia olisi tarkistaa, paljonko tehoa ja energiaa menee veden lämmittämiseen, sillä osahan menee boilerin seinämän lämpötilan nostamiseen.
Minunkin oli pitänyt mainita asiasta, jonka olin sittemmin unohtanut. Silviassa on huomattavan paljon metallia (messinkiä), jolla haetaan stabiilisuutta lämpötilojen suhteen. Nostan hattua kun on nähty vaivaa ja käytetty paljon aikaa hienon excel taulukon tekemiseen, jolla mallinnetaan silvian käyttäytymistä. Malli olisi varmasti parempi, jos siinä otettaisiin huomioon ympäröivän metallin vaimentava vaikutus lämpötilamuutoksiin.
japa, Boilerin lämpötilaa kuvaavassa mallissa on huomioitu löysästi sanottuna "kaikki boilerin vesi ja metalli ja siihen liittyvä muu materia keskimääräisesti." Eli ympäröivän metallin vaikutus on huomioitu.
japa & Pentu, Periaatteessa malli ja sen vertailu koetuloksiin osoittaa, että boilerin sisältämän veden ja sen seinämien osalta lämpötilan muutos uuton aikana johtuu lähinnä suoraan sisään virtaavasta vedestä ja boilerin jo sisältämästä vedestä ilman että boilerin seinämillä olisi suuri vaikutus asiaan. Nimittäin teorian ja mittausten mukainen Silvian n. 1,4 kJ/K lämmönvarastointikyky tulee jo lähes pelkästään siitä noin 3 desilitrasta vettä, joka boileriin mahtuu. Siis lämpöstabiilisuus tässä kohtaa tulee enemmänkin vesitilavuudesta kuin messingin massasta. (Veden ominaislämpökapasiteetti on n. 11 kertainen messinkiin verrattuna).
On paikallaan muistuttaa, että kuten teoriadokumentissakin todettua, malli ei nykyisellään suoraan ota kantaa siihen, mitä tapahtuu vedelle sen lähtiessä boilerista kulkien messinkisen grupon läpi. Tätä varten mallia pitää jatkokehittää. Näin siis teoriadokumentti ja sen perusteella tehty laskuri ovat suunnattuja nimenomaan boilerin metallisen seinämän ja sen taakse jäävän veden lämpötilan käyttäytymisen mallintamiseen.
On kuitenkin totta, että boilerista lähtiessään Silvian tässä osassa suhteellisen pientä vesimäärää (sinkku-uuton aikana yhteensä ~ 0,6 dl) ympäröi suhteellisen suuri messinkimassa (boilerin pohjaosat, gruppo). Voimme silti lähtökohtaisesti kuitenkin otaksua, että se lämpötila, jolla vesi boilerista lähtee eteenpäin vaikuttaa siihen, mitä gruposta ulos tulee; vähintäänkin uuton loppua kohti. Tässäkin mielessä mallin ennusteet jo nykyiselläänkin herättävät kysymyksiä, joihin toki mieluiten hankitaan kokeellinen vastaus.
Ennen gruppomallin kehitystä pitää vielä kokeellisesti varmistua siitäkin, että boilerimalli kuvaa riittävän hyvin boilerin veden lämpötilaa (kuten alustavasti näyttää).
-
Mutta miten on, kuinkakohan paljon lämpötila oikeasti tippuu 5-6 tunnin aikana?
Eilen tein cappuchinon (=höyrytystä varten laite tosi kuumana), jonka jälkeen kone pois päältä ja kaupungille. Takaisin 5 tunnin päästä ja kone käyntiin. PID näytti laitteen lämpötilaksi 24 astetta, joka on 0-2 astetta huonelämpötilan yläpuolella. En siis tiedä tarkkaa lämpötilaa keittiössä, mutta arvio on 22-24.
http://www.pidkits.com/warmup.html löytyvän graafin perusteella sanoisin, että jos "kylmäkäynnistyksessä" lämmittää 60 minuuttia, niin 5 tunnin tauon jälkeen samaan tulokseen riittää 58 minuuttin lämmitys.
-
Mutta miten on, kuinkakohan paljon lämpötila oikeasti tippuu 5-6 tunnin aikana?
Eilen tein cappuchinon (=höyrytystä varten laite tosi kuumana), jonka jälkeen kone pois päältä ja kaupungille. Takaisin 5 tunnin päästä ja kone käyntiin. PID näytti laitteen lämpötilaksi 24 astetta, joka on 0-2 astetta huonelämpötilan yläpuolella. En siis tiedä tarkkaa lämpötilaa keittiössä, mutta arvio on 22-24.
http://www.pidkits.com/warmup.html löytyvän graafin perusteella sanoisin, että jos "kylmäkäynnistyksessä" lämmittää 60 minuuttia, niin 5 tunnin tauon jälkeen samaan tulokseen riittää 58 minuuttin lämmitys.
Kiitos Japa :D
Hyvä että tuli puheeksi - taidanpa lopettaa omien teorioiden tekemisen :lol: :lol:
-
Tämä on aivan loistavaa analyysia Silvian sielunelämästä :thumbup:
Kun jossakin vaiheessa saadaan sivusto siihen malliin että artikkeleitakin saa julkaistua, niin olisi hieno saada tästä threadistä muotoiltua artikkeli - jos kirjoittajilla vaan motivaatio riittää...
T. Teme
-
Lämpenemisessä ja jäähtymisessä on hyvä ymmärtää, että viimeiseksi lämpenevät osat jäähtyvät ensimmäisenä. Ei sillä ole väliä, onko boileri 20- vai 50-asteinen, kun boileri lämpiää 100 asteeseen parissa minuutissa. Lämmön johtuminen gruppoon ja kahvaan asti on se mikä kestää, ja ne jäähtyvät nopeasti. Ja lisäksi ne viimeiset asteet vievät eniten aikaa. Mitä lähemmäs tullaan tasapainoa, sitä hitaammin lämpötila nousee. Eli jos kone on tunnin pois päältä, niin uudelleenlämmitys vie jo lähes saman ajan kuin kylmällä koneella.
Jos on kiire, niin veden valuttaminen nopeuttaa lämpenemistä todella paljon. Kun termostaatin valo sammuu, laske vettä kahvan läpi niin kauan että valo taas syttyy. Muutaman syklin jälkeen kone on käyttökunnossa.
-
P.S. Pystyisitkö Pentu muuten laittamaan täyttä mittausdataa webbisivullesi jakoon kuvien lisäksi esim. ihan teksti- tai Excel-tiedostomuodossa? Helpottaisi kummasti kaikenlaisia pohdintoja, kun itselläni ei ole tarvittavaa lämpötilan mittauslaitteistoa.
Tuo datapyyntö oli todella asiallinen ja datahakemistosta (http://www.sinijari.fi/linkit/mycoffee/data/) löytyy mittausdata:
071216B.DAT Lämpenemätesti kanavat 1:Filter 2:Boiler 3:Boilertila
071217A.DAT Singletesti kanavat 1:Filter 2:Boiler 3:Boilertila
071219A.DAT Kalibrointidata kiehuvassa vedessä, kanavat 1 ja 3
071220A.DAT Lämpenemätesti II kanavat 1:Filter 2:Boiler
Lämpenemisessä ja jäähtymisessä on hyvä ymmärtää, että viimeiseksi lämpenevät osat jäähtyvät ensimmäisenä. Ei sillä ole väliä, onko boileri 20- vai 50-asteinen, kun boileri lämpiää 100 asteeseen parissa minuutissa. Lämmön johtuminen gruppoon ja kahvaan asti on se mikä kestää, ja ne jäähtyvät nopeasti. Ja lisäksi ne viimeiset asteet vievät eniten aikaa. Mitä lähemmäs tullaan tasapainoa, sitä hitaammin lämpötila nousee.
Ohessa uusi aiemman differentiaaliyhtälöön perustuvan mallin pohjalta jatkokehitetty malli, jossa lämmitys- ja tyhjäkäytivaiheen lämpötilakäyttäytymistä mallinnetaan ekvivalentilla virtapiirillä. Piiriteoriaa tuntevat saanevat mallista paljonkin informaatiota Silvian sielunelämästä — tai ainakin lämpötilakäyttäytymisestä.
Erityisesti malli kuvaa hyvin kylmän grupon/kahvan imemän lämpöenergian. Tämän mallintamiseen olen käyttänyt Pennun avuliaasti jakamia mittausdatoja.
HUOM! Muuta tallentamisen jälkeen alla olevan liitetiedoston png-pääte zip-päätteeksi nimeämällä se uudelleen tiedostojenhallinnassa. (Syy: foorumi estää zip-tiedostojen liittämisen). Tämä zip-paketti sisältää laatimani pdf-muotoisen artikkelin. (Zip-tiedostot aukeavat mm. WinZip ja WinRar -ohjelmistoilla).
LISÄYS 1: Artikkelin kuvasta 2 puuttuu yksi oleellinen veto komparaattorien mittapisteen 4 ja boilerin lämpötilaa kuvaavan mittapisteen 2 välillä. Tämä oli simulaatioissa mukana; termostaattihan ei muutoin toimisi. Veto katosi näköjään kuvan stilisointivaiheessa.
LISÄYS 2: Kaavassa 8 alaindeksinä pitäisi olla R3-2 eikä R3-1.
-
Hienoa K!
Nyt todella vasta avautui grupon ja kahvan merkitys. Oliko yhtälössä 8 pieni indeksointivirhe.
Hämmästyttävää, miten säätötekniikan taitaja kääntää lämpöilmiön matemaattiseksi taiteeksi.
-
Hienoa K!
Nyt todella vasta avautui grupon ja kahvan merkitys. Oliko yhtälössä 8 pieni indeksointivirhe.
Hämmästyttävää, miten säätötekniikan taitaja kääntää lämpöilmiön matemaattiseksi taiteeksi.
Kiitos kiitos!
Kaavassa 8 tosiaan alaindeksinä pitäisi olla R3-2. Mukava huomata, että ainakin joku lukee sepostukseni ihan ajatuksen kanssa.. :D
-
Vaikuttava artikkeli. Onpa nätisti mallinnettu nuo lämpötilat.
Jäin kaipaamaan, tai toivon nyt, sellaista "mitä tästä opimme" -näkökulmaa. Siis, mitä mittauksista ja mallinnuksista mahdollisesti voi oppia kahvin valmistuksen suhteen? Esim. onko tästä apua lämpötilasurffauksessa?
-
Oikein hyvä kysymys. Ajattelin, että tuossa mittaillessa saisi todella tarkemman otteen tuohon pääasiaan.
Jotenkin tuo ylösmentäessä tapahtuva lämpötilasurffaus tuntui vähän liian epävarmalta säädöltä, kun lämpötila nousee niin kohisten. Mittausten perusteella rupesi siinä olemaan noin neljän minuutin ikkuna lampun sammuttua, jona aikana oli hyvä aika tehdä myös kahvin jauhatus ja kahvaan tamppaus.
Mutta, mutta, käytännössä sitten piti muistaa se kuppikin täyttää ennen lämmityksen loppumista ja vaati tosi tarkkaa muistamista ja ajoittamista, että kaikki meni juuri oikeassa järjestyksessä ettei joutunut aloittamaan kaikkea alusta.
Eli mittaaminen antoi oivan määrän lisäinformaatiota, jota ilman joutuisi arvuuttelemaan paljon enemmän asioita. Mutta kyllä sitä kokemustietä on vielä edessä paljon, ennenkuin voi väittää hallitsevansa joka kerta shotin teon.
Tässä joitain ajatuksia.
-
Ylöspäinhän se pitää surffailla, ettei vesi jäähdy shotin aikana, kun kylmää vettä virtaa boileriin. Kun vastukset ovat kuumana, lämpö pysyy tasaisempana. Pienistä eroista joka tapauksessa puhutaan, se vesiliru virtaa niin massiivisen messinkimurikan läpi, ettei lämpötilaa paljon pieleen saa yrittämälläkään.
-
Muun huvin ja iltaviihteen puutteessa tuli otettua Silvia esiin laatikostaan vaikka keittöremppa ei valmis olekaa.
Oon etsinyt vastausta miten paljon 25 sek uutolla kahden kupin filtterillä pitäis tavaraa kupiin kertyä grammoissa mitattuna?
Rockystä säätöjä kokeilemalla viimeisessä oli jo greemaakin jonkinverran ja painoa 44 grammaa, sopivia asteikolla olevia kuppeja tai muita pieniä kirsoja ei huushollista löytynyt joilla olis tilavuutta mittaillut.
Tuollaista tavaraa lasiin tuli.
(http://www.aijaa.com/img/t/00143/3103841.t.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=3103841.jpg)
Pavut oli Mokafloria, makua en edes tutkinut kahvin hajukin jo oli aikas etova, onneksi viimeiset tuli käytettyä pois.
-
Oon etsinyt vastausta miten paljon 25 sek uutolla kahden kupin filtterillä pitäis tavaraa kupiin kertyä grammoissa mitattuna?
Rockystä säätöjä kokeilemalla viimeisessä oli jo greemaakin jonkinverran ja painoa 44 grammaa
Jos haluat "normaalin espresson" niin kerro filtteriin laitetun jauheen paino kahdella. Eli jos sinne laitat 12-14 grammaa kahvia, niin lopullista tuotetta haluat 24-28 grammaa. Tuosta sitten muuttelet oman maun mukaan.
-
Jos haluat "normaalin espresson" niin kerro filtteriin laitetun jauheen paino kahdella. Eli jos sinne laitat 12-14 grammaa kahvia, niin lopullista tuotetta haluat 24-28 grammaa. Tuosta sitten muuttelet oman maun mukaan.
Jotain normaalia espressoa olis tavoite saada aikaseksi, tuolla kaavalla onkin helppo mittailla uuton tulosta.
Kiitos vaan.
-
Jäin kaipaamaan, tai toivon nyt, sellaista "mitä tästä opimme" -näkökulmaa. Siis, mitä mittauksista ja mallinnuksista mahdollisesti voi oppia kahvin valmistuksen suhteen? Esim. onko tästä apua lämpötilasurffauksessa?
