Ristretto
Muu keskustelu => Vapaa sana => Aiheen aloitti: akallio - Joulukuu 18, 2011, 21:26:19 ip
-
En siis mielestäni väittänyt saunassa palokaasujen jäävän löylytilaan, vaan että sähköllä tuotetun lämmön ja luonnollisella palamisella tuotetun lämmön ero on siinä että sähköllä tuotettu lämpö kuivattaa ja luonnollisella palmisella tuotettu lämpö pitää tilan luonnollista kosteutta paremmin sisällä.
Minä vähän epäilen, että lämpö eli hiukkasten värähtely ei tiedä mistä se on peräisin... Ero löylyissä on ymmärtääkseni siinä, että puukiukaassa vesi ei koskaan pääse kosketuksiin varsinaisen kuuman osan kanssa, kun taas sähkökiukaassa se menee vastuksille asti ja muutenkin kivet ylikuumenevat vastusten vieressä. Löyly on siis kuumempaa ja kuivempaa sähkösaunassa. Samasta syystä savusauna ja aitokiuassauna ovat vielä parempia, ainakin siinä vaiheessa kun kivet ovat sopivan lämpimiä.
Eli jos tehtäisiin sähkökiuas, jossa on tulipesä ja siellä sähkövastus, niin sen pitäisi vastata puukiuasta (poislukien tulen aiheuttama ilmankierto ja sitä kautta hyvä ilmanvaihto). Avoimena olevat vastukset ovat kai kuitenkin vähän vaikeita säädellä, koska lämpö ei tehokkaasti johdu ja syntyy ylikuumenemisen vaara. Jos kiuas varustettaisiin vielä puhaltimella, joka pyörittää ilmaa "savupiipun" kautta pihalle, niin sitten kai se toimisi. Kuluttaisi sähköä vaan aika pirusti. Eli tavallaan sähkökiukaan varsinaiseksi ongelmaksi voisi sanoa sen, että se on tehty energiatehokkaaksi (toisin kuin puukiuas), jolloin muista ominaisuuksista on jouduttu karsimaan.
-
Joo, myönnetään että sauna vertaus ei oikein tähän kuulijakuntaan uponnut, koska se vei ajatukset sivuraiteelle. Mutta kuten Oskun isän nahka meille kertoi saa sähkösaunassa turvautua aika radikaaleihin temppuihin ennen kuin olo siellä jäljittelee iholla ja hengityksessä puukiukaan fiilistä.
Olet täysin oikeassa sähkösaunan huonouden kanssa, olet ollut sitä koko ajan. Sähkösaunojen huonouteen vaikuttaa lähinnä kolme tekijää:
1. OskuK:kin mainitsema ioni-ongelma. Kun saunaa pitäisi lämmittää kivillä (lämmönlähde lämmittää kiviä, kivet lämmittävät saunan), niin nykyisissä sähkökiukaissa punavalkoisena hehkuvat teräskierukat lämmittävät saunan ilmaa suoraan. Joissakin kiukaissa on kiviä ainoastaan ohut, yhden murikan paksuinen kerros, ikään kuin koristeena. Hehkuva teräs emittoi plus-ioneita, niitä pidetään yleisesti ei-toivottuina. Kuuma kivi taasen lisää miinus-ioneita, mitä pidetään hyvänä asiana. Tämä teräsvastusten hehkuttaminen tuo sähkösaunaan sille ominaisen tuoksun, tai oikeammin hajun.
Jotkut kiukaanvalmistajat yrittävät ratkaista ongelmaa piilottamalla vastuskierukat joko vuolukivisten tai keraamisten kuorien sisälle. Hintakilpailu estää tämän yleistymisen. Halvempi kiuas menee paremmin kaupaksi.
Osa meistä on saunonut "heti valmis" kiukaan kanssa. Siinä suuri määrä kiveä kuumennetaan hitaasti pienitehoisella vastuksella. Kun tällaisen saunan tuulettaa ennen käyttöä ja sammuttaa kiukaasta sähköt veks, niin ihan miellyttävät löylyt sieltä tulee, vaikka "sähkökiuas" onkin. Vähän sama homma, kuin vanhalla kertalämmitteisellä kiukaalla.
2. Löylyn ja ilman kuivuus. Suurin osa saunan ilman kuivuudesta on ihan perusfysiikkaa (kylmä ilma laajenee lämmetessään, kosteus ei laajene -> kosteusprosentti laskee, ilma kuivuu), eikä liity millään tavalla lämmönlähteen laatuun. Siltikin on hyvin laaja uskomus siihen, että halvan sähkökiukaan hehkuvat teräskierukat pahentavat saunan ilman kuivuutta. Samoin on pitkään epäilty, että löylyvesi osuessaan hehkuvaan teräkseen antaa "väärin löylyä". Siis sihahtaa liian äkäisesti, eikä anna kuuman kivipinnan lailla veden höyrystyä hitaammin. Uskon näihin, mutta en tiedä näille piintyneille uskomuksille mitään selitystä, varmaan joku sellaisenkin tietää.
3. Saunan rakenne. Jos nyt googlaa sähkö/puukiukaan eroja, löytää artikkeleita, joiden mukaan itse saunan rakenne merkitsee 80% saunan laadusta, ja kiuas 20%. Rakenteella tarkoitetaan lähinnä ilmanvaihtoa ja -kiertoa. Mietitään nyt hetki missä niitä huonoja sähkösaunoja on? Niitä on ok- ja rivi- ja kerrostalojen kellareissa, jopa huoneistoissa vaatekomeron paikalla. Ei noihin viheliäisiin tiloihin saa kunnon saunaa millään kiukaalla. Tällaisen kaupunkisaunan vertaaminen kesämökin puusaunan hyviin löylyihin on ihan höperöä.
Kun saunassa on riittävä ilmanvaihto ja saunatila lämmitetään kivillä, niin siinä on eväät hyvään saunaan. Mikäli kiukaan tulipesä vetää oikein, ei ole mitään väliä millä ne kivet lämmitetään. Ne voidaan lämmittää koivuklapeilla, kaasulla, öljyllä, sähköllä, millä tahansa - kunhan tosiaankin roolit ovat oikeat: lämmönlähde lämmittää kiviä, kivet lämmittävät saunan.
Samoin käyttäytyvät myös monet vaaleat parkettilaadut, ne alkavat halkeilla ja pinta säleitä saattaa irrota rungosta huomattavasti yleisemmin sähkö ja lattialämmityksen kanssa kuin vesikiertoisilla lämmitysmenetelmillä.
