Ristretto
Muu keskustelu => Vapaa sana => Aiheen aloitti: vemuli - Huhtikuu 08, 2009, 21:34:33 ip
-
Itsellä pyörii parhaillaan Barbara Dennerlein. Tyttö pistää iloisesti Hammondilla. B3:n soundi on niin hunajaista että juuri uuttamani robusta-shottikin maistuu makealta... ;D
-
Eikös tuo ole ihan epärelevantti kysymys? Tärkeintähän on että millä laitteella sitä musiikkia soitetaan. :)
-
Höh...hifistely-ketjuun voi kirjoitella kokemuksia laitteiden kuuntelusta ;), tänne itse musiikista...
-
Juuri nyt soi Tuomon uusin levy, Reaches Out for You, vaikka kahvin sijasta nautinkin Mignon-munaa (ainoa järjellinen asia pääsiäisessä).
Vaan tiedättekös miksi espresson tekeminen ja musiikki kulkevat käsi kädessä? Minäpä kerron... Yksiössä kun asun, ei tilaa ole hukattavaksi ja pohjoissiivestä pääsee eteläiseen muutamalla kevyellä loikalla. Espressoharrastukseni on vasta lähtemässä vauhtiin, joten uuttoaikaa on hyvä seurailla kellon kanssa. Keittiön ainoa työtaso on kuitenkin jo nyt käytännössä täynnä, joten kelloa siihen ei voi sijoittaa. Summa summarum, uuttoajan voi katsoa cd-soittimesta (kunhan ei aloita ihan kappaleen lopulla).
-
Itsellä pyörii parhaillaan Barbara Dennerlein. Tyttö pistää iloisesti Hammondilla. B3:n soundi on niin hunajaista että juuri uuttamani robusta-shottikin maistuu makealta... ;D
Tuvassa soi aika harvoin, kun lenkillä on luontevin tilaisuus käyttää aikaa musiikin kuunteluun. Mutta Hammondille pisteet. Minä tykkään vähän vähemmän hunajaisesta tavasta käyttää sitä, tyyliin Hugh Banton, Ken Hensley tai Jon Lord. Mutta jestas että siitä instrumentista lähtee hieno ääni. Ja kun ajattelee, että Hammondin soundi tuli ihan siitä, ettei tekniikka ollut kovin kehittynyttä. Hammondissahan ääni tuotetaan pyörittämällä hammasrattaita sähkökitaratyyppisen mikrofonin edessä ja koskettimilla sitten kytketään maksimissaan kahdeksan rattaan ääni yhtä aikaa vahvistimeen. Lisäksi sen kanssa tyypillisesti käytettiin Leslie-combovahvistinta, jossa ääni saatiin huojumaan pyörittämällä kaksipäistä torvea kaiuttimen edessä (Jon Lord tosin käytti Marshallia). Nyt kun elektroniikka on kehittynyt huimasti, voi kosketinsoittimen soundia muokata vaikka miten. Mutta sitä elektroniikan ihmettäpä ei vaan saakaan kuulostamaan niin hyvältä kuin vanha Hammond ja Leslie.
-
Kyllä meilläkin aika paljon kuunnellaan Urkujazzia, vaikka siitä tuleekin työ mieleen. Muukin "main stream" kelpaa. Eilen tosin kuunneltiin Astrud Gilbertoa.
Olenpa muuten saanut kasata urun soittokuntoon juurikin Dennerleinille, J. Smithille ja muutamalle muullekin urkuvelholle.
Minusta on vain 2 soitinta, joita ei uudenaikaisimmalla tekniikalla voi uskottavasti korvata. Ensimmäinen on juurikin tuo iso Hammond (putki) lesleineen ja toinen korvaamaton on Rhodes piano. Senkään sointia ei voi matkia uusilla vermeillä, kun vähän sinne päin.
O.K.
-
Kyllä meilläkin aika paljon kuunnellaan Urkujazzia, vaikka siitä tuleekin työ mieleen. Muukin "main stream" kelpaa. Eilen tosin kuunneltiin Astrud Gilbertoa.
Olenpa muuten saanut kasata urun soittokuntoon juurikin Dennerleinille, J. Smithille ja muutamalle muullekin urkuvelholle.
Minusta on vain 2 soitinta, joita ei uudenaikaisimmalla tekniikalla voi uskottavasti korvata. Ensimmäinen on juurikin tuo iso Hammond (putki) lesleineen ja toinen korvaamaton on Rhodes piano. Senkään sointia ei voi matkia uusilla vermeillä, kun vähän sinne päin.
O.K.
No on sinulla kovan luokan referenssiä (Dennerlein, Smith) soittimien suhteen...taitaa olla melkoista näpertelyä noiden vanhempien kosketinsoittimien kanssa?
Samaa mieltä olen noista uusista Hammondin/Rhodesin korvikkeista, sointi on ihan hyvä, mutta kuitenkin "vähän sinnepäin".
Nyt kun tunnustit osaamistasi soitinten parissa, niin kysynpä samalla:
Jos hankin jonkun kohtuuhintaisen jalkiollisen ja kahdella koskettimistolla varustetun vintage soittimen, niin uskallatko suositella mitään merkkiä/mallia erityisesti? Hammondiin (esim.B3) ei minulla riitä budjetti, mutta Yamaha, Technics tai muita 70-/80-luvun masiinoita olisi kuitenkin hyvin tarjolla kohtuuhintaan. Miten varaosat ja huollot onnistuu tuollaisiin museokapistuksiin?
-
No,
Jos on pakko laadusta tinkiä, niin aina joskus törmää uudempiin "spinetteihin". Näitä esim T-500 transistorimallia saattaa saada hyvinkin edullisesti.
Useimmiten myyjä kokee sen vain vanhana ja painavana vehkeenä, eikä tunne soitinta. Eihän se mikään B-3 ole, mutta niissä on sisällä ihan kiva "styroksileslie" Ja itse ääni tuotetaan kuitenkin oikealla Hammondin generaattorilla. Jalkiotahan noissa on yksi oktaavi. Päällä on vielä kikotin, joka antaa hauskoja rytmejä soiton avuksi...
O.K.
-
Sain CD-soittimeni huollosta ja ensin kokeilin Alice'n Viaggiatrice Solitaria CD:tä, että toimiiko soitin nyt kunnolla, kun tuon levyn ekalla raidalla oli lukupäällä aiemmin seuranta vaikeuksia. Tuntuisi toimivan nyt ja tulihan tätä erinomaista levyä muutenkin kuunneltua. Alla pari kappalettaan suntuubissa:
http://www.youtube.com/watch?v=4PthV0GxTQg&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=UMLSoNjNyRc&NR=1
Kyllä italiankieli on kaunista :-)
-
Niissä korvanapeissa soi tänään Lucifer's Friendin I'm just a rock'n'roll singer. Yksi viime vuosisadan hienoimmista bändeistä, mutta epäkaupallisena ja pääosin saksalaisena harmillisen vähän tunnettu.
-
Niissä korvanapeissa soi tänään Lucifer's Friendin I'm just a rock'n'roll singer. Yksi viime vuosisadan hienoimmista bändeistä, mutta epäkaupallisena ja pääosin saksalaisena harmillisen vähän tunnettu.
Laulaako noi saksaksi? Saksa ei ole ehkä niitä kauneimpia kieliä laulettuna... Mutta olisi hyvä kun laulettaisiin muillakin kielillä kuin englanniksi, vaik'ei englannissakaan mitään vikaa sinänsä ole.
Tässä upea laulaja ja kappale:
http://www.youtube.com/watch?v=TQgJL4KQFns&feature=related
Lisää italiankielistä:
http://www.youtube.com/watch?v=RCMHK_PU-d8
http://www.youtube.com/watch?v=jR54HCFQW6w
-
Tällä hetkellä vaimo soittelee Ave Mariaa aidolla Hellaksen pianolla.
Ah,niin tavattoman kaunista ja aitoa.
-
Early Tsääs! (http://www.youtube.com/watch?v=B49SD8D9feM&feature=related)
-
Peter Gabriel on myös hyvä:
http://www.youtube.com/watch?v=eMwn_hnoS5Y
http://www.youtube.com/watch?v=YTlzamUlQkg&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=9J0yppewrvg&feature=related
Ja nämä varsinkin ovat Gabrielin parhaita biisejä, tämä eka video vain on vähän puuroinen ääneltään...
http://www.youtube.com/watch?v=YnSq_op45uw&feature=PlayList&p=3025656B7B8206F7&playnext=1&playnext_from=PL&index=25
http://www.youtube.com/watch?v=2X8o5Q2xA1w&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KvysgS64DNw
http://www.youtube.com/watch?v=yPTyNDqOzpM&NR=1
-
Laulaako noi saksaksi? Saksa ei ole ehkä niitä kauneimpia kieliä laulettuna... Mutta olisi hyvä kun laulettaisiin muillakin kielillä kuin englanniksi, vaik'ei englannissakaan mitään vikaa sinänsä ole.
Kyllä John Lawton lauloi Lucifer's Friendissakin ihan englanniksi. Sama äijähän meni sitten Uriah Heepiin kun David Byron sai potkut.
Tänään soi Queenin News of the world.
-
Tänään soi Queenin News of the world.
No nyt ilmestyi tähän säikeeseen tuttujakin artisteja. Kyseiseltä levyltä suosikkeja ovat All dead, all dead ja Sleeping on the side walk - johtuen ehkä noiden kappaleiden tunnelmasta. Kyseiseltä artistilta suosituimmat levyt ovat Sheer Heart Attack ja Queen II. Viimeaikoina on kovassa kuuntelussa ollut Iron Maidenin levyt Somewhere in Time ja Seventh Son of a Seventh Son.
-
Viimeaikoina on kovassa kuuntelussa ollut Iron Maidenin levyt Somewhere in Time ja Seventh Son of a Seventh Son.
