Ristretto
Muu keskustelu => Vapaa sana => Aiheen aloitti: mocca - Syyskuu 04, 2009, 09:35:30 ap
-
Täällä kun on ollut näitä threadeja viskistä, teestä, suklaasta jne niin ajattelin vielä laittaa yhden oluesta.
Eli onko täällä muita laatu/erikois/belgialais tms. oluiden ystäviä?
Tuota erikoisolut sanaa hieman vierastan siinä mielessä että eikö oluen kuuluisi olla hyvää ja laadukasta sen olematta kummemmin erikoista.
Suomessa olutharrastus ei ole sinänsä helpoimmasta päästä että alkon monopoli rajoittaa valikoiman laajuutta ja verotus pitää hinnat korkealla, eikä todella laajan valikoiman olutravintoloitakaan taida löytyä muutakuin Helsingistä. Hyviä olutravintoloita Helsingissä ovat mm. Pikkulintu, Kaisla ja one pint.
Omiin suosikkityyleihini kuuluvat mm. suomalainen sahti, joka on yleensä liian siirappimaista, mutta välillä tulee eteen raikkaitakin versioita jotka ovatkin sitten suurinta herkkua. Sitten hapanoluet ja villihiivalla käytetyt ns. lambicit ovat myös loistavia, kuten monet mausteiset belgialet. Kesähelteellä janon sammuttaa parhaiten voimakkaasti humaloidut india pale alet tai vehnäoluet.
-
Ilmoittaudun.
Olut on kylläkin minulle liian suuri kenttä, jotta jaksaisin siihen paneutua oikein ajatuksella.
Talviaikaan varsinkin kuuluu lauantain ohjelmaan käydä Belgessä (Hki) litkimässä pari kuppia, vaikkapa Leffeä.
Näitä kotimaisia oluita en viitsi oikeastaan juoda, ne ovat kaikki samanmakuisia pliisuja, homogeenisiä litkuja.
Onneksi saamme useimmiten kaupasta ostaa vaikkapa Urquellia, joka jo on oikeaa olutta, ainakin minun mittareilla maisteltuna. Minulle se onkin ehkä se keskiverto olut, jolla on hyvä kalibroida makunystyt.
Ja tosiaan, taannoin minulla oli tyttöystävä, jonka äiti oli todellinen sahdin mestari, poikansa oli vielä apteekkari. Sekin taisi edistää onnistumista... Oli kivaa, kun sai juoda hyvää sahtia mielin määrin. Yhtään ei sopinut silti humaltua, ole siinä sitten sen vahvan sahdin kanssa.
Ja tosiaan, kyllä Helsingissä olutvalikoimaa löytyy. Usein olenkin saanut asiantuntijan mukaani ja on helpompaa paneutua makuihin, kun saa neuvot ensin.
Kovin pitkäänhän noita laatuoluita ei pysty kerralla makustelemaan, aika vahvoja kun ovat.
O.K.
-
Oluista on hieman ollut keskustelua täällä:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1072.0
-
Minä myös. Nykyään asun aika lähellä Gallows Birdia, joka on kyllä erittäin mainio korttelikapakka. Pitäisi vaan ehtiä käymään useammin. :)
-
Minä myös.
Viimeiset pari viikkoa ovat olleet onnistuneita oluen maistelun suhteen ja Top 5-lista on kirjoitettu uudestaan moneen otteeseen.
Kenties miellyttävin uusi tuttavuus on Sierra Nevadan Pale ale, sekä tuoksu että maku ovat tuoreen raikkaita ja sitruunaisia. Humalana on käytetty panimon tilalla kasvatettua omaa Cascade-humalaa. On suuri mysteeri, miten kyseinen olut on voinut kantautua Suomeen asti niin tuoreena. Anchor Breweryn Liberty Ale on myös ollut toinen mieleen jäänyt olut. Trappist-oluista Chimayn Blue sekä Rochefortin 8 ovat maistuneet kovasti. Seuraavaa vapaata iltaa varten kaapissa odottaa Mikkellerin Drink in the sun.
Oluiden harrastaminen Suomessa on kieltämättä ongelmallista. Alkon valikoimat ovat varsinkin yhdysvaltalaisten panimoiden suhteen todella vajavaiset. Esim. Rogue taitaa hohtaa Arkadian liikettä lukuunottamatta pitkälti poissaolollaan. Toki vaihtoehtona on mennä juomaan paikalliseen mutta mutta..
-
Ilmoittaudun minäkin, kuten olen tehnyt jo aikaisemminkin.
Mutta, mutta... Ei saisi yleistää suomalaisia oluita litkuiksi. Täällähän on useita pienpanimoja, joiden tuotteissa on hienoja ja maukkaita erikoistuotteita.
Vakka Suomen panimon Prykmestar oluet, Yleisesti saatavilla
Laitilan virvoitusjuomatehtaan Kukko ja Kievari oluet, Yleisesti saatavilla
Panimoravintola Huvilan tuotteet, Saatavilla lähinnä idässä päin
Suomenlinnan panimo, Vain erikoisravintoloissa
Mallaskosken kuohut, Yleisesti saa näitäkin
Nokian panimon tuotteet, ja nämä myös helposti saatavilla
ja muitakin löytyy. Unohtamatta Koffin portteria, joka on siis imperial stout tyyliltään.
Kyllä Suomessa osataan olutta panna.
-
Kyllä Suomessa osataan olutta panna.
No joo ainakin osittain, mutta kyllä noi suomalaiset (pienpanimotkin) vaan 100-0 häviää brittiläisille ja belgialaisille. Puhumattakaan siitä miten tuhtia tavaraa muut Pohjoismaat tuottavat.
Lagerit vain ovat perusvetisiä ja alea ei osata vieläkään kunnolla panna.
