Ristretto
Muu keskustelu => Vapaa sana => Aiheen aloitti: OskuK - Joulukuu 15, 2011, 14:46:01 ip
-
Jos itse olisi tekemässä keitiöremppaa, nin valitsisin ilman muuta lieden, jossa on (ainakin) yksi kaasulevy.
Paistaminen on kaasulla taivaallista verrattuna sähkösysteemeihin...jo pelkkä lettupannun lämpötilansäätö ja kaarevapohjainen vokki toimisi ok, ja kuumeisihan siinä kaikki mokkapannutkin...
-
Kaasu on (tai olisi) tosiaan mahtavuutta.
Kaasussa tosin se liekkipylpyrä on usein sen verran leveä, että lämmittää pientä mokkapannua reunoilta tai jopa vähän niiden ulkopuolelta. Ei haittaa jos kahvat ja namiskat kestää kuumuutta, mutta en tiedä voisko jollain pannumallilla ne vähän kärähtää.
-
Jos itse olisi tekemässä keitiöremppaa, nin valitsisin ilman muuta lieden, jossa on (ainakin) yksi kaasulevy.
Oletko löytänyt tuollaisen lieden?
Olen itse haikaillut kaasulieden perään yli 20 vuotta. Nestekaasullahan se toimisi. Yksi ystäväni hankki ok-taloonsa viimeisen päälle upean pro-tason kaasulieden. Se totta kai maksoi älyttömästi. Mutta ongelma oli muualla. Homma edellytti, että jos jonkinlaista tarkastajaa kävi piirustuksia ja työmaata läpi. Kaasupullo asennettiin talon ulkopuolelle, "blast doorien" taakse, joka helkutan putkenpätkää ja venttiiliä käytiin koputtelemassa. Kaikki oli loppujen lopuksi ihan ok, mutta aikaa ja hermoja paloi. Niin, ja sitten kopiot kaikista asiakirjoista piti toimittaa vakuutusyhtiöön, missä koti- ja kiinteistövakuutus oli.
Jotenkin tulee mieleen omien vanhempieni kesämökkeily: puteli Kosania mökin nurkkaan, venttiili puteliin kliks, kumiletkun pätkä keittolevy-yksikköön kiinni ja menoksi. Ei se vaikeaa ollut. Mutta kyse ei ollutkaan asuintalosta, vaan kesämökistä ei-kaava-alueella, eikä asennus ollut "kiinteä".
-
Kaasu on (tai olisi) tosiaan mahtavuutta.
Kaasussa tosin se liekkipylpyrä on usein sen verran leveä, että lämmittää pientä mokkapannua reunoilta tai jopa vähän niiden ulkopuolelta. Ei haittaa jos kahvat ja namiskat kestää kuumuutta, mutta en tiedä voisko jollain pannumallilla ne vähän kärähtää.
Tuon ongelman tuntevat ainakin kaikki vanha tölikkalaiset, kun muistelevat lapsuuttaan kaupunkikaasun käyttäjinä. Näissä uusissa hienoissa kaasuliesissä on kaikenlaisia kivoja ominaisuuksia. Totta kai sytytys (piezo?) on automaattinen. Mutta niissä on myös erilaisia "liekinkeskittimiä" ja "liekinhajoittimia" sekä metallilevyjä, jotka liekin päälle asennettuna tekevät polttimosta "keittolevyn". Ja sellainen isokokoinen pro-liesi on mageen näköinen, katu-uskottavuus nousee aimo harppauksen. Kyllä oma UPO oli aika urpon näköinen siihen verrattuna, Gorenjesta puhumattakaan.
-
Oletko löytänyt tuollaisen lieden?
Juu, Ikeassahan noita. Tosin nyt nettisuvua katoessa selviä että ovat koonneet siihen eri liesiä samaan settiin, joten näytti samalta:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/categories/departments/kitchen/20812/
Olen itse haikaillut kaasulieden perään yli 20 vuotta. Nestekaasullahan se toimisi. Yksi ystäväni hankki ok-taloonsa viimeisen päälle upean pro-tason kaasulieden. Se totta kai maksoi älyttömästi. Mutta ongelma oli muualla. Homma edellytti, että jos jonkinlaista tarkastajaa kävi piirustuksia ja työmaata läpi. Kaasupullo asennettiin talon ulkopuolelle, "blast doorien" taakse, joka helkutan putkenpätkää ja venttiiliä käytiin koputtelemassa. Kaikki oli loppujen lopuksi ihan ok, mutta aikaa ja hermoja paloi. Niin, ja sitten kopiot kaikista asiakirjoista piti toimittaa vakuutusyhtiöön, missä koti- ja kiinteistövakuutus oli.
Me koitettiin saada kaasuliesi asuntoyhtiöltä, mutta en tiedä mihin homma tyssäsi. Ehkä sitä ei edes harkittu ;-)
Jotenkin tulee mieleen omien vanhempieni kesämökkeily: puteli Kosania mökin nurkkaan, venttiili puteliin kliks, kumiletkun pätkä keittolevy-yksikköön kiinni ja menoksi. Ei se vaikeaa ollut. Mutta kyse ei ollutkaan asuintalosta, vaan kesämökistä ei-kaava-alueella, eikä asennus ollut "kiinteä".
Meillä on par-aikaa moinen kaasuliesi uuneineen huvilalla
Ehkä tuossa on paljonkin rajoitteita kaasuliedessä. Toisaalta, saahan siinä sähkölieden vieressä pitää 25l bensakanisteria ;-)
-
Kaasu kärsii varmasti turvattomasta menneisyydestään. Onnettomuuksia sattui, kun ei ollut tietoakaan nykyisistä turvalaitteista. Periaatteessa kaasun kanssa touhutessa pitää useamman osan mennä rikki samalla, että onnettomuuden mahdollisuutta edes syntyy. Suurin onnettomuustekijä on nykyisin todennäköisesti se, että letkujen kunnosta ei pidetä tarpeeksi huolta.
-
Kaasu kärsii varmasti turvattomasta menneisyydestään.
Ja varmasti myös siitä, ettei kaasulaitteita juuri ole, ihmiset pelkäävät luonnostaan tuntematonta ;-)
-
Kaasu kärsii varmasti turvattomasta menneisyydestään. Onnettomuuksia sattui, kun ei ollut tietoakaan nykyisistä turvalaitteista.
Enkä usko että monikaan jäi kaipaamaan polettimittaria keittiön seinällä (olen asunut kämpässä, jossa tuollainen oli muistona...).
Minusta on suuri ero, puhutaanko keittotasosta vai liedestä. Jos on esim. tilasyistä tai asunnon omistussuhteiden takia pakko hankkia liesi, niin kaasuliettä en hankkisi. En ole millään kaasu-uunilla päässyt niin tasaiseen paistotulokseen kuin sähköuunilla. Tämän vuoksi olen induktioliesi -fani ;)
Sen sijaan keittotaso on eri asia, sittenhän voi uuniksi ostaa minkä mallin vain.
-
Keittotasoista löytyy mm. Gaggenaulta tyylikkäitä malleja: http://www.gaggenau.com/FI_fi/products/cooktops-overview.do
( ja jos ei osaa päättää mitä haluaa, voi näitä yhdistellä vapaasti: http://www.gaggenau.com/FI_fi/products/modular-cooktops-overview.do )
-
En ole millään kaasu-uunilla päässyt niin tasaiseen paistotulokseen kuin sähköuunilla.
Minä olen viimeisen kymmenen vuoden aikana asentanut jo kolme kertaa kämppääni kaasulieden keittiöremontin yhteydessä ja syykin lienee selvä. Tuo sinun väittämäsi pitää sen verran paikkansa, että leivonnaisten paistaminen on helpompaa sähköuunilla, mutta kaikki tuotteet jotka vaativat pitkää kypsennysaikaa tai haudutusta onnistuvat taasen kaasulla vastaavasti huomattavasti paremmin. Kaasuliekin palaessa syntyy kosteutta joka pitää tuotteet mehevinä kun taas sähköuuni kuivaa. Siis käytännössä sama kuin vertaa sähkö ja puukiukaan antamia löylyjä. Aika harvassa on ne kaverit jotka väittävät saaneensa sähkösaunassa mielyttävämmät löylyt.
-
Jokos kaasu-uuneissa on kiertoilmasysteemiä? Itse en ole osannut himoita kaasu-uunia, ja levyiksikin suostuisin ottamaan muutaman sähköisenkin, keittiössä kun käy satunnaisesti muitakin värkkääjiä, joille sähkö on tutumpaa. Tosin moni nykysähköliesi on niin hankala, että kaasuliesi on helppokäyttöisempi.
-
Totta wanico, pataruoat kyllä helposti kuivuvat sähköuunissa, joissakin resepteissä jopa suositellaan pienen vesikipon laittoa (sähkö)uuniin seuralaiseksi...
Kiertoilmamahdollisuudesta minäkin olisin kiinnostunut, koska ajan ja energian säästämiseksi tulee kokkailtua useampi pelti kerrallaan eli omassa keittiössä tuo on ehdoton vaatimus.
-
...Kaasuliekin palaessa syntyy kosteutta joka pitää tuotteet mehevinä kun taas sähköuuni kuivaa. Siis käytännössä sama kuin vertaa sähkö ja puukiukaan antamia löylyjä. Aika harvassa on ne kaverit jotka väittävät saaneensa sähkösaunassa mielyttävämmät löylyt.
Totta puhut, avoin liekki tuo usein vesihöyryä tilaan. Puukiukaan kohdalla analogia menee vaikeaksi. Kyllähän ne puun palaessa höyrystyvät kaasut (myös vesihöyry) poistuvat tyylikkäästi hormin kautta pihalle, ei niitä saunatilaan puhalleta - ellei nyt savusaunasta puhuta. Syitä puukiukaan paremmuuteen on etsittävä muualta.
-
Juu, Ikeassahan noita. Tosin nyt nettisuvua katoessa selviä että ovat koonneet siihen eri liesiä samaan settiin, joten näytti samalta:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/categories/departments/kitchen/20812/
Joo, olet oikeassa. Olivat ilmeisesti liittäneet tuollaisen "wokki-polttimen" sähköisen liesitason kylkeen. Mutta kyllä sen pitää olla isokokoinen liesi ja pro-kamaa, ihan prestiisin takia. Tuo Ikean kaasuliesi tuo mieleen lähinnä Itä-Saksan.
Me koitettiin saada kaasuliesi asuntoyhtiöltä, mutta en tiedä mihin homma tyssäsi. Ehkä sitä ei edes harkittu ;-)
Veikkaan, että olet oikeassa. Joku as.oy:n hallituksen jäsenistä varmaankin piti sanansa ja kysyi asiaa isännöitsijätoimistolta. Ammattilaisen vastaus oli jotain tällaista: "ei siitä mitään tuu, se on älyttömän vaikeeta, melkein mahotonta".
Ehkä tuossa on paljonkin rajoitteita kaasuliedessä. Toisaalta, saahan siinä sähkölieden vieressä pitää 25l bensakanisteria ;-)
Niin saa ja saa pitää 25kg kaasuputeliakin. Meillä on muistaakseni oikein erillinen nestekaasuasetus, jossa sallitaan mm. vakituisesti asutuissa kerros-, rivari- ja ok-taloissa nestekaasun säilytys, max 25kg. Sellainen perinteinen kesämökkipullo vetää 10-11kg kaasua. Käytännössä siis sallitaan yksi puteli käyttöön ja toinen varapullo kaappiin.