Asun sähkölämmitystalossa, jossa on tuollainen vaalea parketin irvikuva (siis lautaparketti jossa on "runko", eihän oikeassa parketissa ole runkoa). Lattialla on ikää 26 vuotta, eikä säleitä ole irronnut. Irtoaminen johtuu sellaisesta lattialämmityksestä, jossa lämpötilaerot ovat suuria. Siis tyypillinen vanhanaikainen vastuskaapeleilla toteutettu lattialämmitys. Parkettilauta lämpenee voimakkaasti väärältä puolelta ja pullahduttaa pintakuvion irti. Tätä ongelmaa ei ole, kun käytetään ns. matalalämpöistä lattialämmitystä. Se voidaan toteutta vesikiertoisena tai sähköllä, vastusmattojen avulla. Molemmat toimivat hyvin, eikä se parketti tiedä tuleeko lämpösäteily omasta kattilasta vai Imatran Voimasta.
Turmiollisinta parketille on kuiva huoneilma. Jälleen samaa perusfysiikkaa, kuin saunankin ilman kuivuudessa. Aivan sama mokakin tehdään. Sähkölämmitystaloon ostetaan halpoja "sähköpattereita". Niissä pellinpalaa hehkutetaan kahden sähköjohdon välissä, päällä ohuet peltikuoret. Jälleen plus-ioneita tulee huoneeseen ja hehkuva metalli kuivattaa ilmaa - kuten huono sähkökiuaskin tekee. Vaihdoimme talomme peltiset sähköpatterit umpinaisiin, öljytäytteisiin pattereihin. Hyvä ratkaisu. Miellyttävää lämpöä, eikä se umpinaisen patterin sisällä lämpöä levittävä öljy tiedä millä se lämpiää, sähköllä, kaasulla vai kuumalla vedellä.
Mutta grillaus suoralla säteilylämmöllä tai kosketuslämmöllä tuottaa aina mehvämmän lopputuloksen elävällä liekillä kuin sähkövastuksella. Eikä kukaan käy kuiskaamassa sille pihville että nyt sinun kuuluu kuivua kun tuolla parilan alla ei ole tulta vaan sähkövastus...
Havainto on täysin oikea ja paikkansa pitävä. Elävällä liekillä toimivat grillit ja niihin asennetut parilalatasot ovat pihville parhaita. Ne ovat hyvin tehokkaita, hyvä niin koska grillissä teho on tärkeintä. Ihan "siviilikäyttöön" myytävät kaasugrillit antavat helposti 10-20 kW:n tehon. Hyvälaatuisten sähkögrillien teho pyörivät 1,5-2,5 kW:ssa. Ei se pihvi tiedä onko parilan alla lämmönlähteenä kaasu vai sähkö, mutta pihvi huomaa hyvin nopeasti, onko teho 10-kertaa suurempi vai pienempi.
edit: korjattu kW:n oikeinkirjoitus
-
Samoin on pitkään epäilty, että löylyvesi osuessaan hehkuvaan teräkseen antaa "väärin löylyä". Siis sihahtaa liian äkäisesti, eikä anna kuuman kivipinnan lailla veden höyrystyä hitaammin. Uskon näihin, mutta en tiedä näille piintyneille uskomuksille mitään selitystä, varmaan joku sellaisenkin tietää.
Minusta ihan järkeenkäypä selitys on, että sähkökiukaasta tuleva vesihöyry on kuumempaa. Jos heitetään "ylikuumat löylyt", niin silloin toisaalta hyvin kuuma vesihöyry iskee saunojien naamaan, ja toisaalta samainen vesihöyry paineellaan työntää aikaisemman kostean ilman pois. Kun sitten höyry jäähtyy, niin ilmankosteus tippuu ja sauna kuivuu. Eli toisin sanoen: kun kiuas on turhan kuuma, niin tarvitaan pienempi määrä vettä tuottamaan sellainen määrä höyryä, joka täyttää saunan - koska se höyry on kuumempaa ja siis laajentuneempaa. Ja kun höyry jäähtyy, niin ilmaan jää myös pienempi määrä vettä, kuin jos vesihöyry olisi alunperin ollut viileämpää.
Tässä ajatusmallissa vesihöyryillä olisi siis eroja, ihan kuin maidonvaahdotuksessakin. :)
-
Minusta ihan järkeenkäypä selitys on, että sähkökiukaasta tuleva vesihöyry on kuumempaa.
Miksi? Tai mikä sen lämmittää kuumemmaksi?
Meiltä löytyy sekä sähkö, että puukiuas (aitokiuas). Jälkimmäisessä kivet ovat kirkkaan punahehkuisia mikäli saunaan menee heti kun on valmista. Varmasti tulee kuumempi höyry niistä kuin sähkökiukaan kivistä.
Ero minkä olen itse huomannut näitä kiukaita käyttäessäni, on se että tuo puukiuas lämmittää saunan oikeasti "lämpimäksi" ihan seiniä, lauteita jne myöten ihan toiseen tyyliin kuin sähkökiuas, joka tuntuu lämmitävän lähinnä saunailman ja sitten lisälämmön tunne saadan sitä vettä viskaamalla puukiuasta reippaampaan tahtiin. Lämmitystapahtumassa on tosin eroa: sähkökiuas lämpiää noin reilussa 45 minuutissa, aitokiuasta lämmitetään noin 2,5 tuntia. Jälkimmäinen on tietysti kooltaan reilusti isompi ja pitää sisällään moninkertaisen määrän kiviä jotka lämmityksen loppuvaiheessa ovat kaikki lähes puna-valkohehkuisia. Lämpöä riittääkin sitten saunomiseen helposti se 12 tuntia mikäli löylyluukun pitää kiinni (yhtäjaksoista 12t maratoonia ei siis ole testattu :) ). Kiuas on kunnolla eristetty, joten "hurjasta" lämmityksestä huolimatta ei saunan lämpötila nouse lämmitysvaiheessa yli 80 asteen kun luukun pitää kiinni (saunoessaan voi sitten laittaa luukun lisäksi tulipesän luukun raolleen - jonka jälkeen ns. "löylyä piisaa").
Ettei tuossa siis loppujen lopuksi ole kyse vain kiukaan tehoista ja saunan rakenteiden lämmöstä? Tuon aitokiukaan kanssa voi tehdä niin, että ennen löylyyn menoa huuhtaisee lauteet ja tuulettaa saunan oven kautta kunnolla (kylppäristä vielä ikkuna ulos auki jotta tulee kunnolla hapekasta ilmaa). Sauna ei ole tuosta moksiskaan. Mutta jos sähkökiukaan kanssa tekee noin, niin aika vetisen viileäksi se alku menee (tosin tuo sähkökiuas pitäisi jo vaihtaa uuteen, mutta on jäänyt kun on käytetty satunnaisesti lähinnä "hätävarana").
-
Aitokiuas ja savusauna ovat aika erilaisia tässä suhteessa "normaaliin" puusaunaan verrattuna. Niissä on varmasti alussa kovat lämpölukemat, mutta toisaalta parhaat löylyt vasta myöhemmin. Onko sinusta aitokiukaan löylyt miellyttävät jo punahehkuisilla kivillä? Silloin harvoin kun itse olen päässyt kertalämmitteisiin kylpemään, niin ei ole ollut noin suoraan lämmityksen jäljiltä.
