Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvin paahtaminen => Aiheen aloitti: Tuomas - Toukokuu 14, 2007, 21:50:21 ip
-
Otinpa kuvasarjan sähköuunilla paahtamisesta, kun alkoi tehdä pelkkää yirgacheffeä mieli. Pitihän se aloittaa paahtaminen, että sitä saa.
Uuni ei kiertoilma. Pavut siis Etiopian Yirgacheffe. Lopputulos 130 g papuja. Kokonaispaahtoaika noin 12,5 minuuttia.
Eli aluksi odotetaan, että uuni lämpenee 225 ateeseen.
-
Levitetään 2 dl, eli noin 150 g, papuja pizzavuokaan ja laitetaan uunin keskitasolle. On tärkeää, että papuja on vain yksi tasainen kerros. Pyöreä vuoka on suositeltava tasaisen lopputuloksen saamiseksi.
-
Viisi minuuttia on kulunut ja pavut alkavat saada väriä. Myös hieman savua havaittavissa.
-
Seitsemän minuuttia kulunut. Savu lisääntyy ja väri syvenee keltaiseksi. Papuja ei ole tarvetta sekoitella. Nopea luukun yläreunan aukaisu värin tarkkailua varten ei häiritse prosessia.
-
Yhdeksän minuuttia tulee täyteen ja ensimmäiset rasahtelut alkavat. On mukava seurata kun osa pavuista jopa pompahtaa alustalla. Tuoksu täyttää keittiön. Tuuletin kannattaa pitää päällä koko prosessin ajan.
-
Yksitoista minuttia tulee täyteen ja ensimmäinen rasahtelu on vaimennut. On aika tarkkailla halutun tummuuden saamista. Tuoksu muuttuu kahvimaiseksi ja savua riittää.
-
kaksitoista ja puoli minuuttia on täynnä. Koska ei tavoitella espressoa vaan ibrik-paahtoa, on aika ottaa pavut ulos.
-
Pavut siirretään lävikköön jäähdytystä ja puhdistusta varten. "Kuoret" erottuvat papujen seassa.
-
Puhdistaminen ja jäähdytys tapahtuu parvekkeella läviköstä toiseen kaataen. Tuulenvire vie roskat ja jäähdyttää pavut muutamissa minuuteissa. Tyynellä kelillä voi auttaa puhaltamalla, tällöin jäähtyminen hieman hitaampaa. Tässä kuvassa näkyy papujen todellinen tummuus parhaiten. Sattuu tuo lävikkö varjostamaan.
-
Ja tässä puhtaat kädenlämpöiset pavut valmiina "yönylilepoa" ja jauhatusta varten.
-
Vielä lähikuva. Papuna siis yirgaceffe. Kokonaispaahtoaika noin 12,5 minuuttia, mikä lienee hyvä vaalealle paahdolle, jossa jopa 15 minuuttia pidetään hyvänä, että papu kypsyy ytimeen asti. Puntari näytti 130 g.
Auringonvalo tekee pavuista hieman todellista vaaleampia - ainakin tällä näytöllä. Mutta kuten huomaatte - ei palopisteitä ja verrattain tasainen lopputulos. Kannattaa kokeilla, jos paahtaminen kiinnostaa, eikä halua heti hommata kalliita paahtimia.
-
Kiitos mielenkiintoisesta "raportista", tuotahan voisi itsekin kokeilla!
-
Pitihän tuota uunipahtoa sitten testata, kun tuli vierailtua "kotipuolessa" ja sieltä löytyi kunnon liesituuletin.
Paahtoastiana toimi semmoinen kiiltävä teräksinen "lasagnevuoka". Pohjan mitat oli noin 27x20cm ja reunalla korkeutta noin 5cm. Vuoassa ei ollut "kulmia" vaan pohja kaartui reunaksi. Uuni oli 60cm leveä lattialiesi johon astia sitten asettui poikittain suurinpiirtein keskitasolle ja ritilän päälle.
Papuna oli Costa Rica San Bosco SHB ja sitä mahtui tuohon vuokaan noin 150g. Valitsin tuollaisen vähän hapokkaamman ja vaaleasta paahdosta pitävän lajikkeen.
Uunin lämmitin 225 asteeseen ennenkuin lykkäsin pavut sisälle.
Paahtuminen eteni todella tasaisesti, pavut vaihtoivat väriä käytännössä samanaikaisesti. Noissa Tuomaksen kuvissa reuna näyttää menevän hieman edellä keskustaan nähden tuossa alussa, itselläni reuna siis eteni keskustan kanssa samaan tahtiin.
Koska ekat raksut alkoivat kuulumaan aika tarkalleen 10 minuutin kohdalla, päätin hieman nopeuttaa tahtia ja loppupaahdon vein läpi niin että aina kun uuni lakkasi lämmittämästä (valo sammui) käänsin lämpötilaa aina sen verran kuumemmaksi että uuni alkoi uudelleen lämmittämään. Arviolta 15 minuutin kohdilla (tässä vaiheessa oli hieman kiirus ja unohtui viimeinen kellonlukema tarkastaa) pavut näyttivät sopivan ruskeilta ja siirsin ne nopeasti vuoasta metalliseen siivilään ja kipaisin kuistille niitä tuulessa jäähdyttelemään (kaatelin siivilästä kasariin ja takaisin - kuorenpalaset kaikkosivat samalla mukavasti).
Savuhaittoja ei ollut oikeastaan yhtään siihen asti kunnes uunin luukun avasin. Eli alussa liesituuletin imi kyllä kaikki uunin "savuhormista" tulleet savut. Tuossa uuninluukun avausvaiheessa olisi voinut kyllä laittaa tuulettimen täysille, sillä tällöin savua pölähti vähän isompi määrä kerralla.
Tuossa äsken sitten maistelin tuotosta pressolla vuorokauden pituisen lepovaiheen jälkeen ja maku oli kyllä oikein hyvä. Kuppi ei ollut niin puhdas/kirkas kuin I-Roastin, mutta siinä oli kyllä miellyttävämmin "tuhtiutta" mukana. Papujen hapokkuuskin oli hyvin havaittavissa (valitsin itseasiassa tarkoituksella tuommoisen hapokkaamman lajikkeen, kun olen lueskellut että uunipaahto saattaa hieman "latistaa" sitä osastoa).
Mutta ainakaan tuon ensimmäisen kupin jälkeen en osaa sanoa kumpi menetelmä (uuni vs I-Roast) antaa paremman lopputuloksen tälle pavulle. Tällä hetkellä ovat kyllä ihan samanveroisia, vaikkakin antavat selvästi hieman erillaisen lopputuloksen. Mutta sen verran voin jo sanoa että seuraavalla kerralla lähtee kotipuoleen matkaan mukaan hieman isompi raakakahvierä. :)
Niin, ja se lopputulos oli kyllä todella tasainen. Ohessa kuva vuorokauden verran levänneistä pavuista (ei ollut kamera matkassa mukana). Ehkä hieman vaaleammilta näyttävät tuossa kuvassa kuin todellisuudessa ovat. Reilu 130g oli paahtuneilla pavuilla massaa, eli noin 13% tuli hävikkiä.
-
Täytyyhän pentele joskus kokeilla. Ikävää vain on, että meillä ei ole mitään kunnollista liesituuletinta, sellainen "automaatti" jonka pitäisi vetää hyvin yleisimpiin ruoanlaittoaikoihin... Toimii eli ei.
Kiinnostaa siis, onko uunipaahdosta syntyvä savu kovin paljon runsaampaa, kun esim. muutaman pihvin paistamisesta syntyvä käry. Tikahtuuko tänne, vai riittääkö että avaa ikkunat ja parvekkeen oven ja ottaa palovaroittimen pois päältä?
/Arto
-
Täytyyhän pentele joskus kokeilla. Ikävää vain on, että meillä ei ole mitään kunnollista liesituuletinta, sellainen "automaatti" jonka pitäisi vetää hyvin yleisimpiin ruoanlaittoaikoihin... Toimii eli ei.
Sama vika täällä, siksipä pitikin toisten kotona savuutella. :)
Kiinnostaa siis, onko uunipaahdosta syntyvä savu kovin paljon runsaampaa, kun esim. muutaman pihvin paistamisesta syntyvä käry. Tikahtuuko tänne, vai riittääkö että avaa ikkunat ja parvekkeen oven ja ottaa palovaroittimen pois päältä?
Kyllä siitä enemmän tulee kuin pihvistä ja se on koostumukseltaan lähempänä semmoista puunpoltosta tulevaa savua kuin pihvin ruskistamisesta. Ei sitä tuommoiselle 150g määrällä tolkuttomasti tule, eli ei tikahdu, mutta kannattaa ottaa kyllä palovaroitin pois päältä ja vaikka keittiön ovi kiinni ja keittiöstä ikkuna kunnolla auki. Tai sitten jos ei haittaa että savu leviää muualle huoneistoon niin voi jonkinlaista läpivetoa yrittää saada aikaan. Mutta jos on taipumusta allergiaan/astmaan niin kannattaa kyllä savun hengittelyä välttää mahdollisimman paljon (eli tuuletin olisi hyvä silloin olla). Mitä tummemmaksi (ja mitä isompia määriä) paahtaa niin sitä enemmän sitä savua sitten tulee.
Kannattaa ottaa sitten huomioon myös tuo jäähdyttelyvaihe, eli siinä on hyvä päästä vaikka parvekkeelle (ja nopeasti), tai johonkin helposti siivottavaan tilaan, sillä sitä kuoriroskaa irtoaa tässä vaiheessa melkoisesti.
-
Ei sitä tuommoiselle 150g määrällä tolkuttomasti tule, eli ei tikahdu, mutta kannattaa ottaa kyllä palovaroitin pois päältä ja vaikka keittiön ovi kiinni ja keittiöstä ikkuna kunnolla auki.
Ihan kun meidän keittiössä olisi edes ovea... Penskat pihalle ja sauhuamaan. Pakko se on kokeilla, kunhan saan tuoretta papua hankituksi.
/Arto
-
Paahtuminen eteni todella tasaisesti, pavut vaihtoivat väriä käytännössä samanaikaisesti. Noissa Tuomaksen kuvissa reuna näyttää menevän hieman edellä keskustaan nähden tuossa alussa, itselläni reuna siis eteni keskustan kanssa samaan tahtiin.
Paahdon tasaisuus riippuu varmaan paljon uunista. Internetissä oli (muistaakseni) tanskalaiset ohjeet uunipaahtoon. Ohjeessa paahtaja piti ylimääräistä peltiä tasaamassa lämpöä. Itselläni pelti hidasti prosessia ja aiheutti puumaisuutta makuun. Varmasti myös vuoan reunojen korkeudella tai reunattomuudella on vaikutusta asiaan.
Koska ekat raksut alkoivat kuulumaan aika tarkalleen 10 minuutin kohdalla, päätin hieman nopeuttaa tahtia ja loppupaahdon vein läpi niin että aina kun uuni lakkasi lämmittämästä (valo sammui) käänsin lämpötilaa aina sen verran kuumemmaksi että uuni alkoi uudelleen lämmittämään.
Isäni käyttää juuri samaa tekniikkaa nopeuttaakseen prosessia. Itselläni uuni paahtaa hieman nopeammin, enkä ole tuota tehnyt. Uunipaahdossa saattaa mennä aikaa etsiessä omalle uunille sopivaa lämpötilaa. Uunissa voisi toki käyttää ylimääräistä uunilämpömittaria, joka kertoisi todellisen lämpötilan. Ja luulisin, että löytyy sellaisiakin uuneja, joilla ei toinna lähteä paahtamaan.
Tuossa uuninluukun avausvaiheessa olisi voinut kyllä laittaa tuulettimen täysille, sillä tällöin savua pölähti vähän isompi määrä kerralla.
Itse olen saanut kerran palovaroittimen huutamaan. Harmikun oli aikainen aamu ja muu perhe heräsi :oops:
Tuossa äsken sitten maistelin tuotosta pressolla vuorokauden pituisen lepovaiheen jälkeen ja maku oli kyllä oikein hyvä. Kuppi ei ollut niin puhdas/kirkas kuin I-Roastin, mutta siinä oli kyllä miellyttävämmin "tuhtiutta" mukana. Papujen hapokkuuskin oli hyvin havaittavissa.
Hienoa, että olit makuun tyytyväinen. Itse olen jättänyt rännärin pois käytöstä. Uuni on paljon parempi. Mutta täytyy kokeilla rännäriä joskus nuotiolla....Ja ainakaan toistaiseksi en ole kokenut tarvetta hankkia kotipaahdinta...ehkä, jos lankean joskus oikeaan espressokeittimeen.
Tuossa mainitsemassani uunipaahtosivustossa sivujen tekijä oli kysynyt tanskalaiselta pienpaahtimolta "millä kannattaisi kotona paahtaa?" Olivat yksikantaan sanoneet, että "uunissa".
Itse olen kyllä tyytyväinen, jos kotipaahto lisääntyy, kun ymmärretään, ettei välttämättä tarvitse kalliita vehkeitä - mutta riippuuhan se toki siitäkin millä keittää. Presso ja ibrik sietävät hyvin uunipaahdon.
Kenneth Davids kirjoittaa Kahvi-kirjassaan, että jokainen kotipaahtomenetelmä on, pienine virheineenkin, parempi kuin teollisesti tuotettu kahvi. Paremmuus tulee nimenomaan tuoreudesta. Se on tärkeämpää kuin pienet virheet prosessissa. Itse halkaisin muutamia papuja parista viime-erästä ja huomasin, että Brasilian "rio-y"-pavuissa oli pientä sisäistä ylikuumenemista, Yirgacheffe-erä oli sisältäkin tasaisesti paahtunut. Aion jatkossa seurailla tuotakin puolta paahdossa.
Onnea, oli tosi tasaisesti paahtuneen näköisiä nuo pavut. :thumbup:
-
Terve!
Mä oon uus täällä. On tullu kyllä sivusta seurailtua jo jonkun aikaa, mutta nyt vasta tuli liityttyä eli tässä on mun eka viesti.
Mutta joo. Totapa pitäs kokeilla joskus, kunhan sais niitä raakapapuja hommattua. Mahtaiskohan toi toimia kannellisessa vuoassa? siitä vois sitten, ehkä, mikäli toimii pahimmat savut pistää ikkunasta pihalle tai hormiin.
-
Mä oon uus täällä.
Mahtaiskohan toi toimia kannellisessa vuoassa? siitä vois sitten, ehkä, mikäli toimii pahimmat savut pistää ikkunasta pihalle tai hormiin.
Tervetuloa!
Kokeilematta uskallan väittää ettei toimi. Kansi, joka pitäisi savun sisällään nimittäin hidastaa myös lämmön siirtymistä vuoan sisään. Niinpä prosessi hidastuu ja pavut jäävät puisen ja ruohoisen makuisiksi. Itse kokeilin uunipaahtoa siten, että sekoitin papuja välillä. Eli otin ne noin 15 sekunniksi ulos uunista. Sekin hidasti prosessia liikaa ja sai aikaan makuvirheen.