-
No joo ainakin osittain, mutta kyllä noi suomalaiset (pienpanimotkin) vaan 100-0 häviää brittiläisille ja belgialaisille. Puhumattakaan siitä miten tuhtia tavaraa muut Pohjoismaat tuottavat.
Lagerit vain ovat perusvetisiä ja alea ei osata vieläkään kunnolla panna.
Englantilaistyyppinen ale on minun suosikkini oluista. Ehkä tarkemmin määriteltynä Indian Pale Ale tyyppiset kunnolla humaloidut tuotteet. Mielestäni Vakka Suomen Prukmestare Pale ale on varsin osuva tuote. Myös Tampereelta Koskirannan panimo ja Suomenlinnan ja savonlinnan Huvila panimot onistuvat aleissaan loistavasti. Turusta panimoravintola koulu onnistuu myös erinomaisesti.
Suurempien panimoiden kohdalla ei ihan pintahiivatuotteet onnistu tasapainoisia olemaan, sitä kautta olen kanssasi samaa mieltä. Laitilan Kievarin humalainen jää hieman epätasapainoiseksi, maultaan ohut ja pistävä, ei suuntäyttävä ja leveän katkera, kuten kunnolla humaloidun oluen pitäisi minusta olla.
Ihan periaatteesta pyrin kuitenkin valitsemaan suomalaisen pienpanimon tuotteita, milloin saatavilla on.
-
Englantilaistyyppinen ale on minun suosikkini oluista.
Sama täällä. On myös mainio, ellei se kaikista mainioin, ruokajuoma.
Minä en ole koskaan oikein ymmärtänyt puhetta siitä, että tavallinen lager olisi hyvä ruokajuoma esimerkiksi kalan kanssa. Niin mietoa ruokaa tuskin löytyykään, etteikö lager maistuisi omassa suussa sen rinnalla häiritsevän vetiseltä. Paremmat lagerit on toki vähän parempia, mutta ei nekään minusta mitään ykkösvalintoja ruokajuomaksi.
Lisäys: niin, tarkoitin siis nimenomaan pilsnerityyppisiä vaaleita lagereita. Siis sitä perusolutta.
-
Ihan periaatteesta pyrin kuitenkin valitsemaan suomalaisen pienpanimon tuotteita, milloin saatavilla on.
Tämähän on ihan selvä juttu. Harmittaa vain että monien tuotteiden kohdalla saatavuus on erittäin heikko. Tuotteita myydään joko paikallisessa omassa panimoravintolassa tai sitten pari kertaa vuodessa jossain festari-tyyppisessä tapahtumassa.
Niin tai näin, mutta mielestäni oluista jää aina jotain oleellista pois kun ne pitää lantrata markettivahvuiseksi. Iloisia poikkeuksia sattuu välillä kohdalle, mutta kyllä ne parhaimmat Alkon (valitettavasti) tiskiltä löytyy. Tai tietenkin suoraan ravintolasta.
Puhtaasti makuasia, mutta IPA:t eivät oikein minulle toimi. Oma vaakakuppini on enemmän kallellaan makeisiin ja tuhteihin porttereihin ja stouteihin.
-
Tuotteita myydään joko paikallisessa omassa panimoravintolassa tai sitten pari kertaa vuodessa jossain festari-tyyppisessä tapahtumassa.
Jakeluketju on kyllä suomalaisten tekijöiden ongelma. Varsinkin kun meillä on tämä mainio paikallinen erikoisuus sahti. Kun ei ole suhteita niihin piireihin niin itse saan hyvää sahtia vain kerran vuodessa, Urkin sahtipäivillä. Joskus maistelin Alkon sahteja ja totesin, että sahti taitaa olla ihan potaskaa - tai ei ainakaan maistu minulle. Sitten satuin vahingossa Urkkiin sahtipäivien aikaan ja käsitys kyseisestä juomasta muuttui aika totaalisesti. Sahti on varsinainen tuoretuote.
-
Kyllä.
Sahti on tuoretuote jos mikään.
Aikoinaan minulle tarjoiltiin sahtia Savossa. Ei se mitään sahtia ollut, paremminkin kiljua. Kyllä siitä hiprakan sai, mutta kankkusen ja ri***la lisättynä, että oikein toimisi.
Sittemmin minulla oli morsmaikku, Hämeestä kotoisin. Hänen äiti kun teki sahdin, niin se oli todellinen taideteos. Ihan oli kirkasta ka lapolla varovasti kannuun jääkaappiin jäähtymään.
Siinä oli vävypoijalla melko vaikeeta, kun piti litkiä hyvää sahtia yrittää näytellä sitten selvää.
Joskus otin kannuun ja toin kaupunkiin. Sehän pilaantui siinä matkalla, kuplat katosi ja maku samalla. Se on sahti kyllä juotava siellä missä se valmistetaan.
O.K.
-
Rochefort 10. <3
-
Rochefort 10. <3
Näin on. "8" samalta luostarilta ja sininen chimay menevät samalle listalle.
En ole itse ikinä päässyt noihin brittialeihin kiinni. Ovathan ne toki tasalaatuisia ja humalakin vähän maistuu mutta oikeastaan Wild hare on ainoa joka edes vähäsen olisi säväyttänyt. Olenko kenties jättänyt korkkaamatta joitain erityisiä brittihelmiä? Ne hyvät IPA:tkin valmistetaan britannian sijaan Yhdysvalloissa ja Norjassa. :)
Suomalaisten oluiden listaan täytyy lisätä vielä Teerenpelin Leuhkalasse ja Hippaheikki. Sarjassaan erinomaisia.
Viimeaikaisista oluista parhaiten mieleen on kuitenkin jäänyt Mikkellerin Santa's little helper 2009. Ajatus 'jouluoluesta' ei ole koskaan oikeen kolahtanut ja herättää assosiaatioita jostain uudesta SK-eksplisiitistä helposti juotavasta rahastussiideristä nuoreen makuun mutta Mikkeller on poikkeus.