Saisiko tästä tosiaan jonkin yhteenvedon perus Silvia käyttäjiä ajatellen? Esim. jotain tyyliin:
- odota että Silvian lämmitysvalo sammuu
- odota X sekuntia
- käynnistä uutto (ilman kahvia) Y sekunniksi koneiston lämmittämiseksi
- odota Z sekuntia, lataa samalla kahvi ja portafilter koneeseen
- käynnistä uutto
-
Saisiko tästä tosiaan jonkin yhteenvedon perus Silvia käyttäjiä ajatellen? Esim. jotain tyyliin:
- odota että Silvian lämmitysvalo sammuu
- odota X sekuntia
- käynnistä uutto (ilman kahvia) Y sekunniksi koneiston lämmittämiseksi
- odota Z sekuntia, lataa samalla kahvi ja portafilter koneeseen
- käynnistä uutto
Ei ihan noin. Vaan:
- Anna koneen lämmetä vähintään puoli tuntia, kunnes kahvan kourujen päätkin ovat polttavan kuumat
- Valuta vettä, kunnes termostaatin valo syttyy
- Odota X sekuntia (X=40 on hyvä lähtökohta)
- Käynnistä uutto
Kahvin voi ladata ja tampata tuon 40 sekunnin aikana jos ehtii, tai ennen sitä jos ei ehdi. Vastukset ovat siis kuumana (termostaatin valo palaa) uuton aikana.
-
- Anna koneen lämmetä vähintään puoli tuntia, kunnes kahvan kourujen päätkin ovat polttavan kuumat
- Valuta vettä, kunnes termostaatin valo syttyy
- Odota X sekuntia (X=40 on hyvä lähtökohta)
- Käynnistä uutto
Onko noin toimittaessa odotteluaika vakio veden valutuksen ja termostaatin valon syttymisen välillä?
En tunne Silvian toimintaa kovin syvällisesti, mutta olettaisin että odotteluaika olisi sitä pidempi, mitä nopeammin veden valutuksen aloittaa termostaatin valon sammuttua edellisen lämmityskierroksen jäljiltä.
-
En tunne Silvian toimintaa kovin syvällisesti, mutta olettaisin että odotteluaika olisi sitä pidempi, mitä nopeammin veden valutuksen aloittaa termostaatin valon sammuttua edellisen lämmityskierroksen jäljiltä.
Valutus jäähdyttää boileria ja lopulta termostaatti reagoi siihen. Siksi on periaatteessa yhdentekevää miten kauan edellisestä lämmityksestä on kulunut, koska termostaatti reagoi aina tiettyyn lämpötilaan. Käytännössä toki asia ei ole niin yksinkertainen, koska järjestelmässä on viivettä, mutta nythän haettiinkin helppoa perusrutiinia.
-
Todistaa myös tinuri.
Juuri noin minäkin touhusin taannoin, ennen PID:n asennusta. (siis valo syttyy, odota 25-40 sec ja uutto)
Hommansahan siinä on, jos haluaa hiukan kuumemman uuton tai kylmemmän, mutta onnistuu kyllä.
O.K.
-
Toisinaan huomaan että uuton jälkeen kahvikakku on irronnut sihdistä ja jää kiinni Silvia uuttopäähän. Mikäköhän tähän voisi olla tyypillisin syy?
Kahvia käytän yleensä tuplasihtiin 11,7g jolloin kakun pintaan ei tule ruuvin jälkeä. Yritän olla hyvin varovainen kahvin tamppauksen jälkeen, eli en kopauttele kahvaa ja kiinnitän kahvan varoen ylimääräisiä tärinöitä. Tamppaukseni taitaa olla 20kg:n paikkeilla, ehkä toisinaan ylikin. En osaa tarkemmin sanoa missä vaiheessa kakku irtoaa, uuton aikana vai jälkeen. Silvia taitaa luoda uuttopäähän alipainetta uuton katkaisuhetkellä kolmitieventtiilin aktivoituessa. Ainakin umpisihdillä vettä valutellessa on havaittavissa että laite helposti hörppää sihdin melkein tyhjäksi uuton loputtua.
-
Jees, Mulla käy samalla tavalla toisinaan.
Olen tosiaan myös havainnut sen, että umpifilsulla huuhtaistessa häviää kaikki vesi painetilasta kolmitieventtiilin kautta.
Voin olla väärässä, mutta olen ajatellut sen johtuvan suurehkosta suodattimeen ja muualle jäävästä paineen alaisesta tilavuudesta? Ja siksi venttiilin (ison??) avautuessa imaisu olisi näin voimakas?
Nyt viime aikoina on kakku jäänyt enää tuskin ollenkaan kiinni, vaikka käytän 13g kahvia...
Sen taas olen kuvitellut tulevan siitä, että paahtoni/seokseni (tinuri 2.1) on melko tummaa paahtoa ja siksi hiukan rasvaisena tamppaantuu jotenkin kovemmaksi, tai ainakin paremmin sihtiin juuttuvaksi???
Nämä voivat olla kokonaan vääriä arvauksia, mutta jollakinhan se oli itselle selitettävä...
Toisaalta, kakkuhan putoo mukavasti kattilaan, kun hipaisee uuttonappulaa.
O.K.
-
Saman 'kakun tarttumisen' olen itsekin huomannut. Minustakin tuntuu, että on 'rasvaisten' purujen kanssa todennäköisempää kuin muuten. Mutta kuten Tinuri mainitsi, uuttonappulaa hipaisemmalla se tippuu - omassa tapauksessani kannuun josta kärrään sen havupuiden juurelle veteen sekoitettuna ;)
-
Tänään jäi kakku taas kiinni uuttopäähän. Uutettu kahvi vaaleni nopeasti ja sitä tuli paljon. Arvelisin että kahvikakku olisi ainakin tässä tapauksessa irronnut Rancilion tuplasihdistä uton aikana ja merkittävä osa vedestä on päässyt kulkemaan kakun ohitse. Onko joku havainnut samaa?
-
Juu, ei.
En ole tuollaiseen törmännyt. Kuten jo aiemmin on puhuttu, niin joskus, hyvin harvoin kakku jää kiinni sihtiin. Silloinkaan ei itse kahvissa (juomassa) ole ollut vikaa ja yllätys onkin suuri.
Vaakani on vain grammatarkkuinen, kun en viitsi pikkurimpulalla punnita, mutta luulen kahvimäärän vaihtelevan 0,5 g toleranssia, ehkäpä vähemmänkin.
Kakku on aina uuton jälkeen hiukan kovera ja kevyt ruuvin kuva on keskellä.
Epäonnisia uuttoja ei tule nykyään "ollenkaan". Weissaan aina samalla tavalla jne...
Onkohan Sulla liikaa kahvia suodattimessa? Tulisi vaan mieleen...
O.K.
-
Käsittääkseni kahvin tarttuminen sihtiin tapahtuu kolmitieventtiilin auetessa, jolloin grupon painevesi syöksähtää sihdin läpi ylöspäin. Sillä tuskin on mitään tai juuri mitään tekemistä kanavoimisen kanssa. Enemmänkin näyttäisi olevan satunnaista. Kahvin määrä varmasti vaikuttaa kyllä.
-
Onkohan Sulla liikaa kahvia suodattimessa? Tulisi vaan mieleen...
Ei liene liikaa kahvia. Mittailen 0.1g resoluution vaa'alla 11,7g-11,9g kahvia Rancilion tuplasihtiin. Ruuvin jälkeä ei tule ennen uuttoa, mutta tulee uuton jälkeen. 12g ja suuremmilla määrillä ruuvin jälki tulee jo ennen uuttoa. Vaaka voi omata virhettä, mutta mittaukset näyttäisivät olevan toistokelpoisia ja sehän oikeastaan riittää.
-
Tamppaukseni taitaa olla 20kg:n paikkeilla, ehkä toisinaan ylikin.
Ei sitä tarvitse noin kovasti murjoa. Kokeilin simuloida henkilövaa'an kanssa omaa tamppaustani ja en siinä kyllä yli 10 kilon päässyt.
Tamppauksen tarkoituksena on tiivistää kahvikakkua niin että portafiltteri mahtuu lukittumaan gruppoon (=kakku ei ota sihtiin kiinni ja mene rikki).
-
No niin, Silvia + Rocky saapuivat kaksi pvää sitten, shottia on väännetty palstan ohjeiden mukaan, täytyypä sanoa että pari ensimmäista shottia oli kaameaa kuraa, mutta punnitus, oikea jauhatus ja tiukka tamppaus etc. alkavat tuotaa tulosta, tuossa pari kuvaa viimeisestä shotista, ei paha?
(http://i769.photobucket.com/albums/xx339/omitlove/DSC_0314.jpg)
(http://i769.photobucket.com/albums/xx339/omitlove/DSC_0313.jpg)
-
No, Ei paha ollenkaan.
Jos maku on kohdallaan, niin homma alkaa olla hanskassa. Riittävästi vaan harjoitusta, niin kuppi näyttää miltei aina tuollaiselta.
Itsekin käytän mieluusti useimmiten lasikuppeja, jotta näen myös "pinnan alle". Tämä on erityisen kivaa, kun
nakulla laittaa tuplan yhdelle.
Harjoitus tekee mestarin, ja justiin kun luulee, että nyt se on hanskassa, niin kahvi vaihtuu, tamppaus menee vinoon, weissaus unohtuu, tai jotakin muuta kivaa sattuu. Se nyt vaan kuuluu tähän hommaan.
O.K.
-
... ja justiin kun luulee, että nyt se on hanskassa, niin kahvi vaihtuu, tamppaus menee vinoon, weissaus unohtuu, tai jotakin muuta kivaa sattuu. Se nyt vaan kuuluu tähän hommaan.
Taas olisi tarvetta Silvia ja Rocky -vinkeille.
Yritin videoida kahvin valmistustapahtuman. Videon laatu ei digipokkarilla ole kummoinen, kuvakulmat menivät toisinaan hieman ohi mutta eiköhän tuosta selvää saa. HD-linkkiäkin saa klikata.
http://www.youtube.com/watch?v=_tcEAwDcJwg
Videon ensimmäisessä osassa yritän säätää Rockyn hienoimmalle mahdolliselle jauhatukselle. Aluksi käännän säätöä karheammalle, napsautan kierroksia myllyyn ja väännän säätöä hienommalle kunnes terät koskettavat. Vedän papusäiliötä ylöspäin ja hieman sivulle, jotta tunnen mistä laidasta terät ensimmäisenä koskettavat. Yritän löytää tasapainoisen kohdan ja tuen säiliön paperipalalla tähän kallistukseen.
Videon toisessa osassa mittailen sopivan määrän papuja ja kolmannessa osiossa jauhan pavut. Jauhatuksen lopussa pumppailen imukuppimaisella laitteella myllyn sisälle jääneet suurimmat purut pihalle. Seuraavassa osassa mittaan n. 11,8g kahvia Rancilion tuplasihtiin, koska 12,0g ja suuremmilla määrillä tulee yleensä ruuvin kuva kahviin ennen uuttoa. Weissarina toimi olutpullon korkki, johon on kiinnitetty 5kpl. ohuimpia löytämiäni parsinneuloja. Ennen tamppausta koputtelen kahvaa hieman, jotta kahvi laskeutuisi hieman alaspäin täyttäen kertakäyttömukista tehdyn apusuppilon jättämän tyhjän tilan. Koetan sormenpäillä varmistella että tampperi on vaakatasossa sihtiin nähden ennen painelua.
Uuton pituus on 25s., mitattuna kytkinkäynnistyksestä sammutukseen. Videolla uutto näkyy myös toistamiseen zoomattuna, tosin apu ei taida olla kovin suuri. Videon lopussa vielä vaa'an ilmoittama kahvin paino 46,7g.
-
Lisätään nyt vielä että tarkoitus olisi ollut valmistaa espressoa.
-
HD-linkkiäkin saa klikata.
http://www.youtube.com/watch?v=_tcEAwDcJwg
Linkin takaa tulee vain "Sign in to YouTube! " sivu vastaan (minulla ainakin).
-
http://www.youtube.com/watch?v=_tcEAwDcJwg
Juutuubi herjaa että video on private eikä näytä sitä ollenkaan.
Et maininnut ollenkaan mitä papua käytät videolla.
-
Seuraavassa osassa mittaan n. 11,8g kahvia Rancilion tuplasihtiin, koska 12,0g ja suuremmilla määrillä tulee yleensä ruuvin kuva kahviin ennen uuttoa.
Rancilion perustuplaan ei siis mahdu kuin 12 g tampattuna puruja, ilman että kakku lähes ottaa kiinni sihtiin ja sille ei jää tilaa turvota? Tämä kuulostaa kyllä aika oudolta. Osaisiko joku silvisti kommentoida?
-
Juu, Enpä tiedä, onko noita "perustuplia" eri kokoisia?
Itse saan kyllä siihen menemään n. 13g ilman, että ottaa ruuviin kiinni. Annos myöskin mielestäni pieneni silloin, kun luulin entisen kovan kumin menneen huonoksi ja käytin varaosaksi hankittua pemeämpää tiivistettä.
Vaihdoin kovan takaisin, ei se ollutkaan vielä huono... Tsekkaan vielä tänään tarkemmalla pikkupuntarilla, mikä se minun maksimi, tai oikeastaan vakiomäärä oikeasti on. Nyt olen jauhanut kahvia kunnes gramman erotteleva Soenhle alkaa ekaa kertaa näyttämään 13g, jos menee 14:aan, niin kaikki ei mahdu.
Isompikin suodatin (mikälie nakun mukana tullut tripla) minulla kyllä on. Pitäisi joskus kokeilla, minkä eron sillä saisi... En vaan viitsisi muutella hyväksi koettua keittotapaa.
O.K.
-
Linkin takaa tulee vain "Sign in to YouTube! " sivu vastaan (minulla ainakin).
Vahinko korjattu, videon pitäisi nyt olla näkyvissä kaikille.
http://www.youtube.com/watch?v=_tcEAwDcJwg
Et maininnut ollenkaan mitä papua käytät videolla.
Hasbeanin Premium Espresso Blend.
-
Aikamoista näpräämistä... kahvin voi jauhaa erilliseen kippoon, weissata siinä kunnolla, kaataa siitä kahvaan joka on koneessa kuumana, tehdä siinä kevyt weissaus/tasoitus ja sitten tamppaus.
Uutto menee kyllä aika lailla vituralleen. Oletko kokeillut isompia annoksia? Mitä sitten jos siihen tulee ruuvin jälki. Maku kupissa ratkaisee, ei se onko kakussa ruuvin jälki tai se että teet niinkuin muutkin Silvian käyttäjät. Kyllä periaatteessa tuplafiltteriin se standardi 14 grammaa pitäisi saada mahtumaan. Triplafiltterin hankintaa voi myös harkita.
Noin hienolla en ole koskaan Rockyllä jauhanut :o. Mahtaisiko Silvian uuttopaineet olla turhan korkealla?
-
Samat asiat tuli mieleen.
En sano, että minun tapani olisi parempi, mutta weissaan eri kupissa oikein kunnolla.
Suodatin näytti äkikseltään erilaiselta, kuin minun, mutta sanoisin että lisää kahvia...?
Vielä näytti siltä, että kahvaa koputellessa kahvijauhe siirtyi kahvan takareunaan. Tämän sitten oikaisit tamppauksella?