Paahtoprosessi ei saa olla liian hidas, se vaikuttaa papujen makuun. Ja toisaalta ei myöskään liian nopea, koska tällöin pavut palavat pinnalta, mutta jäävät raaoiksi sisältä. Ihanteellinen paahtoaika on kaiketi jotakin 8 - 15 minuutin väliltä, riippuen halutusta tummuudesta ja paahtotekniikasta. Kuumalla ilmavirtauksella (I roast, kuumailmapuhallin, popkorn popperi jne) paahtoaika on kaiketi nopeampi kuin uunissa tai liedellä paahdettaessa.
-
Moi taas.
Sellasta ihmettelin myös, että kun paahtoastioden reunojen merkitys on mainittu moneen kertaan, että mitä tapahtuu jos pavut ei ole ollenkaan kontaktissa niiden kanssa? Näin vois kuvitella tapahtuvan jos käyttää vähän kookkaampaa vuokaa ja pienempää raakakahvisatsia.
-
Lisää tyhmiä kysymyksiä, ja vähän offtopiciakin. Pahoittelen.
Mutta noista reilunkaupan raakapavuista mä oon erityisen kiinnostunu, niistä samoista tansanialaisista mitkä Tuomas on maininnu useammassakin aiheessa.
Että mistäköhän niitä kannattais ettiä? Ei ainakaan yhessäkään maailmankaupassa oo hesassa tullu vielä vastaan.
Oletin että on samoja papuja kun mistä Africafe paahdetaan, joten kävin kysymässä ruohonjuuresta missä sitä myydään mut eipä sielä kukaan ollu mistään raakakahvista kuullukkaan.
-
Noniin. Tulihan sitä sitten kokeiltua. Ostin satsin Perulaista Oaxapampaa paahtelua varten.
Ensimmäinen otos on nyt paahdettu ja maistettu. Eniten prosessissa yllätystä toi savun määrä. Odotin suurempaa pöryä, mutta palovaroittimen patterin olisi hyvin voinut jättää irroittamatta. Syy saattaa tosin olla paahtoasteessa, joka nyt oli vielä varsin vaalea (vertailukohtana Meiran Cafe Aroma, väri oli pavuissa aikalailla sama). Kokeilen seuraavaksi paahtamista vähän tummemmaksi, niin saa sitten nähdä miten käy.
Lopputulos tällä kertaa oli kohtuullinen. En saanut paahdosta aivan tasaista. Johtuisiko vuoasta, joka oli varsin paksua keramiikkaa? Tulisiko olla ohuempaa materiaalia tai auttaisiko vuoan esilämmittäminen? Nimittäin paahdon minuuttimäärä poikkesi hieman noista Tuomaksen ilmoittamista, aikaa meni pari minsaa enemmän. Oli miten oli, tänään maistelin pressolla ensimmäiset otokset. Hyvältä maistui. (Vielä paremmin maistuisi, jos osaisin keitellä pressot vähän taitavammin.)
Näihin tuoksuihin jää kyllä koukkuun.
-
Sellasta ihmettelin myös, että kun paahtoastioden reunojen merkitys on mainittu moneen kertaan, että mitä tapahtuu jos pavut ei ole ollenkaan kontaktissa niiden kanssa? Näin vois kuvitella tapahtuvan jos käyttää vähän kookkaampaa vuokaa ja pienempää raakakahvisatsia.
Kaikissa ohjeissa joihin olen törmännyt käsketään levittämään papuja tasainen (yhden pavun) kerros koko vuoan alalle. Äkkisiltään en löytänyt mitään infoa paahtamisesta "vajaalla vuoalla" tai mitä siitä seuraisi.
Eniten prosessissa yllätystä toi savun määrä. Odotin suurempaa pöryä, mutta palovaroittimen patterin olisi hyvin voinut jättää irroittamatta. Syy saattaa tosin olla paahtoasteessa, joka nyt oli vielä varsin vaalea
Oliko pavuissa kuorta miten paljon? Kuoren määrä nimittäin vaikuttaa kanssa syntyvän savun määrään. Eli kovin "kuorekas" papu savuaa vaaleaksi paahdettunakin kun se paperinohut kuori alkaa kärytä. Jos papu oli vähäkuorista niin silloin vaaleilla paahdoilla voi päästä aika pienillä savuhaitoilla.
Lopputulos tällä kertaa oli kohtuullinen. En saanut paahdosta aivan tasaista. Johtuisiko vuoasta, joka oli varsin paksua keramiikkaa? Tulisiko olla ohuempaa materiaalia tai auttaisiko vuoan esilämmittäminen? Nimittäin paahdon minuuttimäärä poikkesi hieman noista Tuomaksen ilmoittamista, aikaa meni pari minsaa enemmän.
Keraaminen vuoka voi olla huono vaihtoehto siitä syystä että se ei johda niin hyvin lämpöä kuin metallinen. Tällöin pavut saattavat saada lämpöä itseensä vähän "toispuoleisesti". Keraamisen vuoan esilämmittäminen voisi ehkä auttaa, mutta tällöin voi olla hankalaa saada ne pavut siihen vuoalle tasaisesti (eli ne pitäisi saada siis mahdollisimman tasaiseksi ja litteäksi "vieri-vieressä" matoksi siihen). Jos paahto tuntui hitaalta niin laita lämpöä uuniin lisää (aluksi vaikka 225->235 tms), pavut olisi hyvä saada ensimmäisen raksuun 7-10 minuutin sisällä uuniin laitosta.
Paahdon tasaisuuten vaikuttaa myös uuni, eli onko luukku miten tiivis ja minkä kokoisesta uunista on kyse. Esim. pienessä ja vuotavaluukkuisessa uunissa lämpö ei ehkä pysy kovin tasaisena ja vastukset joutuvat "kärventämään" papuja useammin pitääkseen uunin lämpötilan halutussa.
-
Tilannepäivitys:
Tällä kertaa käytössä 25cm pyöreä irtopohjavuoka. Taisin vähän ylireagoida sen uunin lämmittämisen suhteen, sillä nyt koko homma luisui vähän turhankin nopeasti. En joutanut kelloa katselemaan, mutta tämä tapahtui reilussa kymmenessä minuutissa. En uskaltanut päästää tummemmaksi, kun pelkäsin että palavat. Kuten näkyy, hieman palopistettä yms. havaittavissa, mutta kokonaisuus maistuu kuitenkin todella hyvältä.
-
Onko kukaan uunipaahdonkokeilijoista uskaltanut keittää espressoja tuotoksestaan? Olisi kiva tietää tunkevatko mahdolliset paahtovirheet läpi.
Pyöreä vuoka on tosiaan hyvä. Kovensitko lämpöä kovastikin kun tuli kiire?
Itse olen kokeillut joskus 250 astetta, mutta oli liian kuuma. Tulee muistaa myös, että uunit ovat yksilöitä, jokaisen on siis löydettävä omalle uunille sopiva lämpö jne...
Kiva olisi ostaa erillinen uunilämpömittari, sellainen ritilälle laitettava malli. Olisipahan tietoinen todellisista lämpötiloista. :P
-
Uunin lämpötila oli siinä 230 astetta. Loivensin vasta siinä kohtaa, kun raksut alkoivat kuulua turhankin pian.
Espressoa kokeilin keittää siitä ekasta, vähän vaaleammasta erästä. Joko meikäläisen AEG antaa synnit anteeksi ihan kivasti tai sitten paahto todellakin oli tarpeeksi hyvä. Maussa ei nimittäin juurikaan ollut mitään, mitä siihen ei kuuluisi. Hapokkuus pääsi nätisti esiin, joskaan ei ihan niin hyvin kuin esim. Malawin so-kahvi, jota hankkimani erä vastasi kokeiltaessa paahtoasteelta ja iältään aika lailla tuota omaa tekelettä.
-
Olen minä joskus kokeillut uunia ja essona juonut tuotoksen. Ei pieni epätasaisuus paahdossa kahvia pilaa, kunhan ei liian vaaleaksi jää. Voi olla ihan mukavakin efekti. Minulle nyt muutenkin vaihtelu kahvin maussa on periaatteessa vaan plussaa. En pyri niinkään tasaiseen ja aina toistettavaan lopputulokseen, vaan on mukava saada hiukan eri vivahteita esiin eri paahtokerroilla. Tolkun rajoissa tietenkin.
-
En pyri niinkään tasaiseen ja aina toistettavaan lopputulokseen, vaan on mukava saada hiukan eri vivahteita esiin eri paahtokerroilla. Tolkun rajoissa tietenkin.
Hienoa kuulla, että uunipaahto kestää espressomenoissakin. Olen tässä turkkilaisen kahvin fanina pohtinut vakavasti astumista myös espresson alueelle jonkinlaisella keitinyhdistelmällä. Kesällä latte-juomat ovat varsin virkistäviä ja espressosta olen pitänyt aina.
Itsekin olen nauttinut vaihtelevasta mausta. Mutta pidän kaikessa muussakin sellaisesta käsityöläisyyden leimasta - siksi kai tuo ibrikkeittelykin viehättää - uunipaahdon lisäksi.
Itse paahdan joko hyvin vaaleaksi tai sitten kohtalaisen tummaksi toiseen raksuun saakka, jolloin maustan kahvin inkiväärillä tai kardemummalla. Mutta ilman mausteita sitä voisi siis espressonakin kokeilla...
-
Kyllä voi, kun paahdat keskitummaksi, eli toisen raksun alkuun tai vähän tummemmaksi. Vaaleana espressosta tulee hirvittävää happoa.
-
Arton uunipaahtamien Peru Oxapampa -papujen seikkailuista Minimokan ja Venuksen syövereissä voipi lukea osoitteesta espresson.vuodatus.net. Ehkäpä myöhemmässä vaiheessa saan sinne muutakin mielenkiintoista.
Noin pikasummauksena kokemuksestani ko. papujen kanssa kerrottakoon, että parhaimmillaan sai oikein hyvää sellaista makeahkoa ja hapokasta espressoa, mutta kaikki uuttovirheet tuntuivat kyllä kohtuullisen järkyttävinä. Elikkä herkkää tavaraa, mutta parhaimmillaan mainiota.
-
Arton uunipaahtamien Peru Oxapampa -papujen seikkailuista Minimokan ja Venuksen syövereissä voipi lukea osoitteesta espresson.vuodatus.net. Ehkäpä myöhemmässä vaiheessa saan sinne muutakin mielenkiintoista.
Kirjoitat sivuillasi:
"Harjoitusten jatkuessa vahvistui ennakkotieto siitä, että alkuperäiskahvit ovat vaikeampia tehdä espressoksi kuin tarkoitukseen nimenomaisestai valmistetut sekoitukset. Ensinnäkin espressossa vahvistuvat kahvin kaikki maut, joten alkuperäiskahvista saattaa tässä tiiviissä muodossa löytyä ikäviä yllätyksiä joten ihanteellisten olosuhteiden (uuttolämpötila yms.) löytäminen voi olla vaikeaa."
Olen ihan samaa mieltä! Sekoituksia keitellessä lämpötilasäätö on ollut käytännössä tarpeeton ominaisuus, mutta SO-kahveja käyttäessä taas hyvin kätevä. Samoin OPV-koneille tyypillinen ylipaine tekee hallaa SO-kahveille.
Tällä hetkellä minulla on ruuvipenkissä Harrar Longbean, jonka sain eilen kunnolla toimimaan, kun uskalsin säätää lämmön riittävän alas. Ja myös annostelussa joutui taas käyttämään vaakaa, hyviä sekoituksia tehdessä ei ole ollut niin väliä.
-
Lyödäämpä tänne kuva mun ekasta paahdosta ikinä :D
Tämä siis uunilla. Kahvina Yirgacheffe.
(http://i192.photobucket.com/albums/z308/nuppo/papu-1.jpg)
-
Tämä siis uunilla. Kahvina Yirgaffe.
Suht tasaiselta näyttää - katkaise vain seuraavalla kerralla paahto vähän aiemmin. Yirgacheffe on kyllä vaaleamman paahdon kahvi - öljyjä ei saisi missään nimessa mielestäni pinnassa noin kiillellä (viittaavat toiseen raksuun ja yli josta pitäisi pysyä yirgin kanssa poissa).
-
Juu. Yritetään. Aika randomilla meni tämä erä. :-)
-
Tämän päivän paahto. Kahvi sama. Lämpötila sama (235C). Nyt katkaisin paahdon selvästi aikaisemmin kuin viimeksi. Joukossa vielä kuorisilppua vähän.
(http://i192.photobucket.com/albums/z308/nuppo/DSC_0211-3.jpg)
-
Terveen näköistä keskitummaa. Pitäisi huomenna olla aika makoisaa.
-
Juu. Päivällä testasin, ja kyllähän niistä melkoisen maukkaat essot irtosi, ihan yksinäänkin. Ja eikun uutta tilausta kehiin. :lol:
-
Pari kuvaa tämän päivän paahdosta, kun sattui kamera olemaan sopivasti käsillä. Lisäsin lämpötilaa viidellä asteella (240C). Paahdoin vielä neljännettäkin lajiketta (Indonesian Sulcoto Sulwasi), mutta kaadoin epähuomiossa pavut muiden joukkoon ennen kuvaa.
(http://i192.photobucket.com/albums/z308/nuppo/DSC_0213-1.jpg)
(http://i192.photobucket.com/albums/z308/nuppo/DSC_0214-1.jpg)
(http://i192.photobucket.com/albums/z308/nuppo/DSC_0212-2.jpg)
-
Hyvän näköistä papua.
Mistä muuten olet tilannut? Huomasin Limu-tekstin tuossa yhdesä kuvassa, se on yksi lempipavuistani ja äärettömän persoonallinen maultaan. En ole vaan saanut Suomesta Limua. :cry:
-
Mistä muuten olet tilannut? Huomasin Limu-tekstin tuossa yhdesä kuvassa, se on yksi lempipavuistani ja äärettömän persoonallinen maultaan. En ole vaan saanut Suomesta Limua. :cry:
Veikkaisin että täältä (http://www.hasbean.co.uk/product_info.php?products_id=1052) (löytyy myös 250g vaihtoehto (http://www.hasbean.co.uk/product_info.php?products_id=1047)).
-
Sieltäpä sieltä. 8)
-
Suoritin paripäivää sitten ensimmäisen uunipaahdon ja hyvää tuli. Papuna toimi joku brassikaffe (oon töissä eräässä kahvitehtaassa niin raakapapua saa rahtaa kotia ilmaseks niin paljo ku jaksaa :P)
Uunina toimii kaasu-uuni jossa ei ole valoa :( paahtaa kuitenkin melko tasaisesti :D
-
Pari kuvaa tämän päivän paahdosta, kun sattui kamera olemaan sopivasti käsillä. Lisäsin lämpötilaa viidellä asteella (240C). Paahdoin vielä neljännettäkin lajiketta (Indonesian Sulcoto Sulwasi), mutta kaadoin epähuomiossa pavut muiden joukkoon ennen kuvaa.
Ainakin tuossa tuo Limu on jäänyt varsin vaaleaksi... Steven/Hasbeanin paahtamana pavut ovat huomattavasti tummempaa ja öljyt vedetty pintaan. Toki on varmasti maukas myös vaaleampana paahtona.