No niin, löytyyhän täältä joku joka ymmärtää musiikin päälle ;D :D 8)
-
Early Tsääs! (http://www.youtube.com/watch?v=B49SD8D9feM&feature=related)
No-joo. Onhan Bach aika "early", onko se sitten kovinkin "tsääs" on tulkintakysymys...
-
Kyllä John Lawton lauloi Lucifer's Friendissakin ihan englanniksi. Sama äijähän meni sitten Uriah Heepiin kun David Byron sai potkut.
Tänään soi Queenin News of the world.
Uriah Heep on kyllä tuttu, joskus keskenkasvusena sitä(kin) kuuntelin. Onks toi Luciferin kamu jotain metallia? Se laji ei nappaa ollenkaan! Rock on hyvää musaa kunhan on progressiivista, niin kuin esimerkiksi tämä Peter Gabrielin soololevy (PGCD4). Upea levy, varsinkin viisi ekaa biisiä on huippuja: The rhythm of the heat, San Jacinto, I have the touch, The family and the fishing net, Shock the monkey.
-
No-joo. Onhan Bach aika "early", onko se sitten kovinkin "tsääs" on tulkintakysymys...
Hyvien muusikkojen soittamana Bach svengaa. Minusta tämä on täysin tarpeetonta:
http://www.youtube.com/watch?v=wVUqRp9erHA
-
Hyvien muusikkojen soittamana Bach svengaa. Minusta tämä on täysin tarpeetonta:
Joo, olet varmasti oikeassa. "Jazz" on todennäköisesti maailman laajimmin "kattava" musiikkitermi. Aina löytyy joku, joka "mun mielestä" pitää jatsina milloin seurantalon haitarinsoittoa, Helsingin kaupunginorkesterin vappumatineaa tai jotain muuta siltä väliltä.
-
Onks toi Luciferin kamu jotain metallia? Se laji ei nappaa ollenkaan! Rock on hyvää musaa kunhan on progressiivista
Lucifer's Friend liikkuu fuusiojatsin, progressiivisen rockin ja hardrockin maisemissa. Soulhenkistäkin välillä. Ei ihan helppo lokeroida.
-
Pääsiäisviikonloppuna sondekissa pyöri mm Oscar Peterson, John Coltrane ja Coleman Hawkins - eli aika perinteinen jazz kaiketi jokaisen mittapuun mukaan. Myös Dire Straitsin pari lättyä vieraili levylautasella. Radiosta ja bittimuodossa (kova- tai CD-levyltä) tulee kuunneltua myös modernimpaa tuotantoa :)
T. Teme
-
Lucifer's Friend liikkuu fuusiojatsin, progressiivisen rockin ja hardrockin maisemissa. Soulhenkistäkin välillä. Ei ihan helppo lokeroida.
Onko tuo uusikin bändi? Mikä heidän levyistään olisi suositeltavin (paras)?
Minulle on musiikissa aika tärkeää että siinä on nyansseja ja yksityiskohtia sekä omaperäisyyttä. Sitten on tärkeää myös laulajan ääni ja laulutaito sekä että ääni on persoonallinen. Sellainen persoonallinen on esim. tämä nytkin soiva Martha Wainwright, jonka CD:n ostin erään nettitutun vihjeen perusteella, hänkin piti Kate Bush'sta niin kuin minäkin.
-
Onko tuo uusikin bändi? Mikä heidän levyistään olisi suositeltavin (paras)?
5 ensimmäistä ovat kaikki hyviä ja syntyivät 70-luvun alkupuoliskolla. Ehkä erikoisin on Where the groupies killed the blues. Banquet voisi olla toinen hyvä vaihtoehto ensimmäiseksi tuttavuudeksi. Mitään ei varmasti löydy Prisman hyllystä. Joitain näkee myytävän käytettynä yli 100 euron hintaan, mutta syynä lienee jokin keräilijöitä kiinnostava. Itse sain kaikki normaalin levyn hinnalla, paitsi yhden ostin käytettynä Englannista 45 punnalla.
Viimeksi soi King Crimsonin Larks tongues in aspic.
-
Pelottavan tutulta kuulostaa teidän musiikkivalinnat.
Itse kuuntelen musiikkia kahdella tavalla: töissä taustamusiikkina ja kotona enemmän ajatuksen kanssa. Töissä tulee kuunneltua raskasta rokkia ja konemusiikkia, lähiaikoina aika paljon KLF-radiota netistä. Töissä musiikin tarkoitus on toimia tavallaan kofeiinin korvikkeena, siksi mitään rauhallisempaa en siellä suuremmin kuuntele. Toisaalta ei ole niin väliä mitä musiikki on, suoraan sanoen melkoista potaskaa tuleekin välillä kuunneltua. Kotona en noita kuuntele ollenkaan, siellä ei taas "älämölöä" kaipaa.
Sitten kun oikeasti kuuntelen niin olen kaikenkarvaisen jatsin sekakäyttäjä, mutta suurimmat suosikit löytyy kuitenkin rokin puolelta: Queen ja Dire Straits. Nyt jos pitäisi suosikkibiisi sanoa niin se olisi Straitsin Telegraph Road. Olen nuorempana soitellut aika paljon kitaraa ja siitä on jäänyt heikko kohta hyvälle kitaransoitolle. Queen on siinä mielessä kiva rokkibändi että laulajakin osaa oikeasti laulaa, tai osasi.
-
No tietysti Jayhawks ja Five Cups of Coffee, Outsidersin A Cup of Hot Coffee ja jos oikein myöhään menee niin Brenda Kahn ja I' Don't Sleep, I Drink Coffee Instead. Rhino-levy-yhtiön Girl Group Sounds boxi Lost & Found on aina hyvää kaffeseuraa!
-
No tietysti Jayhawks ja Five Cups of Coffee, Outsidersin A Cup of Hot Coffee ja jos oikein myöhään menee niin Brenda Kahn ja I' Don't Sleep, I Drink Coffee Instead. Rhino-levy-yhtiön Girl Group Sounds boxi Lost & Found on aina hyvää kaffeseuraa!
Jaa...missäs on Chris Rean Blue Cafe ;)
-
Ei näy Rean Chrissiä meillä, mutta mites olis White Stripes ja One More Cup of Coffee. Eikä aina kotimaisista sitä Kolmatta naista vaan 22-pistepirkko ja Coffee Girl.
-
No nyt ilmestyi tähän säikeeseen tuttujakin artisteja. Kyseiseltä levyltä suosikkeja ovat All dead, all dead ja Sleeping on the side walk - johtuen ehkä noiden kappaleiden tunnelmasta. Kyseiseltä artistilta suosituimmat levyt ovat Sheer Heart Attack ja Queen II. Viimeaikoina on kovassa kuuntelussa ollut Iron Maidenin levyt Somewhere in Time ja Seventh Son of a Seventh Son.
Minua taas viehättää ehkä eniten Spread your wings, jossa sekä laulu että kitara ovat parasta A-ryhmää. Queen oli minustakin selvästi parhaimmillaan ensimmäisillä kuudella levyllään. Ensimmäinen, kekseliäästi nimeltään Queen, kuuluu myös suosikkeiheni. Keep yourself alive, Great king rat ja Seven seas of rhye ovat Queenin tuotannon paremmasta päästä. Jazz olikin sitten jo selvästi huonompi ja 80-luvun Queenia en jaksa kuunnella lainkaan. Varmaan 80-luvun tuotannosta tykkääväkin hiukan ihmettelee kuullessaan White manin, joka on edelleen rankimpia koskaan tehtyjä rockbiisejä. Innuendo oli ihan kunniakas loppunousu, ja kyllähän Show must go on koskettaa haudan takaa.
-
Ensimmäinen, kekseliäästi nimeltään Queen, kuuluu myös suosikkeiheni. Keep yourself alive, Great king rat ja Seven seas of rhye ovat Queenin tuotannon paremmasta päästä.
Itsekin pidän enemmän alkupään tuotannosta, joista tosiaan nuo levyt 2 ja 3 ovat kokonaisuuksina jotenkin miellyttävimmät (myöhemmiltä levyiltä löytyy kyllä myös hetkensä). Seven Seas of Rhyen "ennakkokuunteluversio" ensimmäisellä levyllä aiheutti aikanaan ihmetystä - kokonaisuudessahan biisi esiintyy vasta tuolla toisella levyllä. Tuolla Queen II -levyllä orkesteri on ehkä "levottomimmillaan" (ks. vaikka Fairy Fellers Master Stroke (http://www.youtube.com/watch?v=BU5MkyE2OTQ) tai The March Of The Black Queen (http://www.youtube.com/watch?v=FHvuRhWopyc), joka on moniosaisuudessan ehkä jo jonkinlaista "tunnustelua" myöhemmälle Bohemian Rhapsodylle.).
-
Onkos hevimiehet kuunnelleet ruotsalaista Loungemetal bändiä nimeltä Hellsongs. Jos ei ole, kipin kapin "Youtubettamaan".
Bach on muuten aika Jazz. Joskus analysoin sointukulkuja. Ihan meni Bepopiksi. Samoja kulkuja kuin Dizzyllä ja Birdiellä.
Omassa soittimessa on tänään soinut Samuli Putron soololevy. Piti opettella itsekin joku kipale soittamaan.
Etninen pop on vakituisesti soittolistalla: Rokia Traore, Boubacar Traore, Ali Farka Toure, Toumani Diabate, Tuvalainen kurkkulaulu, modernit Joikaajat.
Taidemusiikista Barokki jyrää jatkuvasti myös. Hienoimpia ja erikoisimpia on Suomalaisen hanuristin Mika Väyrysen tulkinta Bachin Goldbergin muunnelmista.
-
Taidemusiikista Barokki jyrää jatkuvasti myös. Hienoimpia ja erikoisimpia on Suomalaisen hanuristin Mika Väyrysen tulkinta Bachin Goldbergin muunnelmista.