Itse en saa hyvää jauhetta jos jauhan vain yhdelle shotille. Pavuilla pitää olla painoa, jotta saan onnistumaan. Pidän papuja säiliössä ja punnitsen jauheen.
Vielä tulisi mieleen tuosta Migun kommentista, että olisiko myllyssä jotakin vaivaa, kun kuulostisi aivan siltä, että terät ei ota tasaisesti kiinni, vaan sanoo silleen "hink-hink-hink"? Tämähän ehkä voisi selittää tuon hyvin tiukan myllyn asennon ja silti nopean näköisen ja huonon uuton?
Eikös joku täällä palstalla vastikään kertonut kaiken menneen pieleen juurikin myllyn vinosta akselista johtuen?
Luultavasti kaikki spekuleeraukseni menivät pieleen, mutta voihan se olla vielä kova painekin Silviassa?
Tulipahan nyt ainakin valikoima mahdollisuuksia esille?
O.K.
-
olisiko myllyssä jotakin vaivaa, kun kuulostisi aivan siltä, että terät ei ota tasaisesti kiinni, vaan sanoo silleen "hink-hink-hink"? Tämähän ehkä voisi selittää tuon hyvin tiukan myllyn asennon ja silti nopean näköisen ja huonon uuton?
Tuon tyyppistä "hink hink" -soundia minunkin Rockyni pitää todella hienoilla jauhatuksilla, liekkö sitten vika vai ominaisuus?
Ja tosiaan uutto näyttää siltä että kahvia pitäisi laittaa reilusti lisää...
Rohkeasti vain kokeilemaan eri asetuksia ja tapoja, mitään raamatullista oppikirjaa kun ei välttämättä kannata noudattaa.
-
Oletko kokeillut isompia annoksia? Mitä sitten jos siihen tulee ruuvin jälki.
Kahville pitäisi jäädä tilaa turvota. En tiedä millainen ruuvi Silviassa on, mutta ei taida paljon jäädä tyhjää jos ruuvi painuu kakkuun.
-
Rockyn papusäiliötä (joka on kiinni yläterässä) kallistelemalla saan hink-hink-hinkkauksen aikaiseksi eri laidoille, esim. kallistamalla vasemmalle tai oikealle. Voisin ehkä irroittaa Rockyn molemmat terät, asettaa tasaiselle alustalle ja koettaa katsoa onko vaikka toinen teristä hyvin epätasainen tjsp. Vinkkejä toki otetaan vastaan.
Onko Silvian uuttopaineen mittaamiselle jotain helppoa konstia?
-
Kahville pitäisi jäädä tilaa turvota. En tiedä millainen ruuvi Silviassa on, mutta ei taida paljon jäädä tyhjää jos ruuvi painuu kakkuun.
Tuossa videossa näkyvä ruuvi on yllättävän korkea... Toki kahville pitää jäädä tilaa turvota. Silviaa en ole pahemmin käyttänyt, mutta jameissa kokeilin pari shottia Tinurin Silvialla ja kahvassa oli varmasti aivan liikaa kahvia ja silti kuppiin tuli silti tuhtia ja maukasta espressoa. Pointtina vaan että kannattaa kokeilla eri annoksia eikä niin pelätä sitä ruuvia :)
-
Taas olisi tarvetta Silvia ja Rocky -vinkeille.
Yritin videoida kahvin valmistustapahtuman. Videon laatu ei digipokkarilla ole kummoinen, kuvakulmat menivät toisinaan hieman ohi mutta eiköhän tuosta selvää saa. HD-linkkiäkin saa klikata.
http://www.youtube.com/watch?v=_tcEAwDcJwg
Weissausta ei näytetty? Tuo sinun reunuksesi ei ole riittävän iso kunnon sekoittamiseen. Silloin pitäisi siis pöllyttää puruja ihan tosissaan ja tuosta reunasta ne lentäisivät yli. Jugurttipurkki olisi oikeaa kokoluokkaa. Sitä huomattavasti parempi on AeroPressin jalusta, koska staattiset purut tarttuvat noihin ohuisiin muoveihin ainakin minulla todella ärsyttävästi. Erillinen lasi on myös hyvä, mutta purujen kaataminen vaan vähän tympeää. Puruja ei myöskään kannattaisi tasata paukuttelemalla, vaan levittelemällä. Se onnistuu parhaiten sillä weissaus-vempeleellä.
Todellinen ongelma ei kuitenkaan liene edellä, koska uutto ei vaikuta kanavoituvan pahasti, vaan tulee lujaa läpi ihan koko alueelta. Jos sihtiin ei tosiaan mahdu enempää ja myllyn säätö on hienoimmalla mahdollisella, niin puruissa on oltava jotain vikaa. Oletko tutkaillut niitä, olisiko Rockyssä jotain probleemia jonka vuoksi mukaan tulee esimerkiksi karkeampaa jauhatusta? Ovatko pavut tuoreita ja oletko kokeillut muita papuja?
-
Omien kokemuksien perusteella väittäisin, ettei uuttopaine kauheasti vaikuta uuttoaikoihin. Jos eroa muodostuukin, niin syypäänä on isommalla paineella herkemmin tapahtuva kanavointi.
Mutta empiiriset havainnot ovat tietty pelkkää mutuilua, kunnes analyyttisesti asiaa oikein testailisi :)
-Mikko-
-
Omien kokemuksien perusteella väittäisin, ettei uuttopaine kauheasti vaikuta uuttoaikoihin. Jos eroa muodostuukin, niin syypäänä on isommalla paineella herkemmin tapahtuva kanavointi.
Mutta empiiriset havainnot ovat tietty pelkkää mutuilua, kunnes analyyttisesti asiaa oikein testailisi :)
Olen samaa mieltä, nyt meillä on jo n=2. :) Uuttopaine ei juurikaan vaikuta veden virtaukseen, vaan siihen mitä se uuttaa mukaansa. Ainakin kun itse säädin uuttopaineen huomattavasti alemmas niin maku parani, mutta shotit valuivat aikalailla samaa vauhtia. Tosin cremaa tuli vähemmän.
Uskoisin siis että ongelma ei ole koneessa, vaan siinä että kakku syystä tai toisesta ei synnytä riittävää vastusta veden virtaukselle.
-
Voisin koostaa seuraavilla vinkeillä uuden videon:
- painetta papujen päälle jauhatuksen ajaksi
- weissaus voimakkaammin, erillisessä korkeassa kupissa
- ei kahvan taputtelua ennen tamppausta
- kahvin määrän kasvatus, annoskoot 12g, 13g ja 14g, kahvan irrotus ennen uuttoa ruuvinjäljen tarkastelua varten
Tulikohan tuossa kaikki kokeilemisen arvoiset? Lisääkin saa ehdottaa.
Weissausta ei näytetty?
Ovatko pavut tuoreita ja oletko kokeillut muita papuja?
Käyttämäni Hasbeanin pavut on paahdettu 1.7. ja 250g pussit säilytetty pakastimessa avaushetkeen asti. Edellinen pussi samankaltaisilla tuloksilla oli Espresso Blendiä, nyt siis menossa Premium Blend. Weissaus ei oikein tullut esille edellisessä videossa onnettomasta kuvakulmasta johtuen. Ensi sitten kerralla paremmin :)
-
- painetta papujen päälle jauhatuksen ajaksi
Jos joku ottaa vetoja vastaan niin minä laittaisin rahani tälle hevoselle... :)
-
En paljon harrasta vedonlyöntiä, mutta kokeilisin:
- papuja säiliöön enemmän, siitä se paras paino tulee
- kunnon vispaus erillisessä mukissa, siitä sitten sihtiin (ei näytä vaikuttavan, mutta toimii)
- ei koputtelua, mutta tasainen pinta-ala tuolla hauskalla weissarilla
- melko ronski tamppaus
- kahvia se 13g, kakkua EI katsota kun jälkikäteen, ettei se rikkoonnu ennen uuttoa
Jos ei tällä lähde, niin sitten on myllyssä tai keittimessä jokin vaiva, joka kylläkin selvitetään >:(.
O.K.
-
Silvian filtterit ovat normaaleja pienempiä (lukuisia mainintoja täälläkin), itse sain juuri 12 g:n ympäristöön tuplalla ja triplalla 19 g:n hollilla. Tietysti tuolla ruuvisäännöllä, joka on ollut SE sääntö. Itse asiassa en ole aikaisemmin nähnyt sen suhteen epäileviä kommentteja. Toki sellaista onkin järkevä epäillä, jos se vaikka pohjautuukin johonkin tiettyyn keittimeen.
Has Bean Premium Espressoa (tuoretta) olen yleensä jauhanut Rockylla 4-7 välillä, nelosella tuhtia ristrettoa ja seiskalla melkein espressoa. Kun pavut jäävät pidemmäksi aikaan säiliöön, joutuu sitten tiukentamaan askeleen, jos toisenkin.
Jos kahvan käyttää kylmänä, eikö se sitten tavallaan poissulje tuon toisen säännön, että keitintä on lämmitettävä tuo 20-30 minuuttia. Silloin viimeinen lämpenevä asia on nimenomaan tuo kahva. Tällekään säännölle ei liene täällä tehty testauksia?
-
Jos joku ottaa vetoja vastaan niin minä laittaisin rahani tälle hevoselle... :)
- papuja säiliöön enemmän, siitä se paras paino tulee
Koska tuo shotti oli sen verran poskellaan (ja jotain on nyt perusteellisesti pielessä) niin ei kannata turhaan pelätä papujen vanhenemista siellä hopperissa (eivät ne nyt sentään niin räjähdysherkkää tavaraa ole). Kaada koko pussi sinne kerralla - nyt on tärkeintä saada uuton kulku kohdilleen.
Kuinka hienoa tuo jauhatuksesi tarkkaanottaen on (kuinka kaukana ollaan kohdasta josta et saa sormilla myllyn teriä pyörimään)?
Tuleehan silviasta tarpeeksi kuumaa vettä ja gruppo ja portafiltteri on kunnolla lämpimiä? Muistelisin itse että PIDaamattomalla silvialla sieltä tuli "sihahtamalla" vettä pitkän joutinolon (lämpinänä) jälkeen - käykö sinulla näin?
Irrota suihkusihti (ruuvi irti) ja putsaa sen tausta huolella (uita sihti ja dispersiolevy puhdistusliuoksessa)?
Tarvitseeko portafiltteriä tosiaankin kääntää noin reippaasti ettei vuoda?
-
Jos kahvan käyttää kylmänä, eikö se sitten tavallaan poissulje tuon toisen säännön, että keitintä on lämmitettävä tuo 20-30 minuuttia. Silloin viimeinen lämpenevä asia on nimenomaan tuo kahva. Tällekään säännölle ei liene täällä tehty testauksia?
Muistelisin että kun kuumaan E61:seen kiinnittää kylmän nakukahvan niin lämpö tipahtaa grupossa sen pari astetta kun sen jättää siihen lämpenemään. E61:sessä on kuitenkin tuo vesikierto gruppoa lämmittämässä toisin kuin silviassa - jossa olettaisin tipahduksen olevan reippaampi (ja pidempikestoisempi)?
-
Kuinka hienoa tuo jauhatuksesi tarkkaanottaen on (kuinka kaukana ollaan kohdasta josta et saa sormilla myllyn teriä pyörimään)?
Mielestäni yhden pykälän verran löysempänä kuin kohta, jolloin teriä ei voi pyöritellä sormin. Tarkistan asian vielä seuraavan puhdistuksen yhteydessä.
Tuleehan silviasta tarpeeksi kuumaa vettä ja gruppo ja portafiltteri on kunnolla lämpimiä? Muistelisin itse että PIDaamattomalla silvialla sieltä tuli "sihahtamalla" vettä pitkän joutinolon (lämpinänä) jälkeen - käykö sinulla näin?
Vettä olin laskenut kuppiin hieman ennen uuttoa ja laite oli ollut päällä yli 30min. Sihahduksia grupon suunnalta olen havainnut lähinnä maidon höyrytyksen jälkeen. Tällöin ylikuuma vesi voi höyrystyä heti ulos päästyään. Viilentymisajan jälkeenkin veden normaalia virtausnopeutta saa myös odotella jonkin aikaa.
Irrota suihkusihti (ruuvi irti) ja putsaa sen tausta huolella (uita sihti ja dispersiolevy puhdistusliuoksessa)?
Puhdistuksesta oli aikaa noin viikko. Voisin toki tehdä puhdistukset uudelleen ennen seuraavaa yritystä. Mekaaniseen puhdistukseen olen käyttänyt tiskiharjaa ja liuottamiseen Cafizaa.
Tarvitseeko portafiltteriä tosiaankin kääntää noin reippaasti ettei vuoda?
Ei oikeastaan, tuli vain käännettyä reippaasti.
-
Mielestäni yhden pykälän verran löysempänä kuin kohta, jolloin teriä ei voi pyöritellä sormin. Tarkistan asian vielä seuraavan puhdistuksen yhteydessä.
Ettei olisi nyt myllyssä vikaa - ks. tämä ketju (http://www.home-barista.com/grinders/rocky-cant-grind-fine-enough-t7506.html) ja tuolta varsinkin tästä viestistä (http://www.home-barista.com/grinders/rocky-cant-grind-fine-enough-t7506.html#p89470) löytyvät ohjeet terien oikean keskinäisen aseman tarkastamiseen ("Burr alignment can be confirmed by...") ja sitten mainuttu teflonteippi-viritys kannattaa myös testata.
Näkisin että joko jauhat aivat liian hienoksi tai sitten jostain syystä et saa jauhettua tarpeeksi hienoksi (=terät vinossa). Jos teet shotteja tuota kohtaa (huomattavasti) karkeammalla niin tulevatko ne kuinka paljon nopeammin läpi (kun hopperissa kunnolla papuja)?
(ks. täällä (http://www.home-barista.com/grinders/starting-espresso-setting-for-rancilio-rocky-t2537.html#p30038): "On my Rocky, zero is right at zero on the dial and I work in the 5-10 range... mostly 7-9.")
-
Katselin Rockyä yrittäen löytää ongelmia. Tässä ensimmäinen mahdollinen. Alempi terä näyttäisi olevan hieman sivussa.
http://www.youtube.com/watch?v=hCezeWXERN4
Toimivan Rockyn omistajilta olisi kiva kuulla havaitsevatko he samantyyppistä epäkeskoisuutta.
