Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Nyyppa]

Sivujutussa taas kritisoitiin kahviharrastajien nuivaa suhtautumista kapselikoneita kohtaan ja muistutettiin että monessa huippuravintolassa kahvi valmistetaan juuri kapselikoneella.

Minulle maininta siitä, että huippuravintoloissakin käytetään kapselikoneita tarkoittaa vain, että huippuravintoloissakin voi saada huonoa kahvia.

Kun nykyään kiinnitetään huomiota ympäristöarvoihin, olisi ollut mukavaa jos jutussa olisi kerrottu vielä kuinka paljon muoviroskaa kilosta kapselikahvia  syntyy.
Vielä valokuva kyseisestä roskakasasta jutun tehosteeksi, jotta ihmiset tajuaisivat kuinka paljon nuo roskaavat.

[Joona_s]

Minulle maininta siitä, että huippuravintoloissakin käytetään kapselikoneita tarkoittaa vain, että huippuravintoloissakin voi saada huonoa kahvia.

Kun nykyään kiinnitetään huomiota ympäristöarvoihin, olisi ollut mukavaa jos jutussa olisi kerrottu vielä kuinka paljon muoviroskaa kilosta kapselikahvia  syntyy.
Vielä valokuva kyseisestä roskakasasta jutun tehosteeksi, jotta ihmiset tajuaisivat kuinka paljon nuo roskaavat.

+1

Valitettavasti näin sushin aikakautena ihmisiä kiinnostaa roskaaminen vain jos Teuvo Hakkarainen tai Helena Eronen loittyvät asiaan.

[tirofaux]

Ehkä joku paremmin tietävä voisi mainita mitä mihin huippuravintoloihin jutussa viitataan. Ilmeisesti yksi niistä ei ole Maaemo.

[jtoiv]

Kun tämä kahvikonejuttu herättää ymmärrettävästi keskustelua, muutama kommentti.

Tällainen "testi" on periaatteessa mahdoton, mutta sellainen yritettiin nyt kuitenkin tehdä. Kuten jutussa lyhyesti mainittiin, ja täällä on jo ollut puhetta, jokaisen koneen säätömahdollisuudet tuottavat sellaisen määrän kombinaatiota että säätämisestä tulee melkoisen haastavaa.

Koneet oli lainattu maahantuojilta jotka toimittivat sopivaksi katsomansa laitteen kokeiluun. Tarkoitus oli saada koneita eri hintaluokista, mutta se ei onnistunut ihan toivotulla tavalla.

Testissä käytetty kahvi oli valittu yhden testaajan suosituksesta. Valintakriteerinä oli mm. se, ettei paahtoaste saa olla liian tumma. Testissä ollut kahvihan on paahtimon omalla asteikolla 3/5. Testi on pakko tehdä yhdellä kahvilla, muuten testattaisiin laitteiden sijasta kahveja.

Testaajien toiveena oli saada kahvit maisteluun koneiden kahvinsäädön asetuksella "strong" tai vastaava, kysessä oli sokkotesti.

Lopputulos lehdessä ei ollut varmaankaan optimaalinen. Kiitos palautteesta, siitä otetaan opiksi.

Sitten toiseen juttuun, siitä kapselikone Nespressosta.

Kapselikone ei sinänsä ole mielestäni välttämättä "kehnon kahvin tae". Kyse on siitä, mitä siellä kapselissa sisällä on. Mielestäni esimerkiksi Nespresson kahvilaadussa on aivan kelvollisia, ainakin jos ei tee niitä ihan niin pitkiksi mitä kone oletusasetuksilla tekee.

Kapselikoneissa ainakin laatu on tasaisempaa kuin monen kahvilan tuottamat juomat. Mitä niihin tähtiravintoloihin tulee, tuskin Michelin-arvioijat pistävät hirveästi huomiotaan ravintolan kahviin. Toisaalta en usko, että yksikään tähtiravintola uskaltaa riskeerata tähtiluokitustaan "kahvin mitalla". Joten ehkei (kunnon) kapselikone ole mikään uhka raivintolan maineelle? Oletan, että noissa paikoissa käy tavallista vaativampia asiakkaita.
Jokunen vuosi sitten maailman 50 parhaan ravintolan listalla noin parinkymmentä tarjosi kahvit annoskoneista. Hesassa nykyisin ainakin Olo ja Luomo, siis tähtiluokitelluista.