Käytäntö on sitten toinen juttu. Viittaan tuohon sinunkin pyyntöösi kaasuliedestä. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan sopia lähes mitä tahansa, kunhan se ei ole laitonta. Siellä voi olla esimerkiksi pykälä, joka kieltää kategorisesti kaikkien herkästi syttyvien aineiden säilyttämisen. Joskus yhtiöjärjestykseen otetaan liitteeksi palo- ja suojeluohjeet, joissa palavien aineiden säilytys kielletään. Olen nähnyt ohjeita, joissa kielletään jopa vanhojen sanomalehtien säilyttäminen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa kiertää huhu asukas X:n aikomuksesta hankkia kaasuliesi, taloyhtiön puuhapetterit alkavat soitella ovikelloja ja kerätä kannattajia yhtiöjärjestyksen muuttamiselle... Kaupungeissa suurin ongelma on yleensä taloyhtiö. Kaverini suurin ongelma oli yli-innokas palotarkastaja. Kun kaasuliesi asennettiin kiinteästi vanhaan puiseen ok-taloon, niin tilanne oli kuin tahtoo-kieltää-byrokraatin märkä uni. Sekä palo- että rakennustarkastaja olivat aluksi sitä mieltä, että kyse ei ole kaasuhellan hankkimisesta vaan kaasuverkon rakentamisesta vanhaan, puiseen asuinrakennukseen! Siinä tarvittiin juristia puhemieheksi, ennen kuin tilanne ratkesi.
-
Kaasu kärsii varmasti turvattomasta menneisyydestään. Onnettomuuksia sattui, kun ei ollut tietoakaan nykyisistä turvalaitteista.
Tuli muutettua taloon, jossa on kaupunkikaasu ja kaasuliesi (sähköuunilla). Kaasuliedellä kokkaaminen on kerrassaan mahtavaa! Muiden kommentit kaasuliedestämme ovat olleet tyyliin: "Eikö se ole kauhean vaarallista? Kuinka te uskallatte käyttää sitä? jne jne." Tämmöisissä tapauksissa olen maininnut, että kyllä sähköhella on paljon vaarallisempi. Vuoteessa tupakoinnin jälkeen päälle jäänyt (tai eläimen päälle laittama) sähköhella on kotien suurin yksittäinen tulipalojen lähde. Kaasuhellassa ei tapahdu mitään jos nupit kääntää kaakkoon ja liekkiä ei ole.
Samoin lähes missä tahasa euroopassa, ruuan valmistus tapahtuu kaasulla. Ei se voi hirveän vaarallista olla kun miljoonat sitä päivittäin käyttävät eivätkä ole vielä räjähtäneet taivaan tuuliin.
Italiassa jopa lämmin käyttövesi kuumentuu kaasulaitteistolla, joka käynnistyy tarpeen vaatiessa.
iduktioliesi voi olla lähellä kaasun käyttökokemusta, mutta kyllä kaasu on silti kingi.
-
Juu, Ikeassahan noita. Tosin nyt nettisuvua katoessa selviä että ovat koonneet siihen eri liesiä samaan settiin, joten näytti samalta:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/categories/departments/kitchen/20812/
Minulla oli delegaatio ulkomaaneläviä vieraana, halusivat kovasti Ikeaan perjantaina. Vilkaisin samalla itse niitä liesitasoja. Aikani pällisteltyäni huomasin, että liesitason suunnittelija ei ilmeisesti valmista itse ruokaa tai ei ole nähnyt sellaista kapistusta kuin paistinpannu tai pata. Liesitason polttimot ovat niin lähellä toisiaan, että yksi kunnon paistinpannu peittää kaikki vierellään olevat polttimot. Jos lisää liesitasonsa kylkeen suuren "wokki-polttimon", niin paistinpannu peittää ainoastaan kolme poltinta. Komialta se kaasulla käyvä liesitaso varmaankin näyttää Avotakan artikkelissa, mutta ruoanlaittoon hyvin epäkäytännölllinen. Siis tämä versio.
-
Jokos kaasu-uuneissa on kiertoilmasysteemiä? Itse en ole osannut himoita kaasu-uunia, ja levyiksikin suostuisin ottamaan muutaman sähköisenkin, keittiössä kun käy satunnaisesti muitakin värkkääjiä, joille sähkö on tutumpaa. Tosin moni nykysähköliesi on niin hankala, että kaasuliesi on helppokäyttöisempi.
No-niin, piti sitten soittaa sille ystävälleni, jonka talossa näin sen upean kaasulieden. Taustaksi mainittakoon, että mies on entinen ravintoloitsija ja nykyisin elintarvikkeita valmistavan tehtaan tuotannosta vastaava johtaja. Siispä omakin keittiö on ammattilaistasoa.
Elikästä näin: ensin katsotaan miten suuri liesi tilaan mahtuu, mitä suurempi, sen parempi (siis liesi, ei mikään liesitaso). Sitten katsotaan valmistajan katalogista mikä moduulimitoitettu liesirunko mahtuisi tähän tilaan. Sen jälkeen valitaan runko täyteen moduuleita. Jokainen polttimo, uuni, lämpökaappi, mikrouuni, jne. valitaan erikseen pitkästä luettelosta. Kun liesirunko on saatu täyteen haluttuja ominaisuuksia, niin pyydetään valmistajalta tarjousta. Siitä se lähtee.
Kaverini liedessä on viisi toisistaan riittävän etäällä olevaa poltinta sekä erillinen lämpö/paistolevy kaasulla. Yksi sähköuuni ja yksi kaasu-uuni, sähköuunia voi käyttää lämpökaappina. Kaksi polttimoista on monikehäisiä, niistä saa halutessaan eri levyisiä liekkejä, jopa hyvin kapean liekin vaikkapa yhden kupin mutteripannua varten. Liesi on totta kai paksua terästä, rosteria sekä kiillotettuna että himmeäksi hiottuna. Laite on todella upean näköinen, siinä rinnalla Ikean ja Gaggenaun "siviileille" tarkoitetut tuotteet näyttävät tosiaankin DDR:n poistomyyntikamalta.
Myös kaasu-uuni on kiertoilmauuni. Lieteen saisi myös mikrouunin, joka on kuulema "eri planeetalta" kuluttajille myytäviin "Moulinexeihin ja Philipseihin" verrattuna. Kaksi magnetronia, neljä kentänhajoittajaa sekä kiertoilmaominaisuus. Kuuntelin näitä juttuja puhelimessa. Olen voinut ymmärtää jonkin asian täysin väärin, siitä anteeksipyyntö etukäteen.
Mitäs tällainen keittiön kaunotar sitten maksaa? Kaverini mukaan 3.000-4.000 eurolla saa hyvän yhdistelmän. Nämä kapineet siis kootaan yksin kappalein asiakkaan toiveiden mukaisesti. Erilaisia kombinaatioita (levyt/uunit/tasot/lämpökaapit/höyrystimet jne.) voi olla älytön määrä. Ja vehkeet tulevat Italiasta.
-
Totta puhut, avoin liekki tuo usein vesihöyryä tilaan. Puukiukaan kohdalla analogia menee vaikeaksi. Kyllähän ne puun palaessa höyrystyvät kaasut (myös vesihöyry) poistuvat tyylikkäästi hormin kautta pihalle, ei niitä saunatilaan puhalleta - ellei nyt savusaunasta puhuta. Syitä puukiukaan paremmuuteen on etsittävä muualta.
Ensin kiitos sinulle ceemies että olet onnistunut olemaan lähes vuoden kommentoimatta minun kirjoituksiani. Nyt kuitenkin taas kun tämä väistämätön tapahtui niin on pakko vastata. En siis mielestäni väittänyt saunassa palokaasujen jäävän löylytilaan, vaan että sähköllä tuotetun lämmön ja luonnollisella palamisella tuotetun lämmön ero on siinä että sähköllä tuotettu lämpö kuivattaa ja luonnollisella palmisella tuotettu lämpö pitää tilan luonnollista kosteutta paremmin sisällä.
Mutta nyt takaisin otsikon aiheeseen. Neljä edellistä kommenttisi sisältyvät kaikki väittämiä joiden paikkansapitävyys on vähintäänkin kiistanalaista. Siksi on pakko laittaa muutama vastaargumentti etteivät ne jää tänne elämään muka totuuksina. Olen itse asentanut kolmen eri remontin yhteydessä kolmessa eri taloyhtiössä kaasulieden. Olen joka kerta ilmoittanut hallitukselle mitä olen tekemässä, eikä kertaakaan paikalla ole liitoksien laillisuutta käynyt tarkistamassa palotarkastaja tai taloyhtiön edustaja. Kaasupullo kaappi ei myöskään vaadi minkäänlaista turvaovea, vaan paikan pitää olla mielummin alakautta tuulettuva koska nestekaasu on ilmaa raskaampaa. Nestekaasu on myös käytössä hyvin turvallista koska se on uskomuksista poiketen hyvin huonosti syttyvää. En myöskään ole käytännössä törmännyt tilanteeseen jossa asunnon ulkopuolelle sijoitettavien pullojen asentamisen yhteydessä paikalla olisi käynyt joku "renkaanpotkija". Ainoa ero on ettei kumiletkulla saa tehdä seinien läpivientejä ja jos järjestelmään tulee jakoja useammalle laitteelle on liitosten oltava koeponnistettuja (hyväksyttyjä). Järjestelmään tulevat kovat osat siis teetetään ja leimataan alan liikkeessä. Tämän jälkeen ne on mahdollista asentaa kohteessa ilman eri hyväksyntää.
On myös kornia laittaa Ikea ja gaggenau samaan kastiin kun laitteiden hintaerot ovat viis viiva kymmenkertaiset. Itselläni ei ole koskaan ollut kuudenkympin moduuliin sopivaa liesitasoa, mutta luulen että silläkin kotikokki pärjää mainiosti (aina se vastaavan kokoisen sähkölieden hakkaa). Kun kotikokki wokkaa tehopolttimella on toiminta sen verran intensiivistä että tuskin hänellä on samaan aikaan kolme muuta poltinta käytössä. Ja vaikka jollain muulla levyllä olisikin tavaraa niin kaasuliekki ei ole kovin nirso sille että pannu tai kattila pitäisi olla keskellä.
-
Kaasu on (tai olisi) tosiaan mahtavuutta.
Kaasussa tosin se liekkipylpyrä on usein sen verran leveä, että lämmittää pientä mokkapannua reunoilta tai jopa vähän niiden ulkopuolelta. Ei haittaa jos kahvat ja namiskat kestää kuumuutta, mutta en tiedä voisko jollain pannumallilla ne vähän kärähtää.
Varmaan juuri tästä syystä perinteisen mutteripannun kahvakiinnitys on vain yläpäässä. Ne on oletettavasti alkujaan suunniteltu kaasuliesi käyttöön jo senkin takia että sähköliedellä on vaikeaa saada sellainen syöksypaine aikaan jonka mutteripannu vaatii toimiakseen optimaalisti. Vastaavaa muotoilua löytyy myös muista klassisista ruoanvalmistus astioista jotka on tehty niissä maissa joissa kaasu on yleisempi.
-
Isäni pohti aikoinaan että sähkösauna on ilkeä säteilylämmön takia. Epäilen teoriaa, koska ir-putken alla on ok olo. Ionisoituma oli toinen reoria, epäilen sitäkin, koskapa sähkösaunan kun kunnolla suihkulla kastelee, on se ok, ja kun sauna on kuivunut, olo huononee, mutta uudella suihkutuksella taas saunotaan.