Toinen havaintoni oli jo aiemmin toteamani väljyys ylemmässä terässä. Videossa kokeilen yläterällä eri asentoja kosketuksen rajalla. Painelemalla eri kohdista huomaa että etäisyys alaterään ei ole tasainen. Videon lopussa yläterää nostamalla saan käännettyä yläterää ohi sen pisteen, jossa ilman nostamista terät jo koskettavat.
http://www.youtube.com/watch?v=TPT5KDRmH-U
-
Katselin Rockyä yrittäen löytää ongelmia. Tässä ensimmäinen mahdollinen. Alempi terä näyttäisi olevan hieman sivussa.
http://www.youtube.com/watch?v=hCezeWXERN4
Toimivan Rockyn omistajilta olisi kiva kuulla havaitsevatko he samantyyppistä epäkeskoisuutta.
Alaterä on kyllä melko pahasti vinksallaan - mutta näyttäisi että se on vain alaterä eikä akseli - heti terän reunan vieressä olevan teräalustan (burr carrier suomeksi? nyt tuli oikosulku) reuna näyttäisi pyörivän tasaisesti. Onkohan terässä valuvika vai onko se vain huonosti paikoillaan? Kannattaisikohan kokeilla sen uudelleenasemointia - ohjeita terien vaihdosta täällä (http://www.home-barista.com/grinders/replacing-burrs-of-rancilio-rocky-grinder-t4720.html) - nyt vain irroittaisit alaterän ja laittaisit takaisin paikoilleen (käännä vaikka 120 astetta tms - niin että ruuvinreiät vaihtavat paikkaa - kolme ruuviahan siinä taisi olla?).
Toinen havaintoni oli jo aiemmin toteamani väljyys ylemmässä terässä. Videossa kokeilen yläterällä eri asentoja kosketuksen rajalla. Painelemalla eri kohdista huomaa että etäisyys alaterään ei ole tasainen. Videon lopussa yläterää nostamalla saan käännettyä yläterää ohi sen pisteen, jossa ilman nostamista terät jo koskettavat.
http://www.youtube.com/watch?v=TPT5KDRmH-U
Tuo on käsittääkseni Rockyn "tyyppivika" ja sen pitäisi korjautua teflonteipin avulla. Esim. täällä näkyy samanlaista klapia:
http://www.youtube.com/watch?v=DD0w6IYwR1c
-
Jaa-as.
Vaikeaa on sanoa, mikä on ongelma ja mikä on ominaisuus...
Nyt kun kokeilin omaa Rockyani, niin kyllähän se ei ota "koko pinnalta kiinni" yhtaikaa. Siinähän kylläkin puhutaan varmaan millin sadasosista?
Kuitenkin sanoisin, että minun myllyni ei sano "kwink-kwink-kwink", vaan paremminkin pinta tuntuu ottavan isommalta alalta yhtäkkiä...? ääni ei ole noin "äkkinäisen oloinen". En silti oikeastaan usko tuohon kuuntelumetodiin, eihän sillä mitään tolkkua saa mihinkään.
Mittasin myös tarkalla vaa-alla tuon "normiuuttoni". Silloin sihtiin pannaan 13,5g puruja. Katselin ruuvin jälkeä kuivana ja AIVAN PIENI kosketus oli näkyvissä kuivana. Uuton jälkeen kosketus oli selvempi, mutta ei syvä. Olisikohan melko kovalla tamppaustavalla jokin merkitys siihen, että kakku ei paljon turpoa, vai johtuisikohan se kohtuullisen tummasta paahdostani, tai jostakin muusta?
Weissaus tehtiin taas eri mukissa tosi kovaa ja sitten sihtiin, jossa pinta sileeksi ja kovahko tamppaus, jota en ole punninnut, mutta takuulla 10-15 kg.
O.K.
-
Tuon alaterän ajattelin ensimmäiseksi asemoida uudelleen. Tai ainakin homma on nyt vielä mukava kokeilla kun mylly on juuri puhdistettu. Saanen siirreltyä terän keskelle, oletan että sen verran tuossa on väljyyttä ruuvien kohdalla.
Hieman villimpänä ideana olen pyöritellyt seuraavaa teoriaa: Oletetaan aluksi että alaterä on hieman kallellaan, toinen laita korkeammalla kuin toinen. Yläterä on myös kallellaan. Selittäisikö tämä hink-hink-hinkkausäänen? Äänihän toistuu aina samassa kohtaa teräkiertoa. Jos tasapainotan alaterää nostamalla vastakkaista laitaa hieman, voisiko ongelma jonkin verran parantua? Eli jos terät olisivat sivuprofiilinsa osalta aluksi asennossa "<" (molemmat kallellaan, hinkkaus teräkierron yhdessä vaiheessa) ja tavoitetilassa asennossa "=" (molemmat ylä- ja alaterä yhdensuuntaiset).
-
Rockyn terät ovat paikallaan tiukalla sovitteella, eikä niitä voi siirtää yhtään mihinkään suuntaan. Jos ne irrottaa, on syytä puhdistaa terän kiinnityskaulus huolellisesti, ettei väliin jää pölyhiukkasta tms. mikä vääntää sen vinoon. Mutta muuten terän voi kyllä huoletta irrottaa ja tarkistaa, ettei siinä ole vikaa tai jotain välissä. Tuosta videosta en kyllä saanut selvää, vippaako itse terä.
Rockyn terien kosketuskohta on justiin se, missä terät koskettavat silloin kun papusäiliötä vetää ylöspäin. Kun terien välissä on papuja, ne painavat kyllä terät erilleen lujalla voimalla.
-
Rockyn terät ovat paikallaan tiukalla sovitteella, eikä niitä voi siirtää yhtään mihinkään suuntaan.
Mielestäni jonkilainen kiinnitystä ohjaava systeemi oli vain yläterän kohdalla. Alempaa terää sain liikuteltua enemmän tai vähemän keskelle pyörivää alustaa kun löysäsin hieman alaterää kiinni pitäviä ruuveja.
-
Tuosta videosta en kyllä saanut selvää, vippaako itse terä.
Ohessa pari kuvakaappausta videosta. Itse tarkkailin noita ympyröityjä alueita. Alempi nuoli osoittaa sisenpää kehää, joka oletettavasti kuuluu terän alustaan (siihen jossa terä on kiinni) ja se näyttäisi pysyvän kohdillaan pyörimisen aikana. Ylempi nuoli taas osoittaa terän sisäkehään, joka mielestäni heiluu aikalailla paljon.
Alempaa terää sain liikuteltua enemmän tai vähemän keskelle pyörivää alustaa kun löysäsin hieman alaterää kiinni pitäviä ruuveja.
Tämän keskityksen vaikutusta kannattaa testata ensin. Tuo videon epäkesko liike aiheuttanee teriin ylimääräistä säteen suuntaista ees-taas hankausliikettä - kaikki "terien välinen hankaus" pitäisi olla kehän suuntaista.
Tilkkeen laittamista alaterän alle en suosittelisi - ennen kuin varmistat että terät itsessään ovat kunnolliset (= terät irti koneesta ja katsot pöydällä miten ne asettuvat toisiaan vasten ja samalla tarkistat niiden kiinnittymispintojen tasaisuuden).
-
Ohessa pari kuvakaappausta videosta. Itse tarkkailin noita ympyröityjä alueita. Alempi nuoli osoittaa sisenpää kehää, joka oletettavasti kuuluu terän alustaan (siihen jossa terä on kiinni) ja se näyttäisi pysyvän kohdillaan pyörimisen aikana. Ylempi nuoli taas osoittaa terän sisäkehään, joka mielestäni heiluu aikalailla paljon.
Juuri näin, hyvin havainnollistettu.
-
Juuri näin, hyvin havainnollistettu.
Yksi nopea konsti voisi olla verrata jauhatusaikaa siihen mitä se muilla Rockyn käyttäjillä on. Espressokarkeuksia kohti mennessä alkaa pienemmän myllyn jauhatusnopeus tippumaan nopeasti ja jos ongelma on että terien väärä muoto tai asemointi estää riittävän hienon jauhatuksen käytön, niin sen pitäisi kaiken järjen mukaan näkyä myös niin että myllysi puhaltaa purut ulos normaalia nopeammin. Ainakin Mini-E tekee tuollaisen läpilorisevan shotin tuottavan jauhatuksen silmin nähden nopeammin kuin normaalin espresson.
-
Niin siis en saanut selvää, vippaako terä, vai näyttääkö se vaan siltä siksi, että kiiltävä alue on toiselta reunalta leveämpi.
Kyllä minä muistaisin, että myös alaterä istuu tiukassa sorvatussa olakkeessa. Ja mitäpä järkeä siinä olisikaan, että sitä voisi liikuttaa, kun sen pitää aina olla tasan keskellä.
-
Katselin Rockyä yrittäen löytää ongelmia. Tässä ensimmäinen mahdollinen. Alempi terä näyttäisi olevan hieman sivussa.
http://www.youtube.com/watch?v=hCezeWXERN4
Video samasta aiheesta sen jälkeen kun yritin keskittää Rockyn alaterän.
http://www.youtube.com/watch?v=swZqeLV6ipw
-
Ohessa lisää videoita. Onnistumisia ei oikein sattunut kohdalle, eli lisää vinkkejä otetaan vastaan.
Puhdistin keittimen, myllyn ja keskitin alaterän. Ensimmäinen teräkosketus tulee Rockyn asennolla 5, terät eivät sormilla pyöri asennossa 0. Papuna edelleen Hasbeanin Premiun Espresso Blend. Videoissa melkein koko prosessi ensimmäisen yrityksen osalta, jälkimmäisten yritysten osalta vain uutto ja vaaka vain tarvittaessa. Annostus on 12g ellei toisin mainita.
jauhatus (papuja säiliössä painona)
http://www.youtube.com/watch?v=JBJvyPfEAzg
weissaus
http://www.youtube.com/watch?v=OHOgbpSP76M
annostelu (ekalla kerralla tuli hieman liian vähän kahvia)
http://www.youtube.com/watch?v=yMx4Nt6jD8w
tamppaus
http://www.youtube.com/watch?v=ipHmOcwyPpg
uutto (Rocky asetuksella 10, 20sek)
http://www.youtube.com/watch?v=pPAva07Wkv8
uutto (Rocky asetuksella 4, 20sek)
http://www.youtube.com/watch?v=A7VP1EycJKQ
uutto (Rocky asetuksella 4, 20sek toinen yritys)
http://www.youtube.com/watch?v=RPpMRTP5O4g
uutto (Rocky asetuksella 1, yritys 1, 25sek)
http://www.youtube.com/watch?v=OJwR_lc7wP0
uutto (Rocky asetuksella 1, yritys 1, 25sek, vaaka)
http://www.youtube.com/watch?v=gkrrj-c1Riw
uutto (Rocky asetuksella 1, yritys 2, annos 13g, 25sek)
http://www.youtube.com/watch?v=Dz3_dLDqoek
uutto (Rocky asetuksella 1, yritys 2, annos 13g, 25sek, vaaka)
http://www.youtube.com/watch?v=BAjJuyJcjXA
Tämä on nyt hieman masentavaa oletuksella että Silvia pitäisi saada enemmän tai vähemmän tukkoon hienoimmalla jauhatuksella.
-
Kokeilitko irrottaa terät ja katsoa ovatko niiden kosketuspinnat tasaiset, kuten jiitee ehdotti.
Irroittelin terät, en huomannut kosketusepätasaisuutta tasaiseen pintaan nähden. En huomannut kokeilla teriä toisiaan vasten.
Teräkosketuksenhan olenkin jo aiemmin huomannut olevan epätasainen. Harmi ettei myllyn sisälle oikein pääse katsomaan ja arvioimaan kuinka epätasainen kosketus on.
-
No, jokuhan näyttäisi mättävän oikein jonkin verran.
Kyllä Silvia menee tukkoon Rockyllä aika helpolla...
Oletko ihan varma siitä nollakohdasta? Itselläni se ei ole oikein sormin pyörittelemällä testailtu, mutta puhdistettu mylly menee asentoon -3 johon jenka sitten pysähtyy, koska terät on tosi kiinni. (sen stoppiruuvin olen evapotiseerannut hittoon). Jotenkin minulla on tunne, että olen joutunut säätämään myllyä kireemmälle vähitellen. Nyt jauhan asennolla 3 - 5. Tosin se riippuu kahvistakin melko paljon. (menisikö rasvaisemmalla paahdolla hienompaan päin)?
Yksi tapa testata tuo myllyhomma olisi se, että otat omaa kahvia ja myllyn kainaloon ja tulet joku arkipäivä piipahtamaan täällä Krunassa. Voitais päiväreissulla testata myllyt ja jauhaa vielä mun myllyllä Sulle porot lasitölkkiin messiin, kyllä ne siinä muutaman tunnin hyvänä pysyy. Selviäisi sitten, onko vikaa siellä, tai täällä...
Mulla on kämppä ja työhuone samassa pihassa. Sovitaan vaan päivä etukäteen, niin jätän keittimen päälle?
O.K.
-
Tämä on nyt hieman masentavaa oletuksella että Silvia pitäisi saada enemmän tai vähemmän tukkoon hienoimmalla jauhatuksella.
Tuolla hienoimmalla jauhatuksella uutto näyttää lähtevän melko nätisti liikkeelle mutta sitten mennään aivan yht'äkkiä pieleen ja reilusti. Mystistä.
Oletko kokeillut laittaa kierteisiin (papusäiliön/yläterän pidikkeen) teflonteippiä tilkkeeksi (eli sitä mitä putkimiehet käyttävät - ei maksa paljoa) - sillä pitäisi saada klapia pois ja myllyyn lisää säätövaraa (käsittääkseni).
Yleensä terissä on vähän klapia, eli ne eivät ole suorassa ilman välissä olevan papumassan painetta.
Kuinkahan tämä klapi yleensä hoidetaan pois vähän paremmissa myllyissä? Mazzerillahan on tuo patentoitu jousiratkaisu joka luo aina tuon paineen terien väliin - mutta kaikki eivät käyttäne tätä: Anfim, Compak, Mahlkönig, Macap?
-
Siis jos 5 viivan kohdalla terät koskettavat ilman että papusäiliötä vetää ylöspäin, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Kierteessä kuuluu olla väljää. Väljyys päästää yläterän kiinni alaterään ainoastaan tythjällä myllyllä. Jauhatuksen aikana yläterä on aina ylimmässä asennossa mihin pääsee, ellet paina papusäiliötä alaspäin kovalla voimalla. Kosketuskohta on se, missä selvä hankausääni kuuluu, vaikka samalla vetää papusäiliötä ylöspäin niin pitkälle kuin se liikkuu. Tästä kohdasta n. 3-5 viivaa auki on hyvä espressokarkeus, siitä yksi pykälä (siis pienin jakoväli, ei isompi asteikon viiva) kiinni on ristretto ja vielä yksi pykälä niin keitin menee tukkoon.
-
Oletko ihan varma siitä nollakohdasta?
