Ristretto
Kahvikeskustelu => Muu kahviaiheinen keskustelu => Aiheen aloitti: wanico - Helmikuu 01, 2013, 08:20:05 ap
-
Mutta itsellä heräsi kusymys voidaanko aeropress luokitella suodatinkahviksi?
Ja suodatinhifistin suosituslistalla olisi voinut olla paikkoja myös lännestä esim. Töölön Cafetoria. Ja kai suodatinkahvi on jo levinnyt kolmosen ulkopuolelle?
-
Mitäpäs muuta se aeropress olisi kuin suodatinkahvia?
En ehtinyt aamulla lukea, mutta hyvältähän tuo näytti, ja tuttuja paikkoja sekä tyyppejä framilla. Ja onhan toki levinnyt kehien ulkopuolelle, syksyllä juttelin kahvila Valossa Tampereelle suodatinkahvin voimakkaasta noususta sielläkin.
-
Miten määritellään suodatinkahvi?
-
Kahvi valuu (suodattuu) jonkin sortin suodattimen läpi (paperi/metalli/kangas...) ennen kuin se on juotavissa?
-
Termi on varmaan aikoinaan syntynyt nimikkeeksi kahville, joka ei ole pannukahvia vaan suodatettua.
-
Brewers Cupin säännöissä (tummennus minun tekemä):
9.4 THE BEVERAGE
A. The beverage must be an extraction from particles of whole bean coffee, using water as the solvent. No other
additives of any kind will be allowed, aside from those contained within the relevant definitions of whole bean
coffee, brew water, brewing devices, and service vessels.
B. The beverage must have a total dissolved solids content of less than or equal to 2.00% or 20,000 ppm (ppm). This
is to limit the beverage to the realm of what is commonly referred to as “filter coffee,” distinct from espresso or
other categories of coffee-extracted beverage. If a beverage is served with a TDS found to be higher than 2.00%, it
will be disqualified and receive no score.
C. Competitors will prepare and serve three individual coffee beverages, one to each of the three judges.
D. Each of the three beverages should be between 150 and 350 mL. If a beverage served is found to be less than 120
mL or more than 375 mL, that particular beverage (cup) will be disqualified and receive no score.
E. It is not necessary to serve the entire quantity of beverage produced during the coffee preparation.
-
Kahvi valuu (suodattuu) jonkin sortin suodattimen läpi (paperi/metalli/kangas...) ennen kuin se on juotavissa?
Espresso suodattuu ;D
Termi on varmaan aikoinaan syntynyt nimikkeeksi kahville, joka ei ole pannukahvia vaan suodatettua.
Tämä on varmasti totta.
Suodatinkahvi-nimitys on minusta typerä. Niitä eri menetelmiä, millä tehdään nykyisin suodatinkahvia ei yhdistä oikeastaan yhtään mikään, mikä ei yhdistäisi sitten suodatinkahviperheeseen myös espressoa. Brewers cupin säännöt eivät varsinaisesti muuta tilannetta. Niissä niputetaan samaan kastiin myös pannukahvit, jotka eivät kyllä osu mitenkään termin suodatinkahvi alle. Tuo sääntöpätkä jaottelee kilpailusarjat, ei selitä termiä suodatinkahvi. Tai jos tuolla määritelmällä mennään, niin pannukahvikin on tästä lähtien suodatinkahvia.
-
Mitäpäs muuta se aeropress olisi kuin suodatinkahvia?
No minusta aeropressin lopputulokseen voidaan ottaa enemmän muuttujia ( haudutusaika ja puristuspaine) kuin tällaisessa vapaan veden menetelmässä.
Siksi minusta aeropress on vain parannettu versio pressopannusta, enkä minä sitäkään valmistusmenetelmää kutsuisi "suodatinkahvin" keittämiseksi.
-
Suodatinkahvi on tosiaan hankala termi. Sitä kun käytetään brewers cupin sääntöjen henkisesti kuvaamaan suunnilleen kaikkea "karkeamman jauhatuksen kahvia", eli "ei-espressoa". Toisaalta sitten erityisesti tavalliset ihmiset mieltävät sen sellaiseksi kahviksi, jota tehdään suodatinkeittimellä tai käsisuodattimella, käyttäen kahvipuruja joissa on "suodatinjauhatus".