-
Ensin kiitos sinulle ceemies että olet onnistunut olemaan lähes vuoden kommentoimatta minun kirjoituksiani.
Kiitos kiitoksista, mutta kyllä kyse on silkasta sattumasta. En tunnistanut nimimerkkiäsi, enkä muutenkaan pidä tällaista palstakirjoittelua minkään sortin henkilökohtaisten suhteiden foorumina. Sellaisia asioita hoidan mieluiten elävässä elämässä.
En siis mielestäni väittänyt saunassa palokaasujen jäävän löylytilaan...
Ei, et väittänyt. Sen sijaan esitit analogian paistista kaasu-uunissa (vrt. sähköuuni) ja ihmisestä puusaunassa (vrt. sähkösauna). Kerroit miten kaasuliekki kehittää kosteutta ja pitää paistin mehukkaana. Tähän totesin, että analogia ontuu, koska saunan kiukaassa palavan liekin kehittämä kosteus häipyy savupiipusta pihalle. Se ei siis tule saunaan kostuttamaan saunojaa.
Olet varmaankin oikeassa, kyllähän puukiukaita yleisesti arvostetaan. Mutta jostain syystä puet ajatuksesi hassusti sanoiksi:
...sähköllä tuotetun lämmön ja luonnollisella palamisella tuotetun lämmön ero on siinä että sähköllä tuotettu lämpö kuivattaa ja luonnollisella palmisella tuotettu lämpö pitää tilan luonnollista kosteutta paremmin sisällä.
Jos tuon väittämäsi lukee kirjaimellisesti, niin sehän on aivan absurdi. En usko, että tällaista tarkoitat, kyse on luultavimmin ajatusten muotoilusta. Akallio jo kommentoi asiaa fiksummin, kuin minä osaisin tehdä, joten ei tästä enempää.
Olen itse asentanut kolmen eri remontin yhteydessä kolmessa eri taloyhtiössä kaasulieden. Olen joka kerta ilmoittanut hallitukselle mitä olen tekemässä, eikä kertaakaan paikalla ole liitoksien laillisuutta käynyt tarkistamassa palotarkastaja tai taloyhtiön edustaja.
Palotarkastus ja rakennustarkastus ovat kunnan vastuulla. Suuret kunnat eivät ehdi hoitaa edes lakimääräisiä tarkastuksia, ne keskittyvät resurssien puutteessa "isoihin asioihin". Siis kohteisiin, joissa on suuri vaaran mahdollisuus ja joissa on paljon ihmisiä. Pienissä kunnissa näillä virkamiehillä on paljon aikaa, jopa niin paljon, että voivat käyttää runsaasti aikaa jonkin yksittäisen asian tonkimiseen. Itse asiassa kirjoitin näin: "Kaverini suurin ongelma oli yli-innokas palotarkastaja". Väitän edelleenkin, että pienessä kunnassa voi joutua yli-innokkaan palotarkastajan "uhriksi". Eikä kommentti "ei wanicoltakaan kysytty mitään" auta silloin lainkaan. Pienissä kunnissa on lisäksi erilaisia varallisuus-, ideologia- ja statusmerkityksiä, jotka vaikuttavat henkilöiden "innokkuuteen".
Taloyhtiöiden kohdalla sinulla on käynyt hyvä onni. Olet muuttanut taloyhtiöihin, joissa hallitus on täysin kuutamolla omista vastuistaan. Olet voinut vaivattomasti siirtyä kaasun käyttäjäksi. Esimerkiksi OskuK:n tapauksessa hallitus ymmärsi (tai aavisti) vastuunsa ja ratkaisi ongelmansa vaikenemalla asian kuoliaaksi.
Kaasupullo kaappi ei myöskään vaadi minkäänlaista turvaovea, vaan paikan pitää olla mielummin alakautta tuulettuva koska nestekaasu on ilmaa raskaampaa.
Ei vaadi, kuten kirjoitin: "Meillä on muistaakseni oikein erillinen nestekaasuasetus, jossa sallitaan mm. vakituisesti asutuissa kerros-, rivari- ja ok-taloissa nestekaasun säilytys, max 25kg. Sellainen perinteinen kesämökkipullo vetää 10-11kg kaasua. Käytännössä siis sallitaan yksi puteli käyttöön ja toinen varapullo kaappiin."
En myöskään ole käytännössä törmännyt tilanteeseen jossa asunnon ulkopuolelle sijoitettavien pullojen asentamisen yhteydessä paikalla olisi käynyt joku "renkaanpotkija".
Sinulla voi olla laajakin kokemus asiasta, Olet ehkä asentanut kaasuja satoihin pientaloihin kymmenien eri kuntien (=eri palotarkastajien ja eri rakennustarkastajien) alueella. Minulla ei tällaista kokemusta ole. Kirjoitin ainoastaan ystäväni hankalasta kaasulieden hankkimisprojektista ja vaikeuksista "renkaanpotkijoiden kanssa" kanssa.
On myös kornia laittaa Ikea ja gaggenau samaan kastiin kun laitteiden hintaerot ovat viis viiva kymmenkertaiset.
Kyllä, sellainen olisi kornia. Siksi en niin tehnytkään. Kun kyselin kaksitoimisten kotiläyttöön tarkoitettujen sähkö/kaasu-levyjen perään, niin OskuK kertoi nähneensä Ikeassa tällaisia yhdistelmiä, heitti perään linkin sivuille. Sitten jiitee linkkasi ystävällisesti Gaggenaun sivuille ja kertoi sieltäkin löytyvän modulaarisia ratkaisuja. Näin meillä oli näppärästi kotikäyttöön myytävien liesitasojen tarjonta haarukoituna, halvasta kalliiseen.
Myöhemmin kirjoitin, että mielestäni iso pro-liesi on niin upean näköinen, että "Laite on todella upean näköinen, siinä rinnalla Ikean ja Gaggenaun "siviileille" tarkoitetut tuotteet näyttävät tosiaankin DDR:n poistomyyntikamalta."
Kommentti on provosoiva, mutta seison sen takana vieläkin. Miten tällainen voi herättää kummastusta tällä saitilla? Kaikki tuntevat espressomaailmassa halvat "siviilikeittimet", kalliit "siviilikeittimet" ja sitten erilaiset uber-mageet pro- ja prosumer laitteet. Ei kai ole niin kummallista, että liesissäkin on näin. Eikä siinä mitään Ikea=Gaggenau rinnastusta tapahtunut.
Itselläni ei ole koskaan ollut kuudenkympin moduuliin sopivaa liesitasoa, mutta luulen että silläkin kotikokki pärjää mainiosti
Jokainen kotikokki varmaan tietää omat tarpeensa, en puutu siihen. Itselläni on 60 senttinen liesi (oikeilla teräslevyillä, tietenkin) ja ahdas se on. Jos siihen tökkää kaksi paistinpannua 32cm, niin mihin laitetaan se 4-5 litrainen kattila? Jees, ei mihinkään.
-
Minä vähän epäilen, että lämpö eli hiukkasten värähtely ei tiedä mistä se on peräisin...
Joo, myönnetään että sauna vertaus ei oikein tähän kuulijakuntaan uponnut, koska se vei ajatukset sivuraiteelle. Mutta kuten Oskun isän nahka meille kertoi saa sähkösaunassa turvautua aika radikaaleihin temppuihin ennen kuin olo siellä jäljittelee iholla ja hengityksessä puukiukaan fiilistä. Samoin käyttäytyvät myös monet vaaleat parkettilaadut, ne alkavat halkeilla ja pinta säleitä saattaa irrota rungosta huomattavasti yleisemmin sähkö ja lattialämmityksen kanssa kuin vesikiertoisilla lämmitysmenetelmillä. Mutta koska tuo sähkösauna vertaus ei toiminut, niin koitetaan toisella esimerkillä: grillaus suoralla säteilylämmöllä tai kosketuslämmöllä tuottaa aina mehvämmän lopputuloksen elävällä liekillä kuin sähkövastuksella. Eikä kukaan käy kuiskaamassa sille pihville että nyt sinun kuuluu kuivua kun tuolla parilan alla ei ole tulta vaan sähkövastus....
-
Taloyhtiöiden kohdalla sinulla on käynyt hyvä onni. Olet muuttanut taloyhtiöihin, joissa hallitus on täysin kuutamolla omista vastuistaan. Olet voinut vaivattomasti siirtyä kaasun käyttäjäksi. Esimerkiksi OskuK:n tapauksessa hallitus ymmärsi (tai aavisti) vastuunsa ja ratkaisi ongelmansa vaikenemalla asian kuoliaaksi.
Sinulla voi olla laajakin kokemus asiasta, Olet ehkä asentanut kaasuja satoihin pientaloihin kymmenien eri kuntien (=eri palotarkastajien ja eri rakennustarkastajien) alueella. Minulla ei tällaista kokemusta ole. Kirjoitin ainoastaan ystäväni hankalasta kaasulieden hankkimisprojektista ja vaikeuksista "renkaanpotkijoiden kanssa" kanssa.
Ehkä sinun Ceemies kannattaisi tehdä soittokierros alan yrityksiin ennen kuin kirjoittelet tänne päättömyyksiä muka yleisenä alalla vallitsevana totuutena. En usko muuttaneeni monesti peräkkäin taloyhtiöön jossa hallitukset ovat yhtä pahasti kuutamolla kuin sinä paikkansa pitämättömine väitteinesi. Tapaus OskuK olisi voinut aivan kaikessa rauhassa asentaa itselleen kaasulieden sen jälkeen kun on ilmoittanut asiasta niin kuin nykyremonteissa kuuluu. Se että sinun kaverillasi Savukoskella ei mennyt kaikki ihan putkeen ei tarkoita että se olisi alalla yleisesti vallitseva käytäntö.
-
Ehkä sinun Ceemies kannattaisi tehdä soittokierros alan yrityksiin ennen kuin kirjoittelet tänne päättömyyksiä muka yleisenä alalla vallitsevana totuutena. En usko muuttaneeni monesti peräkkäin taloyhtiöön jossa hallitukset ovat yhtä pahasti kuutamolla kuin sinä paikkansa pitämättömine väitteinesi. Tapaus OskuK olisi voinut aivan kaikessa rauhassa asentaa itselleen kaasulieden sen jälkeen kun on ilmoittanut asiasta niin kuin nykyremonteissa kuuluu.
No-niin, pannaanpas nyt vähän jäitä hattuun.
Olen muutaman kerran sanonut, että nestekaasuasetus sallii nestekaasun käytön myös kerrostalotiloissa. Joten ei kai tästä tarvitse vääntää tämän enempää?
Olen myös kertonut, miten taloyhtiöissä sekä yhtiöjärjestys että uusi asunto-osakeyhtiölaki menevät tavallaan nestekaasuasetuksen ”ylitse” ja voivat johtaa yllättäviin hankaluuksiin. Otetaan nyt tuo as.oy-laki ensiksi, kun siinä näkyy olleen eniten esson baarin totuuksia:
Me kaikki kahvin ystävät seuraamme tietenkin aktiivisesti lakien valmistelua ministeriöissä ja tiedämme, että uusi as.oy-laki jaottelee erikseen kunnostustyöt ja muutostyöt. Lain valmistelussa haluttiin erityisesti ero näiden kahden välille. Puhekielellä voidaan sanoa, että kunnostustyöt ovat niitä tavallisia ”remontteja”. Muutostyöt tarkoittavat huoneistoon, sen LVI-tekniikkaan ym. tehtäviä muutoksia. Siis tehdään jotakin eri tavalla, kuin alun perin on tehty ja suunniteltu. Tämä rajanveto on vielä epäselvää, mutta suomalaisen luonteen tuntien voimme odotella ensimmäistä riitaa, joka etenee KKO:een asti.