Siis jos 5 viivan kohdalla terät koskettavat ilman että papusäiliötä vetää ylöspäin, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Kierteessä kuuluu olla väljää. Väljyys päästää yläterän kiinni alaterään ainoastaan tythjällä myllyllä. Jauhatuksen aikana yläterä on aina ylimmässä asennossa mihin pääsee, ellet paina papusäiliötä alaspäin kovalla voimalla. Kosketuskohta on se, missä selvä hankausääni kuuluu, vaikka samalla vetää papusäiliötä ylöspäin niin pitkälle kuin se liikkuu. Tästä kohdasta n. 3-5 viivaa auki on hyvä espressokarkeus, siitä yksi pykälä (siis pienin jakoväli, ei isompi asteikon viiva) kiinni on ristretto ja vielä yksi pykälä niin keitin menee tukkoon.
Tämä on ensimmäinen myllyni, joten nollakohdan määrittelyyn liittyy toki epävarmuutta. Jos yhtään auttaa, tilanne näkyy - tai paremminkin kuuluu näistä jo aiemmin lähettämistäni videoista:
http://www.youtube.com/watch?v=TPT5KDRmH-U (mylly auki, teräkosketukset vapaalla käynnillä (n. asetus 5) ja voimakkaasti yläterää/pidikettä sormin nostettaessa (n. asetus 0))
http://www.youtube.com/watch?v=_tcEAwDcJwg&feature=related (mylly kiinni, papusäiliötä voimakkaasti nostaen)
Oletko kokeillut laittaa kierteisiin (papusäiliön/yläterän pidikkeen) teflonteippiä tilkkeeksi (eli sitä mitä putkimiehet käyttävät - ei maksa paljoa) - sillä pitäisi saada klapia pois ja myllyyn lisää säätövaraa (käsittääkseni).
Ymmärtääkseni klappi tosiaan lähtisi teflon/putkiteipillä. Muutos olisi kuitenkin oletettavasti symmetrinen. Koska Rockyn ylärä on (käsittääkseni) vinossa, olisi mielestäni parempi idea nostaa yläterää siltä reunalta, joka on alempana. Tätä olen yrittänyt tehdä kiilaamalla papusäiliötä paperikiilalla. Terän vinouma ja kiilailu käyvät ilmi edellä mainituista videoista korvakuulolta.
Teippiä sattuu kyllä olemaan tuolla kaapissa, täytynee jossain vaiheessa kokeilla ja toivoa ihmettä tapahtuvaksi :)
-
Mutta siitä ei siis nyt ole nähtävästi kyse, vaan Tirofauxin nollakohta on oikein määritetty.
Oletko aivan varma? Ainakin mini-e:n kanssa olen pariinkin otteeseen luullut terien olevan jo yhdessä kun myllyn käydessä terät hitusen hipaisevat toisiinsa vaikka todellisuudessa nollakohtaan on ollut vielä reilusti matkaa.
-Mikko-
-
Oletko aivan varma? Ainakin mini-e:n kanssa olen pariinkin otteeseen luullut terien olevan jo yhdessä kun myllyn käydessä terät hitusen hipaisevat toisiinsa vaikka todellisuudessa nollakohtaan on ollut vielä reilusti matkaa.
Itse olen katsonut nollakohdan aina etsimällä kohdan jossa terät eivät enää sormin pyöri (puhdistuksen jälkeen). Tässä Youtube videossa (http://www.youtube.com/watch?v=fCWVbSW_sAc) Greg Pullman katsoo tuon kohdan kuuntelemalla milloin terät ottavat toisiinsa kiinni myllyn käydessä. Paljonkohan näillä kahdella menetelmällä on eroa asteikolla - vai ovatko samat?
-
Siirsin yleisen myllyjen kierteitä koskevan keskustelun omaksi ketjukseen:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1320.msg12111
-
Itse olen katsonut nollakohdan aina etsimällä kohdan jossa terät eivät enää sormin pyöri (puhdistuksen jälkeen). Tässä Youtube videossa (http://www.youtube.com/watch?v=fCWVbSW_sAc) Greg Pullman katsoo tuon kohdan kuuntelemalla milloin terät ottavat toisiinsa kiinni myllyn käydessä. Paljonkohan näillä kahdella menetelmällä on eroa asteikolla - vai ovatko samat?
Vähän. Pyörimättömyys vaatii kovempaa puristusta, eli teriä väännetään kiinni vähän enemmän. Joustoa on kuitenkin niin vähän, että ero on pieni.
-
Morjesta vaan kaikille forumilaisille! 3 kk. ajan Silvialla ja Rockylla on nyt tullut touhuttua. Itsellä on myös samanlaista ongelmaa ollut uuton kanssa. Olen joutunut säätämään Rockyn lähelle 0 saadakseni uutot kohdille. Joillakin pavuilla ei ole pystynyt tarpeeksi hienoksi edes säätämään saadakseen ristreton aikaiseksi. Myllyni 0 kohta on n.-1. Olen myös huomannut, että jauhaessani lähellä 0 terät ovat ottaneet hieman osumia, lähinnä naarmuja. Voisi kuvitella terien eliniän laskevan näin jauhettaessa. Eilen sitten poikkesin Cafetoriaan näyttämään myllyä. Kokeilimme omaani ja Cefetorian samanlaista Rockya(annostelijaton) suunnilleen "samoilla" karkeuksilla. Ero oli huomattava. Omat shotit valahtivat läpi samoilla jauhatuskarkeuksilla. Vaihdoimme myös uudet terät myllyyni eikä tilanne muuttunut. Huomattiin vertaillessamme myllyjä, että Tirofauxin mainitsema alaterän "nupikan" epäkesko oli myös minun myllyssäni selkeästi silmiinpistävämpi verrattuna toimivaan myllyyn. Voisiko olla mahdollista, että se aiheuttaisi terän pyörimisessä ongelmia sekä siitä johtuvan epätasaisen jauhatuskarkeuden? Nyt on sitten uusi mylly kotona ja uutot näyttävät hyviltä. Kanavointia ei tapahdu läheskään yhtä paljon sekä muutenkin uutto on tummempi ja pysyy tummempana pidempään. Myös cremaa tuntuu tulevan enemmän. Tällä hetkellä olevalla pavulla saan asetuksella 8 ristretton ja 9 espresson aikaiseksi. Täytyy vielä sanoa, että on ilo poiketa Cafetoriassa. Palvelu pelaa sekä on todella ystävällistä.
-
Onneksi olkoon ongelmien ratkaisusta johtuen :)
Huomattiin vertaillessamme myllyjä, että Tirofauxin mainitsema alaterän "nupikan" epäkesko oli myös minun myllyssäni selkeästi silmiinpistävämpi verrattuna toimivaan myllyyn.
Kun olet sopivasti päässyt vertailemaan myllyjä vierekkäin niin voisitko valaista hieman tarkemmin missä kohtaa ero oli havaittavissa. Lisäsin muutaman osoitinmerkin aiemmin lähettämääni videon keskivaiheille, ehkä niitä voisi käyttää helpottamaan ongelmakohdan osoittamista.
http://www.youtube.com/watch?v=hCezeWXERN4
-
Kohdassa 3 ero oli todella selkeä. Sehän on "akseli", missä terä on kiinni. Mielestäni sen pyöriessä noin "holtittomasti" aiheutuu jauhatukseen epätasaisuutta mikä aiheuttaa uuttoon ongelmia. Voin myös olla väärässä. Uudella myllyllä pyörittäessä täysillä kierroksilla ei ole havaittavissa epäkeskoa kohdassa 3, mikä oli havaittavissa vanhalla myllyllä. Tosin aika marginaalinen. Myös myllyn pyöriessä hiljempaa heittoa on paljon vähemmän.
-
Noh, Nyt kun olen seuraillut näitä Rockyyn liittyviä kirjoituksia ja lähinnä tätä ongelmapuolta, niin en päässyt irti pinttymästä, että omassanikin voi olla jotakin korjattavaa ;D
Ei kun välysmittojen ja luuppilasien kanssa tähtäilemään tuota kuuluisaa alaterän klappia. No, klappiahan siinä hiukan oli. Sen näkee helposti jokaisella pyörimisnopeudella.
Itse en viitsinyt pohtia ollenkaan tuota ison keskimutterin vaappumista, sehän ei osallistu jauhamistapahtumaan ollenkaan.
Olen ymmärtänyt, että alaterän keskitys olisi ihan absoluuttinen ja sovitus niin tiukka, että epäkeskeiseksi ei terää saisikaan...
Ei piä kutiaan! Terän paikkaa voi siirtää helpolla mihin reunaan tahansa arviolta yli puoli milliä!
Otin siis terän irti ja puhdistin (myös ruuvin reiät) huolella. Nyt ankaraa keskittämistä, joka onnistuu puolikireillä ruuveilla helpohkosti meisselillä keskiötä vasten kääntämällä. Kun terä oli keskellä, tiukkasin ruuvit kunnolla, vuoronperään tiukentaen.
Keskimutterin heilumisesta en siis välittänyt, itse terä ei vippaa nyt yhtään.
Mitä tapahtui uutolle?
Myllyn nollakohta ei paljoakaan muuttunut (-2 -3). Jauhatus samalla asennolla, kun ennen keskittämistä ja Silvia meni miltei tukkoon!!!
Pari naksahdusta löysemmälle ja uuttoaika oli kohdallaan. Sanoisin, että seuraukset olivat osittain verrattavissa VHarryB:n tuloksiin...
Kahviin tuli lisää makua ja crema lisääntyi/tummeni.
Taitaakin olla nyt uskominen entiseen hokemaani, että Italialaiset osaavat valmistaa oikeastaan vain ruokaa ja työkalut voisi ottaa pois.
Tämän perusteella rohkenen olettaa vahvasti, että maailmalla on monia Rockyja, jotka vaatisivat alaterän keskittämisen? (Tirofaux?)
O.K.
-
Itsekin olen aina silloin tällöin myllyä puhdistaessa irroittanut molemmat terät ja huomannut, että ruuvit ovat aika onnettomia. Eli kannattais vaihtaa parempiin. Mutta minkälaisiin? Jos joku tietää ruuvin mitat ja kierteen niin tietoa kiitos! Tai sitten vain ruuvikauppaan vanhan ruuvin kanssa. Kyllä terät pysyy hyvin muutaman kerran alkuperäisillä ruuveilla, mutta aikaa myöten kannat pyöristyy.
-
Vaikuttaisi olleen M4 kierteiset ruuvit.
Koitin työmaalta etsiä sopivia kuusiokolo, tai Torx ruuveja, mutta en löytänyt, kun ameriikankierteellä.
Ruuvin kanta täytyy olla myös matalahko, jotta se ei osallistu jauhamiseen... Ehkä sopisi olla myös alkuperäisten tavoin pehmeähköä ainetta, kun painavat kiinni niin kovaksi karkaistua palaa?
O.K.
-
Onneksi olkoon kahvin maun paranemisesta johtuen :)
Tämän perusteella rohkenen olettaa vahvasti, että maailmalla on monia Rockyja, jotka vaatisivat alaterän keskittämisen? (Tirofaux?)
Oman Rockyni alaterä keskityksen jälkeen:
http://www.youtube.com/watch?v=swZqeLV6ipw
Eihan tuossa enää heilumista näy alaterän osalta. Jos vertaat oman myllysi keskitapin heiluntaa tuohon videoon, onko havaittavissa merkittävää eroa? Minun silmääni tuo keskitapin heilunta ei kovin merkittävältä vaikuta. En ole tosin perehtynyt asiaan tätä myllyä paremmin, eikä tyhjäkäynti tietenkään ole sama asia kuin papuja jauhettaessa.
Yritän selvitellä voisiko joku lähiliike huoltaa Rockyni. Cafetoriaan lähetin jo kyselyä, muita ehdotuksia otetaan toki vastaan. Mahtaako kukaan tietää ketkä kaikki tuovat Rockyä maahan?
-
Moikka,
Ei se minusta enää näytä kuvassa vippaavan. Paljon selvemmän käsityksen saa tietysti, jos yläterä on pois paikaltaan. Silloin näkee myös ulkokehän, valo osuu paremmin jne.
Lisäksi kehitin apumitan (juuri sopiva ruuvarinvarsi), jolla tarkistin terän välyksen olevan samanlaisen yhtä reunaosaa kohden (siis ensin yksi kolmannes, sitten toinen, sitten kolmas aina terää pyörittäen.) kun tiukkuus oli sama, hävisi vipotuskin.
Minun mielestäni sitä kiinnitysmutteria ei kannata vahtia. Siinä voi olla klappia jo koneistamisen jäljiltä ja voisi kadota mutteria vaihtamalla?. Eiköhän se liene oleellista, että itse terä ei ole sivuliikkeessä pyöriessään?
Jokos olet tuolla keskityksellä jauhanut? Auttoiko?
O.K.
-
Mahtaako kukaan tietää ketkä kaikki tuovat Rockyä maahan?
Eipä taida olla Suomessa virallista maahantuojaa, joten huoltohommat pitänee hoitaa myyjäliikkeen kautta. Mylly pakettiin ja Postiin.
Cafetorialle pisteet jos ottavat myllyn huoltoon ilman kustannuksia.
EDIT: Ja ota ihmeessä vastaan tuo Tinurin tarjous; eli mylly kainaloon ja hänen luokse testaamaan.
-
Uudessa myllyssäni eivät terät myöskään näytä siltä, että olisivat keskitetty oikein. Voisin myös kokeilla keskittää ja katsoa jos jauhatuskarkeudessa voisi mennä pari pykälän isompaan. Ymmärrän kyllä ettei keskinupikkaa pitäisi tuijottaa liikaa, mutta jos oletettaisiin akselissa olevan epäkeskoa, aiheuttaisi se terään vertikaalista liikettä, mikä taas aiheuttaisi jauhatuskarkeuteen heittoa? Tämä oli sitten valistunut arvaus ;D
-
Jess,
Veikkaan kyllä, että tuo oli vain arvaus. Tuon kokoinen mutteri ei ole mikään tarkkuuskoneiste. Jos siinä vaikka pohja on hiemankin vino, niin tulos on juurikin tuo pieni heitto.
Akseli taasen on aika paksu ja ulos tulee vain pieni pätkä, joten luulen sen vääntymisen olevan melko huonoa?
Ja olipa kuinka olikin, niin ei se terälle missään tilanteessa eduksi ole, että keskitys on pielessä...
Omasta puolestani sanon, että ensi yönä nukun taas pikkuisen paremmalla mielin. (ellen nyt sitten intoonnu tolkuttomiin nakuvetoihin) :-\.
Keskitä vaan terät.
O.K.