Tämä jätepulma on tietysti (kahvin hinnan ohella) olemassa. Muovikapselit voi (lue: pitäisi) viedä enegiajätteeksi, jolloin ne poltetaan siis energiaksi.
Nespresson alumiinikapseli pitäisi pistää pienmetallikeräykseen. Valmistaja on Suomessa tehnyt tästä sopimuksen pakkausalan PYR:n kanssa.

Jarmo Toivanen
toimittaja / HS

PS Ennen kun tätä kysytään: Rancilio Silvia (ei pid) + Rocky. Siis kotona.
 

[tirofaux]

Olisiko tähtien/pisteiden käytöstä saatavilla tarkennusta? Vrt. esim. Viinistä viiniin - arvostelujen selitykset.

[Teme]

Otsikon ja tekstin negatiivinen kritiikki putoaa jalustaltaan, kun yksi keitin saa neljä tähteä viidestä. Jos ne olisvat saneet yhtä ja kahta kaikki, niin tekstin ymmärtäisi.

Minun mielestä tähtiä katsoessa pitää muistaa että kyseessä on automaattikoneet ja testissä vertaillaan näitä koneita toisiaan vastaan. Tähdet sen mukaan, jotta saadaan hyödynnettyä koko pisteskaalaa. Jos koneissa / niiden tuottamissa kahveissa on oikeasti eroja ja isojakin sellaisia, niin se ei ehkä aukeaisi kunnolla jos kaikki koneet saavat vain yhden tai kaksi tähteä.

Oma mielipiteeni on, että testi tehtiin hyvällä asenteella ja sen järjestäjät olivat oikeasti kiinnostuneita mm. valmiin juoman mausta ja koneiden eroista. Ihan eri meininki kuin esim Kuningaskuluttajan kapselikonetestissä. Tämän automaattikoneiden testin rajoittuneisuudesta ja pienestä otoksesta oltiin hyvin tietoisia. Lisäksi oltiin oikeasti yritetty ja haluttu säätää koneita vertailukelpoisiksi. Testaajiltakin kysyttiin vinkkejä esim shottien koon, lämpöjen, shottien valmistusvälin jne suhteen. Kahvinkin oli toinen testaaja valinnut. Mielestäni resurssit ja käytettävissä ollut aika huomioonottaen oli juttu hyvä.

Jos tällaisen testin haluaa tehdä vielä paremmin on aikaa, testaajia, erilaisia kahveja ja muitakin resursseja varattava huomattavasti enemmän.

Minulle maininta siitä, että huippuravintoloissakin käytetään kapselikoneita tarkoittaa vain, että huippuravintoloissakin voi saada huonoa kahvia.

Minun mielestä monessa huippuravintolassa (mukaanlukien kahdenkin Michelin tähden ravintolat joissa olen illastanut) saa oikeasti huonoa tai enintään keskinkertaista kahvia. Se on harmi, koska kahvi on usein se viimeinen mitä ravintolassa illallisella nautit.

T. Teme

[cartman]

Testissä käytetty kahvi oli valittu yhden testaajan suosituksesta. Valintakriteerinä oli mm. se, ettei paahtoaste saa olla liian tumma. Testissä ollut kahvihan on paahtimon omalla asteikolla 3/5. Testi on pakko tehdä yhdellä kahvilla, muuten testattaisiin laitteiden sijasta kahveja.

Jiitee tunnisti pavun ja epäili sen olleen huono valinta täysautomaateille. En tunne papua, mutta asteikolla 3/5 oleva papu on täydellisen epäonnistunut valinta. Sellainen tuottaa laihaa ja kitkerää kahvia. Mikään täysautomaatti ei tee sellaisesta hyvää kahvia minkäänlaisilla säädöillä. Olettaen tietysti, että 1-5 asteikko on edes jonkin verran yhteismitallinen eri paahtimoilla.