-
Oli vielä puolikas pussi jäljellä Brazil Fazendaa, joten päätin kokeilla uunipaahtoa korkeammalla asteella, tämän nettisivun ohjeiden mukaan:
http://www.ineedcoffee.com/00/oven/?page=3
Tavoitteena tietenkin espressoon sopivaa tummempaa paahtoa. Omat uunipaahdot ovat tähän asti olleet epätasaisia ja paahtoprosessi tuntuu etenevän hitaasti. Raksahdukset tulevat epätasaisesti, jne. Hieman jo kahvia paahtaneena suhtauduin kuitenkin varsin skeptisesti noin korkeaan lämpötilaan, mutta pakko se on kaikkea kokeilla ja toista kertaa ei tartte kokeilla :D.
Omasta uunistani ei irtoa kuin 250 asteen maksimilämmöt ja aika mustia papuja tuli aikaiseksi. 8 minuutin kohdalla oli pakko ottaa pavut ulos (osa ehti mennä jo mustaksi). Tällä kertaa kuitenkin uunista kuului kunnon raksunta ja prosessi eteni loppupäässä nopeasti. Savua tuli erittäin paljon.
Ehkä se i-Roast pitäisi hommata jos parempaa haluaa saada aikaiseksi...
-
Minulla on samanlaisia kokemuksia liian 250 asteen lämmöstä. Hyviin lopputuloksiin olen päässyt tuolla 225 asteella. Tosiasiassa lämpötila vastusten ollessa päällä on korkeampi.
Uunipaahto on paljon uuniyksilöstä kiinni. Eli eri uuneilla on erilainen lopputulos. Itse en sekoittele papuja välillä. Minusta se vain häiritsee ja hidastaa paahtoprosessia ja huonontaa makua. Tasaisen lopputuloksen saa, kun malttaa laittaa tarpeeksi ohuen kerroksen papuja vuokaan, mutta tässä lienee myös uuniyksilöiden välillä eroa.
Kaasu-uuneja on netissä ja kirjoissa kehuttu oiviksi paahtimiksi.
Onko kukaan kokeillut kiertoilmaa?
Itse haaveilen muutoinkin sellaisen hankitaa, kiinnostaa se lähtevätkö kuorisilput liikkeelle...
-
Onko kukaan kokeillut kiertoilmaa?
Itse haaveilen muutoinkin sellaisen hankitaa, kiinnostaa se lähtevätkö kuorisilput liikkeelle...
En ole viitsinyt kiertoilmaa laittaa päälle, koska se kuorisilppu lentelee sitten pitkin uunia (ja sinne "propellipesään myös".). Tuli joskus vahingossa laitettua puhallin päälle ja sen jälkeen koko keittiö oli täysi silppua kun luukku piti avata samaan aikaan :D
-
En ole viitsinyt kiertoilmaa laittaa päälle, koska se kuorisilppu lentelee sitten pitkin uunia (ja sinne "propellipesään myös".). Tuli joskus vahingossa laitettua puhallin päälle ja sen jälkeen koko keittiö oli täysi silppua kun luukku piti avata samaan aikaan :D
Onpa hyvä tietää, ettei pääse myöhemmin turhaa välisiivousta tekemään... Todennäköisesti seuraava uuni on kiertoilma. ajattelinkin, että juuri noin siinä voi käydä. Joissakin kotipaahtoteksteissä suositellaan nimenomaan kiertoilman käyttöä. Missään en ole löytänyt ohjeita silpun lentelyn hillitsemiseen.
Kai sitä löytyisi jotain verkkosiivilöitä papujen päälle, jos haluaisi kiertoilmaa kokeilla.
-
Mitä nyt muutaman kerran olen uunipaahtamista kokeillut niin olen kyllä kiertoilmaakin käytellyt. Ei ole silppu lennellyt edes pitkin uunia, saatika keittiötä. Peitin tosin kiertoilmatuulettimen uunin mukana tulleella rasvasuodattimella, se on sellainen metalliverkko joka pannaan kiertoilmatuulettimen päälle.
On vissiin eroa kiertoilmatulettimissa ja tietenkin myös pavuissa, ehkä itselläni oli tuollaista vähäkuorista sorttia.
hirvi
-
Onpa hyvä tietää, ettei pääse myöhemmin turhaa välisiivousta tekemään... Todennäköisesti seuraava uuni on kiertoilma. ajattelinkin, että juuri noin siinä voi käydä. Joissakin kotipaahtoteksteissä suositellaan nimenomaan kiertoilman käyttöä. Missään en ole löytänyt ohjeita silpun lentelyn hillitsemiseen.
Kai sitä löytyisi jotain verkkosiivilöitä papujen päälle, jos haluaisi kiertoilmaa kokeilla.
Kiertoilmahan tehostaa sitä paahtamista, joten lämpötiloja joutuu varmaan hakemaan uusiksi. Kiertoilma voisi periaatteessa olla kyllä ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Josko sillä saisi enemmän tasaisuutta paahtoon. Jotain verkkohässäkkää voisi kyllä yrittää viritellä. Hmm...
-
No niin, tulipa kokeiltua uunipaahtoa useammalla eri pavulla käyttäen kiertoilmaa.
Jostain syystä kiertoilman kanssa paahtoaika venyi pidemmäksi mitä yleensä. Paahtoalustana minulla on tefloninen mikälie piirakkavuoka, jonka pohjan olen poralla rei'ittänyt. Paahdosta tuli kuitenkin tasaisempi kiertoilman kanssa.
"Paahtoprofiili" kaikille pavuille (oma blendikokeilu myös) oli kutakuin sama. Tavoittelin medium darkia ja siihen pääsin aika hyvin.
180 C 3 min.
200 C 3 min.
215 C 3 min. (eka raksu)
230 C 14-15 min. kohdalla pavut ulos, toisen raksun alkaessa.
Pavut saavat levätä pari päivää ennen maistiaisia...
-
Itse olen havainnut parhaaksi paahtoalustaksi raskaan, valurautaisen, paistinpannun. Kevyemmissä astioissa tuntuu, ettei lämpö välity tasapuolisesti ja paahdosta tulee epätasainen.
Tänään taas tuli paahdettua neljä erää 8) Keskiviikkona maistellaan millainen blendi syntyi.
-
Maanantainen Yirga. Uuden pannun testaamista.
(http://i192.photobucket.com/albums/z308/nuppo/DSC_0002-5.jpg?t=1231937803)
-
No niin, tulipa kokeiltua uunipaahtoa useammalla eri pavulla käyttäen kiertoilmaa.
Jostain syystä kiertoilman kanssa paahtoaika venyi pidemmäksi mitä yleensä. Paahtoalustana minulla on tefloninen mikälie piirakkavuoka, jonka pohjan olen poralla rei'ittänyt. Paahdosta tuli kuitenkin tasaisempi kiertoilman kanssa.
"Paahtoprofiili" kaikille pavuille (oma blendikokeilu myös) oli kutakuin sama. Tavoittelin medium darkia ja siihen pääsin aika hyvin.
180 C 3 min.
200 C 3 min.
215 C 3 min. (eka raksu)
230 C 14-15 min. kohdalla pavut ulos, toisen raksun alkaessa.
Pavut saavat levätä pari päivää ennen maistiaisia...
Aion kokeilla mökillä kaasu-uunilla paahtamista, ja sitä varten on jo hankittu lämpömittari, joten profilointiakin voisi kokeilla. Katselin ketjun alkupuolelta, että paahtoa oli tehty melkolailla sukkana 235 asteella, mutta tässähän on jo ehtaa profiilia, täytyy kokeilla jotain tuon tapaista.
Värin suhteen heräsi kysymys: mistä saisi luotettavan referenssin pavun värille? Jossain ketjussahan jo ryhdyttiin pohtimaan näyttöjen kalibrointia jne. Vai tavoitellaanko uunipaahdossa puhtaasti toisen raksun hivottelua, kun värin arvointi ei välttämättä ole niin helppoa suttuisen lasin takaa?
-
Värin suhteen heräsi kysymys: mistä saisi luotettavan referenssin pavun värille? Jossain ketjussahan jo ryhdyttiin pohtimaan näyttöjen kalibrointia jne. Vai tavoitellaanko uunipaahdossa puhtaasti toisen raksun hivottelua, kun värin arvointi ei välttämättä ole niin helppoa suttuisen lasin takaa?
Väri on huono mittari, raksut ovat parempia. Teollisuudessa käytetään jotain mittaria tuohon tarkoitukseen, mutta sen hinta lienee tähtitieteellinen. Kenneth Davidsin paahtokirjan lopussa on pieni väritaulukko - voisi toivoa, että siihen on värimäärityksen koitettu saada suunnilleen kohdilleen. Ja netti on tietysti pullollaan värikuvia, mutta niiden luotettavuus on mitä on.
-
Värin suhteen heräsi kysymys: mistä saisi luotettavan referenssin pavun värille?
Puuttumatta kyseisen vekottimen älyttömään hintaan, niin Scaa:n verkkokaupasta (http://members.scaa.org/store/default.aspx) löytyy SCAA/Agtron Roast Color Classification System jolla saisi paahdot aika varmasti kohdilleen. Tuo näytekitti löytyy kohdasta technical tools.
-Mikko-
-
Puuttumatta kyseisen vekottimen älyttömään hintaan, niin Scaa:n verkkokaupasta (http://members.scaa.org/store/default.aspx) löytyy SCAA/Agtron Roast Color Classification System jolla saisi paahdot aika varmasti kohdilleen. Tuo näytekitti löytyy kohdasta technical tools.
Tuossa ei ole kyse laitteesta vaan kahdeksasta vinyylivärilevystä, joihin paahtoa voi vertailla. Hintaa 295 dollaria. Eipä viitsi tuommoista muutamasta vinyylipalasta maksaa.
-
Tilannepäivitys:
Tällä kertaa käytössä 25cm pyöreä irtopohjavuoka.
Kannattako paahtaa ilman reunoja vai reunojen kanssa, jos käyttää kiertoilmaa (varmaan reunojen kanssa)? Vaiko kannattaako käyttää jotain teräksistä ''lasagnevuokaa''?
-
Pitihän minukin sitten kokeilla tuota uunipaahtoa, en meinannut kuulla raksuja ja kahvi jäi aika vaaleaksi. Käytin tuota nimimerkin migu2 profiilia (ja kiertoilmaa), mutta huomaa että uunit ovat yksilöitä koska tuossa ajassa en saanut vielä kovinkaan tummaa. Sitten kun mene kotiin pääsen vertaamaan Kaffan kanssa tummuutta ja ensi viikolla päästään maistelemaan. ;)
-
Pitihän minukin sitten kokeilla tuota uunipaahtoa, en meinannut kuulla raksuja ja kahvi jäi aika vaaleaksi. Käytin tuota nimimerkin migu2 profiilia (ja kiertoilmaa), mutta huomaa että uunit ovat yksilöitä koska tuossa ajassa en saanut vielä kovinkaan tummaa. Sitten kun mene kotiin pääsen vertaamaan Kaffan kanssa tummuutta ja ensi viikolla päästään maistelemaan. ;)
Heh, hienoa että profiilini leviää laajemmalle :D. Uunipaahtoa en enää ole harrastanut kun tuli hankittua noi paahtimet. Liian korkeita odotuksia ei kannata laittaa noiden paahtojen suhteen. Aika karseen puumaisia ja ruohoisia makuja tuli monesti... Raksut kyllä pitäisi kuulua erittäin selkeästi ja pavut myös ponnahtelee raksujen aikana.
Lopulta päädyin aina käyttämään kiertoilmaa ja paahtoastiaksi ostin halpahallista mikä lie teflonisen, reunallisen, pyöreän vuoan, johon porasin reikiä pohjaan niin paljon kuin mahtuu. Toimi ihan ok.
-
Löysin kaappeja siivotessa Mokkamestareiden pussin, jonka kyljessä luki "Pocos raakakahvi". Ja kun uuni oli muutenkin tulilla, ja kun kotona paahtamisen kokeilua on joskus tullut mietittyä, niin pakkaspäivän kunniaksi tarkistin ketjusta pelin säännöt ja pistin pavut uuniin. Tavoitteena minimissään tumma paahto, mutta mieluusti espressoon kelpaava tulos.
Uuni (tavallinen vanha peruskotiuuni) ala-ylä-lämmölle 225een. Laitoin pavut matalalle uunipellille leivinpaperin päälle, niin sain sen noin 150 gramman satsin yhteen helposti kerrokseen. Pelti uuniin vähän keskitason yläpuolelle ja nenä kiinni uunin luukun lasiin odottelemaan mitä tapahtuu.
Jossain 3 minuutin kohdalla alkoi pavuissa näkyä väriä. Ensimmäiset raksahdukset jo siinä ennen 5 minuuttia. Raksahtelu jatkui yhtämittaisena aina tuonne 8 minuutin jälkeen. Samalla alkoi kiillellä siellä täällä - oletin öljyjen alkavan tulla papujen pintaan. Ja sitten odottelemaan sitä toista raksua, että saisi pavut uunista. No, toista raksahtelua ei sitten tullut 11, eikä 12 minuutin kohdalla, eikä sen jälkeenkään. Lopetin rumban vähän vajaassa 15 minuutissa ja menin melkoisen mustan papusatsin kanssa parvekkeelle jäähdyttämään tulosta.
Kuorimujua tuli todella paljon ja aika kauan sai veivata papuja astiasta toiseen ennen kuin irtoavan roskan määrä pieneni merkitsevästi. Päivänvalossa pavut ovat edelleen melko tummia, sanoisin jopa lähemmäs mustia. Ja savua, voi pojat, savua kyllä sain koko rahalla. Tuulettaminen ei ole tunnissakaan vienyt kaikkea pois - pitää vähän varos, ettei ulos tuulettamisen sijasta levitä savua muualle kämppään.
Olen hieman hämilläni noiden toistgen raksujen puuttumisesta. Pidinkö papuja uunissa liian vähän aikaa? Eikö jokainen papu (-satsi) annakaan toista raksua?
Mistä tiedän menikö eka koe aivan metsään, kun tuo värikin on muiden palstalaisten tuloksiin verrattuna poikkeavan tumma? Onko tässä kohtaa havaittavissa jotain selvästi metsään mennyttä? Panenko pavut saman tien roskiin?
Millä tavalla voin testata paahtotulosta, kunhan annan satsin seistä sen päivän-pari? Raakasti myllyyn vaan ja espressojauhatusta koriin? Vai kannattaako ensin tehdä vaikka karkeampaa jauhatusta ja kokeilla pressopannulla tulosta?
Kommentteja ja vihjeitä toivon, ei tämä niin kamala kokemus (tähän mennessä) ole ollut, etten voisi kokeilla toistakin kertaa.
-
Olen hieman hämilläni noiden toistgen raksujen puuttumisesta. Pidinkö papuja uunissa liian vähän aikaa? Eikö jokainen papu (-satsi) annakaan toista raksua?
Kyllä ne pitäisi tulla, ovat vaan heikommat kuin ekat. Saattoi olla että pavut paahtuivat epätasaisesti ja osa oli tokissa raksuissa kun viimeiset vielä ekoissa, eli nämä kaksi vaihetta sekoittuivat keskenään ja kuulit vain yhdet raksut?
