Ihminen on luontaisesti optimisti ja nykyisenkaltaisen maailman säilymiseen ja "edistymiseen" uskovat ovat uskossaan kuin kunnon marxilaiset, heidän uskonsa järkyttäminen on yhtä helppoa kuin vuorilinnoituksen sortaminen kumipampulla.
Onneksi on noita tuomiopäivän pasuunoita. Rooman Klubin 1970-luvun ennusteiden mukaan maapallon elämä on kai tuhoutunut jo pariinkin kertaan. Olin 1990 luvulla Pariisissa seminaarissa, jossa viisas Unescon palkkalistoilla ollut professori kertoi miten hirveä yhdistelmä väestönkasvu ja energiakriisi on: "20 vuoden kuluttua New Mexicon kaupungissa pelkkä juomaveden pumppaaminen kuluttaa enemmän energiaa, kuin koko Mexikon valtio pystyy tuottamaan". Niin, se 20 vuotta tulee täyteen tänä vuonna, kohta on sitten koko Mexicon valtio pimeänä... Muistaakseni öljykin on loppunut jo pariin kertaan. Nyt, kun liuskeesta on opittu uuttamaan öljyä ja kaasua järkevällä tavalla, tilanne onkin hupsista aivan päälaellaan. Tunnetut öljyvarat ovat nyt suurimmillaan miesmuistiin. Muutama öljyllä ja kaasulla tienaava valtio on jo omissa laskelmissaan varautunut energian hinnanlaskuun seuraavan 20 vuoden ajalle.
Se, että onko "valkoisen miehen" elintaso, joka perustuu muiden maiden törkeään (mutta osaltaan vapaaehtoiseen) riistoon, kestävällä pohjalla - onkin sitten jo toinen juttu. Samoin kuin ilmaston lämpeneminen. Kun yksi tutkija kertoo lämpenemisestä, toinen tutkija lyö pöytään meteorologiset tilastot, joiden mukaan maapallon keskilämpötila on normaalin vaihtelun rajoissa. Sitten seuraa riitelyä, joka muistuttaa enemmänkin lahkolaisten kinaamista.