(olen kyllä muistaakseni saanut 3/5 paahdetun pavun toimimaan oikein hyvin espressona omilla laiteillani). En ole millään tavalla kokenut automaattikoneiden käyttäjä, mutta osaatko valaista syytä miksi kaikki automaatit hylkisivät tätä paahtoastetta?
Joo, tästähän on keskusteltu kyllästymiseen asti täysautomaatti-viestiketjussa. Suurin ero on valmistusprosessissa. Täysautomaatin kahvinvalmistus ei ole manuaalisen espresson valmistusprosessin identtinen, mutta automatisoitu versio. Täysautomaatti ei ole barista-robotti. Jotta automaatin mekaniikka toimisi, kahvi on jätettävä karkeaksi, liian karkeaksi esim manuaalikäyttöön. Sitten tämä liian karkea "kahvirouhe" siirretään "painekahvaan". Esiuutto ja sitten liian nopea uutto painekahvan läpi. Siis sekä jauhatus, uuton kestoaika että painekahva ovat jo itsessään "väärin" puritaaniseen valmistusprosessiin verrattuna. Uuttopainekin saattaa poiketa.
Nuo tekniset eroavaisuudet saavat aikaan sen, että normaalit viisaudet siitä miten minulla-jokin-toimii-hyvin-manuaalikoneessa eivät ikävä kyllä sellaisenaan auta automaatin käyttäjää. Tokihan edistynyt harrastaja pystyy laajan kokemuksensa turvin suosittelemaan automaatin käyttäjälle papuvaihtoehtoja, kunhan vaan ensin itse tietää, mitä etsii. Minäkin olen saanut tätä saittia lukemalla vihjeitä uusista papuvaihtoehdoista, joista jotkut ovat olleet suorastaan erinomaisia automaatille. Noh, mitä sitten pitäisi etsiä? Olen kai ziljoona kertaa sanonut, että automaatissa toimii parhaiten papu, jonka maku on "pinnassa". Sellainen papu, joka antaa sen oman perusmakunsa helposti ulos. Automaatilla ei kerta kaikkiaan voi lähteä etsimää "syvältä" pavun hienoja vivahteita. "Uuton syvyys" on termi, jota edistyneet harrastajat ovat joskus käyttäneet. Automaatin liian karkeista puruista väkisin painekahvalla uutettu kupponen ei tiedä yhtään mitään "uuton syvyydestä". Automaatille sopiva papu on siten yleensä tummahko, helppo ja standardin omainen makumaailmaltaan. Espanjalaisista (4/5) löytyy hyviä, samoin ranskalaisista (5/5). Espressopavuista (4-5/5) löytyy myös paljon sopivia vaihtoehtoja. Vaaleampien paahtojen kanssa on järestään ongelmia. En pidä Pauligin espressoista, mutta ne toimivat yleensä erittäin hyvin täysautomaattien kanssa – kunhat ovat tuoreita. Olen aikoinaan verrannut rinnakkain pientä boilerikonetta (käsikäyttöinen, pumpulla varustettu kahvakone) ja täysautomaattia. Tulokset tukevat näitä kommentteja. Manuaalikone sallii laajemman papukirjon, samoin mylly+keitin kombinaatiolla voi jopa kompensoita papujen ikääntymistä. Uuttojen "body" ja "suumaku" jäävät automaatissa aina vajaaksi.
Koneiden myllyt ovat varmasti huonoja, jos niitä vertaa hyviin erillislaitteisiin. Tästä ollaan varmasti kaikki samaa mieltä.
Laitapa rinnakkain vaikkapa Synesson ja Marzoccon huippukoneet sekä esim Mahlkönigin ja Anfimin parhaat myllyt. Kuinka paljon veikkaat että menisi aikaa sinulla saada optimoitua kombinaatioiden juoksuttamat nestemäärät, jauhatuksien karkeudet ja uuttolämmöt? Kokeile sen jälkeen tehdä sama kymmenelle automaattikoneelle.
Tuota Synesso jne. –asiaa en kommentoi, koska viestiketju ei mitenkään koske niitä. En myöskään puhunut optimoinnista, vaan siitä että koneissa olisi edes ollut samat asetukset keskenään. Olisi edes voitu verrata koneiden valmistusprosesseja jotenkin järkevästi. Nythän tehtiin “testi”, jossa kaikki muuttujat olivat mitä sattuu.
12 v poikani on minua näppärämpi nappulatekniikassa. Pyysin häntä säätämään Krupsin uuttolämmön. Kellosta katsottuna siihen meni n. 5 sekuntia. Muistaakseni Juralla se oli hitaampaa, jotain 7-10 sek luokkaa. Tämä kymmenelle koneelle… Nestemäärässä sama juttu. Joissakin koneissa säädetään millilitrat valikoista klik-klak. Joissain koneissa silmämääräisesti, jolloin sellaiseen saa helposti kulumaan muutaman minuutin. Koko juttu on piece-of-cake, kunhan edes snadisti ymmärtää mitä tekee.
Myllyn karkeuden säätö on vaikeampaa, koska mitään standardoitua asteikkoa ei ole. Ja ainakin ennen vanhaan Saeco kielsi käyttämästä myllyn hienoimpia asetuksia (sic!). Mutta jos käyttää kunkin koneen hienointa jauhatusta, niin silloin ainakin saa relevantin tuloksen juuri tälle koneelle. Mutta näin uskon, että Hesarinkin katsauksessa tehtiin – siis käytettiin myllyjen hienoimpia asetuksia. Muuhan olisi ollut täysin absurdia. Myllyn asennon säätö, 2-5 sek per kone, säädön vaikutus näkyy täysin vasta 2-3 kupin jälkeen.
Optimointi on sitten eri asia, mutta ei sekään nyt rakettitiedettä ole. Eikä niin hirveän vaivalloista, kuin ilmeisesti epäilet. Tekniikkalaji, minuuteista siinä puhutaan, ei tunneista. Niin, edelleenkin sillä edellytyksellä, että tekijä ymmärtää näistä laitteista edes jotakin.