-
Uuni (tavallinen vanha peruskotiuuni) ala-ylä-lämmölle 225een.
...
Ja sitten odottelemaan sitä toista raksua, että saisi pavut uunista. No, toista raksahtelua ei sitten tullut 11, eikä 12 minuutin kohdalla, eikä sen jälkeenkään.
...
Olen hieman hämilläni noiden toistgen raksujen puuttumisesta. Pidinkö papuja uunissa liian vähän aikaa? Eikö jokainen papu (-satsi) annakaan toista raksua?
Mistä tiedän menikö eka koe aivan metsään, kun tuo värikin on muiden palstalaisten tuloksiin verrattuna poikkeavan tumma? Onko tässä kohtaa havaittavissa jotain selvästi metsään mennyttä? Panenko pavut saman tien roskiin?
Toinen raksu on siis sellaista "ritinää" ja ei niin selvää poksahtelua kuin ensimmäinen.
Mutta yksi syy saattoi olla liian matala uuninlämpö loppuosassa paahtoa (uuni falskaa tms?). Toisen raksun kohdalla lämpöä pitäisi olla pavussakin lähemmäs 225 astetta. Nyt saattoi jäädä "hilkulle" - tai vaikka siihen päästiinkin niin sen verran hitaasti että jäi vaimeaksi. Seuraavalla kerralla laita ensimmäisen raksun jälkeen uuni 250:neen ja katso (kuuntele) miten käy.
Pavun pinnan saa varmasti tummumaan niin tummaksi kuin haluaa vaikka koskaan ei "virallisesti" toiseen raksuun mentäisikään - paistaa ja polttaa vain tarpeeksi pitkään (asioita joita paahtamisessa halutaan välttää).
-
Molemmat selitykset mahdollisia.
Mutta satsi ehkä niin iso ja laajalla alueella, että veikkaisin ensimmäistä mahdollisuutta. Raksut menevät epätahtisina sekaisin keskenään. Vaikka uunin termostaatti on säädetty 225, on se todellisuudessa lämmitysvaiheessa lämpimämpi. Eli kun valo palaa ja uuni on "valmis", vastus on pois päältä ja uuni jäähtyy, kun valo sammuu, vastus on taas päällä ja uuni kuumenee yleensä yli tavoitelämmön.
Kannatta hankkia uunilämpömittari, että voi testailla oman uunin tapoja tässä teknisessä puolessa. Näin löytyy omalle uunille sopivat säädöt.
Kahden ylläolevan selityksen oikeellisuuden voit tarkistaa halkaisemalla pavun. Jos toinen raksu oli tapahtunut, se on yhtä tumma sisältä kuin ulkoa. Jos se oli jäänyt tapahtumatta papu on palanut vain pinnalta, jolloin papu on sisältä selkeästi vaaleampi. Halkaise papu poikittain, että saat ytimen leikkauksen näkyviin. Älä pitkittäin.
Kerroppa minkä tuloksen sait halkaisemalla?
-
Jossain 3 minuutin kohdalla alkoi pavuissa näkyä väriä. Ensimmäiset raksahdukset jo siinä ennen 5 minuuttia. Raksahtelu jatkui yhtämittaisena aina tuonne 8 minuutin jälkeen.
Olet paahtanut satsin sen verran kovalla lämmöllä, että välille 5-8 min. olet saanut molemmat raksut aikaiseksi. Ja kun aikaväliä raksujen välille ei pahemmin tule, et sitä myöskään huomaa. 5-8 min. väli ensimmäisille raksuille (tuolla massalla) on noin nopeassa paahdossa ajallisesti vaikea
saavuttaa. Itse lähtisin kokeilemaan matalammalla lämmöllä (esim. 220), tai sitten samalla säädöllä ja jarruttaisin lämpötilaa juuri ekojen raksujen alkaessa pitämällä uuninluukkua auki muutamia kymmeniä sekunteja. Ja saattaahan sinulla olla lisäksi vaikea papu paahdettavaksi, kaikille pavuille ei kotikonstein saa riittävän hienovaraista lämpötilansäätöä aikaiseksi.
-
Jos toinen raksu oli tapahtunut, se on yhtä tumma sisältä kuin ulkoa. Jos se oli jäänyt tapahtumatta papu on palanut vain pinnalta, jolloin papu on sisältä selkeästi vaaleampi.
Millä tavalla paahdon tasaisuus ja toinen raksu liittyvät toisiinsa? Tai paahdon tummuus ja toinen raksu?
Esimerkiksi tämän lähteen (http://www.answers.com/topic/caramelize) perusteella sakkaroosi on 200 celsiusasteessa "Very dark and bitter; smells burned. May be used for coloring, but has little sweetness left." mutta tuossa lämmössä ei "virallisesti" toista raksua ole vielä tapahtunut. Pavut on siis mahdollista paahtamisen sijasta paistaa tummiksi (tuloksena makeutta vailla oleva papu jossa ei matalasta lämmöstä johtuen ole kehittynyt kunnolla aromeja [edit: ja mahdollisesti kehittyneet ovat palaneet/hajonneet pois] - mikäli olen asian oikein ymmärtänyt?).
Olet paahtanut satsin sen verran kovalla lämmöllä, että välille 5-8 min. olet saanut molemmat raksut aikaiseksi. Ja kun aikaväliä raksujen välille ei pahemmin tule, et sitä myöskään huomaa. 5-8 min. väli ensimmäisille raksuille (tuolla massalla) on noin nopeassa paahdossa ajallisesti vaikea
saavuttaa.
Itselläni oli aikoinaan täällä (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=203.msg1293#msg1293) käytössä sama määrä papuja ja 225 astetta - ensimmäiset raksut 10 minuutin kohdilla. Mutta tuo riippunee varmasti uunista ja pavusta. Josko Kotimiehen uuni ottaa lämmön vähän yläkanttiin ja vihreät pavut olivat jo kovin kuivia pitkään kaapissa oltuaan?
-
mikäli olen asian oikein ymmärtänyt?
Voi se ymmärrys olla tosiaan mulla pielessä.
Perustin ajatukseni siihen, että Kenneth Davids kirjoittaa paahtoasteissa aina sekä pavun väristä että sen ytimen lämpötilasta. Esim keskiruskeassa paahdossa pavun sisälämpö on 215 astetta ja pavun pinta on kuiva.
Toinen rasahdus alkaa pavun ytimen noustessa 225 - 230 asteen paikkeille. Mutta onhan ne pavut tosiaan mahdollista paistaa paahtamisen sijaan. Sehän on yksi liian matalan paahtolämpötilan riskeistä.
Kun taas liian kova lämpötila tuottaa tuon epätasaisen paahdon, jossa pinta on tummempi kuin ydin. Mutta ei se ollut hyvä testi tähän ongelmaan.
-
Kenneth Davids kirjoittaa paahtoasteissa aina sekä pavun väristä että sen ytimen lämpötilasta. Esim keskiruskeassa paahdossa pavun sisälämpö on 215 astetta ja pavun pinta on kuiva.
Mikäli paahto etenee normaalisti (="oikein") niin lämpö ja väri kulkevat jossain mielessä melko rinta rinnan - tosin samalla lopetuslämmöllä voi kahden eri lajikkeen välillä olla hyvinkin havaittava väriero. Davidshän ilmoittaa itsekin noissa jonkinlaisen lämpötilahaarukan - esim. tuossa "medium brown" 215-225 astetta C ja Agtron "värikoodit" 60-50.
-
Kahden ylläolevan selityksen oikeellisuuden voit tarkistaa halkaisemalla pavun. Jos toinen raksu oli tapahtunut, se on yhtä tumma sisältä kuin ulkoa. Jos se oli jäänyt tapahtumatta papu on palanut vain pinnalta, jolloin papu on sisältä selkeästi vaaleampi. Halkaise papu poikittain, että saat ytimen leikkauksen näkyviin. Älä pitkittäin.
Papusatsi sai olla rauhassa pari päivää. Käryn ja palaneen haju on edelleen keittiössä. Papusatsi on - tai oikeastaan oli - mustaakin mustempi jokaisessa valossa. Halkaistu papu oli pinnasta ytimeen samaa tavaraa: kevyesti hiiltynyttä kevyttä käsissä murtuvaa mujua. Palanutta mikä palanutta. Tähän antanee viitteitä myös satsin painon muutos: 144 grammasta 98 grammaan. Siksi satsi oli jotain, koska nyt se on roskiksessa.
Veikkaan, että papu oli päässyt kuivumaan, olihan kaappiin unohtuneella satsilla ikää varmaankin se pari+ vuotta. Lisäksi paahtoaika oli tavattoman pitkä suhteessa kuivaan papuun. Ei ihme, että päästiin hiiltymiseen.
Miten raakakahvia tulisi kotona säilyttää ja kuinka kauan se kestää säilytystä?
Mikäli haluan kokeilla toisella jäljellä olevalla puolikkaalla satsilla vielä huoneiston kärytystä uudestaan, niin oletan, että
a) lämmöt lienevät olleet kuitenkin riittävän kohdallaan ajatellen uunin ominaisuuksia ja käytännön säätämisen mahdollisuuksia
ja
b) otan paahtoaikatavoitteen jonnekin 8 min+ (aiemmin raksuttelu ollut ~loppumassa) siten, että satsin väri näyttää keskimääräiseltä tunnistamaltani kaupallisen paahdon väriltä ja öljyjä näkyy selvästi ainakin siellä-täällä satsissa.
Vai kuinka?
Kokeilun edellytyksenä se, että saan keksittyä tuon savun haittojen absoluuttisesti parhaan mahdollisen minimoinnin, joka on vielä riittävä, keittiössä/asunnossa.
-
Miten raakakahvia tulisi kotona säilyttää ja kuinka kauan se kestää säilytystä?
Tästä ollaan montaa mieltä, mutta maksimissaan huoneenlämmössä, pimeässä ja kuivassa tilassa. Toiset pakkaa purkkeihin, mini-grippeihin tai jopa vakuumiin. Riippuu paljon kahvista miten se säilyy, herkimmät ja huippulaatuisimmat hyytyvät nopeammin. "Brutaalimmat" idän kahvit säilynevät pidempään.
Mikäli haluan kokeilla toisella jäljellä olevalla puolikkaalla satsilla vielä huoneiston kärytystä uudestaan, niin oletan, että
a) lämmöt lienevät olleet kuitenkin riittävän kohdallaan ajatellen uunin ominaisuuksia ja käytännön säätämisen mahdollisuuksia
ja
b) otan paahtoaikatavoitteen jonnekin 8 min+ (aiemmin raksuttelu ollut ~loppumassa) siten, että satsin väri näyttää keskimääräiseltä tunnistamaltani kaupallisen paahdon väriltä ja öljyjä näkyy selvästi ainakin siellä-täällä satsissa.
[/quote]
Niin siis millaista paahtoa haet ja mihin tarkoitukseen? Ja mikä papu on kyseessä? Mitä tummempi paahto, sen kitkerämpi ja käryisempi haju/savu on. Jos haet pintaan öljyjä, niin tällöin paahdat jo melko tummaksi ja savu tulee varmasti ongelmaksi. Uunipaahdon yksi ongelma tuppaa aina olemaan tuo savun kanssa pelaaminen. Luukun kun avaa, niin sieltä pölähtää aina väkisin huoneistoon savua (meillä tehokas liesituuletin mutta kaikkea sekään ei ime).
-
meillä tehokas liesituuletin mutta kaikkea sekään ei ime
Minä käytän sellaista paahtotaktiikkaa, että pidän keittiön ikkunaa auki, liesituuletinta täysillä ja keittiön ovi visusti kiinni.
Kun paahto lähenee loppuaan käyn avaamassa valmiiksi parvekkeen oven, jonne kiikutan pavut kaadettuani ne siivilään. Kiitäessäni parvekkeelle laitan papusiivilän päälle toisen siivilän, jolloin silppu ei lentele ympäri olohuoneen sohvia.
Niin ja parvekkeen ovi kannattaa sulkea siivilöinnin ajaksi. Kerran on tuuli pölläyttänyt kuorisilpun olohuoneeseen. Ei tullut paljoa kiitosta.
Mutta näin toimien kotiin jää vieno paahdon tuoksu. Seuraavana pävänä ei ole enää tuoksujälkiä paahdosta havaittavissa.
Kuten on tullut aikaisemminkin mainittua, mitään tarkkoja aikoja ei pysty toisten uuneille antamaan ja omankin kanssa on toimittava enemmän näppi, nenä, silmä ja kuulotuntumalla, kuin johonkin tarkkaan aikatauluun tukeutuen. Ota käteen kourallinen kaupan papuja, ja vertaa paahtoasi niihin. Kun väri alkaa olla lähellä, lopeta paahto.
-
Minä käytän sellaista paahtotaktiikkaa, että pidän keittiön ikkunaa auki, liesituuletinta täysillä ja keittiön ovi visusti kiinni.
Kun paahto lähenee loppuaan käyn avaamassa valmiiksi parvekkeen oven, jonne kiikutan pavut kaadettuani ne siivilään. Kiitäessäni parvekkeelle laitan papusiivilän päälle toisen siivilän, jolloin silppu ei lentele ympäri olohuoneen sohvia.
Meillä kun on keittiö ja olohuone samassa tilassa niin ei voi sulkea keittiön ovea :). Itse nakkasin pavut suoraan kattilaan, kansi kiinni ja silleen terassille jäähdyttämään papuja. Näin savua ja silppua ei leviä asuntoon. Anyways, savua ei pääse pakoon ja siitä hajusta joko tykkää tai sitten ei ;D
-
Kokeilin sitten paahtaa uudelleen, tarkoitus oli paahtaa ''Juhla Mokka -mummolle'' pannukahviksi jotain muuta kun hän löysi myllynkin. Tarkoitus oli paahtaa jotain eka cräkki läpi +30 sec, koska Juhla Mokkakin on aikaslailla vaaleaa. Kuitenkin käytössä oli eri uuni kuin mitä viimeksi ja eka cräkki alkoi jo noin 6 minuutin kohdalla ja loppui noin 8 min kohdalla. Ajattelin että ei nyt näin lyhyttä paahtoaikaa ja pidin pavut uunissa yhteensä 9 minuuttia, mikä on aika lyhyt paahto uunille? Hieman ihmettelin koska uunin lämpötila oli 225 C, ja jollain ekan cräkin saavuttamiseen oli mennyt näillä speckseillä 10 min. Uunit ovat selkeästi yksilöitä! Ja kyseessä ei ollut mikään uunituore uuni vaan ehkä yli 30 vuotta vanha. Ehkä jos tarkoitus on paahtaa vaaleammaksi niin kannattaa pitää lämpötila ainakin alussa 200 C? Vertailin väriä sitten vielä Has Beanin Bolivia Machacamarca BV 2009:ään ja oli lähes saman värinen.
Kuva oli niin heikkolaatuinen, että en lisää sitä tänne.
-
Tarkoitus oli paahtaa jotain eka cräkki läpi +30 sec, koska Juhla Mokkakin on aikaslailla vaaleaa.