Selityksenä "se oli yhden testaajan valinta" on aivan pöhkö. Olisi pitänyt kysyä vaikka joltain paahtimolta, jolla on kokemusta näistä. Nythän papuvalinta nollasi koko testin ja teki tekstistä arvotonta paperin täytettä.

Testaajien toiveena oli saada kahvit maisteluun koneiden kahvinsäädön asetuksella "strong" tai vastaava, kysessä oli sokkotesti.

On kai sanomattakin selvää, että testaajat tasasivat myös koneiden juoksuttamat nestemäärät, kalibroivat myllyjen karkeusasennot ja käyttivät samaa uuttolämpötilaa kaikissa koneissa. Eikös?

Lopputulos lehdessä ei ollut varmaankaan optimaalinen.

Hyvää oli, että yritettiin arvioida tuotosten makuja arvovaltaisen ja espressoja tuntevan raadin avulla. Sellainen on vaikeaa ja tässä tapauksessa ihailtavaa. Jotkut julkaisut "testaavat" koneita sekuntikellon kanssa ja kuvailevat vain koneiden mekaniikan toimivuutta. Mutta koska testi meni metsään jo starttiviivoilla (kuten Jiitee osuvasti sanoi) niin lopputulos ei tosiaankaan "ollut optimaalinen", se oli "Sch....." kuten Pöysti sanoisi Repomiehelle. Lyhyestä tuote-esittelystä artikkeli olisi ehkä käynyt, jos testaajat olisivat lukeneet koneiden käyttö- ja hoito-ohjeet ja siten kirjoittaneet vähemmän sammakoita koneiden kuvauksiin.

[Teme]

Jiitee tunnisti pavun ja epäili sen olleen huono valinta täysautomaateille. En tunne papua, mutta asteikolla 3/5 oleva papu on täydellisen epäonnistunut valinta. Sellainen tuottaa laihaa ja kitkerää kahvia. Mikään täysautomaatti ei tee sellaisesta hyvää kahvia minkäänlaisilla säädöillä. Olettaen tietysti, että 1-5 asteikko on edes jonkin verran yhteismitallinen eri paahtimoilla.

Papuvalintaa en osaa kommentoida koska kahvi oli minulle entuudestaan tuntematon. Itse kahvia suurempana ongelmana minusta testissä osoittautui se, että automaattikoneiden myllyt vaikuttivat erittäin heikkolaatuisilta. Se ei sinällään ollut suuri yllätys, mutta oma käsitykseni on, että testin juomien ongelmat johtuivat enemmän koneiden sisällä olevien myllyjen tuottamien pölyn määrästä enemmän kuin kahvin paahtoasteesta (olen kyllä muistaakseni saanut 3/5 paahdetun pavun toimimaan oikein hyvin espressona omilla laiteillani). En ole millään tavalla kokenut automaattikoneiden käyttäjä, mutta osaatko valaista syytä miksi kaikki automaatit hylkisivät tätä paahtoastetta? Uuttolämmöissä oli koneiden välillä havaittavia eroja, eli tästä ei mielestäni löydy selitystä.

On kai sanomattakin selvää, että testaajat tasasivat myös koneiden juoksuttamat nestemäärät, kalibroivat myllyjen karkeusasennot ja käyttivät samaa uuttolämpötilaa kaikissa koneissa. Eikös?

Onko? Laitapa rinnakkain vaikkapa Synesson ja Marzoccon huippukoneet sekä esim Mahlkönigin ja Anfimin parhaat myllyt. Kuinka paljon veikkaat että menisi aikaa sinulla saada optimoitua kombinaatioiden juoksuttamat nestemäärät, jauhatuksien karkeudet ja uuttolämmöt? Kokeile sen jälkeen tehdä sama kymmenelle automaattikoneelle. Se ei välttämättä edes ole mahdollista koneiden ominaisuuksista johtuen. Ja lisää muuttujiksi vaikkapa se, että tehdään testi kolmella eri kahvilla, jne. Eli ei kannata pitää mitään itsestäänselvyytenä tai yksinkertaistaa liikaa.  Tästä huolimatta näitä muuttujia kyllä yritettiin siis testin järjestäjän toimesta kuitenkin vakioida niin pitkälle kuin se oli mahdollista.