-
Tosiaan mutu pohjalla ollaan liikenteessä vialllisen myllyn perimmäisen ongelman suhteen. Toivottavasti joku vielä onnistuu murtamaan myytin! ;D Täytyy vielä mainita, että vanhalla/viallisella myllyllä sai myöskin ihan hyviä cappuccinoja sekä espressoja tuplafiltterillä toimiessa. Suuria ongelmia aiheutti singlefiltterillä shotin tekeminen. Ei auttanut weissaus eikä mikään muukaan. Vaikka kuinka tasaisen näköisen kakun sai aikaiseksi, valahtivat shotit läpi. Ensimmäiset sekunnit saattoivat uuttua nätisti, mutta loppu meni juosten. Vähän niin kuin Tirofauxin videoissa menee. Kokeilin muutamaa sinkkua nyt ja vaikkei uutto samaa luokkaa ole kuin tuplalla tehtäessä, on se lähempä oikeanlaista ja tulee jo juomakelpoista tavaraa. 8)
-
Jokos olet tuolla keskityksellä jauhanut? Auttoiko?
Alaterän keskitin jo jonkin aikaa sitten, muutosta tapahtui merkityksettömän vähän tai ei ollenkaan.
EDIT: Ja ota ihmeessä vastaan tuo Tinurin tarjous; eli mylly kainaloon ja hänen luokse testaamaan.
Kiitokset tosiaan kaikille apua tarjonneille. Vaikka tuo oma Rocky vaikuttaakin melko todennäköisesti ongelmien lähtöpisteeltä niin täytynee vielä varmentaa asia verrokkilaitteistolla. Jatkan yksityisviestittelyä laitevertailuapua tarjonneiden kanssa.
Voisin myös kokeilla keskittää ja katsoa jos jauhatuskarkeudessa voisi mennä pari pykälän isompaan. Ymmärrän kyllä ettei keskinupikkaa pitäisi tuijottaa liikaa, mutta jos oletettaisiin akselissa olevan epäkeskoa, aiheuttaisi se terään vertikaalista liikettä, mikä taas aiheuttaisi jauhatuskarkeuteen heittoa?
Alaterän keskityksellähän voi nimenomaan kompensoida vertikaalista keskinupin epäkeskoisuutta. Harmi vaan että alaterän mahdollisen kallistuksen korjaus ei ole yhtä niin helppoa. Keskitä vaan, en ainakaan keksi että siitä voisi olla jotain haittaa.
-
Hankin tuossa pari päivää sitten kyseisen Silvia + Rocky setin, kaikki pelittää niinkuin pitääkin mutta shottilasit tahtoo täristä tippa-astian päällä sen verran että pitää välillä korjailla shottilasien paikkaa, onko muillakin kyseistä ongelmaa?
-
Hankin tuossa pari päivää sitten kyseisen Silvia + Rocky setin, kaikki pelittää niinkuin pitääkin mutta shottilasit tahtoo täristä tippa-astian päällä sen verran että pitää välillä korjailla shottilasien paikkaa, onko muillakin kyseistä ongelmaa?
Silikonisushimatolla ongelma ratkesi omalta osaltani. Ostopaikka Stockmann, hinta n. 10e, maton valmistaja Lekue. Lisää asiasta viestissäni ketjussa http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1317.msg12183#msg12183
-
Silikonisushimatolla ongelma ratkesi omalta osaltani. Ostopaikka Stockmann, hinta n. 10e, maton valmistaja Lekue. Lisää asiasta viestissäni ketjussa http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1317.msg12183#msg12183
Kiitos vinkistä, pitää käydä stokkalla kattelemassa.
-
Aiempiin ongelmiini liittyen sain Tinurilta apua kahvijauhatuksen muodossa. Kokeilin siis Tinurin toimivaksi havaitulla Rockyllä jauhettua kahvia omassa Silviassani. 12,5g kahvijauhetta tuotti 25 sekunnin uutolla yhteensä 25,4g kahvia, eli hyvin lähelle toivottua lopputulosta. Tinurin Rocky oli kuusi pykälää aidosta nollakohdasta.
Video uutosta:
http://www.youtube.com/watch?v=slDszKCzbMU
Samalla tuli havaittua että Silvian mukana tulleissa Rancilion tuplasihdeissä on silmin nähtäviä eroja, vaikka sihtien merkinnät olivat yhtenevät. Tinurin tuplasihdin pohjan ja seinämien välinen kulma oli kaareva, mutta selvästi terävämpi kuin omassa tuplasihdissäni. Omaan sihtiini todennäköisesti mahtuu jonkin verran vähemmän tavaraa. Ymmärtääkseni ainakin LM:n sihdeissä on yleensä terävämmät kulmat.
Lisäksi tuli havaittua että yhden Rockyn jauhatuskarkeuden säätöpykälän siirto voi vaikuttaa yllättävän paljon uuttoon. Yhtä pykälää karkeammalla jauhatuksella kahvia voi tulla n. 10g enemmän 25sek uutolla.
Noh, oma Rockyni siis selvittelee (takuu)huoltomahdollisuuksia, onpa mielessä käynyt myös jonkin toisen myllyn hankinta.
-
Heipähei, silvistit!
Muutaman päivän olen silviaan tutustunut ja parit hyvät kahvit on juotu. Rocky lähti saman tien takaisin, terien asennossa jotain häikkää tms. Krupsin pikkumylly ei jauha riittävän hienoa tai riittävän tasaista, "espressot" tulla lorottaa silviasta yleensä sellaista kyytiä, ettei ehdi kissaa sanoa. Tamppaus on voimakasta, en usko sen olevan ongelma.
Mutta mutta, vesisäiliöön menee kaksi letkua. Toinen on se varsinainen vedenottoletku, yltää pohjaan saakka. Toinen on ehkä puolta lyhyempi. Mihin ihmeeseen se kuuluu?? Annanko olla vesisäiliössä, kuten tähän asti?
Kiire muihin hommiin...
-
Mutta mutta, vesisäiliöön menee kaksi letkua. Toinen on se varsinainen vedenottoletku, yltää pohjaan saakka. Toinen on ehkä puolta lyhyempi. Mihin ihmeeseen se kuuluu?? Annanko olla vesisäiliössä, kuten tähän asti?
Se toinen on paluuletku, jota Silvia halutessaan käyttää veden palauttamiseksi säiliöön. Taisi tulla käyttöön silloin jos paine boilerissa kasvaa liian suureksi, esimerkiksi tukoksesta johtuen. Letkun hyvä paikka on siellä säiliössä.
-
Heipähei, silvistit!
Muutaman päivän olen silviaan tutustunut ja parit hyvät kahvit on juotu. Rocky lähti saman tien takaisin, terien asennossa jotain häikkää tms. Krupsin pikkumylly ei jauha riittävän hienoa tai riittävän tasaista, "espressot" tulla lorottaa silviasta yleensä sellaista kyytiä, ettei ehdi kissaa sanoa. Tamppaus on voimakasta, en usko sen olevan ongelma.
Mutta mutta, vesisäiliöön menee kaksi letkua. Toinen on se varsinainen vedenottoletku, yltää pohjaan saakka. Toinen on ehkä puolta lyhyempi. Mihin ihmeeseen se kuuluu?? Annanko olla vesisäiliössä, kuten tähän asti?
Kiire muihin hommiin...
Moro Mama!
Oliko alaterä asemoitu väärin? Ainakin itsellä oli myös uudessa toimivassa myllyssä alaterä asennettu väärin. Asemoin sen uudelleen, mutten huomannut eroa jauhatuksessa. Jos yläterässä on klapia, mikä on myös ominaista Rockylle, saa sen pois teflonteipillä. Eli myllyn yläterä kierretään pois. Tämän jälkeen laitetaan teflonteippiä kierteisiin n.2 kierrosta, minkä jälkeen terä takaisin paikoilleen. Mitä enemmän on klapia, sitä enemmän joutuu teippiä laittamaan. Yläterän teflonteippivirityksellä pitäisi saada tasaisempi jauhatus, koska sen avulla yläterä saadaan vaateriin sekä pysymään paremmin vaaterissa jauhatuksen ajan. Teflonteippivirityksen jälkeen tyhjää myllyä pyöritettäessä myös terien kosketuskohtu laskee. Itsellä meni n. 5->1. Ei myöskään kannata liikaa tuijottaa jauhatuskarkeusasteikkoon. Myllyt ovat yksilöllisiä sekä jauhatuskarkeus hieman vaihtelee.
-
Kiitos vastauksista! Letku jääköön siis säiliöön. :)
En osaa sanoa, mikä terissä oli vialla. Ekan kerran koskettivat kohdassa +4, ja kun pidin papusäiliöstä kiinni siten, että se liikkui aavistuksen eteenpäin, terät koskettivat kohdassa -1. Pykälässä 3 jauhatuskarkeus ei ollut vielä riittävän hienoa (en pitänut säiliöstä kiinni). Vähän pelkäsin, että rikon myllyn ja soittelin ostopaikkaan. Pyysivät saada myllyn takaisin ja ilmeisesti muutama palautus samasta syystä on vähän ajan sisällä tullut. Ajattelisin itse, että nollakohdasta pitäisi mennä useampi pykälä karkeampaan suuntaan espressojauhatusta haluttaessa, alle neljä on aika vähän? Nyt siis oletetaan, että jauhatuskarkeus on mulla se ongelma, voihan se jokin muukin olla (kun keksis vaan!). Meinasinkin kysyä tuosta teflonteipistä, kysyn varmaan sitten, kun mylly tulee takaisin. ;)
-
Mä olen ymmärtänyt että se säiliön paluuletku laitetaan siihen uraan joka on se säiliön "hantaakin" alapuolella/kääntöpuolella - kurkkaapas, siihen se menee - ja se säiliön kansi on vielä sieltä alta epäsymmetrinen - laita se puoli jossa on aukko reunassa sille sivulle missä letkut kulkee.
-
Elkää siitä paluuletkusta välittäkö.
Se on putki, josta säiliöön palautuu se vesi, joka "jää yli" paineensäädöstä.
Pumppuhan tuotaa aivan liian suuren paineen ja paineensäätöventtiili (OPV) huolehtii siitä, että uuttoon riittävä paine saadaan kahvaan. Loput palautetaan säiliöön juurikin tuota toista letkua pitkin.
Itsellä kuuluukin usein kiva vinkuna juuri tuosta venttiilistä kahvia uuttaessa. Mahtaa johtua jousikuormitteisesta rakenteesta ja venttiilin karan liikkeestä?
O.K.
-
Mä olen ymmärtänyt että se säiliön paluuletku laitetaan siihen uraan joka on se säiliön "hantaakin" alapuolella/kääntöpuolella - kurkkaapas, siihen se menee - ja se säiliön kansi on vielä sieltä alta epäsymmetrinen - laita se puoli jossa on aukko reunassa sille sivulle missä letkut kulkee.
Joo, aivan! Siihenhän se meneekin kivasti. Ei ainakaan pääse painumaan veden alle, jos sillä nyt olisi jotain merkitystä.
-
Joo siihen uraan se menee, ja mulla vielä valmiiksi juuri oikean mittainen. Kyllä mä luulen että sen on tarkoitus olla nimenomaan vedenpinnan yläpuolella ettei vesi aiheuta vastusta mahdolliselle paluuvedelle.
Pitihän se oma Rockykin sitten avata. Itse en mitään kummenpaa klappia kyllä keksinyt teristä, mutta mikä helkkarin tarkoitu tolla vinolla ruuvilla on????
(http://i769.photobucket.com/albums/xx339/omitlove/rocky.jpg)
-
Voi peeveli! Onhan mullakin tuo pirun klappi tossa yläterässä, eli ottaa kvir-kvir-kvirk kiinni, ja kun yhtä laitaa siitä ylhäältä painaa niin ei kuulu enää kvirk-kvirk-kvirk....minne hiton väliin sitä teflonteippiä piti tunkea??
-
mikä helkkarin tarkoitu tolla vinolla ruuvilla on????
Ruuvin tarkoitus on toimia rajoittimena myllyn liialliselle kiristämiselle. Ruuvin pitäisi kolahtaa rungossa olevaa esteeseen suunnilleen myllyn asennossa 0.
minne hiton väliin sitä teflonteippiä piti tunkea??
Kun olet poistanut papusäiliön ja pyöritellyt yläterän pidikkeen irti, laita 2-3 kerrosta teippiä yläterän pidikkeen ulkopinnasta löytyvien kierteiden alaosaan. Kiertäessäsi yläterän pidikkeen takaisin paikalleen tarkkaile että teippi pysyy paikallaan.
Teipin sijaat voit halutessasi kokeilla myös kiilaa. Tein itse näin oheisessa videossa. Videon alussa kallistelen papusäiliötä sopivasti niin että saan aikaiseksi mahdollisimman kireän asetuksen ilman teräkosketusta ja sitten kiilalla (suunnilleen kohdassa 0:30) varmistan että kallistus pysyy paikallaan.
http://www.youtube.com/watch?v=_tcEAwDcJwg
-
Minä puolestani luulen, että nuo teipit on ihan turhia.
Olen jostakin ulkomaan palstalta lukenut, että yksi naksu Rockyssä muuttaa terän korkeussäätöä noin 3 sadasosamilliä. Itse luulen, että se on vieläkin vähemmän...
Arvelen, että tehtaalla ei yläterää pystytä tuolla tarkkuudella asentamaan paikoilleen.
Teippi tietenkin poistaa kierteestä välyksen.
Arvelisin, että asian näin ollessa tuo välys on jopa tarpeen.
Kun myllyä pyöritellään kuiviltaan, ilman papuja, on tilanne aivan toinen, kun kahvia jauhaessa. Pavut aiheuttavat terien väliin joutuessaan kovan paineen ylöspäin tuohon kierteeseen ja silloin ei siinä mitään välyksiä enää ole, vaan tilanne on suunnilleen sama, kun kiskoisi papusäiliötä voimalla ylöspäin...
Jos tuo sovitus nyt ennakkoon tehdään aivan tiukaksi, niin ainakaan enää kierteellä ei ole mitään mahdollisuuksia "etsiä paikkaansa" pauja jauhaessa.
Oma myllyni jauhaa loistavasti ja silti vink-vink-vinksuttaa tyhjänä pyöritellessä eri kohdista painellen eri äänillä.
O.K.
-
Kiitos sekä Tirofauxille että Tinurille kommenteista - Tirofauxilla videot lähenee pro-tasoa, valaistus nyt kunnossa, uutto näytti minun silmääni vähän vaalealta?
Minun on pikkuisen vaikea ajatella että teippi niissä yläterän kierteissä tekisi mitään, siinähän on varmaan 15 rundia kierrettä eikä se taatusti kyllä mihinkään heilu - kyllähän siinä on niin paljon kosketuspintaa joka puolella niissä kierteissä - eihän säilykepurkkienkaan kannet heilu vaikka nissä on kait jotain puoltoista-kaksi kierrettä!