Asunnon omistajalle ero näkyy ensimmäiseksi ilmoitusmenettelyssä. Kunnostustöistä pitää ilmoittaa taloyhtiön hallitukselle. Muutostöihin on saatava lupa taloyhtiön hallitukselta. Muutostöissä hallitus voi lisäksi asettaa erilaisia ehtoja (esim. paloturvallisuuden suhteen) ja vaatia työlle ulkopuolisen valvojan. On selvää, että osakas maksaa itse tämän valvojan kustannukset. Sellainen ohje, jossa neuvotaan tekemään ilmoitus taloyhtiölle ja kantamaan sitten vain kaasuliesi sisään, ei ole lain mukainen ja pitää sisällään merkittäviä riskejä. Hallitus päättää itse mikä työ on kunnostustyötä ja mikä muutostyötä. Tällä hetkellä tuntuu olevan sellainen suunta (Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto), että hyvin suuri osa töistä halutaan haalia ilmoitus- ja erityisesti lupamenettelyn piiriin. Pelkästään vanhan sähkölieden vaihtaminen uuteen sähkölieteen on ilmoitusmenettelyn mukaista työtä. Missä tilanteessa se on ”muutostyötä”, jää arvattavaksi.
As.oy:n hallituksen kannalta on kiusallista, että hallituksen jäsenille syntyy potentiaalinen korvausvastuu, jos mokia tulee. Tokihan muutostyön tehnyt osakas on ensisijaisesti vastuussa vahingosta, mutta myös hallituksen jäsenet ovat vastuussa henkilökohtaisesti. Hallituksen on todistettava hoitaneensa valvontavastuunsa hyvin, tällöin helpoin tapa on pyytää etukäteen paikalle ulkopuolinen tarkastaja. Kuutamolla taloyhtiöiden hallitukset ovat siksi, että hyvin suuri osa jäsenistä ei tiedä omista vastuistaan yhtään mitään. Eivät siis ymmärrä, miten vaikeassa (ja vaarallisessa) tehtävässä ovat. Mikäli hallitus ei ole varma asiastaan, niin mielekkääksi vaihtoehdoksi tulee osakkaan kyselyn vaikeneminen kuoliaaksi, kuten epäilen OskuK:n tapauksessa tapahtuneen.
Oma lukunsa on yhtiöjärjestys. Se on osakkaiden sopimus, jossa voidaan sopia sitovasti lähes mitä tahansa. Helsingistä löytyy taloyhtiöitä, joissa on erikseen kielletty palavien aineiden säilytys as.oy:n tiloissa. Tämä määräys voittaa nestekaasuasetuksen lupaamat 25 kg nestekaasua. Tällaisessa taloyhtiössä sallittu määrä on 0 kg nestekaasua. On myös taloyhtiöitä, joissa osa asunnon varustelusta on kirjattu osittain yhtiöjärjestykseen, esim. tyyliin: ”… n kpl huoneistoja, joista jokaiseen kuuluu keittiö tai keittokomero, jossa on sähköliesi”. Tällaiseen taloon tulee kaasuliesi ainoastaan yhtiöjärjestystä muuttamalla. Onnea matkaan sen projektin kanssa.
Jos asiat ovat epäselviä tai ilmassa alkaa olla "erimielisyyden" aihetta taloyhtiön kanssa, niin kannattaa turvautua alan tuntevaan juristiin. Soittokierros lamppu- ja liesikauppoihin tai muihin ”alan yrityksiin” ei aina ole paras tapa. OskuK:n tapa kysyä asiaa etukäteen taloyhtiöltä on oikea marssijärjestys. Taloyhtiön on nykyisen lainsäädännön mukaan annettava vastuksensa n. kuukauden sisällä. Kuoliaaksi vaikeneminen ei ole enää vaihtoehto.
Se että sinun kaverillasi Savukoskella ei mennyt kaikki ihan putkeen ei tarkoita että se olisi alalla yleisesti vallitseva käytäntö.
Ah, tunnistit naapurisi?
-
Tuli sitten käytyä Ikeassa, kasutasot ja -liedet tuli ihmeteltyä taas. Aika monet olivat melko omituisia; se taso mihin pannu laitetaan on vain siinä polttimen päällä, ja ilmeisen tarkkana saa olla liikuttaessa, ettei kaada kokkausvehjettään. Mutta aika kiva leveä kaasuliesi säjköuunilla oli tarjolla myös. Tämän jälkeen, luonnollisesti, tuli katseltua netistä kaasuliesiä kolmeen yöllä. Nyt onkin hieman hapero olo. Eikä liettä tullut edes valittua.
Liesistä kevyesti pannuihin; onko jollakulla hiiliteräspaistinpannua? Ajattelin moisen hommata, vaikka tuskin on pelkoa että Salosta löytyypi. On täällä kaapissa kaksi...hmm, kolme valurautaistakin, mutta ajattelin noiden teflonien tilalle, joita naisväki käyttää -ja itsekin joskus, kun turhaudun paistinpottujen kanssa valuradalla...
Porukka kun muuten marisee aika usein hinnoista kaupoissa, tyyliin "ihan sama tavara mutta eri hintainen eri paikoissa ja kaupungeissa, kaupoissa ja maissa! Väärin, haluamme vapauden ja kommunistisen hintasääntelyn!"
-Niin, tulipa tuosta mieleen tämä Ikea -on vähän eroja samalla kaupalla hinnoissa, malliksi sama tuote, kaasuliesi/sähköuuni Suomessa: 1195e ja kas, Hollannissa 799e. Eikä harmita yhtään ;-)
Vielä on muuten taloyhtiönkin kanta kartoittamatta ;-)
-
Liesistä kevyesti pannuihin; onko jollakulla hiiliteräspaistinpannua? Ajattelin moisen hommata, vaikka tuskin on pelkoa että Salosta löytyypi. On täällä kaapissa kaksi...hmm, kolme valurautaistakin, mutta ajattelin noiden teflonien tilalle, joita naisväki käyttää -ja itsekin joskus, kun turhaudun paistinpottujen kanssa valuradalla...
Hiiliteräspannu - siis sellaisesta tavallisesta, ruostuvasta teräksestä tehtykö? Oletko joskus kokeillut sellaista ja hyväksi havainnut?
Olen ymmärtänyt, että muovipannuja (teflon) halutaan käyttää juuri sen takia, että niihin ei ruoka tartu. Minulla on muutama sellainen ja käytän niitä lähinnä "lämmittämiseen", en ole koskaan oppinut paistamaan niillä mitään. Enemmänkin se touhuni on "paistinpannulla keittämistä". Olen olettanut syynä olevan muovipinnan liika tiiviys ja sileys. Kas, kun "oikean" paistinpannun (valurauta) pinta on suurennuslasilla katsottuna hyvin kruhmuinen, pinta-ala on hyvin suuri. Sellaisella osaan paistaa.
Sitten on nämä rosteripannut, joissa kaikki hirttää kiinni. Scanpan-niminen kapistus on jonkin sortin hybridi. Sanon sitä kotona metalliseksi teflonpannuksi. Se on kestävä ja sitä saa rauhassa kolhia ja skrabata. Mutta, mutta: se on non-stick ainoastaan matalissa lämpötiloissa, korkeissä lämmöissä ruoka hirttää kiinni samalla tavalla kuin rosteripannuissa. Mutta tulos on joka tapauksessa enemmän "paistetun" tuntuinen, kuin muovipannulla.
Wokkini on hiiliterästä ja sitä olen käyttänyt paljonkin. Sen käyttäytyminen on aika skitsoa. Sopivasti öljyttynä se toimii joskus hyvinkin. Mutta jos haluaa pihdata rasvaa ja samalla heittää pannuun jotain tärkkelystä (fried noodles), niin kiinnihän hirttää. Tämän takia aprikoin sinun tarvettasi käyttää hiiliteräspannua perunoiden paistamiseen...
Mutta jotain noituutta niissä hiiliteräspannuissa on, ehkä voit kertoa aiheesta lisää? Kysyn vakavissani. Noituudella tarkoitan yhtä kantakuppilaani, jossa otan yleensä stroganofia. Annos tehdään tilauskohtaisesti hiiliteräspannussa. Pannussa paistetaan ensin sisäfilekuutiot ja herkkusienet, sitten sekaan liberaalisti vehnäjauhoja, sitten smetanaa ja taas vehnäjauhoja ja smetanaa ja vehnäjauhoja ja... Eikä sitä vehnäjauhoa ripotella sievästi pikkurilli pystyssä vaan sitä huidellaan sekaan lusikalla kasoina. Kotona tuo olisi varma konsti polttaa pannu karrelle ja ruoka pilalle - mutta jostain syystä ko. ravintolassa ei noin tapahdu. Outoa.
-
Täällä (http://www.eiring.fi/suomea.php?s=1314883040831) on juttua hiiliteräspannusta. Itseänikin on poltellut ajatus hankkia tuollainen koekäyttöön.
-
... on muuten taas vietetty vuorokausi kaasulisesiviidakossa ;-)
Jos löytää kivan leveyden, ei löydä sopivaa syvyyttä tai korkeutta, tai päinvastoin. Jos löytää kivan tasokoostumuksen, on uuni turhan iso,
jos löytää tuplauunisen, on hinta iso. Jos löytää sopuhintaisen, on uunikin kaasu. Jos mikään ei mätä, on värkki tarkoitettu maakaasulle. Jos taas tuntuu mukavalta, löytyy vain haukkuja merkille. Jos löytyy täkäläisittäin tunnettu merkki, on se ainakin huono halpis, ja jos löytää hasuun merkin, kuin Aku-Ankasta, on se laadukas ja vain 6x liian kallis.
...ajattelematta vielä yhtään polttimien kokoja, sijoittelua tai määrää...tai uunin automatiikoita tai grillin olemusta
Jos löytää kivan hinnan, ei lähetetä Suomeen. Jos lähettää Suomeen, on rahti 350e.
-
Liesi tilattu, tosin harmillisesti 3 päivää tarjousajan jälkeen. ;-)
-
Mulle ei kyllä oikein selvinnyt, että mitä etua hiiliteräksestä on valurautaan nähden. Paitsi että se on kevyempää.
-
Jos löytää kivan hinnan, ei lähetetä Suomeen. Jos lähettää Suomeen, on rahti 350e.
Oho ... tilattiin Saksasta induktioliesi, ja sen rahti oli halvempi, kuin Riihimäeltä Hesaan olisi ollut ... :o
Nopsasti tuli perille, turhankin aikaisin keskelle työmaata ;D
-
Oho ... tilattiin Saksasta induktioliesi, ja sen rahti oli halvempi, kuin Riihimäeltä Hesaan olisi ollut ... :o
Nopsasti tuli perille, turhankin aikaisin keskelle työmaata ;D
Katsotaan nyt mikä on vauhti, tässä hintapolitiikassa nyt vielä riittää että liesi on halvempi kuin Ikean haukuttu Whirlpool.
Oliskos Sakasssa ollut hyviä kasuliesikauppoja? Itse en oikein löytänyt.