Mutta toki voidaan kokeilla esim foorumin voimin kysäistä koneiden maahantuojilta josko olisivat halukkaita antamaan vaikkapa viisi laitetta intensiivisempään testiin ja tehdään koe niin, että saadaan tieteellisesti hiukan merkittävämpää dataa. Löytyykö vapaaehtoisia hoitamaan tämän niin että testit tehdään myös edelleen sokkona?

T. Teme

[cartman]

(olen kyllä muistaakseni saanut 3/5 paahdetun pavun toimimaan oikein hyvin espressona omilla laiteillani). En ole millään tavalla kokenut automaattikoneiden käyttäjä, mutta osaatko valaista syytä miksi kaikki automaatit hylkisivät tätä paahtoastetta?

Joo, tästähän on keskusteltu kyllästymiseen asti täysautomaatti-viestiketjussa. Suurin ero on valmistusprosessissa. Täysautomaatin kahvinvalmistus ei ole manuaalisen espresson valmistusprosessin identtinen, mutta automatisoitu versio. Täysautomaatti ei ole barista-robotti. Jotta automaatin mekaniikka toimisi, kahvi on jätettävä karkeaksi, liian karkeaksi esim manuaalikäyttöön. Sitten tämä liian karkea "kahvirouhe" siirretään "painekahvaan". Esiuutto ja sitten liian nopea uutto painekahvan läpi. Siis sekä jauhatus, uuton kestoaika että painekahva ovat jo itsessään "väärin" puritaaniseen valmistusprosessiin verrattuna. Uuttopainekin saattaa poiketa.

Nuo tekniset eroavaisuudet saavat aikaan sen, että normaalit viisaudet siitä miten minulla-jokin-toimii-hyvin-manuaalikoneessa eivät ikävä kyllä sellaisenaan auta automaatin käyttäjää. Tokihan edistynyt harrastaja pystyy laajan kokemuksensa turvin suosittelemaan automaatin käyttäjälle papuvaihtoehtoja, kunhan vaan ensin itse tietää, mitä etsii. Minäkin olen saanut tätä saittia lukemalla vihjeitä uusista papuvaihtoehdoista, joista jotkut ovat olleet suorastaan erinomaisia automaatille. Noh, mitä sitten pitäisi etsiä? Olen kai ziljoona kertaa sanonut, että automaatissa toimii parhaiten papu, jonka maku on "pinnassa". Sellainen papu, joka antaa sen oman perusmakunsa helposti ulos. Automaatilla ei kerta kaikkiaan voi lähteä etsimää "syvältä" pavun hienoja vivahteita. "Uuton syvyys" on termi, jota edistyneet harrastajat ovat joskus käyttäneet. Automaatin liian karkeista puruista väkisin painekahvalla uutettu kupponen ei tiedä yhtään mitään "uuton syvyydestä". Automaatille sopiva papu on siten yleensä tummahko, helppo ja standardin omainen makumaailmaltaan. Espanjalaisista (4/5) löytyy hyviä, samoin ranskalaisista (5/5). Espressopavuista (4-5/5) löytyy myös paljon sopivia vaihtoehtoja. Vaaleampien paahtojen kanssa on järestään ongelmia. En pidä Pauligin espressoista, mutta ne toimivat yleensä erittäin hyvin täysautomaattien kanssa – kunhat ovat tuoreita. Olen aikoinaan verrannut rinnakkain pientä boilerikonetta (käsikäyttöinen, pumpulla varustettu kahvakone) ja täysautomaattia. Tulokset tukevat näitä kommentteja. Manuaalikone sallii laajemman papukirjon, samoin mylly+keitin kombinaatiolla voi jopa kompensoita papujen ikääntymistä. Uuttojen "body" ja "suumaku" jäävät automaatissa aina vajaaksi.

Koneiden myllyt ovat varmasti huonoja, jos niitä vertaa hyviin erillislaitteisiin. Tästä ollaan varmasti kaikki samaa mieltä.