-
Sittemmin minulla oli morsmaikku, Hämeestä kotoisin. Hänen äiti kun teki sahdin, niin se oli todellinen taideteos. Ihan oli kirkasta ka lapolla varovasti kannuun jääkaappiin jäähtymään.
Siinä oli vävypoijalla melko vaikeeta, kun piti litkiä hyvää sahtia yrittää näytellä sitten selvää.
Joskus otin kannuun ja toin kaupunkiin. Sehän pilaantui siinä matkalla, kuplat katosi ja maku samalla. Se on sahti kyllä juotava siellä missä se valmistetaan.
O.K.
Sama ilmiöhän on mm. Guinnesin kanssa. It doesn't travel well...
-
Kuningaskuluttaja vertaili kotimaisia jouluoluita ruokapöydässä. Raatikin oli asiallinen.
http://areena.yle.fi/video/595178
Itse otan yleensä oluen sellaisenaan ja ruokajuomaksi jotain muuta. Joulunakin varmaan jotain vakiosuosikeista: Chimay Blue, Achelit, Rochefort 8 ja 10, Westvleteren 8 ja 12, La Trappe Quadrupel, Aventinus, Koff Porter, Great Divide (+ Oak Aged) (+Espresso) Yeti Imperial Stout, Dark Star Imperial Stout, Mikkeller Beer Geek Breakfast, Mikkeller Santas Little Helper 2008, Mikkeller Black, Mikkeller Black Hole, Finlandia Sahti, North Bridge Extreme, Nogne Imperial Stout, Dark Force, Gulden Draak, St Bernardus 12, Nogne Imperial Stout, Nogne #100, Nogne Dark Horizon 1/2, Slottskällans Imperial Stout, Aventinus, Aventinus Weizen Eisbock, Utopias.
jaa, jäiköhän jotain hyvää mainitsematta...
-
Toi Dark Horizonin II-versio oli kyllä niin epäonnistunut keitos kuin olla ja voi. Jos kyljessä ei lukisi Nogne ja ykkösversio ei olisi ollut noinkin kehuttu niin aika eri planeetalla ymmärryksen suhteen mentäisiin. Nyt salmiakkikossua maisteleva jengikin yrittää antaa sille mahdollisuuden, vähän kuten hifistelijät klassiselle vaikka Children of Bodom oliskin lähempänä omia mieltymiksiä :D Tuhosin oman pullon tuossa kuukausi sitten ja jää kyllä tuolla hinnalla sarjan viimeiseksi, sillä saa jo pari muuta hyvää olutta :)
Itse tykkään eniten IPA-suuntauksen oluista jos ei halua juoda tummaa. Tummista taas belgit menee ylitse muiden, olisin varmaan nykyisin ihan hukassa jos asuisin uudestaan belgian ja ranskan rajalla. Ne juustot, ne viinit, ne oluet :D
-
Tummista taas belgit menee ylitse muiden, olisin varmaan nykyisin ihan hukassa jos asuisin uudestaan belgian ja ranskan rajalla. Ne juustot, ne viinit, ne oluet :D
Ja suklaa :D
-
Belgia on ehdottomasti olutmaiden ykkönen. Kyllähän tiukasti humaloitu pilsner tai engelsmannien bitter on erinomaisia, mutta monipuolisuudessaan Belgia on ylittämätön.
Erityisen kiinnostavia on lambic-oluet, varsinkin gueuze. (Noinkohan se kirjoitetaan?) Näistä Cantillon-panimon tuotteet on parhautta, onneksi niitä saa Apteekista. Muistan, kun ensimmäistä kertaa tilasin Apteekista mainitun gueuzen, varoitteli Otto (sittemmin vainaa), että se on kyllä aika raju. Eipä sitä olueksi arvaisikaan.
-
Sama ilmiöhän on mm. Guinnesin kanssa. It doesn't travel well...
Ylipäätään olut ei tykkää hyvää siitä että se tapetaan ja pullotetaan. Parhaimmillaan olut on elävä juoma, jota ei voi kuljettaa mihinkään.
-
Parhaimmillaan olut on elävä juoma, jota ei voi kuljettaa mihinkään.
Toisaalta jotkut näyttävät katsovan asiaa siltä suunnalta että että maailman parhaimmiksi arvioidut oluet (RateBeer top50 (http://ratebeer.com/beer/top-50/)) löytyvät pulloista ja monet näistä edellyttävät pullokypsytystä parhaan maun esiin tuomiseksi.
-
Toisaalta jotkut näyttävät katsovan asiaa siltä suunnalta että että maailman parhaimmiksi arvioidut oluet (RateBeer top50 (http://ratebeer.com/beer/top-50/)) löytyvät pulloista ja monet näistä edellyttävät pullokypsytystä parhaan maun esiin tuomiseksi.
Eikö tuo lähinnä herätä kysymyksiä sisältövaliditeetista? Entäpä jos arvioitsijat ovatkin juoneet huonosti matkustavia oluita jossain muualla kuin panimon naapurissa ja tätä kautta ovat valinneet suosikkioluikseen pullokypsytyksen läpikäyneitä jotka edustavat itseään parhaiten kuljetuksesta jälkeen? :)
-
Entäpä jos arvioitsijat ovatkin juoneet huonosti matkustavia oluita jossain muualla kuin panimon naapurissa ja tätä kautta ovat valinneet suosikkioluikseen pullokypsytyksen läpikäyneitä jotka edustavat itseään parhaiten kuljetuksesta jälkeen? :)
Jotkin panimot ovat tarkkoja oluen pullokypsytyksestä eivätkä tee poikkeuksia edes naapureiden kanssa - pullot lepäävät varastossa määrätyn ajan ennen kuin pääsevät ulkomaailmaan ettei vaan kukaan saisi olutta liian raakana.