Juhla Mokkahan on tosi vaaleaa. Mielestäni maussa on jopa puumaisuutta, joka tulee hieman alipaahdetuista pavuista. Onko muuta samaa mieltä? Sikäli maussa on samaa sävyä kuin kreikkalaisissa kahveissa, jotka on yhtä vaaleita ellei vielä vaaleampia.
Kuva oli niin heikkolaatuinen, että en lisää sitä tänne.
Entäpä maku?
-
Entäpä maku?
Paahdoin eilen, ja huomenna mummon kanssa pannukahvina maistellaan, joten en vielä tiedä mausta mitään. Ja paahto oli tarkoitus jättää vähän vaaleammaksi, koska paahdoin mummolle, joka on tottunut Juhla Mokkaan ja jos saa kovin tummaa kahvia suoraan totuttelemata, siitä ei välttämättä pidä.
-
Mä kokeilin tänään uunipaahtoa Indian Monsoon Malabar pavuilla. Lämmitin uunin 225 asteeseen ja heitin lasisessa vuoassa tasaisena kerroksena.
10 minuutin kohdalla nostin pikkasen lämpöä kun ei tuntunut poksahteluja tulevan tarpeeksi ja näytti aika epätasaisilta.
Otin pavut loppujen lopuksi pois 14,5 minuutin kohdalla ja tässä tulos. En tiedä vielä mausta mutta todella epätasaista jälkeä tuli.
Vinkkejä kaivataan...
(http://lh4.ggpht.com/_Htlbc3iWelo/TE3Ybt8YCDI/AAAAAAAABhk/kX-Rfq95Epo/s720/Porta78_2010-07-26.jpg)
-
Vinkkejä kaivataan...
Ymmärtääkseni osa pavuista on paahtunut hyvinkin pitkälle, tarkemmin sanoen nuo joiden kuperasta pinnasta on poksahdellut irti pyöreähköjä palasia (coffee shrapnel). Omissa kokeiluissani jälki on ollut tasaista kivivuoassa. Tasainen kerros on minulla tarkoittanut sitä että papuja ei ole päällekkäin.
Papujen väreistä paahtoasteen mukaan:
http://www.youtube.com/watch?v=aYy47C0Xw0I
-
Mä kokeilin tänään uunipaahtoa Indian Monsoon Malabar pavuilla. Lämmitin uunin 225 asteeseen ja heitin lasisessa vuoassa tasaisena kerroksena.
10 minuutin kohdalla nostin pikkasen lämpöä kun ei tuntunut poksahteluja tulevan tarpeeksi ja näytti aika epätasaisilta.
Otin pavut loppujen lopuksi pois 14,5 minuutin kohdalla ja tässä tulos. En tiedä vielä mausta mutta todella epätasaista jälkeä tuli.
Vinkkejä kaivataan...
(http://lh4.ggpht.com/_Htlbc3iWelo/TE3Ybt8YCDI/AAAAAAAABhk/kX-Rfq95Epo/s720/Porta78_2010-07-26.jpg)
Itse olen uunissa saanut epätasaista vain kevyemmissä astioissa. En tiedä oliko sattumaa, mutta laatu parani selkeästi kun vaihdoin valurautaiseen paistinpannuun. Yleensä esilämmitän pannua jonkin verran ennen paahtoa. Paahtaessa useamman erää kerralla esilämmitystä ei tarvita, pannun ollessa jo valmiiksi lämmin.
Huomenna lähtee taas papua paahtoon.
-
Päivän sekoitus.
(http://i192.photobucket.com/albums/z308/nuppo/DSC_0007-1.jpg)
Pahoittelut naapureille, joiden parvekkeet on täynnä kuorisilppua. Se tuuli..
-
Testissä tänään Lidlin 39 euron Mini Oven
Papuna 150 g Guatemala Antigua SHB
Esilämmitys 10 minuuttia
(https://lh4.googleusercontent.com/-fpMPUNjQLV0/UE4aZ6r-LXI/AAAAAAAACVQ/Sr_qadPrDVA/w403-h302-n-k/2012-09-10%2B13.21.56.jpg)
Pari kuvaa
(https://lh5.googleusercontent.com/-XSM7WOLusSk/UE4eWFrCGaI/AAAAAAAACVg/EJIDv2z5BCQ/w403-h302-n-k/2012-09-10%2B16.55.03.jpg)
Eka raksu 9 min
(https://lh4.googleusercontent.com/-q-8gZIFI0rg/UE4ehAKd-LI/AAAAAAAACWQ/4g-4us0z2kA/w403-h302-n-k/2012-09-10%2B17.04.07.jpg)
Kokonaispaahtoaika about 12:30. Lopputuote 125 g.
(https://lh6.googleusercontent.com/-43oVs4rsStk/UE4ejaGujGI/AAAAAAAACWY/_cdAYqEFc3k/w404-h302-n-k/2012-09-10%2B17.13.22.jpg)
Kerron huomenna miltä maistui...
-
Guatemala Antiquaa join aikoinaan paljon ja paahdoin myös turkkilaista kahvia varten.
Tosi tasaisen näköinen paahto noin silmämääräisesti kuvan perusteella. Pikku-uunissa saattaa siis olla etunsa.
-
Tänään aamulla juotu, ja samaten iltapäivällä. Aeropressissä valmistin ensimmäisen coavalla, toisen disk finellä. Uskaltaisin väittää, että onnistui paremmin kuin viime paahto rännärillä samasta pavusta. Rännärillä tuosta tuli hieman hapokkaampi, uunipaahdossa sopivasti hapokkuuttaa ja hivenen enemmän makeutta.
Maku varmaan tässä vielä kehittyy ajan kanssa. Taidan tässä iltojen pimetessä ja viiletessä siirtyä tuohon uunipaahtoon. Rännäri vaatii avotulella niin paljon enemmän työtä ja keskittymistä. Toisaalta siinä on oma viehätyksensä ja kun naapurit tulee ihmettelemään että mitäs teet
-
Guatemala Antiquaa join aikoinaan paljon ja paahdoin myös turkkilaista kahvia varten.
Tosi tasaisen näköinen paahto noin silmämääräisesti kuvan perusteella. Pikku-uunissa saattaa siis olla etunsa.
Joo, tuolla tulee kyllä tasaista paahtoa. Antiguasta tulee erittäin maukas turkkilainen kahvi. Sen sijaan Nicaraguan Maragogype ei ollut tuolla uunilla paahdettuna niin herkkua (rännärillä yksi parhaista). En tiedä johtuuko siitä että paahtoaika venyy melko pitkäksi, otin ulos 16 min jälkeen (163g -> 136 g massan pudotus).
Eilinen Costa Rica Tarrazu (SHB) onnistui tämän aamun maistelun perusteella hyvin.
Paahtoaikoja:
Guatemala Antigua 12:30
Nicaragua Maragogype 16:00
Costa Rica Tarrazu 13:00
Painon perusteella ja silmämääräisesti arvioiden nuo ovat aika lailla samoissa paahtoasteissa tuollaisilla ajoilla. Uunilla paahtaessa on helpompi jättää paahto vaaleammaksi, kuin rännärillä, koska paahto on tasaisempi. Puutteena silti on lämpötilakontrollin puute (uuni kokoajan täysillä eli 230c).
Ehkei ihan vielä tarvi laittaa Bemoria tilaukseen..
-
Joo, tuolla tulee kyllä tasaista paahtoa. Antiguasta tulee erittäin maukas turkkilainen kahvi.
Uunilla paahtaessa on helpompi jättää paahto vaaleammaksi, kuin rännärillä, koska paahto on tasaisempi. Puutteena silti on lämpötilakontrollin puute (uuni kokoajan täysillä eli 230c).
Ehkei ihan vielä tarvi laittaa Bemoria tilaukseen..
Ensinnäkin, tuosta Atiquasta. Muistelen, että sain siitä turkkilaisittain sokerin kanssa keitettynä mukavan suklaisia makuja irti. Oletko huomannut samaa? Tosin silloin en vielä niin paljoa kahvia muuten harrastanut. Lähinnä se oli tuota kreikkalaisen ja turkkilaisen kahvin jäljillä kokeilemista.
Kyllä minun muistin mukaan rännäri suosii tummia paahtoja, koska tulee muutenkin paahtopisteitä. Ja ehdottomasti elävällä tulella eikä saähköliedellä.
Kokemusta ei ole minulla noista kotipaahtimista, mutta täällä luetun perusteella en lähtisi Behmoria ostelemaan. Taitaa olla aika heikkoa kotipaahtimilla tuo profiilien luonti. Ainakin sellainen kuva on tullut, että se on pikkupaahtokoneilla lähinnä nimellistä. Halvalla olet tainnut hyvän "paahtimen" hommata...
Oletko kokeillut omia paahtoja espressona?
-
Ensinnäkin, tuosta Atiquasta. Muistelen, että sain siitä turkkilaisittain sokerin kanssa keitettynä mukavan suklaisia makuja irti. Oletko huomannut samaa? Tosin silloin en vielä niin paljoa kahvia muuten harrastanut. Lähinnä se oli tuota kreikkalaisen ja turkkilaisen kahvin jäljillä kokeilemista.
Jeps. Suklaata, hedelmiä ja mausteita. En ole tosin sokerin kanssa kokeillut.
Oletko kokeillut omia paahtoja espressona?
Tänään kokeilin ekaa kertaa tuota uunipaahto Antiguaa (tämän paahdon vedin tummemmaksi, 15 min. Toisen kräkin alkuun). Meni enemmänkin ristretton puolelle taas, 25 sek, 20g -> 15g juomaa. Aika hapokasta, omenan makuista, mutta hyvää oli.
-
Jos muuten kaipaa kahvipaahdon aikaista tuoksua niin kannattaa joskus nuuhkaista sairaalassa raajaan asennettua lastaa/kipsiä. Tai ainakin itse olin havaitsevinani tuoksuissa paljon samaa.
-
Funtsin tuon pikku-uunin nähdessäni, että lähelle ikkunaa ja vaikka imurilla hajut pihalle
-mutta parempi ajatushan on siirtyä uuneineen parvekkeelle! Onhan siellä pistorasia.
-
Funtsin tuon pikku-uunin nähdessäni, että lähelle ikkunaa ja vaikka imurilla hajut pihalle
-mutta parempi ajatushan on siirtyä uuneineen parvekkeelle! Onhan siellä pistorasia.
Minkäs verran ulkolämpötila vaikuttaa tuollaisen pikku-uunin lämpötiloihin. En olisi ihan varma tuosta idean paremmuudesta...
-
Minkäs verran ulkolämpötila vaikuttaa tuollaisen pikku-uunin lämpötiloihin. En olisi ihan varma tuosta idean paremmuudesta...
Samaa ajattelin kuin OskuK:kin. Pikku-uuni verannalle ja savut maisemiin...
Ulkolämpötilan vaikutus riippuu kai hyvin oleellisesti uunin tekniikasta. Hyvin suunnattu suora säteilylämpö lienee kohtuullisen tunnoton uunin ulkopuoliselle lämpötilalle. Meillä on sellainen hassu kahden voileivän grilli, malli General Electric. Siinä lämpö tulee lampusta (!). Joo, grillissä on tosiaankin loisteputken näkäinen lamppu ja sen takana teräsheijastin. Tekee kuumia voileipiä vaikka pakkasessa.
Uunin omistaja voisi ehkä kertoilla hieman uunin spekseistä ja lämmitystekniikasta?
-
Minkäs verran ulkolämpötila vaikuttaa tuollaisen pikku-uunin lämpötiloihin. En olisi ihan varma tuosta idean paremmuudesta...
Paremmuudesta mihin? En joka tapauksessa voi käryttää kämppääni, joten siihen verrattuna etten paahda kahvia?
Voi olla, että täälläkin on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä että uuni parvekkeella häviää sille, että unohdan koko jutun ;-)
-
Uunin omistaja voisi ehkä kertoilla hieman uunin spekseistä ja lämmitystekniikasta?
Tuossa on kaksi lämpövastusta katossa, semmosta punasena hehkuvaa "pötköä". Kiertoilma siinä on myös, mutta sitä en ole (vielä) kokeillut. Tasasta tuntuu tulevan ilman sitäkin. Tehoja muistaakseni oli 1380 W. Jonkinlainen relesysteemi siinä on ohjaamassa kun se napsahtelee päälle pois paahdon aikana (kuten normiuunissakin mutta tässä valo ei sammu vaan kuuluu ainoastaan napsaus).
Meillä on muutto tulossa uuteen asuntoon ja sattuneesta syystä en voi ainakaan rännäriä käyttää siellä liedellä (keraaminen taso). Parvekepaahtaminen onnistunee mutta juuri säiden viiletessä mietityttää tuo vaikutus uunin lämpöihin. Voisin yrittää mittailla lämpöjä jos saan jotenkin ujutettua mittarin tuosta oven välistä. Minusta tuo savutus ei ole mahotonta kunhan muistaa pitää liesituulettimen päällä (viimeksi muistin vasta kun alkoi savuuttaa). Siitä huolimatta kahden satsin jälkeen (300-320 g raakaa) haisee pikkukämppä ja käytäväkin melko mukavasti ;D
Edit. Paahdoista vielä, Yirgacheffe ja Nicaragua Maragogype ei ole päässyt rännärin (avotulella) tasolle. Mutta viimeksi Costa Rica ja Guatemala ovat onnistuneet todella hyvin.
-
Paremmuudesta mihin? En joka tapauksessa voi käryttää kämppääni, joten siihen verrattuna etten paahda kahvia?
Voi olla, että täälläkin on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä että uuni parvekkeella häviää sille, että unohdan koko jutun ;-)
Paremmuudesta hajuhaittoihin nähden. Meillä ei perhe sisällä paahtamisesta valitellut silloin kun itse paahdoin. Liesituuletin on ihan hyvä ja pavut jäähdytin parvekkeella. Keittiössä pidin paahdon ajan ikkunaa lisäksi auki ja ovea muuhun asuntoon kiinni.
Lähinnä ajattelin sitä, että jos ulkona uunin lämpötilat tippuvat ei paahtaminen enää onnistu. Mutta asiahan käy ilmi, kun pikku-uunin omistaja hommaa parvekkeella testailee. Irrallisia analogisia uunilämpömittareita on muuten olemassa. Se vain papujen sekaan pystyyn ja lämpötiloja seuraamaan.
http://www.kokkiman.com/shop/haku/prod__4882_Sunartis%20Uunil%C3%A4mp%C3%B6mittari
tuo esim. näyttää 300 asteeseen ja maksaa alle kympin.
Ja seuraava 4,50 €
http://www.prisma.fi/market/prisma?a_Visit:tuote=0u0rx4i85ha8kbd3&kategoriaTunniste=Keitti%C3%B6nMittav%C3%A4l&path=Koti%2FRuoanvalmistus%2FKeitti%C3%B6ty%C3%B6v%C3%A4l%2FKeitti%C3%B6nMittav%C3%A4l&osuuskauppa=HOK-ELANTO&pageName=Main
-
Lähinnä ajattelin sitä, että jos ulkona uunin lämpötilat tippuvat ei paahtaminen enää onnistu. Mutta asiahan käy ilmi, kun pikku-uunin omistaja hommaa parvekkeella testailee. Irrallisia analogisia uunilämpömittareita on muuten olemassa. Se vain papujen sekaan pystyyn ja lämpötiloja seuraamaan.
http://www.kokkiman.com/shop/haku/prod__4882_Sunartis%20Uunil%C3%A4mp%C3%B6mittari
tuo esim. näyttää 300 asteeseen ja maksaa alle kympin.