Laitapa rinnakkain vaikkapa Synesson ja Marzoccon huippukoneet sekä esim Mahlkönigin ja Anfimin parhaat myllyt. Kuinka paljon veikkaat että menisi aikaa sinulla saada optimoitua kombinaatioiden juoksuttamat nestemäärät, jauhatuksien karkeudet ja uuttolämmöt? Kokeile sen jälkeen tehdä sama kymmenelle automaattikoneelle.

Tuota Synesso jne. –asiaa en kommentoi, koska viestiketju ei mitenkään koske niitä. En myöskään puhunut optimoinnista, vaan siitä että koneissa olisi edes ollut samat asetukset keskenään. Olisi edes voitu verrata koneiden valmistusprosesseja jotenkin järkevästi. Nythän tehtiin “testi”, jossa kaikki muuttujat olivat mitä sattuu.

12 v poikani on minua näppärämpi nappulatekniikassa. Pyysin häntä säätämään Krupsin uuttolämmön. Kellosta katsottuna siihen meni n. 5 sekuntia. Muistaakseni Juralla se oli hitaampaa, jotain 7-10 sek luokkaa. Tämä kymmenelle koneelle… Nestemäärässä sama juttu. Joissakin koneissa säädetään millilitrat valikoista klik-klak. Joissain koneissa silmämääräisesti, jolloin sellaiseen saa helposti kulumaan muutaman minuutin. Koko juttu on piece-of-cake, kunhan edes snadisti ymmärtää mitä tekee.

Myllyn karkeuden säätö on vaikeampaa, koska mitään standardoitua asteikkoa ei ole. Ja ainakin ennen vanhaan Saeco kielsi käyttämästä myllyn hienoimpia asetuksia (sic!). Mutta jos käyttää kunkin koneen hienointa jauhatusta, niin silloin ainakin saa relevantin tuloksen juuri tälle koneelle. Mutta näin uskon, että Hesarinkin katsauksessa tehtiin – siis käytettiin myllyjen hienoimpia asetuksia. Muuhan olisi ollut täysin absurdia. Myllyn asennon säätö, 2-5 sek per kone, säädön vaikutus näkyy täysin vasta 2-3 kupin jälkeen.

Optimointi on sitten eri asia, mutta ei sekään nyt rakettitiedettä ole. Eikä niin hirveän vaivalloista, kuin ilmeisesti epäilet. Tekniikkalaji, minuuteista siinä puhutaan, ei tunneista. Niin, edelleenkin sillä edellytyksellä, että tekijä ymmärtää näistä laitteista edes jotakin.

[Teme]

Tuo avasi minullekin hiukan sitä miksi testikahvi ei ehkä ollut optimi. Veikkaan että kahvivalinnalla haettin tuoreutta ja moniuloitteisuutta josta eroja voi maistaa, mutta tiedossa ei ollut että automaatit olisivat noin kranttuja hiukan vaaleammalle paahdolle. Kalle voinee kommentoida tarkemmin ajatuksia testikahvin valinnat takana.

Tuota Synesso jne. –asiaa en kommentoi, koska viestiketju ei mitenkään koske niitä. En myöskään puhunut optimoinnista, vaan siitä että koneissa olisi edes ollut samat asetukset keskenään. Olisi edes voitu verrata koneiden valmistusprosesseja jotenkin järkevästi. Nythän tehtiin “testi”, jossa kaikki muuttujat olivat mitä sattuu.

12 v poikani on minua näppärämpi nappulatekniikassa. Pyysin häntä säätämään Krupsin uuttolämmön. Kellosta katsottuna siihen meni n. 5 sekuntia. Muistaakseni Juralla se oli hitaampaa, jotain 7-10 sek luokkaa. Tämä kymmenelle koneelle… Nestemäärässä sama juttu. Joissakin koneissa säädetään millilitrat valikoista klik-klak. Joissain koneissa silmämääräisesti, jolloin sellaiseen saa helposti kulumaan muutaman minuutin. Koko juttu on piece-of-cake, kunhan edes snadisti ymmärtää mitä tekee.