Tavallisen puukiukaan tulipesä on huomattavasti isompi kuin sähkövastukset ja lisäksi kivien alla. Se siis tuottaa kiviin paremman lämpögradientin, niin että vesi todennäköisemmin höyrystyy viileämpien päällyskivien pinnasta. Suunnilleen sama pätee myös kertalämmitteisiin, vaikka niissä kivet ovatkin aluksi kuumempia. Minusta vaikuttaisi selvältä, että isolla "lämmityselementillä" varustetut puukiukaat lämmittävät kivet tasaisemmin - mutta ei ole ollenkaan selvä, että tällä olisi erityisemmin väliä.
Isoilla eroilla lämmitysajassa on varmasti vaikutusta, en vaan tiedä mitä. Samoin sillä, että puulämmitteinen sauna kuluttanee moninkertaisen, ehkä jopa monikymmenkertaisen, lämpötehon samaan saunomiseen.
Kosteus on vähän kaksipiippuinen juttu, kun toisaalta ihminen selviää tolkuissaan saunassa vain siksi että hikoilee ja hiki haihtuu, eli periaatteessa korkea kosteus pitäisi olla tukala (hiki haihtuu huonommin). Mutta toisaalta tunnetusti kuiva sauna on epämiellyttävä. Olisiko sitten niin, että kosteassa saunassa hikoilu käynnistyy nopeasti ja on tehokasta, mutta kuivassa saunassa kehon lämmönsäätely ei toimi kunnolla ja hikoilu on vajaata? Ihmistähän ei ole suunniteltu saunan lämpöihin.
-
Pitäiskö tää saunakeskustelu jo erotella offtopiccina omaan säikeeseensä ;D
-
Pitäiskö tää saunakeskustelu jo erotella offtopiccina omaan säikeeseensä ;D
Koetetaan. Kertaalleenhan tämä on jo jaettu, mutta uusi offtopic on hieman pahemmin tuolla "seassa".
Edit: noin. Toivottavasti ei pahoin turmeltu ketjun alkuperäisen ketjun ajatuksenjuoksua.
-
Opiskeluaikoina oli vuolukivikiuas jossa oli tasoja, sit saunan ovella oli yllättävän iso rako maahan. Siinä saunassa sai paljon parempia löylyjä kuin taas mökillä olevassa vanhassa pienessä sähkösaunassa, joka oli aina joko kylmä tai raa'an kuuma. Mökin sähkösaunaa ei auttanut edes kastelu kuin nimeksi.
Sit appiukko rakensi toisen kämpän tontilleen, toisessa oli puusauna ja toisessa sähkö, päästiin vertailemaan ihan samana iltana jopa.
Sähkökiukaana oli Harvian Aina Valmis (joku siis niistä malleista), ja sillä oli helppo säätää saunan lämpötilaa, tykkäsin.
Mut oli se vaan helppo myöntää et vaikka vanhan kämpän puusauna oli pienehkö ja vanha, niin oli siellä kuumemmatkin löylyt jotenkin parempia. Sit se fiilis vielä siihen perään, kun työntää kalikkaa pesään.
Tuo vuolukivi on poissa muodista, mutta itselläni on siitä positiivisia kokemuksia, ei tietoa miksi siitä tulisi paremmat löylyt, mutta tuli nyt vaan.
-
Onko sinusta aitokiukaan löylyt miellyttävät jo punahehkuisilla kivillä? Silloin harvoin kun itse olen päässyt kertalämmitteisiin kylpemään, niin ei ole ollut noin suoraan lämmityksen jäljiltä.
Pari kertaa on tullut lämmityksen kanssa kiire ja näin on tehty. Tuolloin juuri lauteiden huuhtelu ja tuuletus toimivat parhaiten. Saunassa on tällöin jo valmiiksi hyvin kosteutta ja löylyä ei juurikaan tarvitse heitellä (ja halutessaan voi pitää luukkua kiinni). Tilanne ei kuitenkaan koskaan ole ollut sellainen kun olen jokuseen otteeseen jatkuvalämmitteisessä puukiuassaunassa kokenut, eli saunaan mennessä on lämpöä siellä 100 asteen hujakoilla tai yli ja vettä kärsii heittää suurinpiirtein sen yhden kauhallisen saunomisen aikana. :)
Mutta parhaillaan on tosiaan pienoisen huilin jälkeen - eli viikonloppuna sauna lämmitetään jo puolen päivän jälkeen illan kylpemistä varten. Mutta kyllä silloinkin potkua riittää.
Tavallisen puukiukaan tulipesä on huomattavasti isompi kuin sähkövastukset ja lisäksi kivien alla. Se siis tuottaa kiviin paremman lämpögradientin, niin että vesi todennäköisemmin höyrystyy viileämpien päällyskivien pinnasta. Suunnilleen sama pätee myös kertalämmitteisiin, vaikka niissä kivet ovatkin aluksi kuumempia. Minusta vaikuttaisi selvältä, että isolla "lämmityselementillä" varustetut puukiukaat lämmittävät kivet tasaisemmin - mutta ei ole ollenkaan selvä, että tällä olisi erityisemmin väliä.
Eikös kertalämmitteisessä tuon gradientin pitäisi pienetä ajan kuluessa. Lämmön lähde poistuu ja lämpö alkaa tasaantumaan ylöspäin, mutta ei pääse ylhäältä juurikaan karkaamaan luukun ollessa kiinni.
Niissä on varmasti alussa kovat lämpölukemat, mutta toisaalta parhaat löylyt vasta myöhemmin.
Isoilla eroilla lämmitysajassa on varmasti vaikutusta, en vaan tiedä mitä. Samoin sillä, että puulämmitteinen sauna kuluttanee moninkertaisen, ehkä jopa monikymmenkertaisen, lämpötehon samaan saunomiseen.
Pointtihan taisi olla juuri siinä, että saunominen ei nimenomaan ollut samanlaista. :)
Mutta kyllähän sen tuntee jos sauna on itsessään (rakenteita myöten) lämmin. Lämpö on tasaista ja lauteilta ei löydy kohtaa jossa on ikäänkuin viileää kunnes löylynheiton jälkeen sinne syöksähtää hetkellinen "lämpöaalto" kiukaan suunnasta. Nimenomaan tämä jälkimmäinen on ilmiö joka tuon aitokiukaan kanssa tuntuu puuttuvan tai on miedompi, eli löylyä heitettäessä lämpö nousee tasaisesti ympäriltä eikä "syöksähdä syliin/niskaan".