Ja seuraava 4,50 €
http://www.prisma.fi/market/prisma?a_Visit:tuote=0u0rx4i85ha8kbd3&kategoriaTunniste=Keitti%C3%B6nMittav%C3%A4l&path=Koti%2FRuoanvalmistus%2FKeitti%C3%B6ty%C3%B6v%C3%A4l%2FKeitti%C3%B6nMittav%C3%A4l&osuuskauppa=HOK-ELANTO&pageName=Main
Kiitti vinkistä, taidanpa virittää tuon Behmorin sisään :D
Parempi tuo kun ei mitään, saa vähän hajua minkälaisissa lämpötiloissa liikutaan.
-
Motonetista itse hommasin tämmöisen lihamittarin, jonka voi arvata olevan monikäyttöinen. Maksoi ehkä 11e
(http://vesakuusava.com/muuta/P7090861.jpg)
-
Tosiaan, uuden asunnon parvekkeella ei ole pistorasiaa, joten paahdoin sitten sisällä eilen. "Liesituuletinkin" on onneton, semmonen pelkkä aktiivihiili suodatin imuri systeemi. Pidin "liesituulettimen" suljettuna, mutta keittiön ikkunan auki. Eihän se ulospäin vedä savuja vaan käytännössä vaan kylmää ilmaa tulee sisälle. Palovarotin oli irti operaation aikana, eilisaamusta viisastuneena (käräytin turkkilaiset ja herätin perheet mukavan käryn katkuun ja palovarottimen ulvontaan). Ei pystynyt hajuhaittojen takia kun yhden satsin paahtamaan. Pitänee ehkä ensi kerralla testailla miten tuo "liesituuletin" toimii.
Costa Rica Tarrazu 12.10:
(https://lh6.googleusercontent.com/-bC8mT043lCI/UHhg2CL1JkI/AAAAAAAACaQ/V2yMM8uKNpc/s640/2012-10-12%252019.08.05.jpg)
-
Tällaisen reikäpellin löysin: http://kauppa.chezmarius.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=4047
Vaikuttaisi aika hyvältä tiheän rei'ityksen ja säädettävän leveyden ansiosta.
Oottekos kokeneemmat paahtajat esilämmitellyt paahto-astioitanne ennen itse paahtamista?
-
Kertokaas joku tietämättömälle mikä on "raksu"?
-
Kertokaas joku tietämättömälle mikä on "raksu"?
Pavut paukkuvat (vähän kuten popcorn) paahdettaessa. Tässä havainnollistava esitys:
http://www.youtube.com/watch?v=bvgQ3wcNDt4
-
Pavut paukkuvat (vähän kuten popcorn) paahdettaessa. Tässä havainnollistava esitys:
Ahaaa, ilmeisesti kuitenkin aika hiljainen ääni? Itse paahdoin juuri uunissa enkä kyllä mitään kuullut. Taisivat jäädä liesituulettimen huminan alle.
-
Kyllä ne raksut ihan voimakkaasti kuuluu ja uunipaahdossa näkee, kun pavut hieman pompahtelee/liikahtelee raksujen aikaan.
-
Kyllä ne raksut ihan voimakkaasti kuuluu ja uunipaahdossa näkee, kun pavut hieman pompahtelee/liikahtelee raksujen aikaan.
Ilmeisesti aisteissani on sitten jotain vikaa :D Erinomaista kahvia kuitenkin tuli.
-
Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta.
-
Pari uunipaahtoa tehty, ensin uuni 225 ja pavut sisään, raksut alkoivat noin kuuden minuutin paikkeilla ja ritinä kahdentoista jolloin pavut uunista ulos, täyteläistä mehevää pitkä marjainen jälkimaku, toisella kertaa yritin profiilia eli aloitin alemmalla lämmöllä ja nostin mutta meni aivan liian hitaaksi, kokonaisaika 20 minsaa, mautonta sahanpurua.
Jatkoa muutama paahto myöhemmin:
Keraaminen vaihtunut emaloituun peltiin, kermansavi esikuumennettuna poltti reikiä papuihin ja kylmänä lämpesi liian hitaasti. Kuumailmapuhaltimella olen nyt nostanut lämpöä nopeasti noin neljän minuutin kuivatuksen jälkeen lähelle ekaa raksua ja sitten sekoitus ja ravitus tasaiseksi kerrokseksi. Nyt onnistuu kunhan ei laita peltiä liian täyteen että jää tilaa papujen turvota.
-
Olen tuona Botania-projektin myötä palaillut uunipaahtoon takaisin.
Lueskelin lisää paahto-opasta. Siellä todettiin, että uunipaahdossa kannattaa suosia kovaa lämpötilaa ja lyhyitä paahtoaikoja. Pidemmällä paahtoajalla maku tahtoo latistua ja "pahvistua". Tärkeä on myös nopea jäähdytys. Itse olen parilla viime paahdolla saanut tokaraksun alle 10 minuutin. Uuni on ollut 250 astetta ja pitsavuoan sijaan olen käyttänyt ohut rakenteista lasagnevuokaa. Hieman isompi annos tulee kerralla eikä paahto ala kehittyä vuoan reunoilta. Lopputulos on siis paljon tasaisempi. Tähän auttaa lasagnevuoan korkeat reunat.
-
Jaaha, ja lisää raporttia uunipaahdosta. Olin kysellyt joskus vuosia sitten onko uuniaahtoja kokeiltu espressona. Nyt olen kaverini Pavonin Professionalilla keiteltynä niitä maistellut ja toimii. Tuolla kahvin prosessoinnissa joku moitti uuni paahtoa pahvisen makuiseksi. Luulisin, että moite tulee siitä, että prosessi on liian hidas. Eli kahvi paistuu enemmän kuin paahtuu.
Tänään keittelin itse uunipaahtamaani Yirgacheffea, joka oli sellainen keskivaalea 9 minuutin paahto 250 asteisessa uunissa. Todella raikas ja hyvin tuli pavunb ominaismaut esille. Olin kyllä enemmän kuin tyytyväinen makuun. Tuli heiteltyä koko satsi myllyyn, josta ei viitsi kaataa niitä lautaselle kuvattavaksi. Eli hieman päivitystä noihin paahtoaikoihin. Aikaisemmin kirjoittelin, että 8 - 15 minuuttia olisi hyvä taivoiteaika paahdon kestolle toiseen raksuun. Nyt sanoisin, että 8 - 10, voisi olla sopivampi. Kenneth Davids kehottaa nopeuttamaan paahtoa, jos se kestää lähelle 15 minuuttia. Eka raksun tavoiteaikakin olisi hänen mukaansa 5 minuuttia uunipaahdossa. Uskoisin, että pahvisuus makuun tulee, jos uunipaahto venyy liian pitkäksi.
-
Nyt on tullut testattua uunipaahtamista. Ensimmäinen kerta opetti että pavut tummuvat lopussa todella nopeasti, aivan mustaa koko satsi. Pavut myllyyn pari tuntia paahdon jälkeen ja jauhe mutteriin, ekaa kertaa mutterin venttiili päästi painetta ulos. Tuotos oli minulle täyttä myrkkyä, isä taas kehui hyväksi ranskalaiseksi...
Toinen kerta ja eri uuni. Paahtoaika 15-16min. Lämpötila uunin mukaan 250, grillimittari näytti lämmöksi 210. Vaaleahko paahto, Delonghilla todella hyvä espresso.
Tänään paahtoaika n15min. Lämpötila grillimittarilla 217-228. Nyt tuli tumma ja nätti paahto.
Asia mikä mietityttää on tämä kaikkien varoittama kuorisilppu, sitä minulla ei tule juuri nimeksikään. Oikeastaan roskat mitä tulee on pavun palasia särkyneistä pavuista. Olen huomannut että osa pavuista on paahdon jälkeen niin hauraita että menevät hieman sormilla hieroen ihan muruiksi.
Pavut ovat jotain 10€/kg papuja Kuopion kauppahallista
-
Olen huomannut että osa pavuista on paahdon jälkeen niin hauraita että menevät hieman sormilla hieroen ihan muruiksi.
Palaneet karrelle? Ihan mustia?
-
Tässä näkyy tummuus
-
Tässä näkyy tummuus
Ok. Eivät kuitenkaan ihan karrella. En olisi huolissani. Mitä tulee noihin tummuusasteiden määrittelyihin pavun väristä niin sehän on todella vaikeaa jo silmämääräisetikkin ja kameran ja monitorien sotkiessa entisestään, niin ihan mahdotonta kuvasta.
-
Kyllä nuo ruskeita on. Ei ole palaneita, oli tuossa erässä tummempiakin. Se on vaan kumma kun osa särkyy oli tummus mikä tahansa. Pitää tilata jostain toisia papuja ja testailla niitä. Delonghilla maku tässäkin erässä tosi hyvä.
-
Terve,
Olisi tarkoitus paahtaa uunissa tummapaahtoa kahvinkeittimellä valmistettavaksi. Missä lämpötilassa ja kuinka kauan? Mikä papu olsi hyvä kun kohderyhmänä on on perus presidentin juojat (ettei mene liian eksoottiseksi:) ?
-
Verkkokaupan valikoimissa näyttää olevan; ethiopia, indonesia, guatemala ja brazil? Mikä näistä
-
Missä lämpötilassa ja kuinka kauan?
Paahtoalueella on uunipaahdosta pitkät pätkät höpötystä. Kannattaa lukea sieltä.
Mikä papu olsi hyvä kun kohderyhmänä on on perus presidentin juojat (ettei mene liian eksoottiseksi:) ?
Verkkokaupan valikoimissa näyttää olevan; ethiopia, indonesia, guatemala ja brazil? Mikä näistä
Presidentti on tarkka blendi erilaisia papuja. Veikkaisin että siinä on vielä robustaakin mukana, etä millään noista tuskin pääset siihen kun ovat ilmeisesti single origineja. Ehkä Etiopian jättäisin afrikkalaisena väliin, jos pyrit edes vähän sinnepäin ja melko tummaa on tarkoitus tehdä.
-
Presidentti on pelkkää arabicaa. Pauligin sivuilla on mainittu joitain lähteitä blendissä käytetylle kahveille.
-
Missä lämpötilassa ja kuinka kauan?
Tämähän riippuu ihan uunista ja vähän pavuistakin, ne kun tuppaavat olemaan hieman erikokoisia jne... Joku iso Brassipapu tarvii hiukkasen eri ajan kuin pieni etiopialainen. Eli jos ostat muutamaa eri papua ja teet sekoituksen, niin paras tulos tulee, jos paahdat pavut erikseen. Mutta toki kahden eri laadun paahtaminen onnistuu samallakertaakin. Ei vaan tule niin tasainen tulos.
Lukaise tämä ketju vilkuillen läpi, siitä saat osviittaa omalle uunillesi. Itse olen päätynyt uudella uunillani, jossa on portaaton lämmänsäätö, 250 - 240 asteeseen ja noin 9 - 10 minuutin paahtoaikoihin. Rasahduksiahan siinä pitää kuunnella ja ensimmäisen yli pitää aina paahtaa, mikä on sellainen juhlamokka paahto, eli tosi vaalea. Jos haluat tummahkoa, niin toisen rasahduksen alkuun kaiketikin. Se, että pystytkö erottamaan rasahdukset toisistaan riippuu uunin laadusta. Jos pavut paahtuvat hyvin epätasaisesti, osa pavuista on vasta ensimmäisessä rasahduksessa, kun toisen aloittavat toisen rasahduksen. Tällöin niiden välillä ei ole taukoa.
Kiertoilmaa älä laita päälle, jos sinulla ei ole jotain siiviläkantta vuoan päälle, muutoin saat siivota papusilppua uunista. Ja toki kiertoilma estää rasahdusten kuulumista ja muuttaa taas noita aikoja.
-
Presidentti on pelkkää arabicaa. Pauligin sivuilla on mainittu joitain lähteitä blendissä käytetylle kahveille.
Löytyi: http://www.paulig.fi/tuotteet/presidentti/valikoima (http://www.paulig.fi/tuotteet/presidentti/valikoima)
Vaalea pressa: Maun viimeistelevät runsasarominen Kenya ja eksoottinen Etiopian Mocca.
Tymma pressa (Obama): nautinto, jonka kruunaavat korkealla kasvaneet Kenya-pavut.
Hinosti oma afrikka vastainen näkemykseni oli ihan vastakkainen tuo presidentin kanssa. Näköjään afrikkaa ja Arabicaa. Jotenkin en silti vielä tiedä oisko toi Single Origin afrikka silti ratkasu tähän ongelmaan. Voihan sitä toki kokeilla.
-
OT:ksi menee, mutta huomasin edellistä linkkiä seurattuani, että Pressan Special Blendit vuosilta 2012 ja 2013 vastaavat täsmälleen nykyisiä vaaleaa ja "tummaa" normipressaa makukuvauksen osalta. Näinköhän tuovat näiden spesiaalien reseptejä seuraavien vuosien normipaahtoihin, vai onkohan tuo ollut vain laiskuutta kirjoittajalta. Ainakin 2014 Spesun makuja löytäisin oikein mieluusti tulevista vihreistä pusseista, jos näin olisi homman nimi. Nuo kun häviävät hyllystä ainakin Helsingissä sitä tahtia, että alle kuukauden vanhaa paahtoa löytää hyvin säännöllisesti siihen reiluun kymppiin kilolta.
-
Pari satsia olen nyt uunissa paahtanut. Ihan hyvää jälkeä on tullut. Paahtoaste on kai Full City + kun väri on erittäin tumma, mutta öljyä ei näy. Koska tiedän että lämmönjako uunissani on epätasainen, käytin seuraavaa tekniikkaa:
Papuja 300 grammaa normikokoiselle pellille. Uunin lämmöksi 230 astetta (taidan seuraavaksi kokeilla 225 koska paahtoaika oli stressaavan lyhyt). Alussa kiertoilma on päällä, kunnes ensimmäiset raksahdukset kuuluvat. Lämmön laitan myös tässä vaihessa pois päältä. Tällä tavalla saan tasaisemman lämmön, mutta ilman suurempia sotkuja. Lopussa lämpö pysyy tasaisena ilman kiertoilmaa koska pelti, pavut ja uuni ovat jo saavuttaneet halutun lämpötilan. Pavuista tuli hyvin tasaväriset, ja ne pienet erot mitkä voi huomata jos tarkasti katsoo saattaa myös johtua siitä että sekoituksessa on eri tavalla käyttäytyviä papuja.
Nopea viilennys parvekkeella metallisessa lävikössä. Pyörittämällä ja puhaltamalla olen saanut kuoret pois erittäin hyvin.