Myllyn karkeuden säätö on vaikeampaa, koska mitään standardoitua asteikkoa ei ole. Ja ainakin ennen vanhaan Saeco kielsi käyttämästä myllyn hienoimpia asetuksia (sic!). Mutta jos käyttää kunkin koneen hienointa jauhatusta, niin silloin ainakin saa relevantin tuloksen juuri tälle koneelle. Mutta näin uskon, että Hesarinkin katsauksessa tehtiin – siis käytettiin myllyjen hienoimpia asetuksia. Muuhan olisi ollut täysin absurdia. Myllyn asennon säätö, 2-5 sek per kone, säädön vaikutus näkyy täysin vasta 2-3 kupin jälkeen.

Optimointi on sitten eri asia, mutta ei sekään nyt rakettitiedettä ole. Eikä niin hirveän vaivalloista, kuin ilmeisesti epäilet. Tekniikkalaji, minuuteista siinä puhutaan, ei tunneista. Niin, edelleenkin sillä edellytyksellä, että tekijä ymmärtää näistä laitteista edes jotakin.

Otin Synesso / LM esimerkin esiin siksi, että kun niillä säädät uuttolämmön johonkin pisteeseen, niin tiedät mikä se uuttolämpö myös oikeasti on.

En sanoisi että kaikki muuttujat olivat mitä sattuu tässä testissä. Kuten totesin aiemminkin, testin järjestäjä yriti säätää koneet mahdollisimman vertailukelpoisiksi. Noilla automaateilla säätöasteikot on hyvinkin erilaisia keskenään eikä niistä ylipäänsä saa kovin helposti selvää mikä se lopputulos yhden koneen 2/3 säädöllä on vs toisen koneen 7/10. Näissäkin esimerkeissä voisi olettaa että ollaan suht samoissa säädöissä, mutta siitä huolimatta esimerkkikoneiden uuttolämpö saattaa heittää toisistaan useamman asteen. Testissä juomien kuumuudessa ainakin oli selkeitä eroja.

Jotta lämmöt saisi oikeasti tasattua pitäisi kai koneista ajaa useampia shotteja tietyin väliajoin, mitata juomien lämmöt jollain Fluken herkällä mittarilla ja kirjata myös miten peräkkäisten shottien lämpö kehittyy. Ja sitten sääädetään koneita niin, että lämmöt ovat edes jotenkin samat. Näin tarkasti lämpöjä ei ymmärtääkseni nyt säädetty vaan luotettiin koneiden säätöasteikkoon ja yritettiin saada ne samoiksi. Testissä oletettiin myös että se eka shotti ei ole se paras vaan sen valmistuttua odotettiin muistaakseni 30 sekuntia ennen kuin alettiin valmistamaan testishottia.

Koneiden lämpöjen säädön lisäksi siis testin järjestäjä yritti parhaansa mukaan vakioida juomien koon ja myllyjäkin säätivät saadakseen juomat vertailukelpoisiksi. Uuttoaikohin tuli kuitenkin ymmärtääkseni väkisinkin eroja. Automaattien sieunelämää en tunne tarkasti, mutta voimmeko olla varmoja että koneet käyttävät yhtä suuria annoksia kahvia shotin valmistamiseen? Testishotteja ei tämän testin yhteydessä punnittu, eikä koneiden papujen kulutusta seurattu - ainakaan minun tietääkseni.

T. Teme

[vissymies]

Cartmanin juttu oli hyvä automaattikoneiden puolustus. Sen pohjalta olisi hyvä lähteä testaamaan vaikka samat koneet uudelleen ja tyrkyttää sitä HS:lle. Itse en automaattikonetta käytä, mutta uskon että jutun perusteella tuli tällä kertaa kuitenkin vähän liian huono kuva automaateista.
 

[jtoiv]

Kuten jo aiemmin sanottu, kahvin valinnan teki pätevä mies, eli toinen maistajista.
Minusta on tolkullista, että edes toinen maistajista tietää, miltä kyseisen kahvin pitäisi maistua.

On vähän outoa, jos täällä sanotaan että "en tunne papua, mutta se oli huono valinta".
Kannattaisi ehkä hakea kyseinen kahvi ja tehdä ne säädöt omaan automaattiin. Sitten voi sanoa, oliko kahvivalinta mahdoton automaattikoneelle.