Tästä voisi ihan hyvin syntyä tuo tuntemus kuumemmasta höyrystä sähkökiukaan kanssa, vaikka se voi olla itseasiassa viileämpää. Lämpötilan vaihtelu ihon läheisyydessä on vain suurempaa?
-
Minä olen -reppana joutunut miltei ikäni saunomaan kerrostalojen alakerroissa.
Kyllä siinäkin pikku virittelyllä pystyy laatua parantamaan, jos ei kauheasti, niin jokin verran kuitenkin. Itse tuppaan toimimaan siten, että "kesytän" yhden reunan kiuaskivistä jo ennen löylyyn menoa. Siitä viileämmästä reunasta sitten saadaan hiukan reilummin höyryä ja toisesta reunasta sitten kipakkuutta, jos on sille tarvis.
Pakko on vielä hehkuttaa silläkin, että olen yrittänyt aina syksyllä osua Suomenlinnaan,vierassatamaan sinä viikonloppuna kun merisotakoulun saunaan pääsee turistitkin. Lippuja jaetaan vissi määrä ja viime syksynä olin jonossa ensimmäisenä.
Se ei ehkä ole juuri "hyvä" sauna. Kiuas on lämmitetty ennakkoon ja on tietysti karmeen suuri. Löyly on sitten jotenkin outo. Ehkäpä kuivakka? Ja ylähyllyllä tuntuu, että korvat putoo päästä. Ukkoja sinne mahtuu kaiketi toista sataa?
Siltikin, vaikka kakarana olen tottunut saunomaan yleisissä saunoissa, niin tuo valtava koko kyllä tekee kokemuksen erikoiseksi. Suosittelen joskus kokeilemaan.
Mökkioloissa taas lämmitän saunan siten, että ovet on selällään ja suljetaan vasta, kun kiuas alkaa olla kypsä... Tätä ovat ihmetelleet, mutta minulle se passaa silleen.
Ehkäpä makujakin on jokaiselle omansa?
O.K.
-
Saunan jälkeen maistuu kylmä olut. ::)
-
Saunan jälkeen maistuu kylmä olut. ::)
Nyt pitäisi aloittaa se varhaisen puuttumisen politiikka? ;-)
-
Kolmatta kertaa en off-topiccia sitten jaa... >:( ;D
-
Kosteus on vähän kaksipiippuinen juttu, kun toisaalta ihminen selviää tolkuissaan saunassa vain siksi että hikoilee ja hiki haihtuu, eli periaatteessa korkea kosteus pitäisi olla tukala (hiki haihtuu huonommin). Mutta toisaalta tunnetusti kuiva sauna on epämiellyttävä. Olisiko sitten niin, että kosteassa saunassa hikoilu käynnistyy nopeasti ja on tehokasta, mutta kuivassa saunassa kehon lämmönsäätely ei toimi kunnolla ja hikoilu on vajaata? Ihmistähän ei ole suunniteltu saunan lämpöihin.
Mun persmutu vailla minkäänlaista tieteellistä faktaa on että kummassakin saunassa ihminen hikoilee suurinpiirtein samalla tavalla, mutta kosteassa saunassa se hiki ei haihdu iholta vaan jää siihen mukavasti viilentämään. Tästä johtuen ei meidän olo ole läheskään niin tukala kun ilmassa on riittävästi kosteutta. Mulla sattuu olemaan omassa saunassa kiukaan lisäksi myös infrapunakalvot ja niitä käyttäessä hiki jää iholle samaan tapaan kuin puulämmitteisellä kiukaalla.
-
Mun persmutu vailla minkäänlaista tieteellistä faktaa on että kummassakin saunassa ihminen hikoilee suurinpiirtein samalla tavalla
Eikös ollut niin, että mikäli tulee nopea lämpöaalto joka aiheuttaa ikäänkuin viluntunteen, niin hikoilun alku viivästyy kun hermosto menee tuosta signaalista sekaisin. Samoin alkoholin nauttiminen ennen saunaanmenoa häiritsee hikoilun alkua. Tästä syystä tuolla pienemmällä sähkökiukaalla ainakin itse aloittelen löylynheiton varovasti.
Mulla sattuu olemaan omassa saunassa kiukaan lisäksi myös infrapunakalvot ja niitä käyttäessä hiki jää iholle samaan tapaan kuin puulämmitteisellä kiukaalla.
:o
Heti tuli mieleen, että kukahan ensimmäiseksi PIDaa kiukaansa. Lämpöanturi porataan sopivan kiuaskiven sisään... :P
Ja sitten vakavammin: tuo säteily ei tullutkaan mieleen. Puukiuashan on rungoltaan aina isompi kuin sähkökiuas ja runko lämpenee varmasti myös reippaammin. Tällöin IP säteilynkin luulisi tosiaan olevan runsaampaa - ts. kuten grillissä, niin täälläkin tulee "mehevämpää" epäsuoralla lämmöllä?
-
Täysin IMO, mutta merkittävät tekijät on lämpö ja sen jakautuminen, ilman vaihtuminen sekä löylyn kosteus, jotka myös tavallaan toisiinsa naimisissa. Puusaunalle tyypillistä on, että ilmanvaihto pelaa (pakostakin) ja lämmitysaika on pidempi ja kiviä on reilusti. Tästä johtuen, saunassa on raitista ilmaa, pinnat ja saunan rakenteet ovat hyvin lämmenneet, ilma voi ehkä olla viileämpikin, mutta kiuas löyly ei lopu silti kovin helposti.
Mukavan löylyn yksi perusvaatimus on, että löyly on riittävän kosteaa. Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän pitää vettä heittää kiukaalle, jotta ilmankosteus nousee miellyttäväksi.
Sähkösaunassakin voi olla kostea löyly, mutta sähkökiukaiden pieni kivimäärä pakottaa suureen lämmitystehoon ja korkeampiin lämpötiloihin. Tällöin käy helposti niin, että löyly jää kuivaksi, tai kiuas kyykkää, koska vettä pitää heittää enemmän kiukaalle. Ja vielä sekin, että harva kestää ns. Riittävän kovat löylyt, että löyly olisi miellyttävän kosteaa.
Ilmanvaihto auttaa pitämään löylytilan lämpötilaa kurissa. Matalampi lämpö --> kosteampi ja miellyttävämpi löyly. Hyvin lämmenneet rakenteet pitää lämpötilan tasaisena, eikä kylmää vedontuntua synny. Lisäksi ei tule fiilistä, että happi loppuu.