Savua tuli, mutta vähemmän kuin odotin. Toivottavasti 225 astetta aiheuttaa vielä vähemmän savua ja hajua.
-
Pieni havainto joka varmasti koskee kaikkia paahtomenetelmiä, mutta kirjoitan nyt tähän ketjuun koska käytän itse uunia.
Jos paahtaa sekoituksia pavut kannattaa sekoittaa keskenään vähintään joitakin päiviä etukäteen ja säilyttää samassa pussissa/astiassa. Papujen kosteusero tasoittuu ja näin ollen eri papujen paahtoajatkin tasoittuvat.
-
Papujen kosteusero tasoittuu ja näin ollen eri papujen paahtoajatkin tasoittuvat.
No olipa hyvä vinkki. Tuntuu, että olen sen joskus jostakin lukenut, mutta ei ollut painunut mieleen. Tuo Pavonin hankkiminen on nostanut pintaan ajatuksen sekoitusten paahtamisesta.
-
Kannattaako niitä sekoittaa siis ennen ollenkaan? Eikö olisi yksinkertaisempaa tehdä sotkut myöhemmin? Makutestien kanssa niitä kuitenkin viritellään?
-
Kannattaako niitä sekoittaa siis ennen ollenkaan? Eikö olisi yksinkertaisempaa tehdä sotkut myöhemmin?
Itse olen mennyt näin. Juuri saman makutestijutun takia. Muutenkin single origin kiinnostaa.
Ainoa syy paahtaa yhdessä satsissa on tietysti joissain tapauksissa vaiva. Etenkin jos on enemmän papuja sekoituksessa.
-
Muutenkin single origin kiinnostaa.
Allekirjoita saman. Sinkku ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa paras espresso. Esim. Jos haluaa maitoa lisätä.
Lähestyisin intuitiivisesti asiaa näin. Sekoitus prosenteissa: 40, 40 ja 20. Tilaan papuja 1 kg, 1kg ja 0,5 kg. Sekoitan keskenään ja paahdan tarpeen mukaan. Sekoituksen pavut voi valkata pienpaahtimon pussin kyljestä. Jos haluaa robustaa sekaan, voi ostaa yhden 250 gramman pussin.
-
Allekirjoita saman. Sinkku ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa paras espresso. Esim. Jos haluaa maitoa lisätä.
No siis tykkää sinkuista ihan "mielenkiinnostus" mielessä kyllä espressoissa ja cappuccinoissakin. Jotkut jutut toimivat paremmin maidon kanssa kuin toiset ja tekotapakin vakuttaa toki espressossa paljon.
Mutta siis blendaamisesta, että en siis vastusta sitä millään muotoa missään jutussa. Single originit ovat lähinnä istelle jotenkin kiinnostavampia, mutta kiva se on blendatakkin välillä. Ihan riippumatta uuttotavasta blendaamalla saa tehtyä asioita joita nyt vaan ei voi single origineilla tehdä.
-
Mutta siis blendaamisesta, että en siis vastusta sitä millään muotoa missään jutussa. Single originit ovat lähinnä istelle jotenkin kiinnostavampia,
Ehdottomasti samaa mieltä sinkuista, enkä epäillyt minkäänlaista vastustusta blendaukselle. :)
Kirjoitin tuosta intuitiivisesta ajatuksesta sekoitella isoissa erissä hieman siinä mielessä onko kellään siitä kokemusta. Tuolla tavalla tilaamalla valmiiksi oikeassa suhteessa ainekset, saisi kerralla ison erän sekoiteltua. Tuli vaan mieleen yksi epäilys. Jos erä on noin iso, niin miten tasainen tuo sekoitus lopulta on? Jossakin paahtoon menevässä erässä on varmaan hieman eri suhteet kuin toisessa? tai onko sillä mitään väliä? Aika isoissa erissä paahtimotkin kai sekoitukset hoitaa. Eli ehkä ihan turhaa epäröintiä.
Mutta yksittäiset papulaadut minuakin eniten kiinnostavat ja maitokahveja juon hyvin harvoin. Vieraat on usein niistä innostuneempia kuin isäntä itse.
Mutta minkälaiseen tulokseen on teemies päässyt noin alhaisilla lämmöillä? Uunit on toki yksilöllisiä ja onko tuo alun kiertoilman vaikutus noin suuri?
Kolmas kysymys. Oletko tunkenut robustaa sekoituksiin ja onko paahto onnistunut jos olet sekoitellut?
-
Omissa uunipaahdoissa päädyin hieman samaan. Eli aluksi kiertoilmalla ja melko korkealla lämmöllä että päästään ensimmäiseen raksuun. Sen jälkeen fiiliksellä eteenpäin. Kokonaisuus vieläkin hieman hakusessa.
Eräs epäonnistumiseni: Mietin miksi paahtamani pavut olivat melko painavia. Aeropress-scoopillinen oli lähempänä 20 grammaa kun normaalisti samaan tilavuuteen menee noin 15g papuja. Tarkastelu osoitti että matalalla lämmöllä paahtaessani pavut eivät olleet lainkaan raksahtaneet. Pinta oli kyllä ruskistunut sopivasti.
-
Mutta minkälaiseen tulokseen on teemies päässyt noin alhaisilla lämmöillä? Uunit on toki yksilöllisiä ja onko tuo alun kiertoilman vaikutus noin suuri?
Kolmas kysymys. Oletko tunkenut robustaa sekoituksiin ja onko paahto onnistunut jos olet sekoitellut?
225-230 on ollut minun uunillani hyvä lämpötila. Viime aikoina olen laittanut pavut sisään jo 210 asteessa, ja sen jälkeen lisännyt lämpöä siihen 230:een. Tämä yhdistettynä pussissa blendaukseen on johtanut erittäin tasaiseen lopputulokseen. Paahtoaika on ollut noin 12-13 minuuttia (Full City/Full City +). Todellista lämpötilaa en tosin tiedä, mutta toinen crack alkaa kun papu on noin 225 astetta. Jos säädän lämpötilaksi 230 se myös alkaa siinä 13 minuutin kohdalla.
Espressoblendeihin olen yleensä lisännyt intialaista Robustaa ja paahtanut toiseen crackiin. Robusta toki on vähän ongelmallinen, ja tiedän että harva siitä innostuu. Jos paahtaisin suurempia määriä paahtaisin Robustan (ja miksi ei Arabicatkin) erikseen. Eiköhän optimaalista olisi jos jokaisen pavun paahtaa sille sopivalla tavalla, ja niin että jokaiselle pavulle saa sopivan lepoajan. Robusta tarvitsee noin 2-3 päivää enemmän lepoa kuin Arabicat (toki niissäkin esiintyy eroja).
Syy pre-blendaukseen on se että saan samalla kerralla koko satsin paahdettua, enkä itsekään usko että se lopputuloksen kannalta ole se ihan paras ratkaisu. Mutta täysin toimiva konsepti kun puhutaan näin pienistä määristä. Jos paahtaisin kaikki erikseen pitäisi joko paahtaa turhan pieniä määriä, tai juoda ei-niin-tuoretta kahvia kun 3-4 sortista kertyy melkoinen määrä paahdettuja papuja. Sinkkuja olen lähinnä paahtanut suodatin-/pressotarkoitukseen. Kai niitäkin voisi kokeilla. Blendaus vaan on niin kivaa.
-
Espressoblendeihin olen yleensä lisännyt intialaista Robustaa ja paahtanut toiseen crackiin.
Jos paahtaisin kaikki erikseen pitäisi joko paahtaa turhan pieniä määriä, tai juoda ei-niin-tuoretta kahvia kun 3-4 sortista kertyy melkoinen määrä paahdettuja papuja.
Hyvin samanlaista ajatusta olen miettinyt. Toistaiseksi olen lähinnä sinkkuja paahtanut, mutta intialainen robusta osana blendejä on ollut mielessä, mutta ei ole mitään järkeä paahtaa 20 - 30 grammaa yksittäistä papua. Nimittäin jos lähtee liikkeelle noin 10 % robustapitoisuudesta, joka maistamissani pienpaahtimoiden blendeissä on hyvä määrä maitokahveihin tai tuo vähän potkua makuun, mutta ei liikaa.
Kyllä espressona kannattaa yksittäisiä papujakin kokeilla. Monsoon malabar toimii tosi hyvin ja itse tykkään myös yirgacheffen greippisistä ja sitruksista aromeista.
Tämäpä rohkaisee kokeilemaan. Pitääpä laittaa papusatsi tilaukseen. Vähän on vielä yirgaa ja brassipapua jäljellä. Niistäkin voi vähän preblendausta kokeilla, ilman robustaa.
-
Tarkastelu osoitti että matalalla lämmöllä paahtaessani pavut eivät olleet lainkaan raksahtaneet. Pinta oli kyllä ruskistunut sopivasti.
Joo, tuttu ongelma minulla, kun aloittelin kotipaahtoa. Muutamia tällaisia satseja tuli, kun paahdoin eka kertoja rännälillä ja vielä sähköliedellä. Kerran tai kahdesti kävi uunissakin paahtaessa samoin. Liian matalassa lämmössä pavut paistuvat eivät paahdu. Ulkoa tarkastellessa väri on hyvä, mutta pavun halkaisu paljastaa karun totuuden, sisältä puumainen ja maku vastaa samaa määritelmää.
-
Vahvistavatko muut tuntumani, että blendaus yleensä enemmän vähentää "terää" tai oikeammin jotain tiettyä selkää piirrettä maussa kuin lisää sitä? Vai onko paljonkin toisenlaisia kokemuksia?
-
Vahvistavatko muut tuntumani, että blendaus yleensä enemmän vähentää "terää" tai oikeammin jotain tiettyä selkää piirrettä maussa kuin lisää sitä? Vai onko paljonkin toisenlaisia kokemuksia?
Perger kirjoitteli viime vuonna mielenkiintoisia blendaamisesta:
http://www.baristahustle.com/to-blend-or-not-to-blend/
-
Perger kirjoitteli viime vuonna mielenkiintoisia blendaamisesta:
http://www.baristahustle.com/to-blend-or-not-to-blend/
Joo. Vastasi hyvin pitkälle omia kokemuksia blendauksesta. Hyvin pitkälle olen samaa mieltäkin. Large Scale roasters selitys vastasi aivan täydellisesti sitä mitä Pauligin ihmiset selittivät työstään.
-
Vahvistavatko muut tuntumani, että blendaus yleensä enemmän vähentää "terää" tai oikeammin jotain tiettyä selkää piirrettä maussa kuin lisää sitä? Vai onko paljonkin toisenlaisia kokemuksia?
Ei ole toisenlaisia kokemuksia. Kyllä blendaus peittoaa yksittäisen papulaadun ominaisuuksia.
-
Eipä se oikein voi muuta tehdäkään.
-
Eipä se oikein voi muuta tehdäkään.
Tämä on kyllä makujen maailmassa aika paljon sanottu?
-
Blendaus on toki oma maailmansa ja ei siinä mitään. Yirgasta olen tykännyt aina mutta espressona siitä puuttuu jotain. Olen robustaa paahtanut sekaan pieniä määriä erikseen ja avot, sehän toimii. Tuo mukavasti runkoa lisää tappamatta Yirgan ominaisuuksia.
-
Tämä on kyllä makujen maailmassa aika paljon sanottu?
No, ajatellaanpa ihan loogisesti asiaa.
Meillä on 1 osa kovin sitruunaista kahvia ja 1 osa kovin ei-sitruunaista kahvia. Siitä huolimatta, että makujen sekoittuminen on harvoin täysin ennustettavaa, on kuitenkin erittäin todennäköistä, että näiden kahden kahvin sekoitus on vähemmän sitruunainen kuin tuo kovin sitruunainen.
Kyllähän siellä varmasti aina välillä löytyy sekoituksia, jotka yllättäen vahvistavat toisiaan, mutta ei se kamalan yleistä lopulta ole.
-
No, ajatellaanpa ihan loogisesti asiaa.
Meillä on 1 osa kovin sitruunaista kahvia ja 1 osa kovin ei-sitruunaista kahvia. Siitä huolimatta, että makujen sekoittuminen on harvoin täysin ennustettavaa, on kuitenkin erittäin todennäköistä, että näiden kahden kahvin sekoitus on vähemmän sitruunainen kuin tuo kovin sitruunainen.
Kyllähän siellä varmasti aina välillä löytyy sekoituksia, jotka yllättäen vahvistavat toisiaan, mutta ei se kamalan yleistä lopulta ole.
Alleviivasin olennaiset muutokset. Nyt olen samaa mieltä.
-
Törmäsin tähän Scott Raon kirjoittamaan tekstiin: http://dailycoffeenews.com/2014/08/12/roast-development-time-and-the-prerequisite-for-any-successful-roast/
Poimintoja:
"Upon focusing on only the most stellar, memorable batches, a few patterns became clear: One was that first crack* began at between 75%–80% in all the great batches. Put another way, 'development time' was between 20%–25% of total roast time."
"*I mark the beginning of first crack as the moment I hear more than one or two isolated cracks. If you measure the beginning of first crack differently, your results may differ."
"This ideal 'development-time ratio' (DTR) has been valid for all roast degrees and roast times I’ve experienced."
"...roasters have frequently asked me to taste a coffee and then said 'development time was three minutes.' To me, that piece of roast data is relatively meaningless out of the context of the total roast time."
"When roasters manipulate development time without considering it in the context of the total roast time, they often create baked flavors and destroy sweetness."
"While achieving a 20%–25% DTR doesn’t guarantee a brilliant roast, it seems to be a prerequisite for a successful roast."
Jos nyt tätä vertaa omiin tuotoksiin niin voin heti sanoa että 20%-25% DTR ei ole ikinä toteutunut. Suurin syy tähän lienee se että first crack alkaa yllättävän nopeasti. Uunin lämpötila paahdon aikana on liikkunut siinä 210-230 välissä, ja ekat raksahdukset ovat tulleet nopeimmillaan jo vajaassa viidessä minuutissa (käytetään esimerkkinä 4:30). Tämä tarkoittaisi että paahto pitäisi keskeyttää viimeistään kuuden minuutin kohdalla (DTR 25%). Tekstissä oleva viivakaavio puolestaan näyttää että hyvä kokonaisaika olisi noin 10-11 minuuttia, first crack ajassa 8:00-8:30.
Tämän lukeneena ajattelin siis kokeilla seuraavaa: Pavut sisään jo 150 asteessa, jonka jälkeen uuni saa lämmetä 225-230:een asteeseen. Sanoisin että oma uuni on keskivertonopea, eli moinen nosto kestää ehkä 6-7 minuuttia. Kun ekat raksahdukset kuuluvat jaan kuluneen ajan 0,75:llä (tai 0,8:lla jos haluaa hieman vaaleamman lopputuloksen). Näin saan laskettua kokonaispaahtoajan.
Raportoin kun tämä on testattu.
-
Noniin, tässä paahtodataa.
Lähtölämpötila 150, nosto 225:een. Sattumoisin uuni saavutti kohdelämpötilan tismalleen silloin kun ensimmäiset raksahdukset kuuluivat, ajassa 9.00-9.10. 25% development time ration perusteella paahto piti siis lopettaa ajassa 12 min. Ei ollut liian tumma, mutta 20% DTR (loppuaika noin 11 min, 20 sek) olisi varmasti ollut ihan riittävä sekin.