-
Lämmitetään vanhaa aihetta.
Onkos kukaan päässyt maistamaan Rodenbach panimon Grand cruta, Joka on sekoitus tuoretta ja 2 vuotta tammitynnyrissä kypsytettyä Alea.
Itselleni kokemus oli kyllä tajunnan rajäyttävä. Hapan, viinimäinen, maussa oli käyneitä lakkoja, kirsikoita ja jopa puolukkasurvosta. Tuoksu oli ehkä jopa urean suuntaan ???. Mutta todella mielenkiintoinen juoma. Harmi ettei sitä saa Alkosta edes tilaamalla.
Mitäs mieltä porukka on ollut tämän pääsiäisen Nognen Dark Horizonista? Kannattaisiko sitä säilytellä pidempään pullossa? Olutsivuilla oli jotain sen tapaista vinkkiä.
-
Ilmoittaudun.
Olut on kylläkin minulle liian suuri kenttä, jotta jaksaisin siihen paneutua oikein ajatuksella.
Talviaikaan varsinkin kuuluu lauantain ohjelmaan käydä Belgessä (Hki) litkimässä pari kuppia, vaikkapa Leffeä.
Näitä kotimaisia oluita en viitsi oikeastaan juoda, ne ovat kaikki samanmakuisia pliisuja, homogeenisiä litkuja.
Onneksi saamme useimmiten kaupasta ostaa vaikkapa Urquellia, joka jo on oikeaa olutta, ainakin minun mittareilla maisteltuna. Minulle se onkin ehkä se keskiverto olut, jolla on hyvä kalibroida makunystyt.
Ja tosiaan, taannoin minulla oli tyttöystävä, jonka äiti oli todellinen sahdin mestari, poikansa oli vielä apteekkari. Sekin taisi edistää onnistumista... Oli kivaa, kun sai juoda hyvää sahtia mielin määrin. Yhtään ei sopinut silti humaltua, ole siinä sitten sen vahvan sahdin kanssa.
Ja tosiaan, kyllä Helsingissä olutvalikoimaa löytyy. Usein olenkin saanut asiantuntijan mukaani ja on helpompaa paneutua makuihin, kun saa neuvot ensin.
Kovin pitkäänhän noita laatuoluita ei pysty kerralla makustelemaan, aika vahvoja kun ovat.
O.K.
Itsehän juon vain sitä suomalaista pliisua, homogeenistä litkua kun paremmasta ei ole tietoa. Hyvin on tähän asti mennyt, enkä usko että parempaa haluakaan maistaa, muuten muuttuu oluen juonti kalliiksi. ;)
_________
Kirjanpito (http://www.procountor.com/ohjelmisto/ominaisuudet/kirjanpito-ohjelma/)
-
Mitäs mieltä porukka on ollut tämän pääsiäisen Nognen Dark Horizonista? Kannattaisiko sitä säilytellä pidempään pullossa? Outsivuilla oli jotain sen tapaista vinkkiä.
Itse toki ostin pari pulloa sitä, ja myyjä neuvoi pitämään vuoden ainakin jemmassa niitä.
Toisen toki join, ja toinen on kaapissa kun kerran neuvottiin. Pitää muistaa vain ottaa se joskus pois piilosta.
-
http://popchartlab.com/collections/prints/products/the-very-very-many-varieties-of-beer
Ihan mielenkiintoinen, ei uusi juttu, mutta niille ketkä eivät ole vielä katsastaneet.
-
Ei mitään häpyä ole tuossa, kun kumpikaan mainituista sahdeista ei ole suomalaisia. No hienoa tietysti on, että sahti ylipäänsä on kartalla.
-
Itsehän juon vain sitä suomalaista pliisua, homogeenistä litkua kun paremmasta ei ole tietoa. Hyvin on tähän asti mennyt, enkä usko että parempaa haluakaan maistaa, muuten muuttuu oluen juonti kalliiksi. ;)
Onneksi suomalainen tosiaan menee. Käynti Irlannissa ja Skotlannissa tosin katkeroitti. On se tumma, ja itse asiassa puolitumma moso niin hyvää!
-
Asun tällähetkellä Kemissä opiskeluiden takia ja täällä on Kukko olutravintola. Olen siellä käynyt muutamia kertoja ja yrittänyt ottaa aina jotain erillaista olutta. Talon oma Zubr olut on todella hyvää. Jotenki tulee mieleen meksikolainen olut. En näistä hirveästi tiedä, mutta kyllä siinä on selkeä ero näihin kaupan oluisiin. Hintakin on kohtuullinen 5€/0.5L.
Tuossa baarissa on yli 80 eri olutmerkkiä. Kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa jos Kemissä käy!
http://www.hotellipalomestari.com/suomi/kukko.html
-
Tässä talviaikaan kokeilin vihdoin sen nimistä suomalaista laatutuotetta kuin Nokian Panimon Elowehnä. Varmasti kevyenä ja vehnäisenä pääsee vielä kesällä paremmin oikeuksiinsa, mutta nytkin oli oikein maukasta. 4/5
-
Ilmoittaudun kanssa. Aikaisemmin tuli maisteltua vähän kaikenlaista mutta nyt se on jäänyt ja viimeiset 1,5v on tullut pääsääntöisesti juotua vain Schlenkerla Rauchbier Märzen/Urbock oluita. Harmi vain että tuota Urbock olutta saa vain joulun aikaan mutta onneksi sitä on melkein laatikollinen vielä jäljellä.
-
Löysin Alkosta Double Espresso -nimistä olutta. Sitähän oli pakko ostaa ja maistaa!
Kyllä se kahvilta tuoksui ja maistuikin, mutta todellinen kahvin harrastaja voi sitä silti pitää pyhäinhäväistyksenä.