Hikoilua miettiessä voi myös miettiä sitä, että ihon pintalämpötila ei saunassa(kaan) nouse kovin korkealle. Välittömästi ihon kanssa kosketuksissa oleva ilma on paljon viileämpää kuin saunan muu ilma. Kylmä ilma sitoo kosteutta huonommin ja kosteus, joka saunan yleisesti vallitsevassa lämpötilassa on vielä ilmaan sitoutuneena, alkaa tiivistyä ihon pinnalle. Ilmiö on hyvin havaittavissa mm. lasisen saunanoven kohdalla, tosin lasikin ajan myötä lämpenee yli kastepisteen. Löyly tuntuu lämpimältä osaltaan siksi, että löylynheiton seurauksena syntyvä höyry liikuttaa ilmaa ja saa ihon lähellä olevan "kylmän" ilman vaihtumaan "kuumempaan" ilmaan. Sama juttu, kun puhaltaa kaveria päin saunassa.
Joskus myös puhutaan, että jäähtyvistä kivistä saa paremman löylyn tai että jälkilöylyt on ne parhaat. Tässä(kin) on (IMO) kyse siitä, että lämpötila on matalampi ja suhteellinen kosteus on mahdollisimman korkea. Jälkilöylyjen kohdalla sauna voi olla jo hyvinkin märkä.
-
:o
Heti tuli mieleen, että kukahan ensimmäiseksi PIDaa kiukaansa. Lämpöanturi porataan sopivan kiuaskiven sisään... :P
Niin löytyyhän sieltä vielä sähkökiukaan ja ir-kalvojen lisäksi aurinkotuuli, veskutin ja langaton audiojärjestelmä. Kaikki ei tietenkään ole samaan aikaan päällä vaan fiiliksen mukaan sopivasti sekoitettuna cocteilina...
-
Ja sitten vakavammin: tuo säteily ei tullutkaan mieleen. Puukiuashan on rungoltaan aina isompi kuin sähkökiuas ja runko lämpenee varmasti myös reippaammin. Tällöin IP säteilynkin luulisi tosiaan olevan runsaampaa - ts. kuten grillissä, niin täälläkin tulee "mehevämpää" epäsuoralla lämmöllä?
Toisaalta minusta parhaat löylyt tulevat useimmiten isoissa saunoissa, joissa kiuas saattaa olla kaukanakin. Tällöin säteily ei ole enää mitenkään vahvaa.
Hikoilua miettiessä voi myös miettiä sitä, että ihon pintalämpötila ei saunassa(kaan) nouse kovin korkealle. Välittömästi ihon kanssa kosketuksissa oleva ilma on paljon viileämpää kuin saunan muu ilma. Kylmä ilma sitoo kosteutta huonommin ja kosteus, joka saunan yleisesti vallitsevassa lämpötilassa on vielä ilmaan sitoutuneena, alkaa tiivistyä ihon pinnalle.
Näinhän se menee. Se mysteeri kuitenkin on, että miksi kosteus on miellyttävä asia, koska se heikentää hikoilun tehoa ja näin ollen kosteuden kuvittelisi tekevän saunomisesta lähinnä epämiellyttävää. Kuuma ja kostea ilma normaaliolosuhteissa on aika tuskainen. Toisaalta saunassakin on tosi epämiellyttävää vaatteet päällä, ilmeisesti siksi, että kosteus ei pääse haihtumaan.
Jotenkin olisin taipuvainen ajattelemaan, että selitys ei ole fysiikassa vaan fysiologiassa. Poikkeuksellisen kuiva ja kuuma ilma ei jotenkin pelaa yhteen ihmisen lämmönsäätelyn kanssa, kun taas jos kosteus on korkea, niin korkeatkin lämmöt menevät.
-
Se mysteeri kuitenkin on, että miksi kosteus on miellyttävä asia, koska se heikentää hikoilun tehoa ja näin ollen kosteuden kuvittelisi tekevän saunomisesta lähinnä epämiellyttävää.
Arvelisin että kostea tai märkä iho edistää lämmön poistumista kehosta paljon hikoilua enemmän ja kostea ilma ylläpitää tällaista tilannetta.
-
Toisaalta minusta parhaat löylyt tulevat useimmiten isoissa saunoissa, joissa kiuas saattaa olla kaukanakin. Tällöin säteily ei ole enää mitenkään vahvaa.
Onko näissä saunoissa ollut miten iso kiuas ja kuinka kauan sauna on ollut lämpimänä ennenkuin olet sinne mennyt itse?
Löytyi muuten googlettamalla asian tiimoilta hyvänoloinen kirjoitus, jossa on laskettukin asioita:
http://www.saunasite.com/tekstit/loyly.htm
-
Arvelisin että kostea tai märkä iho edistää lämmön poistumista kehosta paljon hikoilua enemmän ja kostea ilma ylläpitää tällaista tilannetta.
Tämä ei vaikuta oikein mahdolliselta, kun muistetaan lämmön poistumisen suunta: lämmönlähde ei ole ihmisen sisällä (kuten urheillessa), vaan saunan nurkassa. Eli liikalämpö tulee ulkoa ihon läpi ihmisen sisälle, jolloin kaikki johtumista parantava, kuten kosteus, on haitaksi tässä mielessä.
Onko näissä saunoissa ollut miten iso kiuas ja kuinka kauan sauna on ollut lämpimänä ennenkuin olet sinne mennyt itse?
Minä olen ollut aika monessa isossa saunassa...
Mutta yleinen tuntuma on, että isoista saunoista (isolla puukiukaalla) saa hyvät löylyt, paremmat kuin pienestä kotisaunasta. Kotisaunassa on kiuas suunnilleen sylissä ja laudetta sekä seinää joka puolella, joten lämpösäteily on tehokasta. Vaikkapa kaverin vanhempien mökin isossa saunassa (entinen järjestön mökki) taas on kiuas kaukana ja seinät kaukana, joten vaikka kiuas onkin isompi, niin säteilylämmön määrän on vaikea uskoa olevan isompi. Mutta löylyt ovat hyvät.
Löytyi muuten googlettamalla asian tiimoilta hyvänoloinen kirjoitus, jossa on laskettukin asioita:
http://www.saunasite.com/tekstit/loyly.htm
Tuossakaan ei varsinaisesti mietitty tätä ilmankosteuden vaikutusta ihmiseen, mutta yksi tärkeä kommentti siellä oli: suurin osa kosteudesta iholla on kondensoitunutta, ei hikoilua. Eli olisiko niin, että ihmisen oma lämmönsäätely hikoilun kautta on aivan alimitoitettu saunomiseen? Ja lisäksi mukana voi olla se tekijä, että yleensä hikoillaan lämpöä sisältä ulos, jolloin pintaverenkierto aktivoituu, kun taas nyt lämpö tulee pinnasta sisään, jolloin pintaverenkierto ei välttämättä ole aktiivinen ja saattaa vaikuttaa myös hikoilun määrään?
Haihtuva vesi on tehokas viilentäjä, mutta saunan olosuhteissa sen on ilmeisesti tultava kondenssina. Viilennystehon huomaa löylyjen välissä, kun helposti alkaa melkein tuntumaan kylmältä, vaikka saunassa olisikin esim. 80 astetta lämmintä. Ja sitten pitää heittää lisää löylyä.