Joka tapauksessa Lofran tehtaalta näytettin tälle kaupalle vihreää valoa, mikä tosin ei hurskaaksi tee ;-)
-
Oliskos Sakasssa ollut hyviä kasuliesikauppoja? Itse en oikein löytänyt.
En osaa sanoa kaasuliesistä, tilasimme Smegin induktiolieden, ja Smegillähän on paljon kaasuliesimallejakin. Hinnasta en kyllä osaa sanoa mitään, mutta induktiolieden osalta hintaero oli aika huima Suomen hintoihin nähden, vaikka suomalainenkin kodinkoneliike antoi hyvän tarjouksen.
-
Lliesi tuli Italiasta tänään. Tanskalainen rekkakuski kysyi mitä ihmettä laatikossa on... ja lisäksi: onko trukkia? Hänellä ei olut piitkässä rekassaan peränostinta. Rahtikirjassa seisoi 200kg ja kuski ojensi lootaa (http://vesakuusava.com/muuta/salonkatu/P8011178.jpg) mulle syliin ;-) Onneksi ei painanut edes sataa kiloa.
-
Tuosta hiiliteräspannusta.
Taka-ajatus siinähän on se että kun sitä on käyttänyt tarpeeksi kauan se paistopinta muuttuu "tavallisesta" metallisesta patinoituneeksi non-stickiksi.
Suurin osa ravintoloista käyttää juurikin hiiliterästä tuon non-stick ominaisuuden takia. Pannun käyttö ei eroa kauheasti tavallisesta valurautapannusta, eli ei saa missään nimessä käyttää tiskiainetta mutta tätä pannua ei mielellään saa kauheasti jynssätäkkään. Silloin tällöin pitää paistaa merisuolaa jolloin ylimmääräiset maut poistuvat pinnasta.Muilta osin pesu siis suoritetaan heti paistamisen jälkeen valuttamalla kuumaa vettä ja raaputtamalla paistolastalla mahd paistojätteet.
Taisin maksaa omastani n 25 euroa joten kauhean iso investointi tuo ei ole
-
Ohessa infoa siitä mihin tarttumattomuus perustuu ja miten saada tarttumaton pinta pannuun.
http://sherylcanter.com/wordpress/2010/01/a-science-based-technique-for-seasoning-cast-iron/ (http://sherylcanter.com/wordpress/2010/01/a-science-based-technique-for-seasoning-cast-iron/)
Oli mukava löytää artikkeli, jossa perustellaan tieteellä mihin homma perustuu, kun suurin osa aiheeseen liittyvistä linkeistä sisältää woodoo-ohjeita. ("Laita pannu öljyyn, uhraa lammas täydenkuun aikaan, sammuta liesi. Nyt sinulla on hyvä pinta")
Pahus vieköön kun en tajunnut sitruunamarinoidun kanan olevan huono idea pannun pinnalle....
Kyllä hiiriteräspannulla kanasta tulee eri (paremman) makuinen kuin teflonilla.
-
Ohjehan koskee nimenomaan valurautapannun käsittelyä. Nyt tarjotaan "oikeana" öljynä pellavansiemenöljyä. Aiemmin on ehdoteltu suolatonta sian ihraa ja milloin mitäkin. Eikä tuo pellavaöljyn autuus ole mitenkään sen "tieteellisemmin" tuossa artikkelissa esitetty. Olen itse olettanut, että valurauta huokoisena materiaalina saturoi itsensä sillä rasvalla, mitä paistaessa käytetään. Siten se "rasvapoltossa" käytettävä öljy on vain osa mustan pannun sisäänajoa ja käyttöä. Asian huomaa käytössä. Musta pannu paranee joka käytön jälkeen. Joskus se kannattaa skrabata puhtaaksi ja rasvapolttaa uudestaan - ja niin alkaa uusi sykli. Näinhän tuo rouvakin oli artikkelissaan tehnyt. Hänen vanha pannunsa oli sekä kulunut että pinttynyt.
Peltipannun (hiiliteräs) rasvapolttoon sopivat varmaankin samat periaatteet, kuin valurautapannuun, vaikka materiaali ei niin huokoista olekaan. Ja mitä siihen kanaan tulee, niin eihän muovipannulla voi paistaa, sillä voi vain "kypsentää".
-
Oli tuon (tai toisen samaa aihetta sivuavan) kommenttiosiossa pohdintaa siitä miksi pellavaöljy. En muista tarkasti, mutta jotenkin liittyi alhaiseen savuamispisteeseen, joka liittyi epästabiliuteen ja sitä kautta nämä hajoamistuotteet reagoivat raudan (tai mustan ruosteen) kanssa.
-
Hitaasti mutta epävarmasti: "Tää liesi alkaa hiukan jo kypsyttää!"
-
Hitaasti mutta epävarmasti: "Tää liesi alkaa hiukan jo kypsyttää!" (http://vesakuusava.com/muuta/salonkatu/P8201489.jpg)
Onnea hienolle liedelle! Onko se kaupunki vai pullokaasulla?
Mitä tuohon sähköliitäntään lieden yläpuolella on tulossa?
-
Onnea hienolle liedelle! Onko se kaupunki vai pullokaasulla?
Tuon saa kytkettyä kumpaankin, suuttimet tulivat kummallekin.
Meidän tapauksessamme kanniskellaan lasikuitupulloja...
Mitä tuohon sähköliitäntään lieden yläpuolella on tulossa?
Siitä jaetaan piuhat ylös liesituulettimele ja vasemmalle tiskipöydän valolle.
-
Tuon saa kytkettyä kumpaankin, suuttimet tulivat kummallekin.
Meidän tapauksessamme kanniskellaan lasikuitupulloja...
Siitä jaetaan piuhat ylös liesituulettimele ja vasemmalle tiskipöydän valolle.
Jos saa huudella vinkkejä "naapuripöydästä" , niin järjestä siihen pullokaappiin alakautta riittävä tuuletus ja liesituuletin vähintään 10 cm korkeammalle kuin sähköliedellä.
-
Jos saa huudella vinkkejä "naapuripöydästä" , niin järjestä siihen pullokaappiin alakautta riittävä tuuletus ja liesituuletin vähintään 10 cm korkeammalle kuin sähköliedellä.
Tuskin mun tarvitsee siihen panostaa, kun pakollinen asentaja-ammattimies tietänee nuo tuuletusmääräykset; alhaalle ja ylös aukot ja liesituuletin 60cm korkeuteen pinnasta. Pullokaappiin tulee kaasuhälytin, mutta se ei toki haista sitten kovinkaan hyvin lieden mahd. vuotoja...ajattelinkin sijoittaa sen alatuuletusaukon liki.
--------------
Edith: Katselin Teboilin ja Nesteen asiaa koskevaa aineistoa, niin näköjään tuota ei katsotakaan kiinteäksi asennukseksi, joiten saisin tehdä sen itse, mutta asentaja tulee joka tapauksessa, saa asentaa lieteen oikeat suuttimet samalla ja katsoa tiiviydet. Parempi niin.
-
Mä uskoisin, ettei siihen pullokaappiin ole mitään virallisia määräyksiä reikien koolle ja sijainnille. Puhutaan vaan riittävästä tuuletuksesta. Ja laiska asentaja tekee mielestään riittävän tuuletuksen. Minäkin sain vasta kolmannella kerralla rakennettua sellaisen kaapin jossa kaasu ei oikeasti haise. Enkä mä tarkoita mitään paloturvallisuus juttuja, vaan "nenämukavuutta".
Tukesin esitekin kertoo kaasun olevan helposti syttyvää, minä taas olen kuullut isoilta pojilta ettei se todellakaan syty kuin tietyllä hyvin tarkalla seossuhteella.
Sama juttu sen liesituulettimen kanssa, ohje sanoo väh. 60cm mutta käytännössä se voi olla aina tiellä kun haluaa kurkata mitä kattilaan kuuluu. Tai oreganot lähtee leijumaan ylöspäin kun niitä yrittää ripotella ruoan pintaan. Kolmas ja hankalin haitta on että tuuletin pitää muistaa aina sulkea kun haluaa viihdyttää ruokavieraita liekityksellä jos se on asennettu vähänkin liian alas. Ylärajaahan sillä ei ole, se voi vaikka olla yli metrin työtason yläpuolella.
-
Juu, hyviä vinkkejä. Täyty panostaa tuohon tuulettimen passaamisen etukäteen, vaikka kepin tai pahvin kanssa. Tutkailin tuota asennus- ja käyttöohjettakin (http://www.lofra.com/sites/default/files/manuali/manualeIT.zip); 65cm se olikin, eikä pullolootan aukoista puhuta oikein mitään, mutta liedelle annettiin alatuuletusaukolle mittaa.
-
--------------
Edith: Katselin Teboilin ja Nesteen asiaa koskevaa aineistoa, niin näköjään tuota ei katsotakaan kiinteäksi asennukseksi, joiten saisin tehdä sen itse, mutta asentaja tulee joka tapauksessa, saa asentaa lieteen oikeat suuttimet samalla ja katsoa tiiviydet. Parempi niin.
Eli sulla tulee se pullo tiskialtaan oikealle puolelle? Vasemmalla se olisi jo ollut kiinteä asennus. Oviin ja runkoon ylös mä en ole koskaan tehnyt reikiä, koska minusta kaappi saa riittävästi korvausilmaa rungon ja oven välistä. Vanhassa kämpässä kolme 30 mm reikää pohja levyssä ei riittänyt poistamaan kaasun hajua. Nykyisin multa puuttuu pohjalevystä saman verran kuin annetaan tuuletustilaa rakenteisiin upotettavalle sähköuunille tai jääkaappipakastimelle.
-
Oikealle tuli, kolme 7cm reikää tuli ylös ja toiset kolme alas, tuohon lieden ja kaapin väliseen rakoon tosin. Asentaja puuhasi siinä letkun ja reikien kanssa, ja minä samalla kahlasin ohjevihkosesta oikeita suuttimia: ei se ollutkaan niin yksinkertaista kuin kuvittelin, mutta oikeat suuttimet löytyivät lopulta loogisesti taulukosta. Asentaja jätti vielä kaasuvuotosprayn niin pääsen katselemaan tilannetta tarvittaessa.
Nyt on liesi tulilla ja liesi-imurikin toimii: kyllä kelepaa! Imuri on aivan ala-arvoine rempula, mutta otimme halvan tähän saumaan. 79cm tuli korkeudeksi häkkyrälle. En tosin ole kuin kaalimosoa kattilasa koemielessä lämmyttänyt...ja uunista koekäristänyt maalinkäryt pois...
Kaakelikaveri sanoi, että taitaa irrottaa tuosta aukon yläpuolisen vinon palan. En sanonut mitään, kärvistelköön, mutta minusta pinta on just passelin elävä. Uskokaa vaan ;-)
Noista aukoista, mullahan on ne reijät siis sokkelin yläpuolella sivulle. Jos kaasua valuu sokkeliin, nin se voisikin olla vaarallista kertymää. Täytyypä miettiä reikiä siitä sivulle myös...
-
Kaakelikaveri sanoi, että taitaa irrottaa tuosta aukon yläpuolisen vinon palan. En sanonut mitään, kärvistelköön, mutta minusta pinta on just passelin elävä. Uskokaa vaan ;-)
Kyllä minäkin kuvan perusteella sen laatan vaihtaisin, luonnossa varjo tuskin on noin paha. Luulin sun vanhasta viestistä, että otat tuosta rasiasta virrat liesituulettimelle ja ajattelin että voi ei vaikken kirjoittanutkaan mitään. Pelkäsin jo että siihen tulee joku ruma pintaveto.