Löytyi viikonloppuna ainakin Arkadian Alkosta Helsingistä.
-
Täälläpä ollut hiljaista. Harmikseni uusi suosikkini Westmalle dubbel kuuluu näemmä Alkon kausioluisiin, ainakaan täältä Kehä III:n ulkopuolelta ei löydy näin keskitalvella. Herkkua.
Leffeä nyt tulee naatiskeltua blondea tai brunea lähestulkoon viikottain, samaten Grimbergenin blonde sekä double-ambree perusoluina löytyy lähes aina jääkaapista. Löytyy joka Alkosta. :)
Tosin nyt juojaansa odottelevat kylmässä ainoastaan Westmalle Trappist tripel 9,5% ja ruskea Grimbbu. Saku tume ja porter edullisina myös maistuvat varsinkin näin talviaikaan, lasken molemmat "laatuoluisiin" helposti.
Nuo kotimaiset lagerit yleensä saunajuomana ja tietenkin aina kiukaalle veden seassa hieman :D
Rupeaapa janottamaan!
-
Pitikin tänne kirjoitella, että Alkossahan on nyt noita kotimaisia pienpanimo-oluita hyvin tarjolla (+pari tanskalaista). Osa on täällä jo korkattukin, ei mitään hurraa-huutoja vielä, parhaimmat säästin viimeiseksi :)
-
Huuto kotimaisten pienpanimoiden tuotteille! Ovat nostaneet päätään varsin mukavasti viime vuosien aikana. Viimeisempänä mukavana löytönä on Vakka-Suomen Panimon Schwarzbockki, saman panimon savuoluita tietenkään unohtamatta.
-
A.L.E diggareille suosittelen Brewdogin 5 a.m saint:ia. Ja muutenkin jos haluaa laatua niin kannattaa tutustua Brewdogin panimon tuotteisiin
-
A.L.E diggareille suosittelen Brewdogin 5 a.m saint:ia. Ja muutenkin jos haluaa laatua niin kannattaa tutustua Brewdogin panimon tuotteisiin
Maistettu on ja oikein hyviä ovat.
Mutta saatavuus on todellakin parantunut niin alkossa kuin marketeissa noiden kotimaistenkin tuotteiden kohdalla. Itse koetan tukea "lähituotantoa", mutta baareissa on tullut maisteltua sekä Brewdogit että Rodenbachit, joista jälkimmäistä juon pullollisen aina, kun sitä jostakin saa - on sen verran harvinaista valikoimissa, jos ei asu pääkaupungin seudulla. Brewdogilla on myös mainio IPA. En nyt muista onko tullut maisteltua Punkkina vai Hardcorena. Tuo aamu kello viiden pyhä on mainio amber (jos oikein tulkitsen tuon nimen). Hyvää amberia saa myös Panimoravintola Huvilasta.
-
My two cents to case:
Marketit on nostaneet tasoaan huikeesti viimeisen puolentoista vuoden sisään oluissa.
Brewdogit oli aiemmin mun käymissä kaupoissa lähes ainoita silleen, whippee tätä on täällä, löytöjä.
Nyt on jonkin aikaa jo ollut mm. Mikkeller American Dream, ja kyseisen panimon fanina, olenkin tätä kauppareissuilla kaappaillut mukaan.
Sit suomalaiset panimot on kans joko nostaneet tasoaan, tai mun maku ja huomiokyky ovat "parantuneet", tästä esim. Stadin panimon tuotteet.
Olisihan noita vaikka kuinka, mutta tulis liikaa löpinää, enkä usko tässä olevan toistolla tehoa.
Aiemmin mainittua, savuoluet, tämä on joku juttu jota olen yrittänyt opetella juomaan, mut ei niin ei. Ei vaan osaa tykätä, ja toinen on vehnäoluet. Lynkatkaa ja linkatkaa vaan hyvillä vehnillä, mut erinomaista sellaista en ole juonut, ihan ookoo juomaa joo, mutmut...
Sit, kysymys:
Mikä on korkeimmalle rankkaamasi olutpullo jonka omistat?
Mulla kaapissa Mikkeller Black Hole (http://www.ratebeer.com/beer/mikkeller-black-hole/63226/), jota en avaa kuin jossain merkittävässä tilanteessa, tunnearvoa lisää se et on hankittu paikanpäältä.
-
Marketit on nostaneet tasoaan huikeesti viimeisen puolentoista vuoden sisään oluissa.
Brewdogit oli aiemmin mun käymissä kaupoissa lähes ainoita silleen, whippee tätä on täällä, löytöjä.
Cittarit ovat nostaneet kyllä olutkulttuuria merkittävästi! Vielä kun saisi ne neloset sinne hyllyille niin joha toimis!
Tosin toi jo mainittu 5a.m saint on volttiensa puolesta sen verran korkeahko, että sitä ei marketeista saa, mutta useita brewdogeja kylläkin. Lempi olueni kuitenkin on suomalainen ja tarkemmin tamperelaisen Plevnan kesällä valmistama Cotton ALE jotai ei enää saa. On meinaan niin hyvää olutta, että on erittäin sääli mikäli tämän tuotantoa ei jatketa enää ensi kesänä. Ilmeisesti jonkinlaisesta kesäsesonki-tuotteesta oli kyse
-
Ruokakaupoista itselläni hyvin vaikeaa löytää makuuni sopivia (laatu)oluita. Ei ole tullut sen kummemmin tutkiskeltua makuaistimuksen syntymiseen liittyviä mekanismeja asiassa, mutta harvat oluet maistuvat maitokauppavahvuisena. Siis meneehän ne alas ja helpostikin, mutta makuelämyksiä niistä harvoin saan.