Enemmän tulee mieleen että terien akselit eivät ole yhdensuuntaiset, ja tätä myöten kosketuspinta ei ole tasan horisontaalinen (horisontaalisuuteen varmaan on pyritty), ja kiilaamalla papusäiliötä ja sen mukana yläterää Tirofauxin metodilla saadaan tuo akseli asettumaan - jollei horisontaaliseksi - niin ainakin kohtisuoraksi terien lävitse.
Toki Tinurin kommentti papujen paineesta terien välissä on varmasti oikea - en kuitenkaan usko että kvirk-kvirk äänestä on mitään hyötyäkään.
-
Pavut aiheuttavat terien väliin joutuessaan kovan paineen ylöspäin tuohon kierteeseen ja silloin ei siinä mitään välyksiä enää ole, vaan tilanne on suunnilleen sama, kun kiskoisi papusäiliötä voimalla ylöspäin...
Normaalissa tilanteessa asia taitaa olla juurikin noin. Jos tuohon tilanteeseen lisättäisiin teippaus, sehän rajoittaisi yläterään liikkumasta jauhatuksen aikana ylöspäin (maksimissaan) puoleen siitä määrästä, jonka yläterä nousee normaalissa tapauksessa. Tällöin jauhatuksesta tulisi hienompaa, muutoksen suuruus Rockyn jauhatusasteikolla olisi (maksimissaan) 0,5 pykälää. Jos normaalitilanteessa yhden pykälän muutos hienompaan suuntaan voi muuttaa kahvin painoa 35g -> 25g niin teippaus voisi tuottaa muutoksen 35g->30g. Ihan näin arvaillen teoriapohjalta :)
-
Minun on pikkuisen vaikea ajatella että teippi niissä yläterän kierteissä tekisi mitään, siinähän on varmaan 15 rundia kierrettä eikä se taatusti kyllä mihinkään heilu - kyllähän siinä on niin paljon kosketuspintaa joka puolella niissä kierteissä
Seuraavasta videosta voi katsella (kuunnella) kuinka paineen vaikutus muuttaa terän sijaintia suhteessa alaterään. Ajan hetkellä 0:23..0:33 painelen yläterää ja painalluksen aiheuttama muutos terien etäisyydessä on helposti nähtävissä (kuultavissa).
http://www.youtube.com/watch?v=TPT5KDRmH-U
uutto näytti minun silmääni vähän vaalealta?
Jos tarkoitat sitä kiilavideota, niin kokonaisuuden osalta tosiaan joku menee pieleen. Muu kuin kiilan käyttö kannattaa jättää huomiotta.
-
Moi Tirofaux! Mulla on ihan sama homma ton sormelle painamisen kanssa, mutta en kuuna päivänä usko että se liike mikä tuosta sormella painamisesta syntyy tapahtuisi yläterän kierteissä - vaan jossakin ihan muualla. Eikö tuo paperikiila säiliön sivulla (joka siis korjaa tilanteen) kerro juuri saman? Eihän se kai aiheuta mitään nostoa mihinkään kierteisiin? Ennemmin veikaisin todella että ala- ja yläterän akselit ovat hitusen erisuuntaiset, ja vääntämällä hopperia jossa yläterä kiinni liikkuu sekä yläterä että se osa mihin se kierretään!
Tuosta videosta vielä - tamppauksesi ainakin näytti silmääni vähän kevyeltä?
-
Mulla on ihan sama homma ton sormelle painamisen kanssa, mutta en kuuna päivänä usko että se liike mikä tuosta sormella painamisesta syntyy tapahtuisi yläterän kierteissä - vaan jossakin ihan muualla. Eikö tuo paperikiila säiliön sivulla (joka siis korjaa tilanteen) kerro juuri saman? Eihän se kai aiheuta mitään nostoa mihinkään kierteisiin? Ennemmin veikaisin todella että ala- ja yläterän akselit ovat hitusen erisuuntaiset, ja vääntämällä hopperia jossa yläterä kiinni liikkuu sekä yläterä että se osa mihin se kierretään!
On toki mahdollista että liikkumista tapahtuu jossain muualla kuin kierteissä. On vain kovin helppo lähteä ensimmäisenä etsimään ongelmaa näistä eniten liikkuvista osista. Tinurin kanssa tuossa taannoin harmiteltiikin sitä ettei teriä pääse katselemaan myllyn ollessa kiinni. Tästä johtuen täytyy yrittää kovasti arvailla ja laatia terioita. Kerro toki jos löydät omaa teoriaasi tukevia (tai horjuttavia) havaintoja.
Tuosta videosta vielä - tamppauksesi ainakin näytti silmääni vähän kevyeltä?
Tamppaukseni on yleensä 15-20 kg:n välillä. Suurin ongelma on oman myllyni jauhatuksessa.
-
Minun on pikkuisen vaikea ajatella että teippi niissä yläterän kierteissä tekisi mitään, siinähän on varmaan 15 rundia kierrettä eikä se taatusti kyllä mihinkään heilu - kyllähän siinä on niin paljon kosketuspintaa joka puolella niissä kierteissä - eihän säilykepurkkienkaan kannet heilu vaikka nissä on kait jotain puoltoista-kaksi kierrettä!
Säilykepurkkien kannet eivät heilu koska ne runtataan voimalla purkkia vasten. Myllyn yläterässä asia on vähän toinen, koska siinä yläterä "kelluu" kierteiden varassa. Tuota välystä on siellä aina, jossain myllyissä enemmän ja joissain vähemmän. Toisissa myllyissä, ainakin Mazzereissa, tuo välys on poistettu myllyn rungon ja yläterän välissä olevilla jäykillä jousilla. Nuo jouset sitten tekevät saman kuin jauhaessa pavut, eli nostavat yläterää ylöspäin.
Tuosta videosta vielä - tamppauksesi ainakin näytti silmääni vähän kevyeltä?
Miksi kahvia pitäisi tampata kovalla voimalla? Jos vesi tulee kahvipetiin 9barin paineella ei kahvin kannalta ole pienintäkään eroa onko kahvi tampattu 5:n vai 10kilon voimalla. Reilun voimankäytön seurauksena ainoastaan tamppaa helpommin kahvipedin vinoon, josta taasen on selkeää haitta uutolle.
-Mikko-
-
Moi Mikko! Tamppauksen voimasta; Otetaanpa ääriesimerkit - ei tampata ollenkaan ja tampataan 50 kilon voimalla - tuleeko samanlaista sumppia - ei tule! Kai kysymys on siitä että se keitin joutuu sillä paineellaan painamaan sen veden tiukasti toisiaan vastaan sullotuneiden kahvi-hitusten välistä irroittaen ne maku- ja värimolekyylit uuttoveteen. Liian löysä tamppaus aiheuttaa sen että keittimen kehittämä paine menee ikäänkuin hukaan jos vesi vaan solisee läpi eikä "hio" kahvi-hitusista paineella molekyylejä mukaansa.
-
Moi Mikko! Tamppauksen voimasta; Otetaanpa ääriesimerkit - ei tampata ollenkaan ja tampataan 50 kilon voimalla - tuleeko samanlaista sumppia - ei tule! Kai kysymys on siitä että se keitin joutuu sillä paineellaan painamaan sen veden tiukasti toisiaan vastaan sullotuneiden kahvi-hitusten välistä irroittaen ne maku- ja värimolekyylit uuttoveteen. Liian löysä tamppaus aiheuttaa sen että keittimen kehittämä paine menee ikäänkuin hukaan jos vesi vaan solisee läpi eikä "hio" kahvi-hitusista paineella molekyylejä mukaansa.
Oletko ikinä kokeillut valmistaa kahvia ilman tamppausta? Mikäli jauhatus on hyvä ja paakuton, niin tamppaamaton ja voimalla tampattu kahvi valuvat ~samassa ajassa ja painemittari heiluu kummassakin tapauksessa tismalleen samoissa lukemissa.
Kovalla tamppauksella uuttuminen saattaa alkaa hitusen myöhemmin, koska kahvikakun päällä on pieni vesitila jonka täyttyminen kestää pienen hetken. Mutta verrattaessa aikoja siitä kun ensi tipat ilmaantuvat sihdistä, ajoissa ei ole merkittävää eroa.
Ainakaan Scott Rao ei näe kovalla voimalla tehtävästä tamppauksesta mitään hyötyä.
Tamping locks in a distribution, polishes the surface of the coffee, and eliminates any large void spaces in the coffee bed. Tamping also offers a perceptive barista feedback about dose quantity, distribution, and grind.
How Hard to Tamp
Contrary to popular belief, the difference in flow resistance caused by lighter and harder tamping is minimal. Once the coffee has been tamped with enough pressure to eliminate any large void spaces in the bed, additional tamping pressure will not have much effect on extraction quality or flow rate. Two factors account for this.
1. Some or all of the pressure generated by tamping is immediately relieved when the coffee particles are wetted.
2. The 50 lb or so of force applied by a barista when tamping firmly is dwarfed by the 500+ lb of force applied by the pump during extraction (9 bar pressure ~ 130.5 psi; coffee in 58-mm basket has surface area of 4.09 sq in; 130.5 psi × 4.09 sq in = 533.7 lb.).
Tamping angle
Very firm tamping does not seem to offer any benefits, but there are at least two reasons to tamp lightly: it causes less stress on the barista's wrist and shoulder, and it makes it easier for the barista to achieve a perfectly level tamp. (This is immediately clear when using a tamper and basket designed to have a very tight fit. When a barista tamps with a lot of force they will get stuck together much more frequently, indicating the tamper is not level.)
Lähteinä:
Scott Rao - The professional Barista's Handbook sivu 18
http://www.home-barista.com/professional-baristas-handbook-tamping.html (http://www.home-barista.com/professional-baristas-handbook-tamping.html)
-Mikko-
-
Moi Mikko!
Pahus! - taisit päihittää minut väittelynpoikasessamme :-X Ihan lukion fysiikalla päättelin tuon mitä kirjoitin, mutta tuo Scott Rao:n teksti on kyllä aika vedenpitävän tuntuista - taas tuli pohdittavaa.
-
Juup,
Minäkin kerkesin jo vastausta odottaessa, ihan tinurin logiikalla laskemaan, että pumppu aiheuttaa 58 mm koriin 237kilon painon, jos oletetaan paineen olevat tuo 9kp. Ja pinta-alaa siinä 26,4 neliösenttiä.
Luulisin myös, että tamppauksen kovuudella ei suurta merkitystä ole.
Kyllä minä silti melko kovaa tamppaan.
Ennen tamppausta tasaan pinnan huolella aivan suoraksi, jotta ei kakkuun tule tiukempia ja löysempiä alueita toivottavan suoran tampin jälkeen.
O.K.
-
Hei vaan!
Uusi mylly toimii kuten pitääkin. :)
Ihan hyviä kahveja on juotu! Huonommista satseista voikin sitten vaan arvailla, mikä meni pieleen. Aika suurpiirteisesti olen ottanut homman haltuun. En omista vaakaa, vaan kahvipurujen määrä on se, mitä tuplafilteriin mahtuu, ylimääräiset pyyhkäisen kahvimitalla pois. Tampattuna uraan saakka. Uuttoaika on noin 27 sekuntia. Uuden papupussin kanssa mittaan shotin tilavuuden ja säätelen myllyä, jos on tarvetta. Sen jälkeen vaan keittelen ilman mittauksia. Olen miettinyt, mikä olisi boilerin kannalta sopivin hetki lurauttaa kahvit. Silloin kun lämmitysvalo palaa vai silloin kun se on sammunut? Yleensä aloitan uuton, kun valo on palanut 25-30 sekuntia tai vastaavasti kun se on ollut sammuneena saman ajan. En ole jaksanut alkaa testailemaan muita vaihtoehtoja, kun tuntuu, että muuttuvia tekijöitä on muutenkin niin paljon ja kaikki on vähän harjoituksen alla vielä. Mitenkäs te muut pidaamattomat teette? Maidon vaahdotus onnistuu aika hyvin! Lämpömittarin kanssa sähelsin alkuun, mutta onnistun paremmin, kun keskityn katsomaan ja kuuntelemaan maitoa mittarin sijasta.
-
Yleensä aloitan uuton, kun valo on palanut 25-30 sekuntia tai vastaavasti kun se on ollut sammuneena saman ajan. En ole jaksanut alkaa testailemaan muita vaihtoehtoja, kun tuntuu, että muuttuvia tekijöitä on muutenkin niin paljon ja kaikki on vähän harjoituksen alla vielä. Mitenkäs te muut pidaamattomat teette? Maidon vaahdotus onnistuu aika hyvin! Lämpömittarin kanssa sähelsin alkuun, mutta onnistun paremmin, kun keskityn katsomaan ja kuuntelemaan maitoa mittarin sijasta.
Mulla on tapana aloittaa uutto 40 sekunnin päästä termostaatin valon syttymisestä, mutta varmaan optimiajassa on keitin- ja keittäjäkohtaisia eroja. Lämpötilasurfauksessa kannattaa ottaa aikaa valon syttymisestä, ei sammumisesta. Vettä voi lirutella alkuun hiljakseen niin kauan että valon saa syttymään. Kohtuullisella rutiinilla tuo 40 sekuntia on tarpeeksi aikaa kahvan kuivaamiseen, täyttämiseen (kun sopiva määrä kahvia on valmiina myllyn annostelijassa) ja tamppaamiseen, jolloin kahva ei ehdi turhaan jäähtyä irtonaisena eikä kahvi turhaan kuumentua koneessa kiinni.
Kovin paljon ei Silvian uuttoveden lämpötila kyllä heitä surffailemattakaan. Vesi virtaa niin massiivisen messinkimurikan läpi, että grupolla veden lämpötila ei vaihtele likikään niin paljon kuin boilerissa. Surffauksella pääseekin sitten jo melkoisen tarkkaan lämpötilan vakiointiin.
Vertaapa huomaatko mitään eroa jos annat valon palaa ennen uuttoa 20 tai 40 sekuntia, kun kahvi on samasta jauhatuserästä.
-
Onko jollain muuten jotain niksiä miten Rockysta saa jauhatuksen jälkeen ne viimeiset kahvinpurut talteen siitä aukon suulta? Sellanen teelusikallinen aina jää jotka tulee ulos seuraavalla kerralla ku jauhaa.
-
Onko jollain muuten jotain niksiä miten Rockysta saa jauhatuksen jälkeen ne viimeiset kahvinpurut talteen siitä aukon suulta? Sellanen teelusikallinen aina jää jotka tulee ulos seuraavalla kerralla ku jauhaa.