Veit sanat suustani! Eipä se GG:n pianotulkintakaan (kumpikaan niistä) huono ole. Väyrynen kyllä soi esmes soittoäänenä puhelimessani ;)
Sitten ketjun aiheeseen: Nyt juuri soi Purcell. Ihan selittämättömän hienoa materiaalia.
-
Onkos hevimiehet kuunnelleet ruotsalaista Loungemetal bändiä nimeltä Hellsongs. Jos ei ole, kipin kapin "Youtubettamaan".
Minulla ei metalli oikein iske, ainakin ne mitä olen kuunnellut ovat olleet aika yksinkertaista musiikkia ja dynamiikka on myös aika suppeaa...
Mutta Rush'in Moving Pictures on mainio levy! Eihän se metallia olekaan...
Etninen pop on vakituisesti soittolistalla: Rokia Traore, Boubacar Traore, Ali Farka Toure, Toumani Diabate, Tuvalainen kurkkulaulu, modernit Joikaajat.
Ahaa, joku muukin tykkää täällä etnosta! Minä kuuntelen säännöllisesti Natacha Atlasta ("Halim" on upea levy!), Ofra Hazaa tulee myös kuunneltua (Yemenite Songs ja Shaday parhaat levynsä) ja Dissidenten on myös tehnyt muutaman hyvän levyn (Live in New York), siitä Intiassa tehdystä en niin tykänny.
-
On tässä tullut kuunneltua vanhoja levyjä, ja harvemmin kuunneltua sellaisia. Tänään on soinut Kate & Anna McGarriglen levyt Heartbeats Accelerating ja love over and over. Näistä pidän eniten heidän levyistään vaikka ei kovin usein tule niitä kuunneltua. Juuri nyt soi Sally Oldfieldin "femme". Nostalgian nostettua päätään, tuli ostettua Manfred Mann's Earth Band'n Solar Fire. Mulla oli tämä levy joskus nuorena ja pitihän se tilata kun näin sen mainittuna netissä. Englannista sai melko halvalla, CDON.COM pyysi ko levystä sika hintaa, muistaakseni yli kolmekymppiä. Viime päivinä olen lisäksi tutustunut Spotify.com -palveluun ja löytyyhän sieltä aika paljon, mutta on myös isoja aukkoja eli kaikkea ei löydy.
-
Viimeksi on tullut kuunneltua Alesha Dixon'in The Alesha Show -CD:tä. Ihan kiva biisi The Boy Does Nothing. Vähänhän tämä on karkkipoppia, mutta ihan kiva joskus kuunnella. Olettekos kokeilleet Spotify palvelua?
-
Tänään, tai oikeammin eilen Perjantaina tuli testattua Nokia 5800:n MP3-soitinta. Siirsin soittimeen 17 CD:tä MP3:sina (320kbit/s). Aluksi soitin ei tuntunut näkevän niitä, kun loin niille soittimeen oman kansion johon albumit/kansiot sitten siirsin. (Luojan kiitos että PC näkee 5800:n massamuistina!) Mutta jonkin aikaa laitetta näpelöityäni, kansiot/albumit tulivat näkyviin ja saatoin kuunnella niitä. Äänen laatu on kohtuullisen hyvä tässä 5800:ssa, tosin hiukan erilainen kuin vanhassa Sony Walkman NW-E99:ssä. Molemmissa saisi olla tehoa hiukan enemmän, kunnon sankakuulokkeet vaativat usein enemmän tehoa kuin nappikuulokkeet.
Tuli kuunneltua sitten italialaista Alicea, Natacha Atlasta, Ofra Hazaa ja Klezmatics'ia, Shvaygn=Toyt on hieno levy! Se ei ollutkaan mahtunut vanhaan Sonyyni kun siinä on vain 1Gb muisti. Mainio laite Sony on muuten, yksi AAA paristo kestää varmaan sellaisen 40-50 tuntia! Ja on helppo vaihtaa uuteen paristoon (tai paristoakkuun). 5800:ssakin on mobiililaitteiden helmasynti: laite imee akun tyhjäksi parissa, kolmessa tunnissa... Ikävä myös että Sonykin on alkanut käyttää MP3-soittimissaan kiinteää akkua...
-
Tänään ei ole soinut tuvassa mikään mutta kaupungilla liikkuessa soi Genesis. Tuli parikin kertaa kuunneltua Duke albumi läpi, tosi hyviä biisejä! Behind the Lines, Turn it on again, Heathaze, Man of our times, Cul-de-sac, Alone tonight. Upeita biisejä ja ei ole loputkaan huonoja ja lopuksi nimibiisi(t) Duke's travels ja Duke's end kruunaavat Genesiksen parhaan levyn. Tämä on musiikkia parhaimmillaan! Kuunnelkaa, jos ette usko :-)
-
Tänään ei ole soinut tuvassa mikään mutta kaupungilla liikkuessa soi Genesis. Tuli parikin kertaa kuunneltua Duke albumi läpi, tosi hyviä biisejä! Behind the Lines, Turn it on again, Heathaze, Man of our times, Cul-de-sac, Alone tonight. Upeita biisejä ja ei ole loputkaan huonoja ja lopuksi nimibiisi(t) Duke's travels ja Duke's end kruunaavat Genesiksen parhaan levyn. Tämä on musiikkia parhaimmillaan! Kuunnelkaa, jos ette usko :-)
Mielestäni parhaimmat Genesis-albumit ovat Peter Gabrielin aikakaudelta. Collinsin kynäily on ehkä minun makuuni liian "poppia", tosin tuo Duke on hyvä (viimeisin sellainen) kokonaisuus. Trick of the Tail ja Selling England by the Pound ovat omat suosikkini.
-
Muistuupa mieleen hauska kuulutus radiosta vuosien takaa: "Seuraavaksi esiintyy laulu- ja soitinyhtye Gnesis (kyllä Gnesis)." Ja muistaakseni vielä virallisella stt-nuotilla.
-
Muistuupa mieleen hauska kuulutus radiosta vuosien takaa: "Seuraavaksi esiintyy laulu- ja soitinyhtye Gnesis (kyllä Gnesis)." Ja muistaakseni vielä virallisella stt-nuotilla.
Ainakin yhtä huvittava oli joskus vuosia sitten YLEn uutisissa, kun uutisten lukija (joku mies) loihe lausumaan: "Tänään vierailee maassamme kuuluisa amerikkalainen rockyhtye Zeta Zeta Top!" Ja tämä vielä virallisen pateettisella äänellä. Ei voinut muuta kuin revetä nauramaan ;D
-
Mielestäni parhaimmat Genesis-albumit ovat Peter Gabrielin aikakaudelta. Collinsin kynäily on ehkä minun makuuni liian "poppia", tosin tuo Duke on hyvä (viimeisin sellainen) kokonaisuus. Trick of the Tail ja Selling England by the Pound ovat omat suosikkini.
Nuo molemmat levyt ovat hyllyssäni, eivät huonoja mutta en voi mitään sille että Peter Gabrielin ollessa Genesiksessä ei silloinen saundi oikein iske minuun. Sinänsä kyllä arvostan Gabrielia ja pidän suuresti hänen soololevyistään ja varsinkin se neljäs levy on mahtavan hyvä. Olen myös samaa mieltä siitä, että viimeisimmät Genesiksen levyt ovat olleet aika keskinkertaisia... Mutta Phil Collins on hyvä laulaja ja hänen aikanaan Genesis on tehnyt parhaimmat levynsä - jos toki huonoimmatkin. Myös Collinsin soololevyt ovat olleet hyviä, varsinkin Face Value, Hello, I Must Be Going! ja No Jacket Required. Ne muut sitten ovat olleet huonompia. Mutta mikään bändihän ei aina pysy huipulla, aina tulee laskusuhdanne...
-
Oma leipälajini on irlantilainen instrumentaalivetoinen kansanmusiikki. Kuuntelen nykyään enimmäkseen soolo- ja duoäänitteitä, mutta bändeistä voin suositella klassikoita kuten Bothy Band ja Planxty (jälkimmäinen on aika lauluvoittoista joten siitä voi olla hyvä aloittaa, uudemmista ryhmistä Slide, Dervish Lunasa ja Teada ja tietysti Altan on hienoja. No, Altan taitaa istua melkein jo tuonne klassikkopuolelle.
Viime aikoina olen innostunut myös populääripuolen musiikista. Säväreitä aiheutti Depeche Moden legendaarinen Songs of Faith and Devotion -levy. Loistavia biisejä, kiinnostavia äänimaailmoita, mutta aivan myrkyllinen masterointi. Jokaisesta ässästä meinaa tulla kuulovaurio. Kulttuuriteko olisi levyn remasterointi luonnollisemmaksi.
MUOKS: Otsikon kysymykseen vastauksena, juuri nyt soi King Crimsonin Starless and Bible Black.
-
Goldberg variaatiot Risto Laurialan esittämänä.
-
Goldberg variaatiot Risto Laurialan esittämänä.
Hyvää kampetta nämäkin. Laurialan Partita- tulkinnat ovat myös varsin laatuisia.
Täällä rämisee Inventionen & Sinfonien + kleine Präludien Koopmanin cembaloversiona. Toimii.
-
Hyvää kampetta nämäkin. Laurialan Partita- tulkinnat ovat myös varsin laatuisia.
Täällä rämisee Inventionen & Sinfonien + kleine Präludien Koopmanin cembaloversiona. Toimii.
Komppaan mukana. Laurialan tuotoksista juuri Partitat ovat oma suosikkini.
-
Mielestäni parhaimmat Genesis-albumit ovat Peter Gabrielin aikakaudelta. Collinsin kynäily on ehkä minun makuuni liian "poppia", tosin tuo Duke on hyvä (viimeisin sellainen) kokonaisuus.