Toi ensimmäinen käyttötarkoitus on siinä mielessä huono, että siihen lukeutuvat mukaan pannukahvit yms. jotka nimenomaan eivät ole suodatettuja. Eli pitäisi keksiä uusi sana kuvaamaan tätä kahviperhettä. Itsekin kirjoittaessa jatkuvasti törmää tähän puutteeseen, esim. miksi kutsua ei-espressomyllyjä eli karkeampaan jauhatukseen sopivia myllyjä?
-
Suodatinkahvi on tosiaan hankala termi. Sitä kun käytetään brewers cupin sääntöjen henkisesti kuvaamaan suunnilleen kaikkea "karkeamman jauhatuksen kahvia", eli "ei-espressoa".
Olikos "hienomman jauhatuksen" turkkilainen kuitenkin brewers cupin mukaan "ei-espressoa"?
Henkilökohtaisesti pidän suodatinkahvi-termistä silloin kun sillä tarkoitetaan suodatinkahvinkeitintä (tai suppiloa). Se sopii kansankieleen.
-
Kävin lukemassa jutun. Harmittavaa kyllä, hyvä juttu se oli. Nyt kuka tahansa Hesaria lukeva voi olla suunnilleen yhtä sivistynyt kahviasioissa, kuin tällainen harrastaja, joka on joutunut vuosien saatossa raapimaan tietonsa netistä ja itse kokeilemalla...
Onneksi siellä oli sentään yksi virhe. Aeropress-ohjeessa käskettiin juomaan heti, mutta kyllähän sen nyt pitää antaa ainakin vähän aikaa jäähtyä, jotta maut tulevat esiin.
-
Onneksi siellä oli sentään yksi virhe. Aeropress-ohjeessa käskettiin juomaan heti, mutta kyllähän sen nyt pitää antaa ainakin vähän aikaa jäähtyä, jotta maut tulevat esiin.
Ja aeropressiin suositeltiin sitä perinteistä 92-96° eikä 80-90°, jolla suurin osa harrastajista varmaan tekee.
Yllättävän hyvä juttu, kun asiavirheitä ei oikeastaan ollut (edellämainittuja lukuunottamatta) :)
-
Siksi minusta aeropress on vain parannettu versio pressopannusta, enkä minä sitäkään valmistusmenetelmää kutsuisi "suodatinkahvin" keittämiseksi.
Heitänpä minäkin oman mielipiteeni kehään:
Suodatinkahvia on se, joka on uutettu paperin läpi. Sillähän se maku - tai siis makujen poisto - saadaan aikaan. Pressokahvilla ei ole mitään tekemistä suodatinkahvin kanssa (paitsi uuttosuhde).
-
Espresso suodattuu ;D
Mutta loppupeleissä hyvin vähän. Käytännössä kaikki mitä kahvista irtoaa tulee myös läpi, toisin kuin esim. paperisuodattimella. Tai tässä ollaan hieman rajoilla, kahvikakkuhan tiiviydestään johtuen estää mahdollisesti irtoavien hiukkasten liikettä aika tehokkaasti ja tämän voi ajatella suodattumiseksi (sisäinen vs. "ulkoinen" suodattuminen). Sen sijaan "filtterin", joksi koria usein kutsutaan, suodattava vaikutus on hyvin pieni. Käytännössä se vain pitää kahvimassan paikoillaan sallien samalla riittävän nesteen virtauksen lävitseen (jos se oikeasti suodattaisi, niin pitäisi sen poistaa tavaraa läpivirtaavastaan nesteestä - ehkä paras kuvailu on että se vain auttaa suodattuvan kerroksen muodostumisessa yläpuolelleen).
Niitä eri menetelmiä, millä tehdään nykyisin suodatinkahvia ei yhdistä oikeastaan yhtään mikään, mikä ei yhdistäisi sitten suodatinkahviperheeseen myös espressoa. Brewers cupin säännöt eivät varsinaisesti muuta tilannetta. Niissä niputetaan samaan kastiin myös pannukahvit, jotka eivät kyllä osu mitenkään termin suodatinkahvi alle.
Tuossa brewers cup säännössähän vain sanotaan että juoman pitää olla vahvuudelta "suodatinkahvityyppistä". Eli ei niinkään määritellä suodatinkahvia, eikä todellakaan väitetä pressokahvia suodatinkahviksi.
Sillähän se maku - tai siis makujen poisto - saadaan aikaan.