Noista aukoista, mullahan on ne reijät siis sokkelin yläpuolella sivulle. Jos kaasua valuu sokkeliin, nin se voisikin olla vaarallista kertymää. Täytyypä miettiä reikiä siitä sivulle myös...
Onko sulla tuossa allaskaapin ja pullokaapin välissä runko? Jos ei, niin silloinhan kaasu pääsee sinne tiskarin alle ja sieltä huoneilmaan jos tiskarin letkut on vedetty sokkelin kautta.
Eli ei mitään hätää, kaasun haistaa aina 10 kertaa aikaisemmin ennen kun seos on niin tuhtia että se edes teoriassa voisi syttyä. Muistaakseni bensaakin on mahdoton sytyttää hehkuvalla röökillä, vaikka se leffoissa aina niin sytytetäänkin.
-
Ensikokemukset kokkailusta Lofralla takana. Täytynee etsiä ohje vielä käsiin, moni liesistä omaa liian suuren min-asetuksen. Potut kiehuivat turhan puhdikkaasti pienimmällä säädöllä, saatika että antaisi kastikkeen porista päivän.
Lisäksi pihvien paisto vaatinee ehkä suurimman, kaksirengaspolttimen käyttöä, muuten menee enempi rasvassakeittämiseksi. Uuni lämmittää laitosta, lasi ja luukun kahva pysyvät huvinkin viileinä, mutta hallintapaneeli kuumenee aika tavalla, ei silti niin etteikö säätelisi. Paneelin merkinnät painettu liian ylös, säätimen alle katveeseen. Pari senttiä alemmas, niin ei tarvitsisi kykkiä katsomaan mikä on mikäkin. En ole vielä leikannut maustekakkuani, että miten onnistui ;-)
-
Ensikokemukset kokkailusta Lofralla takana. Täytynee etsiä ohje vielä käsiin, moni liesistä omaa liian suuren min-asetuksen. Potut kiehuivat turhan puhdikkaasti pienimmällä säädöllä, saatika että antaisi kastikkeen porista päivän.
Lisäksi pihvien paisto vaatinee ehkä suurimman, kaksirengaspolttimen käyttöä, muuten menee enempi rasvassakeittämiseksi.
Näihin kahteen ekaan vaivaan on helppoja lääkkeitä. Sinne kattilan ja liekin väliin on markkinoilla tarjolla parikin erilaista haudutus verkkoa tai levyä. Tuo sun hella on tarkoitettu mahdollisesti vähän kookkaammille kattiloille.
Oliko sulla pihvin paistossa kunnolla esilämmitetty valurautapannu? (noin 200c) Ja liha otettu ajoissa ennen paistoa huone ilmaan lämpenemään? Noilla pinnoitetuilla pannuilla ei voi tehdä kunnon esilämmitystä ja lopputulos jää sen mukaiseksi. Jos paistaminen pannulla ei meinaa onnistua, niin hanki lieden valmistajan oma parila joka tulee suoraan siihen kehikon päälle. Niissä on toinen puoli uritettu ja toinen sileä ja ne on helppo oppia käyttämään. Rautakaupasta saa 75% halvemmalla parilalevyn jonka istuvuus on huonompi ja joutuu muutenkin vähän kikkailemaan että pääsee samaan lopputulokseen kuin valmistajan omalla parilalevyllä.
-
Niin ja helpoin ja edullisin tapa ehkäistä tuota liian kovaa kiehumista on vetää kattilaa sivuun niin kauan että sopiva teho on saavutettu. Eihän mikään laki määrää että kattilan pitää olla keskellä.
-
Liesi sisältää min-säädön, joten mikä ettei sitä tekisi. Naisystävää varten on muutama alu-pa*a, minulla on lihalle vain valurautapannuja (http://vesakuusava.com/muuta/salonkatu/P8231524.jpg) -tai no, kuriositeettina yksi valkoinen emalipannu, joka on niin kaunis että toimii koristeena.
Ongelman lämpenemisestä tosian huomasi nopeasti, kun ei rasva oikein alkanut muuttaa väriä. Isoa osaa alulirpukoista ei pystykään lämmittämään kuin kerran ;-)
-mutta kommenttisi oli kyllä asiaa, valtaosa ihmisistä keittää paistinpannulla.
Puuliedellä tuota siirtelyä tulee paljon tehtyä; paras tapa säätää lämpöä, perinteisellä sähköliedellä korkeyserojen takia onkin hankala toteuttaa.
-
Eikös tuo lämmön hienosäätö tapahdu sähköliedellä viiden pennin kolikoilla?
Mun edellisissä kahdessa Ilvessä ja nykyisessä Smegissä ei tietääkseni ole mitään min. hienosäätöä.
Missä se tuossa Lofrassa sijaitsee?
-
1.7, sivu 45. (http://www.lofra.com/sites/default/files/manuali/manualeIT.zip) ..tosin näemmä säätö pitää olla minimiasennossa nestekaasulla:
1.7.REGULATING THE MINIMUM OUTPUT OF THE HOB BURNERS
Normal/valve taps
Ignite the burners and turn the know to the maximum
position. Remove the knob and insert a small flat-
head screwdriver into the holes on the side of the control panel, in accordance with the type (fig. A). Loosen the by-pass screw by two turns in an
anti-clockwise direction and rotate the rod to the minimum position.
Adjust the previously loosened screws until the flame is lowered but stable, even when rapid
changes are made from the maximum to the minimum position with the burner cold. If safety
taps are fitted, let the burner run on minimum for a few minutes to ensure that the device does
not cut in. If it does, increase the minimum.
N.B. For liquid gas settings, the burner minimum must be set by fully tightening the tap
by-passes.
-
Tänään tirvaisin kaappiin kaasuvaroittimen, Tarjoustalosta 230v laite 9,90e.
-
Tänään tirvaisin kaappiin kaasuvaroittimen, Tarjoustalosta 230v laite 9,90e.
Tuliko laitteen mukana asennusohje? Minä kun niitä joskus kaupassa lueskelin, niin niissä sanottiin muistaakseni että ei lavuaarin alle eikä kaappiin.
-
Tuliko laitteen mukana asennusohje? Minä kun niitä joskus kaupassa lueskelin, niin niissä sanottiin muistaakseni että ei lavuaarin alle eikä kaappiin.
5. Jos hälytintä käytetään luonnonkaasun havaitsemiseen, se tulee asentaa 50 senttimetriä katon alapuolelle. Jos hälytintä käytetään paineistetun nestekaasun tai kaupunkikaasun havaitsemiseen, se on asennettava 30cm lattiatason yläpuolelle.
Siinä asennusohje.
Lisäksi 3. hälytintä ei saa käyttää kosteissa, savuisissa tai pölyisissä tiloissa eikä suorassa auringonvalossa.
Netistä löysin vain tanskaksi:
http://www.harald-nyborg.dk/pdf/6781.pdf
-
...nyt kun liedestä on pidempää kokemusta niin kommentoidaanpa.
Uunin ovitiiviste katkesi melko nopeasti, ja tehtaalta on vaikea saada mitään vastausta varaosien saatavuuteen, joten liimasin tiivisteen. Sinänsä harmillista, kun olisin tilannut myös lisää uunipeltejä. Sähköuuni on loistava, ja leveys luo kivaa vapautta kokkauluun. Sama pätee yläkertaan, on mukava kun laskutilaa riittää.
Polttimet säädin ohjeen mukaan ja nyt on haudutus-ominaisuus sellainen kuin kuuluu.
Lieden pinta ja polttimet puunaan joka perjantai, ja lieden tasainen pinta on helppoa puhdistaa. Nuo valurautaiset mitkäälie, pannuhimmelit ;-) Ne voisivat ola hieman tiheämmät, välillä pitää skarpata pienempä kattilaa siirrellessä ettei kippaa. Katselin töllöstä Sikken kokkausohjelmaa ja hänen kaasulietensä vaikutti paljon työläämmälä puhdistettavalta. Tosin ihan mutua, kun ei livenä ole moista liettä, mikä merkki sitten onkaan, koskaan nähnyt. Polttimensa näyttivät mukavan kokoisilta, että tehopuoli sattaa olla jymäkämpi.
-
Kaipailetko pienennysristikkoa pienille kattiloille ja mutteripannuille, vai muutko raot siellä on liian isoja? Kaasuvalosta saa ristikoita.
http://www.kaasuvalo.fi/index.php/Liesien-lisävarusteet/Bompani-pienennysristikko/flypage.tpl.html
-
Kaipailetko pienennysristikkoa pienille kattiloille ja mutteripannuille, vai muutko raot siellä on liian isoja? Kaasuvalosta saa ristikoita.
http://www.kaasuvalo.fi/index.php/Liesien-lisävarusteet/Bompani-pienennysristikko/flypage.tpl.html
Muut raot. Tuossa pienimmässä polttimessa on kivanpieni tuo keittelykohta, mutta sen ympärillä aika tavalla tilaa, yli kahden tikkuaskin pituus, ja munanviileeraaja mahtuu myös siihen tukemattomaan väliin askin kanssa...
(http://vesakuusava.com/muuta/salonkatu/_OS23028.jpg)
-
..pistin muistaessani viestiä tehtaalle uuninluukun tiivisteestä.
Tällä kertaa jätin sanan takuu pois ja viesti oli kiepautettu Saksan maahantuojalle tms.
koskapa Vestago niminen virma tarjosi tiivistettä mailitse.
Tiiviste ihan ok 22e
mutta rahtia kuorikamalle 35e
ja jipii: alvit päälle, eli yht 67,83e
Pitäköön tunkkinsa.
Kysyin Puolan maahantuojalta tiivistettä ja uunipeltiä, mutta veikaan samaa tyyliä.
Tilaan siis varatiivisteen ebaystä, nyt kun Saksanfirma kertoi sen koodin...
-
Pientä viritystä kokkailukamoihin:
-tässä aikansa pohdin uuden kattilan ostoa, ja ajattelin koittaa tuommoista Tornwald-Schmieden valkoista keraamipintaa (http://ecx.images-amazon.com/images/I/41V0dXWM4oL.jpg)...enkä jaksanut varrota että lähikaupasta saisi. Paistinpannuiksi tuota kamaa jo saatavana onkin. Bialettin vastaava kattila oli kalliimpi. Meinaan kun ei ole Bialettikaan mikään varsinainen laatumerkki. Tämä (http://www.clasohlson.com/fi/Paisto--ja-keittoastiat-Capere/Pr349584000) oli toinen mitä mietin. Ja taas kävi niin, etten raaskinut ostaa hiiliteräspannua, vaikkei nämä (http://eiring.fi/shop/index.php/paistinpannut/hiiliteraspannut/paistinpannu-hiiliteras-carbone-plus-littea-kahva.html) mitään kalliita edes ole.
-
Mulla on tommonen De Buyer mineral B hiiliteräspannu (ja kaasuliesi). Olen tyytyväinen.
-
Aivan. Minulla tänään olemassa olevan varaston huoltopäivä.
Iski sen typpinen inspiraazio. Jännä huomata että kolme isoa paistinpannua: kaikki ruotsalaisia.
Että lär dig sveska vaikka Suomessa on ollut aika hyvä valantaeollisuus tässä männävuosina.