Tuosta "poppi" käsitteestä pitää vielä sanoa jotain. Monihan ajattelee että poppi=pinnallista ja yksinkertaista, huonoa musiikkia. Mun mielestä poppi voi olla myös hyvää musiikkia, eli ajattelen että poppi on enemmänkin musiikin suunta tai tyylilaji. Esim. Peter Gabrielin soololevy #4 (PGCD4) on aika omaperäistä progea, Gabrielin So on taas popimpaa mutta mielestäni erittäin hyvä ja hieno levy!
-
Nyt on tullut kuunneltua musiikkia tuolla Nokia 5800:lla, ja ei ole hullumpi laite mutta muutama moka on suunnittelussa tehty. Pahin on äänensäätö, siinä on vain 10 porrasta! Eli usein sopiva voimakkuus olisi kahden portaan välissä. Toinen moka on että laitteesta puuttuvat ulkoiset musiikkinäppäimet, puhelimen ja kuulokkeiden väliin laitettava hallinta/mikrofoni härpäke ei täysin korvaa laitteessa olevia näppäimiä. Lisäksi ko. härpäke on halvasti ja huonosti toteutettu, mikä on sääli kun sen avulla on helppo vastata puheluun. Mutta muuten ei hullumpi vehje musiikin kuunteluun. Minulla on nyt käytetty 8 Gt:vun muistikortista n. puolet, muistissa on nyt 38 levyä 224kbit/s MP3:sina. Voi olla että ostan sen 16 Gt:vun muistikortin, niin voisi huoletta pistää ainakin 8 Gt:vua musaa eli n.80 albumia! Se olisi jo varsin hyvä ja monipuolinen musiikkikokoelma puhelimessa.
Monena päivänä on nyt tullut kuunneltua Klezmaticsin Shvaygn=Toyt levyä, mukaansa tempaavaa klezmermusiikkia ja mukana hitaampia/haikeampia melodioita. Monessa kappaleessa puhaltimet soivat mukaansatempaavan mehukkaasti!
PS. Käytän puhelimen kanssa Koss'in PortaPro -kuulokkeita, erittäin hyvä ääniset. Ostin jotkin Philipsin kuulokkeet ihan sen takia että niissä on johdossa voimakkuuden säätö. Vien kuulokkeet ensi viikolla huoltoliikkeeseen ja he vaihtavat Koss'in kuulokkeisiin toisien kuullokkeiden johdon ja samalla lyhentävät myös johtoa. Näin saan portaattoman voimakkuuden säädön musiikin kuunteluun.
-
Tuli illalla kuunneltua tietokoneella (kun olin aiemmin ripannut puhelimeen) sellaista bändiä kuin Yazoo (amerikassa taisi olla Yaz)? Oli pinnalla joskus 80-luvulla ja bändi muodostui Vince Clark'ista sekä laulaja Alison Moyet'sta, joka on muuten hyvä laulaja ja tehnyt omiakin levyjä. Yazoo teki aikoinaan kai vain kaksi levyä: Upstairs Eric's sekä You And Me Both. Musiikkinsa on kai jonkinlaista elekropoppia mutta mukavaa kuunneltavaa ja monet biisit ovat oikeasti hyviä sävellyksiä ja kun vielä Alison Moyet'n ääni on vahva ja hyvä niin tätä kuuntelee mielikseen :)
-
Mielestäni parhaimmat Genesis-albumit ovat Peter Gabrielin aikakaudelta. Collinsin kynäily on ehkä minun makuuni liian "poppia", tosin tuo Duke on hyvä (viimeisin sellainen) kokonaisuus. Trick of the Tail ja Selling England by the Pound ovat omat suosikkini.
Kyllähän minusta Dance on a volcano (Trick of the taililta, Collinsin kaudelta) on Genesiksen huipentuma. Hauska tyyli kyllä äijillä, että kun joku lähtee, niin ei oteta ketään muuta tilalle, vaan joku jäljelle jäävistä alkaa hoitaa hänenkin hommiaan. Rumpali Phil Collins hoitelee otona laulamisen Peter Gabrielin lähdettyä ja basisti Mike Rutherford on soittanut myös kitarat kitaristi Steve Hackettin lähdettyä.
-
Kyllähän minusta Dance on a volcano (Trick of the taililta, Collinsin kaudelta) on Genesiksen huipentuma. Hauska tyyli kyllä äijillä, että kun joku lähtee, niin ei oteta ketään muuta tilalle, vaan joku jäljelle jäävistä alkaa hoitaa hänenkin hommiaan. Rumpali Phil Collins hoitelee otona laulamisen Peter Gabrielin lähdettyä ja basisti Mike Rutherford on soittanut myös kitarat kitaristi Steve Hackettin lähdettyä.
Niin, vaikka pidänkin nimenomaan Gabrielin aikakauden tuotannosta, on tuo Trick of The Tail mielestäni aivan helmi, mutta ko. levy muistuttaakin enemmän aiempaa Gabrielin aikaista tuotantoa kuin mikään muu myöhemmin julkaistuista.
-
Niin, vaikka pidänkin nimenomaan Gabrielin aikakauden tuotannosta, on tuo Trick of The Tail mielestäni aivan helmi, mutta ko. levy muistuttaakin enemmän aiempaa Gabrielin aikaista tuotantoa kuin mikään muu myöhemmin julkaistuista.
Niin, eihän tämä huono levy ole ja nimikappale on minunkin makuuni, mutta kyllä mun mielestäni Duke on Genesiksen paras levy ja myös uudempana levynä soi paremmin (parempilaatuinen studionauhoitus).
-
Nyt juuri kuuntelen Tanita Tikaramin Ancient Heart levyä. Mainio levy sekä laulaja, persoonallinen ääni sekä laulutapa.
-
Täällä sulatellaan Dream Theaterin uutukaista, Black Clouds & Silver Linings:ia. Vaatinee aikaa ja keskittymistä tämä parin ensimmäisen puolihuolimattoman kuuntelukerran perusteella. Boonuslevyn covereista mieltä lämmitti varsinkin Queenin Tenement Funster/Flick of the Wrist/Lily of the Valley:n alkuperäiselle varsin uskollinen versiointi, josta tosin puuttui viimeisen kappaleen/osion alkuperäisversion "helmi" eli mahtavat laulustemmat.
-
Täällä sulatellaan Dream Theaterin uutukaista, Black Clouds & Silver Linings:ia. Vaatinee aikaa ja keskittymistä tämä parin ensimmäisen puolihuolimattoman kuuntelukerran perusteella.
Tämän tyylinen musiikki jättää meikäläisen täysin kylmäksi, en jaksa kuunnella paria minuuttia kauempaa... Vanhaa heviä vielä voi kuunnellakin - ainakin joskus.
Boonuslevyn covereista mieltä lämmitti varsinkin Queenin Tenement Funster/Flick of the Wrist/Lily of the Valley:n alkuperäiselle varsin uskollinen versiointi, josta tosin puuttui viimeisen kappaleen/osion alkuperäisversion "helmi" eli mahtavat laulustemmat.
Queen potpuri oli ihan OK ja kuunteli ihan mielellään, eli osaavat kyllä soittaa ja laulaakin, kun sille päälle tulevat :-)
Minulla ei ole ko. bändin levy(j)ä, kuuntelin Spotifystä.
-
Tämän tyylinen musiikki jättää meikäläisen täysin kylmäksi, en jaksa kuunnella paria minuuttia kauempaa... Vanhaa heviä vielä voi kuunnellakin - ainakin joskus.
Kuten totesin, niin vaatii hieman keskittymistä välillä että pääsee sisään. :) Yhtyeeltä löytyy myös suoraviivaisempiakin kappaleita, löytääkö spotify esim. Lifting Shadow Off A Dream:in tai The Silent Man:in? Sitten jos haluat keskittyä vähän pidemmän tovin (n. 23min) niin kokeile A Change of Seasons:ia.
Queen potpuri oli ihan OK ja kuunteli ihan mielellään, eli osaavat kyllä soittaa ja laulaakin, kun sille päälle tulevat :-)
Soittaa osaavat ehkä liiankin hyvin (teknisesti) jos noin voi sanoa. Livekeikat ovat käytännössä 1:1 studiotavaran kanssa... Tuo Queen ei muuten ollut potpuri (=kooste laulunpätkistä) vaan se on juuri niinkuin kyseiset kappaleet esiintyvät Sheer Heart Attack levyllä peräjälkeen (kyseessä on oikeastaan kolmiosainen kappale).
-
Kuten totesin, niin vaatii hieman keskittymistä välillä että pääsee sisään. :) Yhtyeeltä löytyy myös suoraviivaisempiakin kappaleita, löytääkö spotify esim. Lifting Shadow Off A Dream:in tai The Silent Man:in? Sitten jos haluat keskittyä vähän pidemmän tovin (n. 23min) niin kokeile A Change of Seasons:ia.
Soittaa osaavat ehkä liiankin hyvin (teknisesti) jos noin voi sanoa. Livekeikat ovat käytännössä 1:1 studiotavaran kanssa... Tuo Queen ei muuten ollut potpuri (=kooste laulunpätkistä) vaan se on juuri niinkuin kyseiset kappaleet esiintyvät Sheer Heart Attack levyllä peräjälkeen (kyseessä on oikeastaan kolmiosainen kappale).
Dream Theateria on tullut kuunneltua alusta asti, innostus tosin hiipui jossain A Change of Seasonin jälkeen. Tuntuu, että Kevin Mooren lähdön jälkeen alkoi alamäki (hänhän on säveltänyt paljon mm. Awakella, joka on about täydellinen albumi).
Onko näistä uusista levyistä mihinkään?
-
Onko näistä uusista levyistä mihinkään?