En nyt tiedä enää itsekään, onko kyseisen pavun paahtoaste 3/5,kuten paketissa kerrotaan, vai 4/5 kuten sanotaan paahtimon nettisivuilla.
Mutta selvää on minusta se, että kovin tumma paahto tasaa makueroja.

Testistä jäi kyseistä kahvia, joten kokeilin sitä nyt sitten kotona. Kahvi oli minusta erinomaisen hyvä. Mutta tein sen siis Silvialla, sillä ne automaatit ovat matkaneet takaisin maahantuojille.

On tietysti surkeaa, jos automaattikoneelle pitää ostajan säätöjen lisäksi löytää vain sellainen kahvi, jonka automaatti osaa valmistaa kelvollisesti. Toivottavasti automaatin ostajille kerrotaan tämä.

Koneet tasattiin sen verran mitä voitiin ja ehdittiin. Lämmöt oli kaikissa keskiasennossa. Kyllä sen osasi myös 49-vuotias toimittaja tehdä. Kaikki koneet asetettiin tuottamaan sama määrä kahvia, pyrkimys oli 30ml. Mutta uuttolämpöjä ei mitattu, toinen teki kuumempaa kuin toinen. Siis "samalla" asetuksella.

Mutta jos nyt tämä tulisi selväksi: kaikki koneet asetettiin tuottamaan kuppiin samankokoinen juoma. Vahvuus oli asetuksella "vahva" tai vastaava, myllyjen karkeussäätö oli keskiasennossa. Lämpötila asetettuna keskimmäiselle, eli yleensä "medium"-asennolle.

Kyse ei ole ymmärryksestä tai sen puutteesta. Käytettävä aika oli rajallinen, ja yli kymmenen koneen kasaaminen yhteen paikkaan jossa niitä voisi säätää ja kokeilla oli melkoinen urakka jo tässä muodossa.

Jälkiviisaus on parasta viisautta. Uskoisin, että nyt testi tehtäisiin hieman toisin. Seuraavaa testiä joutunee HS:ssa kuitenkin odottamaan muutaman vuoden. Ihan heti näihin laitteisiin ei varmaankaan palata.

Yst.

Jarmo T

[akallio]

Pahamaineisessa "titaanien taistelussa" vertailtiin muistaakseni 4 myllyä, hyvin standardoidussa tuotteessa (klassinen espresso). Toistoja tehtiin ihan liian vähän. Siihen touhuun upposi arviolta joitakin kymmeniä henkilötyötunteja. Jos haluttaisiin testata noin laajan keitinvalikoiman toimivuutta erilaisilla - ehkä juuri jollekin keittimille optimaalisilla - pavuilla, niin siihen uppoaisi todennäköisesti satoja henkilötyötunteja. Olettaen siis, että tätä tehdään ensimmäistä kertaa, jolloin kaikenlaiseen härväykseen palaa aikaa jotenkin vaan ihan käsittämättömän paljon. Luulisin myös, että koneiden pitäminen edes suunnilleen samoissa säädöissä olisi työlästä pitkän testiruljanssin ajan.

Eli helppoa ei ole tämä testaushomma.

Kaikesta huolimatta jos joku järjestää automaattititaanien taistelun, niin toki olen mielelläni mukana.

[äyni]

On kuitenkin otettava huomioon, että automaattikoneita myydään juurikin sillä väitteellä, että espresson tekeminen niillä on lastenleikkiä.
Nyt kuitenkin edellytetään, että näiden koneiden testausta varten pitäisi koneita säätää ja kalibroida ja kahvikin pitäisi osata valita just eikä melkein oikein. Tavallinen kuluttaja odottaa, että koneen voi hakea kaupasta, kytkeä seinään ja sen jälkeen sillä saa hyvää kahvia, kun maksoikin toista tonnia mokoma. Jo nyt tilanne oli kuluttajan kannalta epäreilu kun testauksessa poikettiin tehdassädöistä.
Jos kone ei toteuta mainosväitettään, on se tavan kuluttajalle kehno. Siitä huolimatta että opettelemalla ja säätämällä se saadaan, tiettyjen muiden kertomatta jätettyjen reunaehtojen toteutuessa, tekemään espressoa jota voi asianharrastajakin sellaiseksi kutsua.