(http://vesakuusava.com/muuta/salonkatu/_OS24331.jpg)
-
Kuin myös valurautapannujen suuri ystävä. Ohessa actionkuva todisteeksi:
-
Skeppshult tuokin ;-)
Tein ns. helpon rasvapolton kaikkiin pannuihini: rypsiöljyä millin parin verran pohjalle, kuumennus n 250 asteeseen, jolloin alkaa hyvä krääsä, kaato pois ja kiilloitus liinalla, sitten rauhallinen jäähdytys ja uudestaan...
Tuon ihan uuden -tai siis täysin käyttämättömän Skepultin kanssa ehdin onnistumaa kokeilla: paistoin peräkkäin par munaa semmoisessa 210 astetta -pitsireunalämpö. Ihan kuin olisi muna ollut luistinradalla!
Tämän jälkeen on paistetu pihvejä ja perunoita -perunat on hyvä testi paistinpannulle. On hyvä pannu!
Muut on tsekkaamatta miten onnistui, huomenna ajattelimme tehdä lettuja kahdella identtisellä lettupannulla: uudella ja perintökalulla yhtä aikaa.
-
Mulla on kaksi Wärtsilän valurautapannua. Tai no, se toinen on jo merkiltään Hackman, kun on hieman uudempi, mutta samaa wärtsilän mallia.
Hyvänä pidettyjä pannuja, joiden ulkopinnat pitäisi kyllä hiekkapuhaltaa. Ei noihin mikään tartu, jos edes hieman on rasvaa pannulla. Molemmat tihkuu rasvaa läpi, levyt on aina käytön jälkeen rasvaiset, mutta sou not.
Mitä olen uusia valurautapannuja kaupassa välillä vilkuillut, ja kaverilla käyttänytkin, niin ovat jotenkin karkeita pinnastaan. Ikävän tuntuisia käytössä minusta. Nuo minun pannnuni ovat vallan siloisia.
Teflonia en paistinpannuun huoli. Harmittaa kun hinnan takia sorruin tefloniseen wokkipannuun kun uutta piti tuossa taanoin ostaa. Toimiihan se aikansa, mutta rajallinen on sen käyttöikä kuitenkin. Jos joskus loppuu voimat, enkä valurautaista jaksa nostella, vaihdan hiiliteräkseen. No, unelmakeittiössä olisi molempia, mutta toistaiseksi on tilaongelmia kahdenkin pannun kanssa.
-
Mitä olen uusia valurautapannuja kaupassa välillä vilkuillut, ja kaverilla käyttänytkin, niin ovat jotenkin karkeita pinnastaan. Ikävän tuntuisia käytössä minusta. Nuo minun pannnuni ovat vallan siloisia.
Juu, samaa kummastelin, mutta selitys on käsitykseni mukaan yksinkertainen: ne vaan ovat uusina semmoisia. Aijemmin käytettiin aina metallikaluja, joten pannut kulahtivat nopeasti tasaiseksi, mutta nykyisin kun käytetään muovi ja pulastoja, pannut pysyvät karheampina pidempään. Jos tuo haittaa, voi painnun hioa tasaiseksi.
Oma uusi Skepphulti arvelutti, mutta pinnan epätasaisuus ei haittaa yhtään -ja aloin muistaa että toinenkin pannuni oli samanlainen uutena.
Silloin vain ei osannut tuota oikein käyttää ja siksi ns. käyttöönotto oli vähän pitkällisempi: pannu alkoi toimia kuten kuuluu vasta useamman viikon päästä.
-
(saksittu)... voi painnun hioa tasaiseksi.
Pannun hiomisesta puheen ollen, minulla on pari "blinipannua", toinen teflonipintainen köykämiinipannu ja toinen taasen valurautainen. Jälkimmäinen on pohjasta melko käyrä, onko kellään tuntumaa moisen suoristamisesta? Hiomalla?
-
Hiomalla sen saa suoraksi, mutta samalla pohjasta tulee paikoin ohuempi, minkä seurauksena paistotulos on epätasainen. Pilalla se valitettavasti on.
-
Tässäpä taasen yksi kaasulieden etu. Pannujen pohjan suoruusongelmat eivät tunnu missään.
-
Kevennys:
Hmm, se on lauantai.
-
Hiomalla sen saa suoraksi, mutta samalla pohjasta tulee paikoin ohuempi, minkä seurauksena paistotulos on epätasainen. Pilalla se valitettavasti on.
Riippuu ratkaisevasti siitä, miten paljon pannua tarvitsee hioa, sekä pohjan alkuperäisestä paksuudesta. Olen itse hionut yhden valurautaisen paistinpannun sileäksi ihan tavallisella tasohiomakoneella. Kyseessä oli massiivinen, paksuseinäinen ja -pohjainen pannu. Pohjasta tuli tasainen ja hyvin on paistanut. Pannu on sellainen "vanhanaikainen", karkealla kädellä tehty hirvittävän painava kapistus - Neuvostoliitosta kotoisin. Sellaisia hienoja kokkipuoti-tyylisiä pannuja, kuten OskuK:lla oli kuvassaan, en ole käyttänyt. Yksi sellainen pieni ruotsalainen puukahvainen 24 senttinen on jossain kaapin pohjalla käyttämättömänä. Perintökaluna saatu 50-luvun Rosenlew ajaa pikkupannun asiaa sen verran hyvin, että ei ole ollut halua vaihtaa.
-
Sellaisia hienoja kokkipuoti-tyylisiä pannuja, kuten OskuK:lla oli kuvassaan, en ole käyttänyt.
Kitos vaan, mutta nuo ovat oikeasti halvimpia mitä jostain Anttilasta tai Prismasta saa
-voisi venäläinen retro sen sijaan olla nyt hinnoissaan ;-D
-
Hainpas Lidlistä hiiliteräspaistinpannun (http://www.lidl.fi/cps/rde/SID-A8A8F268-A0819941/www_lidl_fi/hs.xsl/tarjoukset.htm?id=33). Typerällä pintakuvioinnilla, mutta kuitenkin. Kun halvalla saa niin silloin kokeillaan!
Tosin, eipä kunnon valurautakaan kallista välttämättä ole (http://www.motonet.fi/fi/tuote/421439/Hackman-Brasserie-valurautapannu-27cm)!
Nappasin myös sähkökäyttöisen pippurimyllyn -käteviä kun ei tarvita kahta kättä.
-
Hainpas Lidlistä hiiliteräspaistinpannun (http://www.lidl.fi/cps/rde/SID-A8A8F268-A0819941/www_lidl_fi/hs.xsl/tarjoukset.htm?id=33). Typerällä pintakuvioinnilla, mutta kuitenkin. Kun halvalla saa niin silloin kokeillaan!
Mutta tuo on kuitenkin hiiliteräspintainen hiiliteräspannu? Tuossa ennen joulua oli paikallisessa kaupassa tarjolla hiiliteräksisiä wokkeja. Omat wokkini on tarkoitettu kaasulle, joten kävin katsomassa tätä "hiiliteräswokkia", kun siinä oli somasti litistetty pohja sähkölevyä varten. Joo. Tämä hiiliteräswokki oli pinnoitettu "helppohoitoisella non-stick-pinnoitteella". Oli siis muovipannu, eikä mikään hiiliteräspannu. Sinne jäi.
-
Tämä pitää selvittää...hmm, missään ei myöskään väitetä tätä hiiliteräkseksi. "bright steel, terästä, blåpstal, acier pressé à froid"
Löysin joka tapauksessa Lidlin pannun originaalisena:
http://www.ballariniprofessionale.it/prodottiDettaglio_eng.php/prodotto=low-iron-fry-pan/idprodotto=145
Ja tuon iron-sarjan pääsivulla (http://www.ballariniprofessionale.it/prodottiSerie3000_eng.php/serie=serie-3000/idserie=14):
"Internal finish:
Iron, blue steel and aluminized steel"
Nythän on myös uutuutena kevyvalurautapannut, joissa on myös keraamipintasta huijausta liikkeellä, mutta myös ihan rautapintaa. Tosin niitäkin jossain haukuttiin, keveys vei lämmönvarauksen ja tasaisen lämmönjakautuman...
Punnitisin tuon:
1,4kg, kun mun n. samankokoinen valu- on 2,6kg. Juupa.
-
Teflonit ja valuraudat alkavat kismittämään. Teflonin joutuu vääjäämättä korvaamaan ~kolmen vuoden jälkeen, ja paistopinta aika nihkeä. Valurauta on hankala puhdistaa ja savuaa. Siispä kävin Ikeassa noin viikko ennen joulua. Piti ostaa teräksinen Sensuell pannu. 35 egee kipale, 28 cm, 25 v takuu. Oli valitettavasti päässyt loppumaan, eli uusi reissu edessä.
-
Minulla ei oneksi tuollaisia ongelmia ole valuraudan kanssa koskaan ollut. Pannun paino on ainoa haitta.
-
Samat kokemukset. Valurautapannu toimii ja sillä voi paistaa, mutta hieman hoitoahan se vaatii. En ole koskaan osannut paistaa mitään muovipannulla (Teflon, et al.). Sillä voi "kypsentää" ruokaa, mutta ei paistaa. Sama koskee rosterista pannua. Tuttu ex.ravintoloitsija käyttää rosterista pannua ja ammattilaisen salaisuutena on hirvittävä rasvamäärä. Siinä ruoka keitetään/paistetaan kiehuvassa rasvassa - sellaista matala-uppopaistoa siis.
Peltinen (hiiliteräs) wokki minulla on ja siitä tykkään, mutta se toimii muotonsa puolesta ainoastaan kaasulla. Siksi nuo peltipannut kiinnostavat. Kävin katsomassa sitä OskuK:n pannua Liiterissä. Hyvää työtä näkyi olevan. Mutta minun makuuni kovin matalareunainen. En sanoisi sitä paistinpannuksi vaan omelettipannuksi. Toivottavasti OskuK kommentoi pannun käyttäytymistä, kunhan on saanut vähän kokeilla sitä.
Noita moderneja ohuita valurautapannuja olen vähän katsellut. Se on selvää, että mitä vähemmän massaa, sen vähemmän lämpöä varautuu, sen enemmän lämpötila vaeltaa ja pannu jäähtyy kuormitettuna. Mutta eikös valurautapannun yksi tärkeimmistä ominaisuuksita ole pinnan huokoisuus? Se kai on jäljellä kevytpannussakin.
-
Mutta eikös valurautapannun yksi tärkeimmistä ominaisuuksita ole pinnan huokoisuus? Se kai on jäljellä kevytpannussakin.
Juu, osassa.
Heirolilla pinnoitettu:
http://www.heirol.fi/astiat/kevyt-valurautapannu-24-cm-1-5-kg-super-light
obh nordicalla rautapinta:
http://prisma.s-verkkokauppa.fi/fi/prisma/obh-nordica-rustic-evolution-8352-paistinpannu-26-cm
-
Peltinen (hiiliteräs) wokki minulla on ja siitä tykkään, mutta se toimii muotonsa puolesta ainoastaan kaasulla. Siksi nuo peltipannut kiinnostavat. Kävin katsomassa sitä OskuK:n pannua Liiterissä. Hyvää työtä näkyi olevan. Mutta minun makuuni kovin matalareunainen. En sanoisi sitä paistinpannuksi vaan omelettipannuksi. Toivottavasti OskuK kommentoi pannun käyttäytymistä, kunhan on saanut vähän kokeilla sitä.