Niistä kokonaisuutena itselle on iskenyt aikoinaan parhaiten Metropolis Pt. 2: Scenes from a Memory - se on näistä myöhemmistä jotenkin tasapainoisin. Tuohon levyyn ihastumiseen vaikutti osittain myös silloin paljon soitossa olleet Liquid Tension Experimentin levyt (varsinkin nro 2). Muissa levyissä on kyllä musiikillisesti ja teknisesti hienot hetkensä, mutta aina löytyy jokin "tunnelmanlatistaja" biisi seasta.
-
DT on ihan hienoa vääntöä, mutta mulla ei oikein löydy lokeroa sille. Kun lähdetään progeen, niin miksi sitten ei saman tien täysillä, Van Der Graaf Generatorin tai King Crimsonin tyyliin? En oikein löydä DT:stä mitään, mitä muut eivät olisi jo tehneet paremmmin.
-
Kun lähdetään progeen, niin miksi sitten ei saman tien täysillä, Van Der Graaf Generatorin tai King Crimsonin tyyliin? En oikein löydä DT:stä mitään, mitä muut eivät olisi jo tehneet paremmmin.
Itse en luokittelisi DT:tä mitenkään progebändiksi. Elementit ovat ennemminkin perinteisestä rock/heavy musiikista - biisit vain sattuvat olemaan pitkiä ja saattavat sisältävät monenlaista tyylisuuntaa. Toki sieltä progressiivisia vaikutteitakin löytyy.
Uuden albumin kakkoslevyltä löytyy muuten coverina myös King Crimsonin Larks Tongues In Aspic Pt. 2 (kolmas levy on sitten sen ensimmäisen ja "varsinaisen" levyn kappaleet pelkästään instrumentaaleina)
Tuo paremmuus johti ajatukseni filosofisille (sivu)poluille: :)
Miten musiikissa tai taiteessa yleensä voi tehdä jonkin asian paremmin kuin toinen? Kyse on kuitenkin melko subjektiivisesti kokemuksesta taiteen vastaanottajan kannalta - esim. kaksi polttopuupinoa vaikka jossain Kiasman pihalla: Toinen rujo jo sen näköinen että kaatu kohta, toinen kasattu nätisti ja tukevasti. Jälkimmäinen on varmasti polttopuupinon ilmentymänä parempi, mutta joku saattaisi pitää tuota ensimmäistä kannanottona vaikka nyky-yhteiskunnan heiveröisiin rakenteisiin (varsinkin jos taiteilija näin vihjaa osuvalla teoksen nimellä) ja pitää sitä tästä syystä parempana taiteena. "Tuossapa varsin hyvä huonosti kasattu polttopuupino!". ;)
-
Kuuntelin tuossa iltasella Johnny Cashin viimeiseksi jäänyttä albumia American V:A Hundred Highways. Vaikka musiikki tyyliltään ei ehkä vastaa kaikilta osin musiikkimakuani, niin laulajan tunnetaso välittyy kuuntelijalle aivan mielettömän hienosti.
-Mikko-
-
Kuuntelin tuossa iltasella Johnny Cashin viimeiseksi jäänyttä albumia American V:A Hundred Highways. Vaikka musiikki tyyliltään ei ehkä vastaa kaikilta osin musiikkimakuani, niin laulajan tunnetaso välittyy kuuntelijalle aivan mielettömän hienosti.
-Mikko-
Joskus TV:stä muistan kuulleeni JC:tä, lauloikos hän cantria tms? Ehkä kuulostaa tulkintansa/äänensä hiukan Leonard Cohen'lta. Cohen'ia joskus kuuntelen ja pidän hänen äänestään ja laulustaan.
-
... josta tuli mieleen, että Vesku eli Vesa-Matti Loirin laulutyyli kuulostaa kovasti Johnny Cashilta :D
Täällä soi tuvassa tänään Flatbroke Trio, eli kotimaista Rockabilly / Alt. countryä. Uuden Pro-Jectini kaveriksi muiden mustien levyjen ohella tuli hommattua ko. artistin kymppituumainen Still Searchin' -albumi.
-
Puhelimen MP3-soittimella on tullut aika paljon kuunneltua The Klezmatics yhtyeen Shvaygn = Toyt albumia, mainiota hiukan jazzahtavaa miusiikkia. Ja ko. levy kestää kuunteluakin oikein hyvin. Onkin tullut mieleen, että pitäisikö alkaa tutustua jazziinkin? Taitaa vaan jazz olla aika laaja ja kirjava musiikkisuuntaus.. Onko kellään vinkkejä?
-
TV1:den uutisikkunassa soi jokin Burt Bacharack'n vanha biisi, tykkään tuollaisestakin, jossain mielentilassa juuri oikeaa musaa.
-
Taitaa vaan jazz olla aika laaja ja kirjava musiikkisuuntaus.. Onko kellään vinkkejä?
Kaikki käy kunhan rummuissa on Tony Williams :)
Omat suuret suosikkini (Williams-kytkennöillä ja ilman) ovat Miles Davis, Mccoy Tyner, John Coltrane, Charlie Parker sekä Ahmad Jamal. Uusimpana tulokkaana on Pharaoh Sanders.
Jazzin suositteleminen vailla minkäänlaisia referenssiartisteja on melkoisen vaikeaa. Jazz-kategorian alle on kuitenkin kaadettu mielestäni sekä se paras että huonoin musiikki mitä ikinä on tehty. Itse en saa tarpeekseni bebopin nopeista temmoista sekä toisaalta cool jazzin sinisistä tunnelmista mutta en siedä alkuunkaan swingiä tai modernimpaa "melkein jazzia lähinnä rahastusta"-fuusiota.
-
Tänä kesänä on ollut kovalla kuuntelulla Raphael Saadiqin The Way I See It levy. Porissa toimi livenäkin erittäin hyvin.
-
Kaikki käy kunhan rummuissa on Tony Williams :)
Omat suuret suosikkini (Williams-kytkennöillä ja ilman) ovat Miles Davis, Mccoy Tyner, John Coltrane, Charlie Parker sekä Ahmad Jamal. Uusimpana tulokkaana on Pharaoh Sanders.
Tutun tuntuisia nimiä, paitsi kaksi viimeistä
Jazzin suositteleminen vailla minkäänlaisia referenssiartisteja on melkoisen vaikeaa. Jazz-kategorian alle on kuitenkin kaadettu mielestäni sekä se paras että huonoin musiikki mitä ikinä on tehty. Itse en saa tarpeekseni bebopin nopeista temmoista sekä toisaalta cool jazzin sinisistä tunnelmista mutta en siedä alkuunkaan swingiä tai modernimpaa "melkein jazzia lähinnä rahastusta"-fuusiota.
Vaikeus on siinä, etten oikein tunne jazz-artisteja enkä kovin tyylejäkään.. Mitään modernia jazzia en kyllä tykkää kuunnella. Pidän puhallinsoittimista, jousisoittimista ja rummuista joilla soitetaan rytmikäästi ja rytmin pitää sopivasti vaihdella ja siinä pitää olla imua.. äh, pirun vaikea selittää! Oikeastaan paras esimerkki minkälaisesta jazzista pidän, on ennenkin mainitsemani Klezmatics'in Shvaygn = Toyt levy, joka tosin ei ole jazzia vaan klezmermusiikkia. Mutta on siihen jazziakin sekoittunut hyvä ripaus ja jopa yksi biisi joka on sitä modernia jazzia - tai ainakin siltä kuulostaa.
-
Olin vajaan viikon vaimon kanssa hänen tätinsä kesämökillä. Ei TV:tä, ei tietokonetta, ei sähköä. Ainoastaan matkaradio siellä oli ja tietysti kännykkä+MP3-soitin, ei sitä siellä kovin paljoa tullut kuunneltua. Aika meni lukiessa kirjaa ja saunoessa ja uidessa ym. Junalla kun mentiin ja tultiin niin silloin tuli kuunneltua enemmän musaa kännykästä. Monien suosikkieni lisäksi tuli kuunneltua Alanis Morissette'n Jagged Little Pill levyä ja pitää sanoa että on todella hyvä levy ja yhtä hyvä laulaja! Pitäis kai alkaa tutustumaan hänen muihinkin levyihinsä. Hmm.. Kanadasta löytyy muuten paljon hyviä ja persoonallisia laulajia.
-
DT on ihan hienoa vääntöä, mutta mulla ei oikein löydy lokeroa sille. Kun lähdetään progeen, niin miksi sitten ei saman tien täysillä, Van Der Graaf Generatorin tai King Crimsonin tyyliin? En oikein löydä DT:stä mitään, mitä muut eivät olisi jo tehneet paremmmin.
Tässä yksi helmi, The Tangent: A Place in The Queue.
Tällaisia albumeja ei synny ihan joka vuosi. Perushyvää tavaraa on myös live-levy, Going Off On One (tosin Andyn heikohko laulutaito tulee ehkä liian selkeästi esiin livenä). Suosittelen tutustumaan myös Andy Tillisonin aiempaan tuotantoon, Parallel or 90 Degrees.
-
Varsin tuotteliaan Herra Puron kuulu Kahvikantaatti. (http://www.youtube.com/watch?v=9TUWI9U2CLo)
Edit:
Lontooksi sanoja:
Mm! how sweet the coffee tastes,
more delicious than a thousand kisses,
mellower than muscatel wine.
Coffee, coffee I must have,
and if someone wishes to give me a treat,
ah, then pour me out some coffee!
jne.
Muuten olen sitä mieltä, että Bach on kuningas.
-
Päivän musa: Humble Pie -Black Coffee
https://www.youtube.com/watch?v=ALuyNU9Y0zs
-
Hmm...
Tämähän onkin mainio threadi, mutta missä kommentit OskuK:n tämän päiväistä lukuunottamatta???
Funny How Time Slips Away...by the King him self...