-
Liittyykö tämä tähän mitenkään, ja voiko siitä johtaa jotain, niin enpä tiedä.
Eräässäkin kuntoutuskeskuksessa on iso sähkösauna, lämpötila säädetty 80asteeseen, siellä käy paljon ihmisiä joilla on lämmönsäätely pielessä (toisin sanoen, ei kuuma hikoiluta). Kaikilla siellä on iho märkänä ja lämmin joka tapauksessa.
Vesi tosin "suihkutetaan" kiukaan kiville.
-
Ei mikään kiuas höyryä tulista ainakaan siinä määrin, että löyly vielä iholle ehtiessään olisi tulistunutta. Ja jos olisi, se tuntuisi viileämmältä, koska kuumuus tulee höyryn lauhtumisesta. Tulistunut höyry lauhtuu vasta jäähdyttyään.
Kyllä minä luulen, että jatkuvalämmitteisen puukiukaan ja sähkökiukaan ero johtuu eniten ilmanvaihdosta. Sähkösaunoissa ei yleensä ilma vaihdu tarpeeksi, kun taas puukiuas imee ilmaa hormiin aika haipakkaa. Koneellinen tuloilma parantaa sähkösaunaa aivan huikeasti.
Savusauna on sitten oma lukunsa. Sen massiivinen kivimäärä antaa hyvin pehmeät löylyt, ja nokipinnoite imee valon lisäksi hajut.
-
nokipinnoite imee valon lisäksi hajut.
Onko tämmöisestä jotain faktaa?
-
No ei nenää kummempaa, mutta onhan se melkoinen aktiivihiilifiltteri, kun koko sauna on vuorattu huokoisella nokikerroksella.
-
Savusauna on sitten oma lukunsa. Sen massiivinen kivimäärä antaa hyvin pehmeät löylyt, ja nokipinnoite imee valon lisäksi hajut.
Millaiset ovat pehmeät löylyt ja miksi massiivinen kivimäärä antaa sellaiset?
-
Millaiset ovat pehmeät löylyt ja miksi massiivinen kivimäärä antaa sellaiset?
Itse inhoan saunaa, joka on lämmitetty älyttömän kuumaksi. Silloin ei voi heittää kiukaalle kovin paljon vettä. Kivetkin ovat silloin minusta liian kuumat.
Enemmän minun mieleeni on sauna, jossa on paljon kivimassaa. Silloin kiviä ei tarvitse lämmittää niin kuumiksi ja saattaa helpommin heittää kiukaalle enemmän vettä. löylyt ei siis ole niin kipakat, vaan enempi pehmoiset.
Sanoisin, että vähän kuumia kiviä = kipakat löylyt.
Paljon -ei-niin-kuumia kiviä = pehmeät löylyt.
Å
-
No ei nenää kummempaa, mutta onhan se melkoinen aktiivihiilifiltteri, kun koko sauna on vuorattu huokoisella nokikerroksella.
Niin, ongelmaksihan jää vain se savun haju ;)
-
Niin, ongelmaksihan jää vain se savun haju ;)
Jos savusaunassa haisee savulta, niin saunassa tai lämmittäjässä on jotain vikaa.
Noki ei haise savulta, se haisee noelta, joka haisee vallan miedolle ja neutraalille.
-
Noki ei haise savulta, se haisee noelta, joka haisee vallan miedolle ja neutraalille.
Makuasioista on turha kiistellä. Oma nenu on paras mittapuu itsekullekin. "Mieto" ja "neutraalikin" ovat varsin subjektiivisia käsitteitä.
-
Jos savusaunassa haisee savulta, niin saunassa tai lämmittäjässä on jotain vikaa.
Noki ei haise savulta, se haisee noelta, joka haisee vallan miedolle ja neutraalille.
Olin joskus nuoruudessani saunomassa Tuusulassa Krapihovin savusaunassa. Kokemus oli miellyttävä, eikä savun hajua paljoakaan ollut. Lähinnä miellyttävä "puulämmityksen" tuoksu.
Mutta kun tulin kotiin, haisin vaimoni mielestä vahvasti savukinkulta. Painoindeksi oli hallinnassa ja salilla oli käyty, joten kyse ei ollut kuumasta silavasta... Ja tosiaankin, seuraavana päivänä töissä minua seurasi makeahko tuoksu - savukinkun aromi.
-
Jonkin asteisena saunafriikkinä otan osaa tähän hauskaan topiciin :)
Saunon keskimäärin 6 kertaa viikossa, pääasiassa taloyhtiömme kellarisaunoissa, joista tällä hetkellä kaksi neljästä on käytössä. Toinen käytössä olevista saunoista on ihan hiljattain remontoitu, ja toinen muutama vuosi sitten (kiukaat lienevät kuitenkin samanikäiset). Paperilla saunat ovat aivan identtiset: jäätävän kokoinen sähkökiuas, suuri kivimäärä, ilmanvaihtokanavat (suht alhaalla) ja lauteiden sijoittelu identtinen.
Olen aprikoinut sitä, että vanhempi sauna antaa aina huomattavasti miellyttävämmät, kosteammat löylyt kuin tuo uusi. Uudemmassa tuntuu siltä kuin happi loppuisi tykkänään, ja ilma on jotenkin kuivahko ja pölyinen. Tietäjät, mistähän tämä voinee johtua?
-
Jäätävän kokoinen kiuas ;-)
-
ehkä OT:
Venäläisillä tapana lämmittää sauna 120asteeseen, ja sit ei heitetä löylyä ollenkaan.
Pitävät suomalaisia kummallisina, kun täällä heitetään vettä kiukaalle.
-
Jonkin asteisena saunafriikkinä otan osaa tähän hauskaan topiciin :)
mistähän tämä voinee johtua?
Todennäköisin syy lienee siinä ilman määrässä joka virtaa löylyhuoneen läpi saunomisen aikana.
Toinen villimpi arvaus on että vanhempaan saunaan pääsee seinien tai lattian kautta maakosteutta.
Tähän taasen voisi olla syynä tilan voimakas alipaine tai rakenteissa oleva vuoto.
-
Millaiset ovat pehmeät löylyt ja miksi massiivinen kivimäärä antaa sellaiset?
Löyly ei ole sellainen kipakka löyhähdys, vaan tulee hitaasti, hivelevästi. Sitä on vaikea kuvata, se pitää vaan kokea. Massiivinen kivimäärä auttaa siksi, että kivissä riittää lämpöenergiaa ja pintaa veden höyrystämiseen ilman että niiden tarvitsee olla kovin kuumat. Pienestä kiukaasta vesi lorahtaisi vain läpi niissä lämmöissä. Toki savusaunakin on heti lämmityksen jälkeen kipakka, mutta se paranee siitä koko ajan ja parhaat löylyt ovat viimeiset mitä kiuas jaksaa antaa.