Itse ajattelen että tuo kuuluu myllyn normaaliin toimintaan. Jos ei halua päivän ensimmäiseen kahviin liian vanhaa jauhatusta niin kannattaa juoda vasta toinen annos.
Olen myös kokeillut rikkaimuriin kiinnitettyä sopivaksi taivuteltua mehupilliä sekä lähestynyt asiaa toisesta suunnasta paineilmalla.
-
Onko jollain muuten jotain niksiä miten Rockysta saa jauhatuksen jälkeen ne viimeiset kahvinpurut talteen siitä aukon suulta? Sellanen teelusikallinen aina jää jotka tulee ulos seuraavalla kerralla ku jauhaa.
En tiedä puhummeko nyt samasta asiasta, mutta itseäni auttoi Rockyn kanssa, ja auttaa itseasiassa edelleenkin, pyöreä sivellin, jonka harjaksen pää on tasainen. (esim. Bilteman tuotenro: 87038, itsellä muistaakseni tuollainen)
Vaikka tuntuu, että osan puruista se työntää takaisin myllyn sisään, saa ne kivasti ulos pyöräyttämällä myllyä pari sekuntia.
Ko. siveltimen ostin aivan heräteostoksena ja se osoittautuikin erittäin toimivaksi, kyseinen sivellin kestää kovaakin käyttöä ilman harjasten irtoamista.
-
Silvian 2009 malleissa tuli osassa mukana 3-reikäinen vaahdotuspää. Vaihdoin omani nyt 1-reikäiseen. Tuo yksi reikä on suurehko, suurempi kuin aiemmat kolme yhteensä. Vaahdotukseen tulee tästä merkittävä muutos: maito kuumenee selvästi nopeammin ja kannuun saa niin voimakkaita pyörteitä että saa olla tarkkana ettei maito roisku ulos. Vaahdotuksen voi tällöin myös aikaisemmin, eli espresson valmistamisen jälkeen ei tarvitse odotella boilerin kuumenemista yhtä pitkälle.
Vaahdotuksen laatu ei ole vielä ihan selkeytynyt kun tekniikka tuon uuden vaahdotuspään kanssa on vielä vähän hakusessa.
-
Tulipahan taas ostettua Silvia ja Rocky, mutta nyt on semisti tenkkapoo tuon shotin säätämisen kanssa. Oikeastaan ensin kiinnostaa tietää, että pitäisikö tuolla Rockylla saada Silvia tukkeeseen hienoimmalla jauhatuksella jos tuplasihdissä on se 14g kahvia? Meinaan, oma Rocky on käytännössä 0:ssa ja kohtalaisen hyvin valuu edelleen läpi. Minkä verran tuohon tuplasihdissä tulisi edes sitä kahvia laittaa ns. optimaalisti?
Koneeseen on asennettu PID joka on säädetty 104c asteeseen. Veikkaan kuitenkin nyt että tuo mylly ei jauha tarpeeksi hienoa. Ostettu 2010, joten en yllättyisi jos terät ovat jo parhaat päivänsä nähneet.
-
Foorumilla on ohjeita nolla kohdan säätämiseen.
Mut kokeile vaikka laittaa tuplasihti purua täyteen ja siitä ylimääräiset sormella pyyhkäiset. Onko enää 14g?
-
Hienolla jauhatuksella pitäisi saada Silvia tukkoon. Tällöin puruista muodostuva tampattu kahvikakku on niin tiivis että vesi ei pääse siitä läpi. Puruja ei saisi olla tuplafiltterissa niin paljoa että kahvan kiinnityksen ja irroituksen jälkeen kahvikakun pinnasta löytyy suihkusihdin jälki.
Rockyn nollakohtien etsintään kirjoittelin aiemmin pienen ohjeen (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1944.msg18785#msg18785).
-
Jees, 14g:llä en lähtenyt edes testaamaan vaan vedin suoraan Toman ohjeen mukaan tuplasihdissä täyteen ja ylimääräiset pois -> Silvia tukkoon. Tein saman uusiksi ja mittasin melkein 20g kahvia sihdissä :D
Kompromissiratkaisuna otin puolet pois, eli 17g ja napsautin yhden pykälän karkeammalle Rockyn (2-1 välissä). Tuloksena mukavan "paksu" espresso, tämä ilmeisen hyvä asia sillä aiemmin ovat tahtoneet jäädä "laihoiksi". Valuttelin about 28 sekkaa koska tuli vähän hitaanlaisesti. Maku, noh sanotaan että jäi vähän poskipäihin pyörimään joka on uutta, aiemmin ollut selkeästi pistävä maku.
Suohkusihdistä ei jää jälkeä (kakut myös kuivia), mutta tuosta mutterista jää kyllä kakkuun painauma.
-
Tuohon myllyn säätämiseen vielä, ennen puhdistusta pystyi kiertämään -3 saakka ennenkuin rupesi kuulumaan rahinaa tyhjänä jauhettaessa. Nyt tuo rahina tulee heti 0-tason jälkeen eli siinä -1 kohdassa. Terien uusiminen nyt ei ole kallis investointi, mutta interwebin ihmeellisessä maailmassa on törmännyt vähän ristiriitaisiin tuloksiin; osalla ei ole vaikuttanut mitenkään ja osa kertoo että terien vaihdon jälkeen on espresso-taso siirtynyt 1-2 aina lähemmäs 7-8 kohtaa.
Ainahan se antaa enemmän säätövaraa jos jo tasolla 7-8 saisi tarpeeksi hienoa jauhatusta espressolle.
-
Selittäkää joku miksi tuo Rocky on niin suosittu ja yleinen? Ei maksa vähempää kuin Ascaso i-mini ja on vaikea hienosäätää kohdalleen ja pienimän karheuden kanssa ongelmia? Mitä se tarjoaa enemmän kuin se i-mini? Onko partikkelijakauma niin paljon parempi, että sen hyödyt ylittävät säädön heikkoudetkin?
-
Mulla on ollut molemmat, pistin i-minin kiertoon sillä rocky tuntui kaikilta muilta osin laadukkaammalta kuin tuo ascaso... PAITSI nyt tuo jauhatuskarkeus :D
Eniten i-minissä risoi äänekkyys, sai aina aamulla arvostavia katseita kun 06.00 myllytteli kahvia. Rockyssä myös mukavampi säätää muille kahvikoneille jauhatus, i-minissä vei tolkuttoman kauan.
Summasummarum, uskon että saan tuon rockyn toimimaan haluamallani tavalla jolloin se on parempi vaihtoehto omaan käyttöön. I-mini oli myös loistava, varsinkin portaattoman säätönsä ansiosta, mutta yllä mainituista syistä kuitenkin tähän talouteen mieluummin "toimiva" rocky.
-
Itselläkin oli taannoin Rocky.
Ei kai siinä mielestäni ollut mitään isoa perusvikaakaan. Sain sillä jauhetuksi essot ja muutkin purut ihan kelvollisesti. Etunahan siinä on se, että pystyt muuttamaan karkeuden vaikkapa suodattimelle ja palata nopeasti takaisin essoon. Nyt kun itsellä on käytössä Vario ja Mazzer, niin tätä optiota ei oikeestaan ole ja joudun jauhamaan Aeropressit hyvin modatulla Hariolla.
Tuota Variota en uskalla juurikaan säädellä eestaas, se kun nyt tekee niin loistavan ja paakuttoman espressojauheen.
Oliskos se tämä syy? Lisäksi Rocky lienee erittäin kestävä.
-
Rockyssä myös mukavampi säätää muille kahvikoneille jauhatus, i-minissä vei tolkuttoman kauan.
Aivan joo. Tämän unohdin, kun itse käytän sitä vain espressoon. Käytännössä i-miniä ei voi kyllä käyttää kuin yhden menetelmän jauhamiseen. Ellei sitten aivan poikkeusellisesti tarvitse harvinaisessa erikoistilanteessa muuta.
Itse en kyllä osaisi tehdä espressoa ilman tarkkaa säätöä. Jos tekisi kokoajan samanlaatuisella pavulla pelkkiä espressoja niin ehkä. Käytännössä usemiten pavunvaihdon yhteydessä pitää hienosäätää. Myös espresson ja cappuccinon välillä hienosäätö on erittäin hyödyllinen.
-
Ostin Rockyn, se oli vaan helppoa kun oli ensimmäisestä myllystä kyse Silvian viereen. Sittemmin Rockyn jatkuvahko teräkosketus ja portaallisen säädön haasteet kannustivat vaihtamaan Ascaso i-Miniin.
-
Rockyn säätömekanismi on metallia, i-minin muovia.
Mulla oli mylly, jossa sama säätöpalikka ja terät kuin i-minissä ja niin monessa muussakin halvassa. Tuo hajosi, säädöstä meni kierteet. Ostin Rockyn, tulee paljon parempi suodatinkahvi kuin sillä Iberitalilla. Pystyy käyttämään hienompaa jauhatusta ilman kitkeryyttä, jolloin voi myös pienentää annostusta. Aiemmin piti käyttää aika karkeaa 7g/dl, nyt menee hienompaa 6g/dl. Kuitenkin metallifiltterin läpi pääsevän putun määrä on vähentynyt paljon. Espressoa teen nykyisin niin harvoin, etten siinä käytössä osaa sanoa, mikä on laatuero.
-
Noni, tuli vuosien jahkailun jälkeen hankittua Silviaan nakukahva ja triplafiltteri, että sais kiireisinä aamuina nopeasti riittävän määrään kaffetta. Vaan eipä käynytkään niin helposti. Koska tuplaan tankkaan yleensä 14g, kokeilin laittaa triplaan 21g samalla karkeudella. Hyvä että läpi tuli. 18 grammaakin tuntuu olevan liikaa. Myllyä säätämällähän ongelma varmaan ratkeaisi, mutta kun tarkoitus olisi käyttää tupla- ja triplafiltteriä rinnakkain, eikä säätäminen joka shotin jälkeen tunnu järkevältä (myllyyn kun jää sisälle jauhettua kahvia aina jonnin verran). Mikä meni väärin ja mikä neuvoksi? :-[
-
Myllyä säätämällähän ongelma varmaan ratkeaisi, mutta kun tarkoitus olisi käyttää tupla- ja triplafiltteriä rinnakkain, eikä säätäminen joka shotin jälkeen tunnu järkevältä (myllyyn kun jää sisälle jauhettua kahvia aina jonnin verran). Mikä meni väärin ja mikä neuvoksi? :-[
Jos toistokertoja on tarpeeksi päätelmän tueksi niin pulma ei taida ratketa muutoin kuin filttereitä vaihtamalla. VST-merkin filtterit lienevät eräs laadukas valinta.
-
VST-merkin filtterit lienevät eräs laadukas valinta.
Tämä lienee paras yritys. Ne on lukemani mukaan ainakin yritetty suunnitella niin, että sama jauhatus oikeilla määrillä menisi lähimmäs. Itsell'ni on vain yhtä kokoa, mutta ymmärtääkseni täydellisyyteen ei pääse tässä suhteessa niilläkään, vaan kahvien välillä joutuisi hieman sitä määrää säätämään, jos ihan sekunttipelin tahtoo samaksi.
VST-filsuja (tai IMS) suosittelisin kyllä muutenkin. Ainakin itsellä auttoi ilmiselvästi kahvin makua.
-
VST:t voivat auttaa vähän oikeaan suuntaan, mutta jos todella häsläysvapaita aamuja halajaa, niin toinen mylly lienee se varmin ratkaisu.
-
No voihan video! Eipä tullu mieleenkään, että kahvan mukana tuleva filtteri ei oliskaan hyvä. Kahvan ostin siis pääasiassa triplafiltterin takia. Mutta mielummin sitä vielä uuden filtterin hankkii kuin toisen myllyn, se menis jo minun kohdalla vähän overiksi. Tänään ja eilen tuli 18 grammalla jo ihan hyvän makuiset triplat, kun käänsin myllyä karkeammalle. Mutta tuplia näillä säädöillä tuskin valmistellaan. Hitaina aamuina kun kaipaa isoa lattea kahdella tuplalla. Ja toisaalta 18 g tuntuu aika vähäiseltä määrältä. No, ei auta kun vielä säätää ja testata ja tilata tarvittaessa uusi filtteri. Syytä olisi siis vissiin tilata sekä tupla että tripla?
-
Ainakin filtterit tulevat halvemmaksi kuin kaiksi espressomyllyä ja hyvä filtteri on joka tapauksessa pidemmän päälle fiksu ostos.
Itse varautuisin kuitenkin vielä siihen ettei alkuperäinen ongelma välttämättä tällä ratkea aivan täydellisesti. Olettaisin että tupla+triplan valmistamisen sijaan tupla+2*tuplan valmistaminen olisi todennäköisemmin onnistuva yhdistelmä. Onko kaksi tuplaa sitten liikaa latteen aamulla, siihen osannee joku muu vastata paremmin.
-
En muista tiiä, mutta itse tulen tuplasihdillä mainiosti tomeen, ja nekin saisivat olla identtiset. Kaikenlainen virittely kun jää aina vaan vähemmälle, ja muutokset toiminnassa vain ärsyttävät.
-
No voihan video! Eipä tullu mieleenkään, että kahvan mukana tuleva filtteri ei oliskaan hyvä.
Hyvyys on toki suhteellista, mutta eivät ne uutot perinteisissa filttereissä ole koskaan olleet samat eri kokoisilla filttereillä. Eikä niitä oikein aukottomasti voi sellaisiksi tehdäkkään, koska eri pavuilla erilainen muoto ja määrä toimivat eritavoin. VST filttereissä on toki edes yritetty, mutta niissäkin eri pavuilla tulee ilmeisesti erilaisia tuloksia.
Itse teen toki vain tuplia. Juurikin koska turha säätäminen ei kiinnosta.
-
Ainakin filtterit tulevat halvemmaksi kuin kaiksi espressomyllyä ja hyvä filtteri on joka tapauksessa pidemmän päälle fiksu ostos.
Joo tuntuu aika hurjalta ajatukselta Silvian kaveriksi kaksi espressomyllyä... pari erilaista filtteriä olisi tosiaan ihan jees ajatus, jos jauhatuksen saisi silleen kohdilleen että annoksella pystyy säätämään shotin suunnilleen kohdilleen.
-
Yleinen kysymys: Käyttääkö joku säännöllisesti muuta kuin tuplafiltteriä?
Minulla vain tupla käytössä, muut pölyä keräämässä.
-
Mulla on myös käytössä vain tuplia, tosin grammamäärät niihin on erilaiset. 15-18 grammaa, vaihtelen kahvien mukaan niitä. 21 grammaista triplasihtiä en ole käyttänyt pitkään aikaan.