-
Kaipa se tähän käy itsekin soitettu musiikki. Viime aikoina on tullut soitettua 5 kielisellä banjolla Old time musaa (vanhempaa kuin nopeampi Bluegrass) ja tenoribanjolla irlantilaista kansanmusiikkia. Laitan muutaman linkin Old Timesta, mutta nämä ei ole itse äänitettyjä, kun ei innosta nauhoitella. Jameissa käyn oman tuvan lisäksi soittelemassa milloin ehtii. Tosin se on minulle aika uutta puuhaa, kun olen ollut ujo julkisesti soittelemaan.
https://www.youtube.com/watch?v=KGjMw6Lnq8I
https://www.youtube.com/watch?v=BV7986K2LHk
Levylautasella pyörivät Joose Keskitalon tuotanto ja Melody Gardotin uusin levy.
-
Noh.. Se bluegrass uppoaisi tänne paremmin.
Sopii tähän smoukkaamiseen , vaikka kesä on yhtä syksyä.
No tässä vähän rouhempaa menoa, vaikka ei nyt ihan bluegrass menoa.
https://www.youtube.com/watch?v=9lZg7D_sd4s
Suosittelen lämpimästi bändiä .
-
Electric swing on viimeaikaisin uusi löytö joka itseäni miellyttää.
Mutta tässä on Australialainen Juzzie Smith joka osaa kaikenlaista muutakin huuliharpun soiton lisäksi. Noita palloja ja CD-levyjä saa muuten tilattua Juzzieltä jos kiinnostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=3b3hwvszbmw
-
Tangerine Dream - Zeit
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=rjvF36gzLF8[/youtube]
-
Electric swing on viimeaikaisin uusi löytö joka itseäni miellyttää.
Mutta tässä on Australialainen Juzzie Smith joka osaa kaikenlaista muutakin huuliharpun soiton lisäksi. Noita palloja ja CD-levyjä saa muuten tilattua Juzzieltä jos kiinnostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=3b3hwvszbmw
A dog singing blues. Eikö olekin hulppea esitys?
-
Nyt kun tuo grillaus on parhaimillaan ja iteltä lähtenyt lapasesta, musiikki on sen mukaan ;D
https://open.spotify.com/user/21v3o74mzcz5j6o5fed52mqxa/playlist/7gyZ0Q50UCwqA8nPSFMmHK
-
https://youtu.be/41qsbRoW3es
-
Juuri kuuntelin jälleen kerran Oldfieldin ensimmäisen Tubular Bells:in...
-
Itsellä oli Hergest Ridge, jota nuorena tuli kuuneltua. Sittemmin isän jäämistöstä tuli Tubular bells, muta en tullut sitä kuunnelleeksi ollenkaan. Sattuneesta syystä hankin meijerilaatikollisen lp-levyjä taannoin, ja siinä oli kaksi muuta Oldfieldiä, Crisis ja joku muu, ja päätin kuunnella kaikki läpi. Nno, jaksoin ensimmäisestä kasi piisiä ja toisesta yhden ja sitten kypsyin kitarasoundiin sen verran, että myin pois kaikki ;-)
Itsellä on nyt mennyt levypyörittimen loppukatkaisun kanssa kolme iltaa ja yötä, mutta kuvasta voinee päätellä, onnistuiko urakka.
-
Kuuntelin tässä taannoin Pink Flydia ja Beatlesia LP:ltä. Pink Floyd kuullostaa toki hyvältä älppärillä ja cd:llä, mutta kyllä veti vihaksi se miten Beatlesit on raiskattu CD-levylle. Oikeasti nyt on kokonainen sukupolvi jo ihmisiä, jotka eivät koskaan ole päässeet kuulemaan Beatlesiä niin kuin se on tarkoitettu kuultavaksi.
Löytyyköhän mistään Beatlesiä digitaalisena sellaisessa muodossa kuin se on tarkoitettu kuultvaksi ilman cd-masterointia? Ovatko edes jotkut ultra-hifi-höpöhöpö-mega-dvd-audio-super-cd julkaisut originaalilla dynamiikalla?
-
Sulla on hieno peli toi Thorens, kannatti varmasti korjata. Mikä äänirasia sulla siinä on? (oma vastaava Thorens on ollut vanhemmilla lainassa ja jos sen haen takaisin, pitää siihen luultavasti vaihtaa ainakin neula ellei koko rasiaa)
-
Olen digitalisoitunut nuori viisikymppinen, nettiradioa kuuntelen, kuten: http://www.ibizaglobalradio.com/player/
Eki
-
Sulla on hieno peli toi Thorens, kannatti varmasti korjata. Mikä äänirasia sulla siinä on? (oma vastaava Thorens on ollut vanhemmilla lainassa ja jos sen haen takaisin, pitää siihen luultavasti vaihtaa ainakin neula ellei koko rasiaa)
Mulla on Dual 505-4 ollut vakiosoittimena, mutta netin viime vuosituhannen Thorensien hehkutuksen jälkeen ajattelin tutustua asiaan. Juuri ostamani 320 oli sen verran puutteellinen, ettei pysäytys toiminut, joten ajattelin tutustua missä ongelma piili -vaikka hifistien mielestä kaikki automatiikka on perkeellistä.
Rasiaksi asensin ensin Pickering XV-15/625e, mutta jostain systä se ei innostanut tuossa, vaikka Dualissa on oikein mukava rasia. Joten vaihdoin rasiat päittäin, Pickeringi Dualiin ja Dualista Philips GP 351 Thorensiin. Philipsissä on sas-neula, ja se on saanut päättämään että seuraavakin neula/rasia pitää olla vähintäänkin pykälää elliptistä parempi. Eli vaikka, jos esim. huokeasta päästä lähdetään: Audio Technican mallistosta AT440mla(AT440mlb) OM30 Ortofonilta tms.. Pickeringiin jos jostain löytyisi sopivasti xv-15/1800s:n neula, mutta turha toivo.
Kahden soittimen loukussa en kyllä ajatellut olla sen pidempään; Dual menee myyntiin. Kunnossa oleva hyvä soitin meneekin paremmin kaupaksi kuin "itse kunnostettu", varsinkin kun Dualien hinnat uutena nykyään kovia.
-
Hifimestasta löysin Beth Hartin punaisen värivinyylin albumista "Better than home"
Ainakin musta se oli kuunneltavaa läpi kaikkien biisien.
http://youtu.be/MGUA3eiNYH4
No nyt soi toki beats1 radiokanava
-
Oliko tuo tärpiksi laitettu tuo Mona Caritan kuva?
-
Oliko tuo tärpiksi laitettu tuo Mona Caritan kuva?
;-)
Heh, joo, Vinyylinvinguttajissa jollain kuuntelussa tyttö.
Itselläni toisessa levarissa Pink Floydin Atom Heart Mother ja toisessa Neil Youngin Live Rust -tosin eivät soi yhtäaikaa ;-)
-
Tänään on tuvassa soinut Whiskey before Breakfast sekä viisikielisellä banjolla clawhammer tekniikalla soitettuna
https://www.youtube.com/watch?v=TtDT0mpjwB0
ja tenoribanjolla irkkutyyllin vedettynä
https://www.youtube.com/watch?v=e7tH6uxwu3I
Kumpikaan video ei ole minun soittamani. Jäi tiistain jameista tuo melodia mieleen ja tänään lyhyen työrupeaman jälkeen tuli pari tuntia noita renkuteltua, että saa melodian mielestä pyörimästä ja oppii samalla uuden biisin. Vanha klassikkohan tuo on, mutta ei ole tullut aikaisemmin opeteltua. pääsipä samalla liki viikon kestäneestä korvamadosta...Tiistaista asti sama melodia soinut mielessä.
Kotona ei ole levyt pyörineet pariin viikkoon, mutta autossa on kulkenut monta viikkoa mukana yksi ainoa levy . Mike Seegerin Southern Banjo Sounds.
-
Täällä tuli eilen hankinta, kitaraa nykytyyliin.
(http://www.pilfink.fi/app/shop/one/-/id/149) Osin koska kaveri yhtenä säveltäjänä, mutta eilinen konsertti oli myös jokseenkin vaikuttava.
(http://www.pilfink.fi/binary/image/thumbnailer/-/id//fid/943/height/600)
-
Osin koska kaveri yhtenä säveltäjänä, mutta eilinen konsertti oli myös jokseenkin vaikuttava.
En tiedä kuka noista on kaverisi, mutta Mikko Heiniö on säveltänyt aivan loistavaa kitaramusiikkia. Pitääpä kuunnella tuota levyä joku kerta, niin tutustuu muihinkin. Kai Nieminen on toki tuttu nimi kitara-säveltäjänä. 1990-luvulla soittelin paikallisessa kitaratriossa täällä Joensuussa. Nykyisin "klassisen" kitaran soitto on jäänyt vähemmälle. Ei ollut tekniikka niin hyvä, että olisin ollut riittävän tyytyväinen lopputulokseen. Perinnemusiikki on vienyt jo pitkän aikaa sitten mennessään. Mutta edelleenkin tuvassa soi uusi kotimainen kitaratuotanto.
Kuukausi sitten täällä vieraili suomalainen flamenco-kitaristi Toni Jokiniitty, jonka levy Promesa on myös soinut tuvassani muutaman viikon ajan, muttei viimeiseen viikkoon.
-
Laitoin ihan aamuvarhaisella lautaselle Elvis with Royal Philharmonic Orchestra - If I can dream soimaan...
-
Kuubalaista espressoa ja Arzachelin sähköurku särkee kauniisti miskauspöydässä.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=7xJAvI-LIys[/youtube]
-
Lou Reedin Live.
Mutta mitä muuta mielessä niin telkkarista, jossa ääni poissa, tuli mainos jossa luki luononkaasumerkki, ja siten siihen tuli Juhla-Mokkapaketti. ;-)
Liekö kahvista tulossa vatsavaivoja?