Nyt oli uudet pavut kokeilussa, eli ei ole mitään aikaisempaa paahtoa mihin verrata. Mutta oikein lupaavalta vaikuttaa. Voisi kokeilla hieman korkeammalla lähtölämpötilalla koska 9 minuuttia oli turhan pitkä lämmitysaika.
Kiertoilma oli päällä pari kertaa paahdon aikana. Noin ajassa 1.00-1.30, ja 9.30-10.30.
-
Oman vähäisen paahtokokemukseni mukaan nuo esilletuomasi raja-ajat 8 min ja 10 - 11 min. ovat omissa paahdoissani toimivat. Mutta kylläpä ovat uunit yksilöitä. Ketjun alussa esittelen vanhalla uunillani paahtoa, jolloin ollaan aika lähellä noita arvoja. Kokonaisaika menee hieman pitkäksi.
Uudella uunillani ilman kiertoilmaa toimii nuo rajat aika hyvin. Kiertoilmaa en ole laittanut kertaakaan päälle. Lämpö taas on säädetty 240 asteeseen. Voisiko korkealaitaisen lasagnevuoan käyttäminen vaikuttaa asiaan? Vanhalla uunilla käytin pitsalautasta, mutta lasagnevuoka on ollut parempi ja antaa tasaisen lopputuloksen. Pitääpä paahtaa lähipäivinä ja ottaa noita aikoja. Laitan dataa, kun saan paahdettua.
Niin ja oman kokemuksen mukaan, ja erään ystävän myös, ähelle 10 minuuttia menevä eka raksahdus tuottaa jo puumaisen maun. Kerropa mille kahvi maistuu?
-
Uunipaahdossa Harrar papuja 250 g, ohut uunivuoka, kiertoilma päällä, lämpötila-asetus 250 C, 150 C asteessa pavut sisään, 1st crack 9:30, 10:00 uuni saavutti lämpötilan 250 C, jolloin lämpötilan asetukseksi 225 C ja lopetus ajassa 13:00. Lisäksi ravistelin vuokaa ajassa 2, 6 ja 10 min kun uuni tuntui paahtavan hieman epätasaisesti.
Paahdon jälkeen pavut viilenivät ulkona 5 min, jonka jälkeen ravistelin kuorisilput pois. Kuvassa myös pala valkoista paperia.
(https://lh3.googleusercontent.com/-MIQzGRcoyQuddRxBAOD7GlB_vP2obV7tfUN1EJp_WLLGamj5Yf4ZoU9uQp_lOa2mfC0b7T89MBF=w1444-h1083-no)
-
Toiveissa oli mustikkaisuutta Harrar-paahdossani, mutta nyt ei oikein sinne päästy. Eikä tiedä pitäisikö paahdosta tehdä tummenpaa, vaaleampaa vai jotain muuta.
Voisi myös kokeilla sellaista, että ottaisi sopivin väliajoin osan pavuista pois uunipaahdon aikana. Niitä maistelemalla voisi tehdä karkeaa arvailua siitä milloin paahto olisi syytä lopettaa.
-
Voi olla ettei vain mustikkaa saa esiin uunilla tai sitten sitä ei vain ole siinä pavussa. Aikoinaan tilasin Häsältä paahdetun ja raakaversion Harrarista. I-Roastilla sekä Behmorilla en saanut kummallakaan sitä mustikkaa kunnolla esiin. Häsän paahdossa se oli hyvin esillä.
-
Noh, bongasin kokemuksia Harrarin mustikkapuutteesta (http://www.coffeeforums.com/forum/coffee-roasters/11206-advice-roasting-ethiopian-harrar-natural.html). Vaikuttaisi että mustikkaisuus tulisi esille ensimmäisen raksun aikaan ja alkaa sen jälkeen vähentyä. Koetan saada mustikan kiinni seuraavaksi tuohon tapaan.
-
Ja aina sitä mustikkaa ei Harrarissa vain ole ja toki ikä ja pavun laatu vaikuttaa myös. Monenlaisia Harrareita on tullut maistettua, harmi kun tuota on nykyään niin harvoin saatavilla mistään.
-
Kokeilin tällaista kikkaa kuorisilpun poistoon. Viilennyksen jälkeen pavut (puhtaaseen ja käyttämättömään) roskapussiin. Pieni ravistelu ja pavut purkkiin. Yllättävän hyvin sain pavut putsattua näin pienellä vaivalla.
-
Niin ja oman kokemuksen mukaan, ja erään ystävän myös, ähelle 10 minuuttia menevä eka raksahdus tuottaa jo puumaisen maun. Kerropa mille kahvi maistuu?
Tätä pohdin, että päteeköhän tuo samaan tapaan siihen paahdon alkuvaiheelle? Tai siis jostain oleb vain olettanut, että sen pavun kuivatusvaiheen nopeudella on ei ole niin suuresti väliä luppuliseen makuun. Kunhan se tehdään niin hitaastio, että se ehtii kuivua kokonaan, koska muuten papu saattaa helpommin kärähtää pinnalta.
En nyt kyllä muista mistähän lähteestä olen tälläisen ajatelman suodattanut, kun olen lukenut paahtojuttuja. Voi olla ihan höpöäkin.
-
En nyt kyllä muista mistähän lähteestä olen tälläisen ajatelman suodattanut, kun olen lukenut paahtojuttuja. Voi olla ihan höpöäkin.
En ole kyllä mikään paahtomestari itsekään. On varmaan kuitenkin eri asia puhua teknisesti alkeellisista paahtomenetelmistä ja niiden ajoista kuin ammativehkeiden ajat ja profiiliin vaikuttavat tekijät. Ammattivehkeillä kun pystynee paljon tarkemmin noita säätämään. Itse olen käyttänyt vain rännäriä ja uunia, joten kaikki mitä kirjoitan koskee lähinnä näitä kahta menetelmää. Molemmilla olen kyllä saanut aikaan myös kuvaamasi ilmiön, hiiltymisen pinnalta. Tämä on tapahtunut nimenomaan liian kuuman lämpötilan kohdalla. Eli papu on paahtunut epätasaisesti sisältä miltei raaka ja pinnalta palanut. Kosteus, joka ei ole kerennyt haihtua olisi ihan luonnollinen selitys. Miten ne sitten ammattilaisvehkeillä hoitaa mahdollisen kuivauslämmön, siitä en osaa sanoa mitään. Kyllähän paahtokuvauksissa kerrotaan varsin pitkistäkin paahtoajoista, mutta yksinkertaisilla kotikonsteilla oman kokemukseni mukaan noin 10 minuutin sisään mahtuva paahto tuntuisi toimivan parhaiten. Myös Kenneth Davidsin Home Coffee Roasting kirja suosittelee kotipaahtoon 8 - 10 minuutin paahtoaikoja. Kirjan kirjoitusaikaan ei ole vielä ollut noita parempia kotipaahtimia tarjolla.
-
En ole kyllä mikään paahtomestari itsekään. On varmaan kuitenkin eri asia puhua teknisesti alkeellisista paahtomenetelmistä ja niiden ajoista kuin ammativehkeiden ajat ja profiiliin vaikuttavat tekijät. Ammattivehkeillä kun pystynee paljon tarkemmin noita säätämään.
Ilman muuta. Lähinnä pohdin, että tuolla teemiesen esittämällä menetelmällä, jossa alun lämpötila on pienempi sattaisi mahdollisesti saada vähemmän puisia paahtoja vaikka aika olisi pidempi. Tämä toki on ihan täyttä arvailua.
-
Ilman muuta. Lähinnä pohdin, että tuolla teemiesen esittämällä menetelmällä, jossa alun lämpötila on pienempi sattaisi mahdollisesti saada vähemmän puisia paahtoja vaikka aika olisi pidempi. Tämä toki on ihan täyttä arvailua.
Juurikin, miulla ois vielä papuja paahtoa vailla. Kertokaa Teemies ja Tirofaux noista makupiirteistä, joita olette saaneet tuolla matalalla 150 asteen lähtölämmöllä aikaiseksi? Ei viitsisi kokeilla, jos on yhtään riskiä puisevasta mausta...
Please :P
Harrarista vielä Tirofauxille, joskus kotipaahtoa aloitellessa tulin hommanneeksi kilon pari Harraria. Mustikkaisuus tuli kyllä esille juurikun vaalealla paahdolla. Paahdoin tuolloin pelkästään ibrik-keittelyyn ja siksi otin pavut pois pian eka kräkin jälkeen. Hyvää se Harrar oli, yksi lemppareista, mutta samaa voisin sanoa kaikista juomistani etiopialaisista pavuista.
-
Harrar on ollut hyvää. Tavoittelin mustikkaisuutta, mutta sitä en ole saanut aikaiseksi. Kokeilut tosin vielä vaiheessa.
-
Ihan kivasti tuo lämpötilan nosto on toiminut. Ainakin kuvittelen että paahto on tasaisempi, enkä ole huomannut että maku olisi mitenkään huonompi. Paahtoaika kuitenkin vain noin 10-12 minuuttia, eli mistään leipomisesta ei ole kyse.
Viime aikoina olen paahtanut enemmän fiilispohjalta, eli ilman ajanottoa ja muistiinpanoja. Mutta hyvin rullaa.
Monsooned Malabarin kanssa on tosin ollut hieman ongelmia. Kun muut pavut paahtuvat silmämääräisesti hyvin tasaisesti, Malabarin kanssa pieni osuus pavuista jäävät todella vaaleiksi.
-
Harrar uunipaahdosta pari mainintaa:
- uuni 250 C, pavut sisään, 1st crack alku n. 4:30, lopetus n. 6min. Tuloksena hapokas, suuta kuivattava maku. Jauhatus melko karkeaksi niin kahvista tulee Aeropressillä jännää, hieman teemäistä.
- uuni 200 C, pavut sisään, tavoitelämpötilaksi 250 C, 1st crack alku n. 7min, lopetus 9min. Meni ehkä hieman liian tummaksi ja kahvista tuli melko tavanomaista.
Mustikkaisuutta ei edelleenkään.
-
Onko tuosta Harrarista tarkempia speksejä? Mistä ostettu?
-
Tulipa paahdettua pitkästä aikaa kahvia. Yirgacheffeä tavallisella uuninpellillä, että sai isomman annoksen. Paahdosta tuli yllättävän tasainen. Pitää katsoa, jaksaisiko ottaa kuvan...
Kahvia oli paahdon jälkeen 279 grammaa. Lähtötilannetta ei tullut punnittua - hieman enemmänkin olisi mahtunut, mutta kun ei ollut.
Lähtölämpötila 240 astetta. Hieman hidastin paahtoa aukaisemalla luukkua ja vetämällä peltiä sen verran ulos, että näin kunnolla pavun värin. Crackejä en kuullut, kun oli liesituuletin täysillä. Paahtoaste on vaikea sanoa, hieman vaalea espresso. Aika oli noin 12 minuuttia.
Maku on kyllä minusta hyvä. Yirgan ominainen greippisyys on vahva. Toimii yllättävän hyvin maidonkin kanssa. Ei mikään perinteinen espesso.
-
Tässäpä tuota viikko sitten paahdettua Yirgacheffeä Ascason papusäiliössä viimeiset pavut.
(http://kuvapilvi.fi/k/ydMA.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tätä koko pellillä paahtamista pitää harrastaa jatkossakin. Pitää vaan tilata lisää papuja. Olin oikein tyytyväinen tulokseen.
-
Rosenlew kiertoilmauunia opeteltu nyt tässä parisen viikkoa ymmärtämään, tuloksena monta onnistumista ja pari heikompaa satsia. Käteen on jäänyt lähinnä fiilis, että kyllä uunilla saa erinomaistakin tulosta aikaan, mutta silti paahdin on ostoslistalla kunhan jostain löytyisi sopiva (saa tarjota).
Kokeillut paahtaa kiertoilmalla sekä ilman ikean paistosuojaverkon päällä, eli sellainen pyöreä ohut paistinpannun verkkokansi, joka päästää ilmaa hyvin lävitseen. Kiertoilmalla jälki on paljon tasaisempaa ja siirryin toistaiseksi siihen. Jossain vaiheessa kuitenkin täytyy kokeilla taas ilman kiertoilmaa, koska tuntuu että maut sai esiin ehkäpä voimakkaammin vaikka väriskaala oli laajempi.
Todellinen yllättäjä oli Etiopian sidamo josta nyt viidellä eri yrityksellä saanut aina sitruksista tai mustikkaista makua irti enemmän tai vähemmän. Espressona varsinkin yksi vaaleapaahtoinen erä oli aivan loistava, todella mustikkainen ja makea eikä yhtään liian hapan.
Kuvissa viimeisimmät satsit Sidamoa sekä Mexico Flamingoa:
-
Kokeillut paahtaa kiertoilmalla sekä ilman ikean paistosuojaverkon päällä, eli sellainen pyöreä ohut paistinpannun verkkokansi, joka päästää ilmaa hyvin lävitseen.
Paljonkos tuollaiseen viritelmään mahtuu papuja yhteen paahtokertaan grammoina? Entä millaisia ovat olleet paahtoajat kiertoilmalla?
-
Veikkaisin että ainakin 200g, yksi tasainen kerros papuja siis. Olen toistaiseksi pyrkinyt pitämään erät pieninä 80-150g kun pelannut lämpötilojen kanssa ja pyrkinyt muutenkin pitämään savumäärän siedettävänä.
Paahtoajat olleet 11-15min luokkaa, joissa viimeisillä kokeiluilla eka cracki alkoi noin 7min tienoilla ja lopetin paahdon 11min jälkeen (kuvien pavut). Ihan ensimmäisen kiertoilmakokeilun kanssa huomasin että lämpötiloja joutuu pitämään vähän korkeammalla, varsinkin alkuvaiheessa jotta ekan crackin sai ylipäätään aikaan.
-
Kokeillut paahtaa kiertoilmalla sekä ilman ikean paistosuojaverkon päällä, eli sellainen pyöreä ohut paistinpannun verkkokansi, joka päästää ilmaa hyvin lävitseen.
Ymmärsinkö siis oikein, että kiertoilmalla pavut ovat pelkästään tuon suojaverkon päällä? Roskatko eivät lentele ympäri uunia?
-
Joo, roskaisimmista pavuista lentänyt muutama kuorenpala mutta ei mitään sen vakavampaa. Riippunee varmaan tuulettimesta.
Uusia kokeiluja takana nyt muutama ja maut ei enää oikein vakuuta suurimmalta osin, täytyy varmaan kokeilla nopeuttaa prosessia vielä hieman tai kokeilla erilaisilla alustoilla. Tähän mennessä kaiken maailman lämpötilojen hinkkailut, esilämmitykset jne eivät tunnu vaikuttavan makuun ihmeemmin. Jokin siinä ensimmäisessä yrityksessä onnistui maagisesti mitä en ole onnistunut toistamaan.
Menee kyllä varmasti pienen rumpupaahtimen rakentamiseksi keväämmällä..