Myöskin joidenkin Trappistien kanssa maistelut jäävät yhteen kertaan, jos alkoholin maku pusee liikaa läpi. Itse pyrin joka viikko ostamaan pullon tai kaksi olutta, jota en ole koskaan maistanut.
Eipä onnistu aina, ei. Joulun jälkeen ns. talvi- ja jouluoluet sekä savuoluet + muut samantyyppiset katosivat (joita suurinta osaa saa muualla maailmassa luonnollisesti ympäri vuoden esim. juurikin Rauschbier urbock ja märzen, vaikka onkin ns. talviolut), eikä tilalle ole tullut juuri mitään uutuuksia tai kausioluita >:(
Suomalaisista "erikoisoluista" jäänyt aika surkea fiilis, ja pienpanimouluita ei nykyisin tule edes maisteltua, kun ei niitä täältä kaukaa pohjoisesta (Nurmijärvi pohjoinen :o) saa suoraan hyllystä.
Onhan tossa toi kapakka noin kymmenen kilometrin päässä... ;D Ei sieltä varmaankaan saa kuin Karjalaa ja Karhua hanasta...
Pitääkin kaiketi jonkun työkeikan yhteyteen sovittaa käynti jossain paremman valikoiman alkoholiliikkeessä. Missä hyvän/loistavan olutvalikoiman omaava Alko Helsingin keskustan ulkopuolella täällä etelässä?
Pitänee illasta siirtyä tuonne viskitopikin puolelle...
-
minusta suomalaisista pienpanimoista tasaisen hyvää laatua tekee vain malmgård. Muilla on enemmän tai vähemmän ongelmia pitää laatua yllä oluesta toiseen.
-
Vaihtelua on BrewDogin tuotteissa, Hoppy X-mas oli kyllä suuri pettymys, mukamas olevinaan tuhdisti humaloitu, pah. Muutoin BrewDogilta löytyy hyviä oluita, 5AM Saint on varsin jees.
Kotimaiset ovat alkaneet nostamaan päätään kivasti, enemmän vielä rohkeutta peliin ja rajoja rikkomaan. Teerenpeli ja Vakka-Suomi ovat omia suosikkeja tällä hetkellä. Harmi kun tuo valtion alkomahoolipolitiikka rajoittaa hienon juoman myymistä.
Itsekin tässä alkanut viime aikoina harrastamaan kotipanoja ( :P), ihan mielenkiintoista touhua, pitää vaan varoa ettei kulutus nouse liian suuriin lukemiin ;D
-
Nyt lasissa Ayinger Jahrhundert Bier, ihan jees, oikein maistuvaa. Jumbon Alkosta tuli mukaan myös pari muuta olutta, mukana myös yksi kotimainen, Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Schwarz Bock. Odotukset kovat, kun on Vakka-Suomen tuotteita täälläkin kehuttu :D Saapi nähdä tuleeko juotua vielä tänään. Tarkoitus oli siirtyä maltilliseen viskin maisteluun illemmalla ;)
-
Aiemmin mainittua, savuoluet, tämä on joku juttu jota olen yrittänyt opetella juomaan, mut ei niin ei. Ei vaan osaa tykätä, ja toinen on vehnäoluet. Lynkatkaa ja linkatkaa vaan hyvillä vehnillä, mut erinomaista sellaista en ole juonut, ihan ookoo juomaa joo, mutmut...
Eikä lynkata, eihän makuasioissa kannata kiistellä. Itsekin juon harvemmin noita savuoluita, mutta tykkään niistä kyllä. Oluen juon mielelläni raikastuksena, ja savuoluista ja oikein tummista stouteista yms, tulee niin kylläiseksi, ettei tule usein niitä harrastettua.
Vehnäolutta arvostan itse kovasti, mutta sitäkin juon mielelläni kylmänä kesähelteellä. Muutoin nuo mainitut Alet ovat mieluisia.
Täytyy tässä Aleista mainita noilla amerikkalaisilla humalalajikkeilla maustetut, olivat ne sitten minkä tahansa panimon tekemiä, kotimaisen tai ulkomaisen, niissä on ihanaa kukkaisuutta ja raikkautta. Jes... tulee ihan jano.
Sitten tuosta laadun tasaisuudesta. Oluella se on kyllä aika mahdotonta. Ainakin jos kyseessä on pastöroimaton ja suodattamaton tuote. Elävä tuote muuttuu ja kehittyy pullossa niinkuin viinitkin. Minusta maku vaihtelee kyllä myös ulkomaisilla tuottajilla. Viimeksi join Rodenbachin Kaislassa pari viikkoa sitten ja maku oli mielestäni taas kerran hieman erilainen kuin edellisellä kerralla.
Ilokseni luin, että tänne Itä-Suomeen perustetaan kesällä Kiteen aluelle pienpanimo, joka panostaa lähituotantoon, suodattamattomaan ja pastöroimattomaan laatuuolueseen. Mielenkiinnolla odotan tuotannon käynnistymistä.
Tässä linkki uutiseen:
http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/25105-23-vuotias-perusti-panimon-kiteelle
-
Sitten tuosta laadun tasaisuudesta. Oluella se on kyllä aika mahdotonta. Ainakin jos kyseessä on pastöroimaton ja suodattamaton tuote. Elävä tuote muuttuu ja kehittyy pullossa niinkuin viinitkin. Minusta maku vaihtelee kyllä myös ulkomaisilla tuottajilla. Viimeksi join Rodenbachin Kaislassa pari viikkoa sitten ja maku oli mielestäni taas kerran hieman erilainen kuin edellisellä kerralla.
Itse tarkoitin tasaisella sellaista yleistä laadun tasaisuutta. Malmgårdin jokainen olut on ollut hyvä, muilla suomalaispanimoilla tulee vastaan niin loistavia kuin kamalia pummejakin. Tuntuu, että kukaan ei maista niitä reseptejä ennen kun ne viedään myyntiin.