Mitä makuja sieltä merkittävästi poistuu? Rasvaiset maut ehkä, mutta jäljelle jääneet kyllä erottuvat sitten selkeämmin toisistaan pressoon verrattuna (kun rasva ja muju ei pinnoita kieltä)
Mutta noihin termeihin:
Asiaa sotkee mielestäni termien "filter", "percolation" ja "infusion" sekalainen käyttö varsinkin suomenkielessä.
Se että vesi lorisee kahvijauheen pinnalle ja painuu siitä kahvin läpi kohti pohjaa ei ole suodattumista vaan perkolaatiota. Suodattuminen tapahtuu sitten alhaalla olevassa suodattimessa (esim. se paperi). Pressossa kahvi taas vain uuttuu (infusion) immersiossa (immersion) ja lopussa tapahtuu nesteen ja pienten hiukkasten erottelu isoista hiukkasista (mikä menee vain erittäin löyhästi suodattumisen alle).
Niin ja sitten tietysti yleinen brewing "=" keittäminen -käännös on oma lukunsa. Harva sitä kahviaan oikeasti keittää.
Aeropressissä yhdistyy sekä immersio, että suodattuminen ja hieman myös perkolaatio (kuten myös esim. vakuumikeittimissä).
-
eikös se brewing ole vähänkuin uuttamista? vai miten oluessa?
tässähän me kuiva-aineesta uutetaan veteen ainesosia ja sitten nesteestä jotenkin erotellaan ne tarpeettomat osat.
siitäkin lie syystä brewerscup ei ole filtercoffeecup..
vaikeata
-
"to prepare (as beer or ale) by steeping, boiling, and fermentation or by infusion and fermentation"
Sanoo Merriam-Webster
kahvin yhteydessä merkitykset "steeping" ja "infusion" ne osuvimmat. "Boiling" ehkä jollain tapaa pannukahvin kanssa, mutta ei sitä silloinkaan kauheasti keitetä, vaan "kiehautetaan" lyhyesti osana muuta lilluttelua.
-
eikös se brewing ole vähänkuin uuttamista? vai miten oluessa?
Joo, olutta tehdessäkin uutetaan maltaista sokerit pois, josko prosessi on aikalailla monimutkaisempi kuin kahvissa. Entsyymeitä, proteiineja, kaikkea sellaista.
"to prepare (as beer or ale) by steeping, boiling, and fermentation or by infusion and fermentation"
Sanoo Merriam-Webster
kahvin yhteydessä merkitykset "steeping" ja "infusion" ne osuvimmat. "Boiling" ehkä jollain tapaa pannukahvin kanssa, mutta ei sitä silloinkaan kauheasti keitetä, vaan "kiehautetaan" lyhyesti osana muuta lilluttelua.
Eipä tuo sanakirjaselitys kovinkaan paljoa avaa hommaa sitä tuntemattomille ja on oikeastaan kehno tai jopa virheellinen.
"Steeping" ei pääasiallisesti yksistään riitä. Pitää mäskätä. Eli yksinkertainen kuumassa vedessä huljuttelu ei anna yhtään mitään.
Keitto tapahtuu yleisesti vasta sen jälkeen kun sokerit on saatu irti. Pois lukien oluet jotka keittomäskätään, mutta siinäkään ei keitetä koko mäskiä.
Voisin toki selittää koko prosessin alusta loppuun riittävin sanankääntein, mutta tämä ei taida olla sen paikka.
-
Laittakaahan linkki mistä tuon jutun pääsee lukemaan! Lopetin tuon tilauksen kun eivät antaneet enää opiskelija-alea (ikiteekkari).
-
Eikös meillä alan johtavana kotimaisena sivustona ole oikeus luoda alalle hyvä suomenkielinen termistö välittämättä siitä kuinka vastaava asia on sanottu englanniksi, ruotsiksi tai saksaksi ( esim. Tietokone on mielestäni pirun hyvä sana).
Nämä yleisimmät valmistusmenetelmät voisi jakaa alaryhmiin riippumatta siitä suodattuuko purut uuton jälkeen metallin, kankaan vai paperin läpi.
Terminä voisi olla vaikka haudutus menetelmät, vapaan veden uutto ja painetta hyväksi käyttävät menetelmät.
Kuka haluaa aloittaa valmistusmenetelmä kaavion teon kotimaisin termein?