-
Sama Gasum:in mainos on myös Facebookissa. Siinä näkyy myös lakritsi tuotteena joka tehdään maakaasulla. Molemmat tuotteet näistä voivat kyllä aiheuttaa vatsavaivoja :)
-
Mutsi lahjoitti viimeiset levynsä minulle. Toinen oli joku virolainen kuoro, ja toinen Vaavin ensilevy - Neljä nolattua neroa.
Aika harvalla 92-vuotialla moista on. Pakkohan se oli soimaan pistää. Mihin lie pistänyt sen ilmais-ep:n tuosta. Hiukan oli pölyä, mutta muuten mikäs tässä... kannessa noita ruotsalaisia hintakooditarroja, tässä keltainen -montakohan kruunua lie Tukholmassa maksanut ;-D
Levyä on nyt varmuudella kuunnneltu kerran, mutta 40 vuoden pölyä on kyllä, ties missä säilytetty. Että alussakin kuului selvää pölykihinää ja sipsuttelua vaikka hyvin harjasin. Ei toki tämmöisen vauhkoilun seasta kuulu pohjaäänet, ainakaan mun laitteilla ;-)
Miksi mutsi on ostanut tämän? No, koska iso osa valokuvista on mun ottamia ja itsekin kissoineni esiinnyn,
niin toki se oli mutsin mielestä ollut riittävä krediitti ;-)
-
:)
-
Vinyl:in eka jakso katsottavissa YouTubessa.
http://youtu.be/WqwiXG3YxP4
-
Lauantaikahvit ja Bowien levy Scary Monsters. Hyllyssä on noin 20 Bowien albumia (Cd ja vinyyli), mutta valitettavan usein olen vuosien varrella lähinnä kuunnellut muutamaa suosikkilevyä. Nyt on projektina kuunnella koko tuotanto läpi.
-
Ghostin uusin albumi "Meliora" tällä hetkellä. Sopii kahvin kuin kahvin kanssa. Bändi vaan nostaa tasoaan levy levyltä.
-
Etnomusiikin ystävänä oli Tukholmassa käydessä ostettava Rokia Traorén uusin levy Né So, kun silmään levykaupan ikkunassa osui. Yleensä tilaan tällaiset levyt pikkukaupunkini levykauppaan tukeakseni sitä, mutta en malttanut odotella, kun kohdalle osui. Malilaisen musiikkitradition pohjalle perustuvaa afropoppia siis. Tältä artistilta olen ostannut kaiken tuotannon. Rokia konsertoi Helsingin juhlaviikoilla muistaakseni vuonna 2009. Eli kerran on livenäkin nähty. Joksus voisi jonkun Euroopan reissun rytmittää tämän artistin konsertin mukaan - eli omaan korvaani musiikkimaailman kärkikastia.
-
Steven Wilson 4 1/2. Ihan kelpo levy vaikka puheltu, että nämä biisit olisi tipahtaneet pois edelliseltä levyltä. Pakkohan se jotain on karsia kun niistä levylle laitetuistakin biiseistä tuli jo tupla LP täyteen. Mutaa juu, ihan kelpo levy tämä uusinkin.
-
Kuolleen Tomitan muistoksi hänen musiikkinsa on soinut paljon viimepäivinä. Laajensi näkemystäni musiikista paljon aikoinaan.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=hsZqXdPZb8s[/youtube]
-
Riston valinnan klassista, ja puhuttiinpa hieman kahvistakin ;-)
-
(https://i.ytimg.com/vi/YkLY2n892ms/hqdefault.jpg)
Tragedyn debyytti on ollu kovassa kuuntelussa taas vaikka virka-aikana lähinnä jazz raikaa.
-
Pupumiehet taivassa.
(http://www.post-punk.com/wp-content/uploads/2015/05/Echo-The-Bunnymen-Heaven-Up-Here.jpg)
-
Lomalla on tullut ostettua aika paljon levyjä. Osa täältä Itä-Suomesta ja osa Madridista, jossa pyörähti reilu viikko Suma Flamenca tapahtumassa, joka toki kestää heinäkuun alkupuolelle saakka. Soittimessa ovat pyörineet seuraavat levyt:
Flamenco
El Pele, 8 guitarras... y un piano ja Carmen Linares antologia
Näistä Carmen Linares on ennestään tuttu ja alansa taituri sekä must flamencossa. El Pele on aivan huippu laulaja ja käyttää ääntä tekniikaltaan monipuolisesti - minulle uusi hieno tuttavuus, mutta toki afficionadoille tunnettu. Livenä molemmat kuulin viime viikolla ja tähänastisen elämäni livekokemuksien kärkeen pääsivät molemmat yhdessä monen vuoden takaisen Rokia Traoren kanssa, joka toki ihan eri genreä. Peleä säestävät kitaristit ovat aivan uskomattoman hienoja. Taustalla mm. Maraito Chico ja Nino de Pura.
Old Time
Bruce Moolsky Soon be time ja J.D. Wilkes With Charlie Stamper Cattle in the Cane
Molsky on Old Timen peruskauraa. Wilkes puiolestaan hieman laidalla kulkija ja punkahtava. Tosin tällä levyllä soittaa 84 vuotiaan viulistin kanssa vanhaa kunnon klassikkokamaa ja perinteiseen Mountain banjo tyyliin.
Klassinen
Xavier Torres J.S. Bach Goldberg variations
Tämäkin tuli kuunneltua livenä Madridissa - piti ostaa levy konsertin jälkeen. Ihan tuore tulkinta merkittävästä sävellyksestä. konsertin yhteydessä oli puolen tunnin esitelmä teoksesta. Perinteinen kertomus, että variaatiot olisi sävelletty unimusiikiksi unettomuudesta kärsivälle kreiville, on kuulemma tarua. Xavier Torres perustaa levytyksensä teoksen varhaisimpaan käsikirjoitukseen, jos luennosta oikein ymmärsin. Poikkeaa tosi paljon esim. Laurialan tulkinnasta. Tykkään ja suosittelen Barokin ystäville.
Blues
Eric Bibb and JJ Milteau Lead Belly's Gold (Live)
Taattua kamaa Eric Bibbin ystäville. Kitaristin ja huuliharpistin yhteistyötä parhaimmillaan.
Jazz
Ella and Oscar
Klassikko levy osui muutamalla eurolla silmään Madridissa pienessä levyputiikissa. Taattua laatua - vaikka pidänkin enemmän Ella Fitzgeraldin ja Joe Passin duetoista. Mutta huippu se on Ocarkin säestämään. Itse kun on kitaristi, niin mielellään toki siksi Joe Passin kitara menee nyt hankitun Oscarin pianismin edelle.
Ps. Madridissa oli ihan tolkuttoman paha kahvi. En löytänyt kahvin puolesta yhtään hyvää kahvilaa. Hyviä konditoriatuotteita kyllä sitäkin enemmän. Tosin en siellä hyvää kahvia etsinytkään - oli muu kulttuuri nyt etusijalla. Juotiin vaimon kanssa niitä liian tummaksi paahdettuja ja ylipitkiksi keitettyjä Cafe soloja sokerin kanssa.... :-\
-
Ps. Madridissa oli ihan tolkuttoman paha kahvi. En löytänyt kahvin puolesta yhtään hyvää kahvilaa. Hyviä konditoriatuotteita kyllä sitäkin enemmän. Tosin en siellä hyvää kahvia etsinytkään - oli muu kulttuuri nyt etusijalla. Juotiin vaimon kanssa niitä liian tummaksi paahdettuja ja ylipitkiksi keitettyjä Cafe soloja sokerin kanssa....
Kyllä pari kouluarvosanan seitsemän Cortadoa join itse. Jos tykkää maito-espresso-systeemeistä ja kevyestä torrefactosta.
-
Kyllä pari kouluarvosanan seitsemän Cortadoa join itse. Jos tykkää maito-espresso-systeemeistä ja kevyestä torrefactosta.
Torrefactosta tykkään, mutta Espanjassa on tuo laktoositon vielä ihan tuntematon käsite - toisin kuin Italiassa, jossa laktoosittomia juttuja alkaa olla saatavilla. Eli mustana piti juoda.
Oli siellä yksi kahviltaan jollain tapaa kelvollinen kahvila konditoria, jossa pari kertaa käytiin loppumatkasta. Calle Mayorin alussa heti Plaza Solilta liikkeelle lähdettäessä. Ehkä pääsisi tuohon seiskan pintaan, jos hyväksyy saman kahvinvalmistustavan kuin Ranskassa, eli ei tampata varsinaisesti. Kaikki kahvit oli lähinnä ylipitkiä ja vetisiä. Espresson ja Solon välillä oli hieman eroa juoman pituudessa, mutta ei espressoakaan ollut tampattu kunnolla.
Olitko vastattain Madridissa kahvilla vai muualla päin Espanjaa?
Tässähän on toki se, että kotona saa hyvää kahvia, niin sitä ei tarvitse matkalla metsästää. Musiikki ja eurooppalainen taide olivat matkan pääasiallinen kohde. Tänään levylautasella oli tuo edellä mainittu Ella ja Oscar.
-
Espanjassa on tuo laktoositon vielä ihan tuntematon käsite
Aivan aivan.
Ehkä pääsisi tuohon seiskan pintaan, jos hyväksyy saman kahvinvalmistustavan kuin Ranskassa, eli ei tampata varsinaisesti. Kaikki kahvit oli lähinnä ylipitkiä ja vetisiä. Espresson ja Solon välillä oli hieman eroa juoman pituudessa, mutta ei espressoakaan ollut tampattu kunnolla.
Joo. Keskimäärin ylipitkiä olivat. Tosin keskimääräinenkin Cortado voitti valehtelematta Ranskan rivieran kaikki Capuccinot ja au laitit. Tosin siellä olen ollut niin paljon, että luovutin jossain vaiheessa. Kaiken huippu oli valmispurujen työntäminen pussista lusikalla espressokoneeseen ja muutaman sekunnin ylipitkä uutto.