-
Jos savusaunassa haisee savulta, niin saunassa tai lämmittäjässä on jotain vikaa.
Noki ei haise savulta, se haisee noelta, joka haisee vallan miedolle ja neutraalille.
Juuri näin. Savusaunan lämmittäminen on taitolaji. Se pitää lämmittää niin kuumaksi, että kiukaasta palaa kaikki haihtuvat puumömmöt pois, ja vieläpä polttamatta saunaa. Muuten saunaan tulee ns. kitkua, mikä ei todellakaan kuulu asiaan. Oikein lämmitetty savusauna ei haise savulle tai millekään muullekaan epämiellyttävälle.
-
Olen aprikoinut sitä, että vanhempi sauna antaa aina huomattavasti miellyttävämmät, kosteammat löylyt kuin tuo uusi. Uudemmassa tuntuu siltä kuin happi loppuisi tykkänään, ja ilma on jotenkin kuivahko ja pölyinen. Tietäjät, mistähän tämä voinee johtua?
Ilmanvaihdon määrän lisäksi suuri merkitys on sillä, mihin korvausilma tulee ja mistä poistoilma lähtee ja miten ilma ja löyly saunassa kiertää. Saunat taidetaan rakentaa aika pitkälti arvaamalla ja joistain vaan tulee hyviä, toisista ei. Yksi mahdollisesti helppo parannuskonsti on tuloilman suuntaaminen kiukaan päälle.
-
Ilmanvaihdon määrän lisäksi suuri merkitys on sillä, mihin korvausilma tulee ja mistä poistoilma lähtee ja miten ilma ja löyly saunassa kiertää. Saunat taidetaan rakentaa aika pitkälti arvaamalla ja joistain vaan tulee hyviä, toisista ei. Yksi mahdollisesti helppo parannuskonsti on tuloilman suuntaaminen kiukaan päälle.
Tuo on todennäköisesti tärkein asia. Tuntuu siltä, että koko suomalainen rakennustekniikka on ollut vaihteleva kokoelma erilaisia uskomuksia ja hihasta vedettyjä totuuksia. Saunankin ilmanvaihdosta on ollut jos jonkinlaista ohjetta ja neuvoa. Tuo "tuloilma kiukaan yläpuolelle" on ohje, joka tämän hetkisen tiedon mukaan on paras. Edellinen versiohan oli johtaa se ilma kiukaan alle, mistä se ei sitten minnekään liikkunut...
-
Omaan kokemusperään mahtuu kyllä sekä puu- että sähkösaunaa, jossa kiukaan alle johdettu tuloilma on toiminut ihan ok.
Erään sähkösaunan kanssa tuloilmaa oli helppo säätää, koska reilunkokoisen tuloputken päällä oli hattu. Hattu putken päällä löyly oli pehmeäpi ja kosteampi, mutta hattu poistettuna alkoi löylyistä tulla selkeästi kovemmat. Myös saunan oven alta pääsi tuloilmaa ja poisto oli kiukaan vastakkaista nurkasta (ylhäältä, myös luukulla hallittavissa). Kooltaan sauna oli ns. omakotitalosauna.
Luonnehtisin kokemusperältä, että tuloilma pitäisi tulla kiukaan suunnalta/lähelle kiuasta, jotta se lämpenee, mutta tuleeko alta vai päältä ei merkitse, vaan se määrä.
Ja toki, ilman pitää päästä poiskin. Lauteiden alta, on tainnut olla yksi ohje, mutta monessa hyvässä saunassa poisto on ollut ihan katonrajassakin ja säädettävissä luukulla tms.
-
Omaan kokemusperään mahtuu kyllä sekä puu- että sähkösaunaa, jossa kiukaan alle johdettu tuloilma on toiminut ihan ok.
Erään sähkösaunan kanssa tuloilmaa oli helppo säätää, koska reilunkokoisen tuloputken päällä oli hattu. Hattu putken päällä löyly oli pehmeäpi ja kosteampi, mutta hattu poistettuna alkoi löylyistä tulla selkeästi kovemmat. Myös saunan oven alta pääsi tuloilmaa ja poisto oli kiukaan vastakkaista nurkasta (ylhäältä, myös luukulla hallittavissa). Kooltaan sauna oli ns. omakotitalosauna.
Luonnehtisin kokemusperältä, että tuloilma pitäisi tulla kiukaan suunnalta/lähelle kiuasta, jotta se lämpenee, mutta tuleeko alta vai päältä ei merkitse, vaan se määrä.
Ja toki, ilman pitää päästä poiskin. Lauteiden alta, on tainnut olla yksi ohje, mutta monessa hyvässä saunassa poisto on ollut ihan katonrajassakin ja säädettävissä luukulla tms.
Oma kokemukseni omasta "mökkisaunastani" (omakotisauna Espoossa) taasen tukee tätä nykyistä suositusta. Saunassa oli tuloilmaputki vedetty kiukaan alle. Mitään ei tapahtunut. Jatkoputki kiukaan yläpuolelle - ja nyt kelpaa saunotella. Kun kysyin asiaa lvi-gurulta, sain vastauksen, jossa puhuttiin kylmän ilman laajenemisesta, pienten paine-erojen merkityksestä ja muusta vaikeasta. Talossa on koneellinen ilmanvaihto, mutta tuloilma tulee itsekseen suoraan pihalta suodattimella varustetun venttiilin kautta. Kun tuloventtiili oli kiukaan alla, niin ei sieltä juuri ilmaa tullut. Ilmanvaihtokone imi vanhaa ilmaa löylyhuoneesta veks - ja korvausilma tuli oven alta, ei tuloilmaventtiilistä. Näin kuulema tapahtuu, korvausilma tulee "pienimmän vastuksen" kautta. Kun tuloilmaputki tuotiin kiukaan yläpuolelle, ilmanvirtaus alkoi toimia. Selityksenä minulle kerrottiin, että kiuas kuumentaa ilmaa ja saa aikaan ilman kiertoa. Tämä sitten aiheuttaa pientä paikallista alipainetta kiukaan yläpuolelle - ja korvausilma tulee helpoimmasta paikasta, eli pihalta tuloilmaventtiilin kautta. Tämä oli niin kiehtova tarina, että ihailuni insinöörejä kohtaan kasvoi entisestään. Ja oli miten oli, ratkaisu toimi, se riittää.
Noin kokonaisvaltaisesti ajateltuna kyse lienee juuri siitä, mistä McJones mainitsi: tärkeintä on, että tuoretta ilmaa tulee riittävästi. Keinoja taitaa sitten olla erilaisia.
-
Saunoihinkin tarvittaisiin siis "virittäjää", joka rakentamisen loppuvaiheessa tutkisi ilmankiertoa merkkisavun avustuksella ja sijoittelisi putket sopivasti. :)
Massiivinen kivimäärä auttaa siksi, että kivissä riittää lämpöenergiaa ja pintaa veden höyrystämiseen ilman että niiden tarvitsee olla kovin kuumat.