Teerenpelin joku mainitsi. Minusta Teerenpeli oli vallan mainio silloin kun olutta tehtiin Lahden ravintolan yhteydessä vain omaan käyttöön. Erät oli pieniä ja erikoisuuksia oli liki koko ajan ohjelmassa. Nykyisin tuotanto on suht suurta ja erittäin vakiintunutta. Ja tässä tapauksessa vakiintuneisuus tarkoittaa sitä, että reseptit ovat mahdollisimman turvallisia ja siten yhdentekeviä. Bulkkia, jota saa isommilta merkeiltä paljon halvemmalla, valitettavasti.
-
Itsekin tässä alkanut viime aikoina harrastamaan kotipanoja ( :P), ihan mielenkiintoista touhua, pitää vaan varoa ettei kulutus nouse liian suuriin lukemiin ;D
Onhan kotiolut.com tuttu?
-
Entäs punkinfinland.net? Taitaa kyllä keskittyä enemmän kotiviinin ja vastaavien puoleen.
-
Itse tarkoitin tasaisella sellaista yleistä laadun tasaisuutta. Malmgårdin jokainen olut on ollut hyvä, muilla suomalaispanimoilla tulee vastaan niin loistavia kuin kamalia pummejakin. Tuntuu, että kukaan ei maista niitä reseptejä ennen kun ne viedään myyntiin.
Ahaa, tulkitsin toisin. Mutta eipä tuo mittään isoa harmia aiheuttanut. ;D
Totta sekin, että tuotannon laajetessa käy helposti niin, ettei luoteta erikoisuuteen vaan lähennytään massaa. Toisaalta osa panimoista joilla tuotanto on laajempaa on hyviä oluita arkisempaan käyttöön. Itse juon arkisena saunaoluena usein Kukon Alea tai Retaletta. Ei mitään huippuelämyksiä, mutta hyviä. Ne vanhemmat Kukot ei sitten kiinnosta, kun ei kiinnosta Laager tai Pils niin oluttyylinä.
Teerenpeli on minustakin hieman pliisu. Vaikka Kukollakin on sekä pliisuja että hieman parempia. Omassa listassa Vakka Suomi ja Huvila ovat aika kärjessä kotimaisista, tosin Huvilan pullotettujen saatavuus ja valikoima ovat suppeita. Sitten tietenkin nuo panimojen Bubeista saatavat erikoisuudet. Ne on aina parhaita.
Pohjoismaisista Mickeller ja Nogne on huippuja. (tulikohan tuossa kirjoitusvirheitä :-X ) Kiteen tuotoksia odotan mielenkiinnolla. Painetun lehden laajemmassa jutussa oli taustaa ja tavoitteita paremmin esitelty.
-
Onhan kotiolut.com tuttu?
Kiitos, on toki tuttu! Hirveästi en ole vielä sillä puolella häirinnyt ;D
Tosiaan Teerenpelin tuotteet ovat kyllä melko "massaisia" nykyään, sitähän se liiketoiminnan kasvu yleensä tarkoittaa, että suurelle massalle pitää myydä sitä mitä suuri massa haluaa ???. Pieni aivopieru tuossa kyllä tuli ja piti mainita Suomenlinnan panimo, joka viimeeksi SOPP-tapahtumassa pääsi yllättämään hiljaa takavasemmalta. Aivan loistavia oluita ja marketissakin myytävät oluet ovat varsin maukkaita.
Laitilan kuraan en enää koske (en ole vieläkään yhtään hyvää Laitilan tuotetta maistanut) ja vielä vähemmän kiinnostaa kys. panimo kun eräs "fiksu" herra Vaara meni ostamaan siitä osuuden.
-
Aiemmin mainittua, savuoluet, tämä on joku juttu jota olen yrittänyt opetella juomaan, mut ei niin ei. Ei vaan osaa tykätä, ja toinen on vehnäoluet. Lynkatkaa ja linkatkaa vaan hyvillä vehnillä, mut erinomaista sellaista en ole juonut, ihan ookoo juomaa joo, mutmut...
Voisin itseni lukea jonkinlaiseksi savuolut-friikiksi, hurahdin niihin ihan täysin aikoinaan kun sokkona maistatettiin uutta oluttyyppiä minulle. Schlenkerlan Märzen on edelleen savuisin ja paras mitä olen maistanut. Vehnät jakavat myös paljon mielipiteitä, ei mitenkään minunkaan suosikkini, mutta kesähelteellä maistuu hyvin :)
-
Pohjoismaisista Mickeller ja Nogne on huippuja. (tulikohan tuossa kirjoitusvirheitä :-X )
Joo, Mikkeller ja Nøgne :P ;D
Laitilan kuraan en enää koske (en ole vieläkään yhtään hyvää Laitilan tuotetta maistanut) ja vielä vähemmän kiinnostaa kys. panimo kun eräs "fiksu" herra Vaara meni ostamaan siitä osuuden.
omistussuhteet ei minua kiinnosta, mutta häiritseekö laitilan "talon maku"? Hernekeitolta maistuvat oluet ei taida olla suosikkejasi?
-
häiritseekö laitilan "talon maku"? Hernekeitolta maistuvat oluet ei taida olla suosikkejasi?
Lähinnä häiritsee eniten se, että ne eivät maistui miltään ;D ja ei tuo hernekeittokaan oluttyyppinä kauhean hyvin maistu...
-
Lähinnä häiritsee eniten se, että ne eivät maistui miltään ;D
Ei ne tosiaan Suomenlinnan panimon tuotteille pärjää.