-
Siis selvennykseksi edelliseen, minun kielessäni haudutus ja uutto ovat valmistusmenetelmiä.
Mutta suodatus on erikokoisten partikkelien erottamista toisistaan. Pannukahvikin voi haudutuksen jälkeen dekantoida sihdin tai suodattimen läpi ennen nauttimista.
Muuttuuko pannukahvin maku ja olemus rasvattomaksi jos sen kaataa paperisuodattimen läpi?
Onko joku kokeillut.
-
Laittakaahan linkki mistä tuon jutun pääsee lukemaan! Lopetin tuon tilauksen kun eivät antaneet enää opiskelija-alea (ikiteekkari).
http://www.kirjastot.fi/
:)
Ei taida löytyä netistä ollenkaan tuota juttua, tai sitten se on hyvin tehokkaasti maksumuurin takana.
Muuttuuko pannukahvin maku ja olemus rasvattomaksi jos sen kaataa paperisuodattimen läpi?
Espresso ainakin muuttui yllättävän vähän.
-
Espresso ainakin muuttui yllättävän vähän.
Yllättävä lopputulos. Minä olisin veikannut, että maku muuttuu " kermavaahdosta rasvattomaksi maidoksi"
Tämä on hyvä tieto niille jotka ovat joutuneet vaihtamaan espresson suodatinkahviin kohonneen kolesterolin takia. Ei muuta kuin paluu espressohommiin. Tietysti tulee yksi työvaihe lisää kun shotti pitää vielä käyttää paperin läpi ennen nauttimista.
-
Yllättävä lopputulos. Minä olisin veikannut, että maku muuttuu " kermavaahdosta rasvattomaksi maidoksi"
Tämä on hyvä tieto niille jotka ovat joutuneet vaihtamaan espresson suodatinkahviin kohonneen kolesterolin takia. Ei muuta kuin paluu espressohommiin. Tietysti tulee yksi työvaihe lisää kun shotti pitää vielä käyttää paperin läpi ennen nauttimista.
Kokeilussa olikin itseasiassa juuri tuollainen tausta. Joku kertoi suodattavansa espresson kohonneen kolesterolin vuoksi. Minä sitten tietysti rupesin kritisoimaan, että eihän se lopputulos ole enää mitään espressoa nähnytkään. Ja sitten oli pakko kokeilla ja todeta, että yllättävän vähän se maku kuitenkin muuttui.
Tämä oli toki yksittäinen kokeilu, jokainen voi suorittaa omat mittauksensa.
-
Kävin lukemassa jutun. Harmittavaa kyllä, hyvä juttu se oli. Nyt kuka tahansa Hesaria lukeva voi olla suunnilleen yhtä sivistynyt kahviasioissa, kuin tällainen harrastaja, joka on joutunut vuosien saatossa raapimaan tietonsa netistä ja itse kokeilemalla...
Onneksi siellä oli sentään yksi virhe. Aeropress-ohjeessa käskettiin juomaan heti, mutta kyllähän sen nyt pitää antaa ainakin vähän aikaa jäähtyä, jotta maut tulevat esiin.
Tarkasti ottaen tuossa ei käsketty juomaan heti, vaan tarjoilemaan heti. Ja sehän on ihan oikein, varsinkin, kun todettiin, että termoksessa kahvi ei parane.
-
Tämä on hyvä tieto niille jotka ovat joutuneet vaihtamaan espresson suodatinkahviin kohonneen kolesterolin takia. Ei muuta kuin paluu espressohommiin. Tietysti tulee yksi työvaihe lisää kun shotti pitää vielä käyttää paperin läpi ennen nauttimista.
Ei hyvät hyssykät ???.
Eikös kolesterolin pahin nostattaja ole kovien rasvojen käyttö. Sydänliiton ohjeissa suositellaan toki suodatinkahviin siirtymistä, sillä kafestolilla on vaikutusta kolesterolin nousuun. Suodatinkahvissa kafestolia ei ole. Pannukahvissa on. Espressossa enemmän kuin suodatinkahvissa, mutta vähemmän kuin pannukahvissa. Kafestolia ei voi suoraan verrata ruoan sisältämän kolesterolin määrään, mutta
suodattamattoman kahvin juojalla kolesterolin pitoisuuden nousua kuvataan sydänliiton sivuilla seuraavasti:
Jos suodattamatonta kahvia juo noin 5 - 6 kupillista päivässä, voi veren kolesterolipitoisuus nousta 0,3 - 0,4 mmol/l. Yli 10 kupillista päivittäin juovilla kolesterolipitoisuus voi nousta jopa yli 1,0 mmol/l.