Mutta jos kyseessä ei ole ero syntyvän vesihöyryn lämmössä (mitä mieltä olit), niin missä se ero sitten on?
Onko kyse vain siitä, että ylikuumien vastusten tai kivien "läsnäolo" on epämiellyttävää; ne pitävät saunan löylyjen välissä liian kuumana, synnyttävät epämiellyttävää lämpösäteilyä tms.?
Ja miksi syntyvän vesihöyryn lämmössä ei voisi olla eroa?
Omiin kokemuksiin istuisi ihan hyvin sellainen teoria, että vesihöyryn lämmössä on eroa. Mietoa höyryä tuottavassa hyvässä saunassa tarvitaan saman "löylyvaikutuksen" eli iholle siirtyvän lämpöenergian aikaansaamiseksi enemmän höyryä, eli enemmän vettä. Niinpä myös iholle tiivistyy löylystä enemmän vettä, jolloin se jäähdyttää saunojaa tehokkaammin löylyjen välissä. Terävät löylyt on toki epämiellyttävät muutenkin ja hankalat keholle, kun se ehdi mitenkään reagoimaan lämpötilan muutokseen.
-
Omiin kokemuksiin istuisi ihan hyvin sellainen teoria, että vesihöyryn lämmössä on eroa. Mietoa höyryä tuottavassa hyvässä saunassa tarvitaan saman "löylyvaikutuksen" eli iholle siirtyvän lämpöenergian aikaansaamiseksi enemmän höyryä, eli enemmän vettä. Niinpä myös iholle tiivistyy löylystä enemmän vettä, jolloin se jäähdyttää saunojaa tehokkaammin löylyjen välissä. Terävät löylyt on toki epämiellyttävät muutenkin ja hankalat keholle, kun se ehdi mitenkään reagoimaan lämpötilan muutokseen.
Höyryn lämpötilassa itsessään ei ole eroa. Kylläisen höyryn lämpötila on normaalipaineessa aina 100 astetta, eikä missään kiukaassa ehdi mainittavaa tulistumista tapahtua. Eroa on höyrystymisnopeudessa. Kuumilta kiviltä vesi höyrystyy nopeasti, jolloin ilman kosteus kasvaa äkkiä ja höyry ja sen mukana liikkuva ilma virtaavat nopeasti. Viileämmiltä kiviltä vesi höyrystyy hitaammin. Ero on varsin huomattava. Peruskiukaalta koko kauhallinen, tai se osa mikä ei valu kiukaan läpi, höyrystyy muutamassa sekunnissa, kun parhaimmillaan oleva savusaunan kiuas voi kihistä hyvinkin minuutin. Vaikka lopulta muutos ilman kosteudessa olisi sama, se tapahtuu paljon pehmeämmin. Varmasti muutkin tekijät vaikuttavat, mutta tuo on uskoakseni se suurin.
-
Mutta jos kyseessä ei ole ero syntyvän vesihöyryn lämmössä
(Muoks: Esa ehtikin ensin, vaihdetaan sulut toisinpäin)
(Eikös se aina ole suurinpiirtein 100 asteista normaalipaineessa?) täällä (http://www.syncrontech.fi/index.php/fi/blogi/94-joulusaunan-laempoetila) muuten pohdittu jonkinlaista paineistettua "löylyastiaa".
-
Omaan kokemusperään mahtuu kyllä sekä puu- että sähkösaunaa, jossa kiukaan alle johdettu tuloilma on toiminut ihan ok.
Luonnehtisin kokemusperältä, että tuloilma pitäisi tulla kiukaan suunnalta/lähelle kiuasta, jotta se lämpenee, mutta tuleeko alta vai päältä ei merkitse, vaan se määrä.
Ja toki, ilman pitää päästä poiskin. Lauteiden alta, on tainnut olla yksi ohje, mutta monessa hyvässä saunassa poisto on ollut ihan katonrajassakin ja säädettävissä luukulla tms.
Omaan kokemukseen perustuen on erittäin poikkeuksellista että sähkösaunassa olisi hyvä ilmanvaihto jos tuloilma on lattian rajassa tai yleensäkin kiukaan kivien alapuolella. Kylmä ja lämmin ilma eivät sekoitu ja pari kertaa on käynyt niin, että pesuhuoneen tehokas ilmanvaihto vetää raittiin kylmän ilman saunan puolelta. Tämä siis silloin jos asunnossa tai mökissä on yksi huippuimuri joka vetää saunan, keittiön, kylpyhuoneen ja vessan ilmat liesituulettimen toimiessa komentokeskuksena. Saunavesan sivuilla on neljä animaatiota siitä kuinka ilma liikkuu kun tulon ja poiston paikkaa vaihdetaan. Veskutin on oman kokemuksen perusteella oiva laite, koska se tuplaa löylyajan ja saa kylmän ja lämpimän ilman sekoittumaan. Yleensähän ainakin minulle se on ollut ongelma sähkösaunoissa että varpaat jäätyy ja pää kiehuu.
-
Höyryn lämpötilassa itsessään ei ole eroa. Kylläisen höyryn lämpötila on normaalipaineessa aina 100 astetta, eikä missään kiukaassa ehdi mainittavaa tulistumista tapahtua. Eroa on höyrystymisnopeudessa. Kuumilta kiviltä vesi höyrystyy nopeasti, jolloin ilman kosteus kasvaa äkkiä ja höyry ja sen mukana liikkuva ilma virtaavat nopeasti. Viileämmiltä kiviltä vesi höyrystyy hitaammin. Ero on varsin huomattava.
Ja seuraako tästä se ero, että kun löylyä on ilmassa kauemmin, niin sitä ehtii tiivistyä enemmän kylmille pinnoille? Räjähtävät löylyt haihtuvat pihalle ennen kuin ehtivät tiivistyä mihinkään.
Ja saunassahan se kylmä pinta on ihminen. Eli pitkät löylyt kostelevat saunojia tehokkaasti. Ja iholta haihtuva kosteus taas viilentää tehokkaasti löylyjen välillä.
-
Ja seuraako tästä se ero, että kun löylyä on ilmassa kauemmin, niin sitä ehtii tiivistyä enemmän kylmille pinnoille? Räjähtävät löylyt haihtuvat pihalle ennen kuin ehtivät tiivistyä mihinkään.
Ja saunassahan se kylmä pinta on ihminen. Eli pitkät löylyt kostelevat saunojia tehokkaasti. Ja iholta haihtuva kosteus taas viilentää tehokkaasti löylyjen välillä.
Varmaan kutakuinkin noin. Ilmankosteuden vaihtelun laajuudessa ja nopeudessa on se ero.