Mikäli testaus olisi suoritettu automaattikeitinharrastajan pieteetillä ja nuo markkinoinnissa mainitsematta jätetyt reunaehdot täyttäen, olisi parhaat pisteet saaneet ne, joissa on suurin potentiaali olla hyvä keitin osaavissa käsissä. Tämä ei kuitenkaan kuluttajaa juuri auta, kun testissä saatuun tulokseen pääsemiseksi vaadittavaa tietotaitoa ei ole. Testi testasi markkinointiväittämien paikkaansapitävyyttä, ja toteutti tämän tehtävän hyvin. Muunlaista testiä on yleisluonteisiin lehtiin typerä tehdä juurikin mainitusta syystä, lukijoilla ei ole kompetenssia. Asia on sitten eri, kun kohderyhmänä on vihkiytyneet harrastajat. Mutta tätä testiä ei varmasti tehty kahvinharrastajia ajatellen. Eivätkä kahvinharrastajat todennäköisesti hanki laitetietoa hesarista tai tekniikan maailmasta.

[cartman]

Jotta lämmöt saisi oikeasti tasattua pitäisi kai koneista ajaa useampia shotteja tietyin väliajoin, mitata juomien lämmöt jollain Fluken herkällä mittarilla ja kirjata myös miten peräkkäisten shottien lämpö kehittyy. Ja sitten sääädetään koneita niin, että lämmöt ovat edes jotenkin samat. Näin tarkasti lämpöjä ei ymmärtääkseni nyt säädetty vaan luotettiin koneiden säätöasteikkoon ja yritettiin saada ne samoiksi.

Noh, eihän se kotonaan automaattia käyttävä siviilikään tarkkuusmittareita käytä, vaan luottaa koneen omaan asteikkoon. Mutta kymmenen konetta, kymmenen eri tapaa ilmoittaa uuttolämpötila (lo/med/hi tai */**/***/**** jne.), eivätkä eri koneiden asteikot ole vertailukelpoisia. Taisi yhteen aikaan Jura olla ainoa, joka ilmoitti lämmöt asteina...

Testissä oletettiin myös että se eka shotti ei ole se paras vaan sen valmistuttua odotettiin muistaakseni 30 sekuntia ennen kuin alettiin valmistamaan testishottia.

Tuo meni täysin oikein! Koneesta riippuen siinä ekassa shotissa voi olla puruja, jotka ovat jääneet myllyyn eilisen shotin jäljiltä. Samalla koneen röörit lämpiävät, mikä on hyvä asia.

Koneiden lämpöjen säädön lisäksi siis testin järjestäjä yritti parhaansa mukaan vakioida juomien koon ja myllyjäkin säätivät saadakseen juomat vertailukelpoisiksi. Uuttoaikohin tuli kuitenkin ymmärtääkseni väkisinkin eroja.

Tokihan muistamme sen, että automaatit ovat painekahvakoneita ja sellaisten kellottaminen ei oikein toimi. Eri merkkisten koneiden uuttoajat ovat tahallaan erilaisia, kunkin konevalmistajan oma juttu.

Automaattien sieunelämää en tunne tarkasti, mutta voimmeko olla varmoja että koneet käyttävät yhtä suuria annoksia kahvia shotin valmistamiseen?

Oikeassa olet, eivät käytä. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa. että annosten sama koko on korkeintaan sattumaa. Jotkut koneet kertovat käyttöohjeessaan normaalin/vahvan kahvin grammamäärät, mutta ne ovat vain tavoitteita, eihän se kone niitä grammoja punnitse. Usein kyse on vain myllyn käynnissäoloajasta. Esim. normishotissa mylly pyörii 6 sek. vahvan kahvin kohdalla 8 sek. Mikäli papukaukalossa on tapahtunut holvaantumista tai muuta jumitusta, niin vahvaa kahviin saattaa olla miedompi, kuin juuri äsken otettu normaali shotti.