Eikö kuitenkin paljon merkittävämpää ole vähentää kovia rasvoja. Taas sydänliiton sivuille ja kolesterolin määrään eri elintarvikkeissa:
6 dl täysmaitoa 57 mg
6 dl ykkösmaitoa 24 mg
6 dl rasvatonta maitoa 1 mg
3 viip. 30 %:sta juustoa 30 mg
3 viip. 10 %:sta juustoa 12 mg
1 kanamunan keltuainen 230 mg
100 g kypsennettyä kalaa 60 - 135 mg
100 g kypsennettyä lihaa 60 - 119 mg
Jos kolesteroli on kohonnut, on ravinnosta saatavan kolesterolin suositusmäärä all 200mg/ vuorokausi. Terveellä suositus on 300 mg. Eli aika helposti nuo rajat paukkuvat, jos syö paljon lihaa ja käyttää rasvaisia maitotuotteita. Sen sijaan, mielestäni, kohtuullinen espresson nauttiminen ei ole kovin merkittävä tekijä, jos muu ravinto on kunnossa. Toki muutamakin shotti pitoisuutta hieman nostaa, mutta itse olen saanut paljon merkittävimpiä muutoksia aikaan muulla ruokavaliolla, kuin rasvaisen kahvin lopettamisella. Tosin juon kahvia vain 2-3 annosta päivässä.
Itse en siis alkaisi paperisuodattimien kanssa pelaamaan, mutta en ole lääkäri. Kohtuudella nauttiminen ei tunnu pahalta riskiltä ja olen siis merkittävimmät muutokset saanut aikaan rasvojen laatua seuraamalla ja siten laskenut kolesterolin normaalille tasolle. Kahvin juon ilman paperisuodattimia, mutta hyvin kohtuudella.
Merkittävin muutos omassa ruokavaliossani on ollut se, mitä laitan leivän päälle, tuleeko sinne nippu leikkeleitä ja/tai juustoja, vaiko tuoreita kasviksia. Laitanko majoonesi-pohjaisen salaattikastikkeen vai, lorautanko etikkaa ja oliiviöljyä jne.
Mutta tietenkin, jos joku kolesterolin kohoamisesta kärsivä haluaa juoda paljon kahvia, kannattaa vaihtaa siihen paperisuodattimen läpi uutettuun kahviin. Sekään ei tietenkään varjele liiallisen kofeiinin haitoilta. liittyyhän kolesteroliin usein kohonnut verenpaine. Itse siis kannatan kohtuukäyttöä ihan vapaasti valitulla valmistustavalla.
Onkos täällä muuten ketjua kahvin terveysvaikutusille? Sinne voisi aina, kun ketjuissa sivutaan näitä teemoja, linkitellä tutkimustietoa ja koettuja vaikutuksia. Tietenkin muistaen sen, että koetut vaikutukset ja omat ruokavaliomuutokset ovat henk. koht. juttuja eivät suosituksia tai puoskarointia. Jokainen vastaa itse omista valinnoistaan ja terveydestään.
-
köh...
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16238
-
köh...
No jopas. Ihan uutta tietoa. Mutta niin se vain kolesteroli laski joitakin vuosia sitten, vaikkei ole kahvitapojaan muuttanut. Miten lie lisääntyneellä liikunnalla vaikutusta?
Edelleen pidän kuitenkin kiinni siitä, että kohtuullisuus on tärkeintä.
Mutta hyvä linkki ja tärkeä osoitus siitä, että tietämys näissä asioissa voi muuttua paljonkin entisestä totuudesta (Puskan projektit ja muut...). Niin ja tietenkin omien käsitysten subjektiivisuudesta :-[ .
-
voisin kuvitella, että liikunnalla on suuri vaikutus. Samoin sillä, että kun ruokavaliota tuunataan vähemmän kolesterolia sisältäväksi, tuppaa se olemaan muutenkin terveellisempää. Se, että ruokavalio ei kolesterolia kohotakaan, voi se kuitenkin laskea sitä.
-
Näköislehden avaamalla kaverin tunnuksilla löytyi juttu, jos joku muu ihmettelee samaa.