Pannu toimii kaasulla ok. Joissain tilanteissa hieman tarttuu, mutta irtoaa helposti. Sähäkkä lämpiämään ja onnistuu pihvit, munakkaat ja potut. Sianliha on ärtsyä tarttumaan, kuten muihinkin pintoihin. Nyt jo pannu on aika kovera, eli keskeltä ylhäällä. Mitään eritystä varovaisuutta vedenkäytössä kuumalle pannulle ei olla noudatettu. Sähkölieden kanssa sitä ei enää voisi käyttää. Ja jos sen mäiskii alas, niin -no ehkä joku tuossa onnistuisi, mutta epäilen, että olisi enemmän tai vähemmän jostain kiinni ja useimmista kohdista ei.
-
Sähkölieden kanssa sitä ei enää voisi käyttää. Ja jos sen mäiskii alas, niin -no ehkä joku tuossa onnistuisi, mutta epäilen, että olisi enemmän tai vähemmän jostain kiinni ja useimmista kohdista ei.
OK ja kiitoksia "raportista". Kun olen kadehtien katsonut tuollaisia pannuja, niin se on ollut ravintolassa, joissa niillä tehtiin Stroganovia. Siis sitä oikeaa, ei tätä suomalaista palapaistia suolakurkulla. Ihailin kokin työtä ja myös pannua, johon saattoi räiskiä sellaisenaan Dijonit sun muut, huippuna kuivat vehnäjauhot kuumalle pannulle - eikä hirttänyt kiinni! Mutta joo, tietenkin kaasulla. Minulla on sekä Pietarin että Espoon kodissani sähköliesi, onneksi kuitenkin liesissä on "oikeat" keittolevyt.
Vilkaisin noita linkkaamiasi valurautapannuja. Noi Heirolin pannuthan ovat emalipannuja. Ja emalipannulla saadaan "perinteisen valuraudan erinomaiset paisto- ja haudutus-ominaisuudet". K_setusta, samalla tavalla kuin se näkemäni "hiiliteräswokki", joka oli todellisuudessa teflonwokki! Noita OBH Nordican kevytpannuja olen katsellut, niiltä löytyy wokin mallinenkin pannu valuraudasta. Ainakin olisi riittävän korkeat reunat....
-
Pannun paino on ainoa haitta.
Eikö kevyt paino ole myös haitta, kun ei varastoi niin paljoa lämpöä? Vai eikö tuo haittaa kaasun ja induktion kanssa kun niissä on niin paljon ytyä?
-
Eikö kevyt paino ole myös haitta, kun ei varastoi niin paljoa lämpöä? Vai eikö tuo haittaa kaasun ja induktion kanssa kun niissä on niin paljon ytyä?
Kyllä vain, kuten on aijemmin sanottukin, mutta se ei panavan pannun kanssa tullut eteen ;-)
Nämähän ovat myös filosofisia kysymyksiä. Lämmän varastointikyvystä on eniten iloa, jos lämmönlähde on tehoton ja hidas. Onhan kuitenkin niin, että jos otetaan teoreettinen tilanne: ei ole pannua ollenkaan, eli läimitään tavarat vain suoraan liekin päälle: tällöin ei lämpöä ole varastoitunut, eikä tarvitse pelätä että pannu jäähtyy -vaan paistettava alkaa paistua heti. Ainostaan lämmönsäätö on hankalaa, siinä ei ole virhemarginaalia -ja munakas pysyy liekin päällä huonosti ;-)
-
Nämähän ovat myös filosofisia kysymyksiä.
Toki. Ihan käytännön näkökulmasta lähestyin. En varmaan keraamisellelisitasolle ostaisi. Toisaalta en ostaisi keraamistaliesitasoakaan, että se siitä.
-
Pritkahti taannoin uunin toiminnonvalitsin. Oli taas arvattavia vaikeuksia tehtaan kanssa. Vastailivat kyllä, kysymyksin. Kyllästyin moiseen leikkiin ja tilasin ebaystä osan ja tuttu sähmömies vaihtoi paikoilleen. Olisin itsekin osannut mutten halunnut ottaa moisesta vastuuta. Aika kiva harukka oli hinnoissa, joku 12-200e samalla osalla ;-)
-
Ei vieläkään kaasuliettä mutta valurautapannujen voiteluun on kookosoljy erinomaista.
-
Ansiokkaasti palvelleelle Skeppshult valurautapannulle tuli noutaja pannulle kohdistamani huonon ylläpidon johdosta - pannu oli lopulta kuoppainen ja lommoinen. Tilalle tuli kotimainen valurautapannu, pinnoitettu sellainen. Puisen kahvan saa ruuvattua irti, joten pannun voi laittaa uuniin samoin kuin Skeppshult pannun. Fiskarsin pinnoitus epäilytti, koska ei isoäidillä ollut pinnoitettua valurautapannua. Mutta kylläpä tämä toimii, voin suositella. https://www.fiskars.com/fi-fi/ruoanlaitto/tuoteperheet/norden/norden-valurautapaistinpannu-26cm-1026569
PS: Hellaa ei oikein jaksaisi puhdistaa tuon puhtaamaksi, kun se Hella täyttää tänä vuonna 36v. Uutta hellaa ollaan jo suunniteltu ...
-
Pinnoitteet itseäkin hieman vierastuttavat. Valupannuissa muuten usein niin karkea pinta että kaipaavat metalliharja-käsittelyä uutena, helpoimmillaan sähköporan kanssa...
-
Tuossa kun on tullut hieman kokemusta lieden uunisäätimien hajoamisista, niin taisivat olla kytköksissä uunin "munakellon" kanssa. Sen toiminta kun loppui melko nopeasti, mutta ajateltiin ettei moista tarvita. Nno, tulin laittaneeksi sen kuntoon ja sen jälkeen on säätimetkin kestäneet, kop kop.
Mutta olen minä varulta liesiäkin katsellut, halvasta päästä (https://www.bobselektro.de/kochen-backen/backoefen-und-herde/beko-gm-15020-dx.html) ;-)
-
Ite käytän aika paljon Le Crusetin valurautapannua. Se on kuitenkin pinnoitettu, kun siinä lienee musta emali? pinnoite sisäpuolella (ulkona sininen). Toimii ihan siinä kun rautakin ja on tarpeeksi massaa, ettei säikähdä, kun klöntin lämäsee paistumaan.
Sama meininki koskee Crusetin patoja, joita mulla on 1 iso ja 1 pieni sydämem muotoinen. Niissä taas on vaalea emali sisällä ja massaa riittävästi. Vaalea kylläkään ei enää näytä hyvältä, mutta toimii loistokkaasti.
SItten mulla on 2 suomessa valmistettua wokkia, varmaan parin kilon painoisia. Niitä on passannut käyttää kaikilla liesillä kaasua myöten ja nyt infrapunalla, joka sekin toimii. Niistä olisi moni Thaimaalainenkin kade. Ne kun ei vaadi mitään hoitoa vesipesun lisäksi. Toisesta maksoin aikanaa Stockalla iteeni kipeeksi. Toisen ostin kirpparilta melkein ilmaiseksi..
Se toinen niistä taannoin ruostui, kun oli vuoden paatin soffan alla. Siitä tempasin ruosteet pois "neekerintukalla" porakoneessa. Silavat pintaan ja niin kuumaksi, kun sain. Nyt on taas 2 toimivaa :-)
Valurautahan hoitaa miltei itse itsensä, kunhan ei vaan pese tiskiaineilla. Mun valurautoihin ei jää mitään kiinni... ikinä. Pikku liotus kuumalla vedellä ja harjaus riittää.
Taannoin hankin myös hiiliteräspannun, mutta se ei oikein toimi, kun ehkä kaasulla. On kevyt, ohut ja kupristelee hellalla. Ei hyvä.
Laiskuuttani teen munakkaat ja kokkelit teflonilla.
-
Valurautapannuja pitkään hifistelleenä sanoisin, että pannut ovat pinnoittamattomina ikuisia ja erinomaisia. Aluksi kannattaa tehdä kolmeen kertaan rasvapoltto. Sen jälkeen pannu todellakin vain paranee käytössä, ollen lopulta kuin teflonpannu, tosin öljyä joutuu aina käyttämään. Ylläpito ei vaadi mitään toimenpiteitä. Käytön jälkeen huuhtelee ja pesee puhtaaksi (hyvä myös pyyhkiä kuivaksi). Jos on vähän jotain jämähtänyt särsseleitä tehdessä, niin vettä pannuun ja liedellä kuumennus, sen jälkeen paistolastalla reipas skrabailu ja tiskiharjalla loput, puhdasta tulee aina ja aikaa menee minuutti.
Happamia ruoka-aineita kannattaa välttää, ne syö pannuun kehittyneen pinnoitteen nopeaesti. Eli tomaatit ja sitrukset teräskattilaan, ei valurautapannulle.
Suurin etu valurautapannussa on sen lämmönvarauskyky. Esim. pihviä kun paistaa, niin ei paljon pannu jäähdy kun lätkäsee pihvin siihen ja liha todellakin ruskistuu, jos haluaa ruskistaa. Muita etuja on kemikaalittomuus ja se ikuinen käyttöikä. Minulla on varmaan joskus vähän sotien jälkeen tehtyjä pannuja käytössä, ovat parempia kuin mikään pannu kaupassa kun on kunnon pinnoite kehittynyt niihin.
Jos on vähän huono pinnoite pannussa, niin erikoisesti kanalla on taipumusta tarttua pannuun. Sitä voi ehkäistä laittamalla kanan pannulle vasta kun pannu on tosikuuma, niin ei tarraa kiinni kun vielä antaa kanalle liikettä lastalla. Arvelisin, että ihmisten huonot kokemukset valurautapannusta johtuvat ala-arvoisesta pinnoitteesta, laiskuudesta ja liian kylmästä pannusta.
-
Joo, liian kylmä pannu on jopa useassa ammattivideossa selvästi käytössä, ja tähänhän on ihmisiä myös ohjattu, kahdella tapaa: sekä paistamisen epäterveellisyys ja huonojen pannujen huono lämmönkesto. Pannut kupuroituvat ja pinnoitteet irtoavat jos paistinpannulla paistaa ;-)
Muutamia ongelmatuotteita, kuten kala ja peruna, näihin voi koittaa suolaa; ripotelaan pannulle hieman suolaa, jolloin paistetava pysyy pinnasta irti ensimmäiset kriittiset sekunnit.
-
Joo, liian kylmä pannu on jopa useassa ammattivideossa selvästi käytössä, ja tähänhän on ihmisiä myös ohjattu, kahdella tapaa: sekä paistamisen epäterveellisyys ja huonojen pannujen huono lämmönkesto. Pannut kupuroituvat ja pinnoitteet irtoavat jos paistinpannulla paistaa ;-)
Muutamia ongelmatuotteita, kuten kala ja peruna, näihin voi koittaa suolaa; ripotelaan pannulle hieman suolaa, jolloin paistetava pysyy pinnasta irti ensimmäiset kriittiset sekunnit.
Kyllä, suolan käyttö on loistavaa tässä tapauksessa. Voin vahvistaa, että se on säästänyt minua paljon vaivaa. :P
-
Kyllä, suolan käyttö on loistavaa tässä tapauksessa. Voin vahvistaa, että se on säästänyt minua paljon vaivaa. :P
Jaa, tätä en ole koskaan kuullutkaan, pitääpä testata, hyvä idea sinänsä kun suolaa nyt joutuu kuitenkin lisäämään.