Ymmärrän myös ettei maistu, jos olet tuohon tuhdimpaan "savuolut-kantaan" hurahtanut. Oletko muuten juonut savustettua vehnää? Itse aloitin vehnäolueen tutustumisen sillä. En muista enää panimoa, kun on aikaa liki kymmenen vuotta tuosta aloituksesta. Aika tymäkkä maku oli tottumattoman suuhun. Taisin juoda annostani toista tuntia pelaamisen lomassa. Joskus myöhemmin olen tainnut samanlaista juoda jo tottuneemmin.
Oma filosofiani oluen juontiin on aika praktinen. En siis aina kaipaa niitä kaikkein voimakkaimpia makuja. Joskus on mukava huitaista kuntoilun päälle nopeahko ja kevyempi Ale (esim. se Laitilan Kukko) ja toisella kertaa ostan voimakkaasti humaloidun Ipan, joltakin laatuvalmistajalta, ja juonkin sen sitten hitaasti ja hartaasti. Tällaisessa tilanteessa menee joskus ne savut ja tummat Imperial Stoutit. Toki nuo amerikkalaiset Alet on raikkaita myös virkistyksen tarpeeseen.
Mainitsin myös etten ole kiinnostunut Pils ja Lager oluista, mutta kyllä joku aika mauton Mythos tai Italialainen Peroni maistuu hyvälle helteessä paikanpäällä, jos oikein hikoiluttaa. Sattuu oikeaan tilanteeseen. Kotosalla en osta niitä koskaan, kuten en osta Karhua, Koffia, Lapinkultaa enkä oikein Olviakaan enää.
Toinen laatuoluisiin liittyvä juttu on nuorten aikuisten halveksiminen. Kotona olen omalle Abi-pojalleni opettanut kuinka oluita ja viiniä maistellaan. Nuorta miestä ei ole toistaiseksi ryyppääminen kiinnostanut (mikä on siis hyvä juttu ;D), mutta hyviä oluita hän mielellään kohtuudella nauttii (viinistä ei niin tykkää). Nyt on vain niin, ettei Itä-Suomessa ole baareja, joissa alle kakskymppiset voisi juoda laadukkaita juomia. Kaikki erikoisoluisiin panostavat baarit ovat asettaneet ikärajan tuonne 20-22 paikkeille.
Poika oli juuri abiristeilyllä ja innokkaana haaveili pääsevänsä maistelemaan erilaisia laatuoluita. (Ei ollut se uutisoitu kauhuristeily). No eipä nuorille suunnattu risteily ollut sitten normaalijärjestelyissä. Olutbaaristakin oli saanut vain peruslaagereita ja limusiidereitä.
Tämä on silkkaa ikärasismia. :(
-
Ymmärrän myös ettei maistu, jos olet tuohon tuhdimpaan "savuolut-kantaan" hurahtanut. Oletko muuten juonut savustettua vehnää? Itse aloitin vehnäolueen tutustumisen sillä. En muista enää panimoa, kun on aikaa liki kymmenen vuotta tuosta aloituksesta. Aika tymäkkä maku oli tottumattoman suuhun. Taisin juoda annostani toista tuntia pelaamisen lomassa. Joskus myöhemmin olen tainnut samanlaista juoda jo tottuneemmin.
Erilaisia savuoluita olen päässyyt erittäin vähän maistelemaan, niitä kun on aika rajallisesti saatavilla. Savuvehnä kuulostaa kyllä lähtökohtana hieman pelottavalta, toki maistaisin jos eteen sattuu.
Oma filosofiani oluen juontiin on aika praktinen. En siis aina kaipaa niitä kaikkein voimakkaimpia makuja. Joskus on mukava huitaista kuntoilun päälle nopeahko ja kevyempi Ale (esim. se Laitilan Kukko) ja toisella kertaa ostan voimakkaasti humaloidun Ipan, joltakin laatuvalmistajalta, ja juonkin sen sitten hitaasti ja hartaasti. Tällaisessa tilanteessa menee joskus ne savut ja tummat Imperial Stoutit. Toki nuo amerikkalaiset Alet on raikkaita myös virkistyksen tarpeeseen.
Ilman muuta juuri näin, olut aina fiiliksen mukaan. Raikas Pils maistuu erittäin hyvältä kesähelteellä ja kylmillä talvikelveillä tummemmat alet, porterit ja stoutit menevät paremmin. Ja aina tietenkin pitää testata kaikkia uusia tuttavuuksia!
-
Erilaisia savuoluita olen päässyyt erittäin vähän maistelemaan, niitä kun on aika rajallisesti saatavilla. Savuvehnä kuulostaa kyllä lähtökohtana hieman pelottavalta, toki maistaisin jos eteen sattuu.
Schlenkerla Rauchbier Weizen löytyy yleensä joulua ennen alkonkin valikoimista. Hyvästä olutravintolasta ainakin.
-
Schlenkerla Rauchbier Weizen löytyy yleensä joulua ennen alkonkin valikoimista. Hyvästä olutravintolasta ainakin.
Eiku perhana kun käyn maanantaina hitaalla, olen tuota maistanut ja ei oikein miellyttänyt. Jotenkin turhan tunkkaisen makuinen, Märzen noista edelleen paras. Weizenia on tainnut yleensä olla pääsiäisen aikaan tarjolla Alkossa.
-
Eiku perhana kun käyn maanantaina hitaalla, olen tuota maistanut ja ei oikein miellyttänyt. Jotenkin turhan tunkkaisen makuinen, Märzen noista edelleen paras. Weizenia on tainnut yleensä olla pääsiäisen aikaan tarjolla Alkossa.
Piti ihan tarkastaa olutkirjoista, mitä savu Weizenia olen itse maistellut. Tämä kyseinen tyyppi on minulta maistelematta. Ilmeisesti kyseessä oli länsi-saksalainen Eichbaumin Rauch-weizen, joka lienee Bambergin alueen oluita hieman kevyempi. Sen muistan kuitenkin aika voimallisena. Tuo Märzen on minullekin tuttu, olen kyllä tykännyt.