Olitko vastattain Madridissa kahvilla vai muualla päin Espanjaa?
Taitaa vähän reilu vuosi olla, kun tuli käytyä. Aiemmin olen pari kertaa Andaluciassa käynyt.
Tässähän on toki se, että kotona saa hyvää kahvia, niin sitä ei tarvitse matkalla metsästää.
Itsellä on vähän sama, että kamalan montaa sataa metriä en reitiltä poikkea kahvin takia. Useina päivinä jäävät kahvit ressuilla kokonaan väliin.
Musiikki ja eurooppalainen taide olivat matkan pääasiallinen kohde.
Joo kyllä Prado kiinnostaa minuakin enemmän kuin seiskan kahvi.
-
Viimeisenä kahtena päivänä lautasella on pyörinyt Frank Fairfieldin levy Frank Fairfield.
Pistetään tuohon vielä you tube linkkiä, jotta hahmottuu mistä on kysymys:
https://www.youtube.com/watch?v=-YTZegTMVsw
https://www.youtube.com/watch?v=ze67YEFdy6M
https://www.youtube.com/watch?v=TjbV-PXbI3c
-
Peter Gabrielin II, seuraavaksi hmm..
The Undertones
-
Kahvinautiskelijan tuvassa soi juuri nyt Ilosaari-rock. Oikeasti ihan hieno jokavuotinen viikonloppu, mutta valitettavasti tänään ollut kylmä ja sateinen sää rokkikansalle. Itse teen aina töitä viikonlopun omalla tahollani, mutta tässä kotona taukoa pitäessä musiikki kuuluu laululavalta hyvin, kun asumme ihan rokkialueen vieressä.
-
Tänään soi Jkl:ssä Suomipop festarit. JVG, ELA, Tapio ja loppuu Kekkoseen.
Näin tänään, piti sataa, mut paistaakin aurinko. Ei voi enää luottaa sääennustuksiin.
-
Bluesministerin viime maanantainen jakso: Kahvilauluja.
http://areena.yle.fi/1-3553331
-
Rhiannon Giddens. Juurimusiikin ystäville oivaa musaa. Häneltä ilmestyi juuri uusi levy: Freedom Highway. Suosittelen!
-
Segovian kitaransoittoa tuli kuunneltua.
-
https://wappuradio.fi/
Ja Sipilän serkut - The Reckoning Day
-
Ei tuvassa, mutta autossa vanha Blueslegenda Big Bill Broonzy.
-
Ei tuvassa, mutta autossa vanha Blueslegenda Big Bill Broonzy.
Täältä kymmenen pistettä. "Dix point".
Our douze points goes to J.B. Lenoir. ;)
-
Omassa hyllyssä ei ole Lenoirin levyjä. Pitäisi hankkia. Aika kattava vanhan bluesin valikoima kuitenkin.
Big Bill kyseli milloin häntä suvaitaan kutsua mieheksi. Sonny Williamson oli aina myös pelkkä Sonny Boy. Mutta Lenoirilla oli kovin kohtalo. Hänellä ei ollut edes etunimiä. Pelkät kirjaimet - ihan siis virallisesti J.B. voisi arvata esim. Sanoista junior boy. Mutta välttämättä ei mistään sanoista. On se, jos ei ihminen ansaitse edes nimeä....
Kolme suosikkiani tällä saralla ovat:
Sam Lightning Hopkins
Mississippi John Hurt
Ja Skip James, ehkä paras kitaristi ikinä.
Nämä soivat säännöllisesti tuvassa.
Harpisteista tyylikkäin minusta on juurikin Sonny Boy Williamson II ja Little Walter kannoilla.
Kahvista puheen ollen. Ainoa häpeä listassani on se, että John Hurtin Spoonful biisi on ylistyslaulu pikakahville... 8) , tai no ehkä vertauskuvallisesti jollekin muulle.
Pitää korjata biisin nimi taitaakin olla Coffee blues, vaikka spoonful on toistuva sana. Nyt soimaan...
-
Tulin kotiin töistä ja täällä soi oikein kotoisasti Barocco Borealen Folk Seasons - siis Vivaldia hyvällä otteella.
Omissa soittimissa on soinut Konsta Jylhän "Kesän tullessa"-valssi. Pari tuttua soitti sen jameissa ja jäi melodia mieleen. Sitä olen jankannut sormille tutuksi. Alla videossa yhden jamitutun soittamana, ja häneltä sen siis opinkin.
kesän tullessa: http://youtu.be/qY8SzcKmnD8
-
Raumalta löytämäni kirpparilevy...nyt pitänee löytää se ensimmäinenkin jostain!
-
Klassikko-kamaa. Ainoa epäilyttävä Kahvin kannalta on tuo "Anything goes" 8)
-
Pitkästä aikaa avasin henkisen ikkunani ja päästin delta-bluesin ja folkin tuulahduksen ulos. Samalla sisään pääsi 80-luvulta vanha tuttavuus, jonka musiikin todella löysin vasta 2000-luvun alussa. Vanha naapurini ja myöhemmin bändituttuni oli aikoinaan Digeliuksessa töissä ja aika ajoin syötti levyjä kuunneltavaksi. Ostin niistä suurimman osan. Oheinen onnistui aikoinaan tekemään yllättävyydellään suuren vaikutuksen.
Pistin nimittäin vaihteeksi kuunnellen Talk Talk -orkesteria. Kaikki 80-luvun alun nuorena kokeneet toki muistanevat heidät sen ajan hiteistä:
http://www.youtube.com/watch?v=5ixRWvrkUHo
http://www.youtube.com/watch?v=6hHnOBlwU3A
Mutta mitä tapahtuikaan bändille 80-luvun puolivälin jälkeen. No, hehän päättivät tehdä taloudellisen itsemurhan ja alkaa tehdä vähän kunnianhimoisempaa musiikkia kuin oman aikansa kasarihitit. Alkaen pikkuhiljaa tästä:
http://www.youtube.com/watch?v=upyrWwstEMY
Tämän päivän kuuntelua kestävät levyt löytyvät kyllä myös Tubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=wuSZjGn2AKE
http://www.youtube.com/watch?v=HSfGvuiFOWI
http://www.youtube.com/watch?v=ckNZljhwLfs&list=PL169FE4304299DB21
Ja tietysti Hollisin soolo (kun ostin levyn vanhasta kunnon Popparienkeli-levykaupasta, kun vastapäisestä Digeliuksesta ei löytynyt, niin kaupan omistaja katsoi sitä lähes kyynel silmäkulmassaan ja sanoi, "tästä levystä tulee olemaan sinulle niin paljon iloa pitkäksi aikaa" - totta puhui):
https://www.youtube.com/watch?v=xGKrWuo8a8c
Hollis on ekan soolonsa jälkeen ilmeisesti lopettanut musiikin tekemisen. Sääli.
-
Olen kuunnellut koko aamun taas Norjalaista kansamusiikkia, eli Bertineä.
https://youtu.be/TOpVGbz1oHk
https://youtu.be/Cio5P-VE-CM
https://youtu.be/WEIgTYeb1KM
Ja tietysti tämä, koska parempi kuin alkuperäinen:
https://youtu.be/G3oyDZD2O9A
-
Peukut kansanmusiikille.
Tässä tuvassa soinee lähipäivinä suomalaiset viulumelodiat ja osin pohjoismaisetkin. Siis kansanmusiikin puolelta. Viulua en soita, mutta eilen taloon saapui pitkän tauon jälkeen mandoliini: Carl Herman Levinin Classic Malli vuodelta 1947 sarjanumerolla 192196. Soitinrakentajan kunnostama ja säätämä.
Huono kuva, kun tällä vanhahkolla ķännykällä nappasin.
-
Nytr soi Seti:n Pharos
https://youtu.be/JslYWJn-lbU?t=30s (https://youtu.be/JslYWJn-lbU?t=30s)
Pitikö nyt ottaa drinkki vai miten se Pharos-juomapeli meni?
-
Pistin nimittäin vaihteeksi kuunnellen Talk Talk -orkesteria.
Kiitos muistutuksesta, pitääpä kaivaa esiin!
Viime aikoina soittimessa on pyörinyt mm. TikkuMiesten Prog Noir, tässä näyte:
https://youtu.be/YR78Elff0Qs
-
Tänään Levinin soittolistalla ollut Konsta Jylhän Parempi valssi.
https://www.youtube.com/watch?v=QbZtzGxJDPQ
Levylautasella puolestaan Katie Noonanin Blackbird, Beatlesin Jazz covereita.
https://www.youtube.com/watch?v=mU7E-ECtG0E
Ihan kiva levy, tytär toi aikoinaan Australiasta tuliaisina. Toinen upea Jazz juttu on Kamasi Washingtonin Epic kolmois-CD.
-
Jazz, blues, funky ym soi meillä.. ja parasta jos Hammond menossa mukana :) Meillä on Hammond C3 ja leslie 147, harmi vaan kun en itse osaa soittaa..
-
Meillä on Hammond C3 ja leslie 147
:o
-
Mozart Requiem. Berliner Philharmoniker.
-
Mozart Requiem. Berliner Philharmoniker.
Claudio Arrau / Tsaikovski ja sitten Rollari...
-
NNo, sain lahjaksi Riston valinta -kirjan joten: Allegrin Miserereä.
https://www.youtube.com/watch?v=nKj1iK2WKS8
-
A Tribe Called Quest - World Tour. Vanhaa hyvä fiiliksen hoppia. RIP Phife Dawg ja ATCQ :(
https://www.youtube.com/watch?v=P800UWoE9xs
DJ Format & Jurassic 5 - We Know Something You Don't Know <3
https://www.youtube.com/watch?v=pkjTM4AfYdU
-
Rhoda Scott soittaa Bachia B3:lla ja Gene Krupa rumpaloitsee Sing Sing Sing.
Tänään tällästä. Huomenna muuta