Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[TB]

Tuo papujen mittaus ennen jauhamista ja sitten shotti kerralla jauhaminen ei ole minusta suositeltava käytäntö - paitsi jos myllynä on Versalab. Yhtään toista myllyä kun ei ole suunniteltu näin toimimaan - vaan aina niin että siellä on hopperissa kunnolla papuja. Erityisesti terien leikkauspinnat on suunniteltu toimimaan tällaisissa olosuhteissa. Jauhaessa etukäteen annostellun papumäärän jämiä ne yleensä jauhavat miten sattuu (käsittääkseni suurimmaksi ongelmaksi muodostuu hitujen syntymisen vähyys).

Korjataanpa tuo virhe: Versalabin lisäksi löytyy useampi käsimylly, jotka on suunniteltu käytettäväksi kerta-annoksittain 

Kyoceran kanssa olen mittaillut papuja ja kahvaan päätyvää jauhetta, ja hävikki on mittaustoleranssin (0,1 g) alapuolella.

[tirofaux]

Omien kokemusteni mukaan tähtien asentokin vaikuttaa tuplassa 10g (5g kuppia kohden), oli sitten Rocky tai Pede tai Iberital.

Vilkaisin muistiinpanojani Ascaso i-Minin käyttööottovaiheesta, jolloin yritin säätää myllyä espressoa varten. Kolmella perättäisellä espressouutolla keveimmän ja painavimman välillä eroa näytti olleen 1,4g. Pidin kahvin määrän (11,5g), uuttoajan (25sek.), myllyn karkeussäädön ja muut seikat mahdollisimman muuttumattomina.

Omissa havainnoissani tamppauksella on mahdollista saada hyvinkin merkittäviä muutoksia uuttetun kahvin määrään. Viimeksi tuli kokeiltua kahvan taputtelua tampperilla ensimmäisen ja toisen tamppauksen välissä. Taputtelu kyllä irroitti kivasti kahvipurut filtterin sisäseinästä, mutta vesi menikin sitten hyvin nopeasti kakun lävitse (tai kiersi kakkua) ja uutetun kahvin tilavuus kasvoi ehkä nelinkertaiseksi.

[lasy]

Vilkaisin muistiinpanojani Ascaso i-Minin käyttööottovaiheesta, jolloin yritin säätää myllyä espressoa varten. Kolmella perättäisellä espressouutolla keveimmän ja painavimman välillä eroa näytti olleen 1,4g. Pidin kahvin määrän (11,5g), uuttoajan (25sek.), myllyn karkeussäädön ja muut seikat mahdollisimman muuttumattomina.

Peräkkäiset uutot kyllä saa gramman parin sisään, aamu ja iltapäivän ero on usein suurempi.

Mikäli keskivertotupla (30g) valuu siinä 25-30 sekunnissa, nopeus on suurinpiirtein 1.2-1 grammaa sekunnissa. Kymmenen gramman heitto tarkoittaa 8-10 sekunttia uuttoajassa mikä on melkoisen paljon (=jossain kohdin vikaa - mielestäni).

Tuo papujen mittaus ennen jauhamista ja sitten shotti kerralla jauhaminen ei ole minusta suositeltava käytäntö - paitsi jos myllynä on Versalab. Yhtään toista myllyä kun ei ole suunniteltu näin toimimaan - vaan aina niin että siellä on hopperissa kunnolla papuja. Erityisesti terien leikkauspinnat on suunniteltu toimimaan tällaisissa olosuhteissa. Jauhaessa etukäteen annostellun papumäärän jämiä ne yleensä jauhavat miten sattuu (käsittääkseni suurimmaksi ongelmaksi muodostuu hitujen syntymisen vähyys).

Ero ei ole uuttoajassa, vaan nopeudessa, selkeästi nopeammin valuu joskus. Ilmeisesti tamppaus on hakusessa. Olisin kuvitellut, että e61:lla tamppauksen merkituys olisi ollut pienempi.

Täytyy varmaan keksiä jotain, kun yleensä olen aamu- ja iltapäiväkahvit tehnyt eri pavuista. Aika hankalaksi menee, jos myllyssä pitää olla paljon kahvia kerrallaan. Täytyy varmaan käyttää käsimyllyä toiselle pavulle.

Korjataanpa tuo virhe: Versalabin lisäksi löytyy useampi käsimylly, jotka on suunniteltu käytettäväksi kerta-annoksittain 

Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.

[akallio]

Täytyy varmaan keksiä jotain, kun yleensä olen aamu- ja iltapäiväkahvit tehnyt eri pavuista. Aika hankalaksi menee, jos myllyssä pitää olla paljon kahvia kerrallaan. Täytyy varmaan käyttää käsimyllyä toiselle pavulle.

Toi on kyllä yleinen ja merkittävä ongelma. Näitä vehkeitä ei oikein ole suunniteltu kotikäyttäjää ajatellen - ainakaan intohimoisempaa kotikäyttäjää. Kahvilassa ratkaisu yleensä on hommata vaan kaksi tai useampi niitä myllyjä.

Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.

Terien pyörintänopeus on ainakin aika eri luokkaa.

[jiitee]

Korjataanpa tuo virhe: Versalabin lisäksi löytyy useampi käsimylly, jotka on suunniteltu käytettäväksi kerta-annoksittain 

Heeh.

Täsmennetään koskemaan sähkömyllyjä (ja näistä myllyt joissa on kunnon terät - krupseja tms. ei lasketa).

Peräkkäiset uutot kyllä saa gramman parin sisään, aamu ja iltapäivän ero on usein suurempi.
Ero ei ole uuttoajassa, vaan nopeudessa, selkeästi nopeammin valuu joskus. Ilmeisesti tamppaus on hakusessa. Olisin kuvitellut, että e61:lla tamppauksen merkituys olisi ollut pienempi.

En löytänyt äkkisiltään etsimällä oliko sinulla nakukahvaa käytössä? Heilahtelut valumisnopeudessa samalla jauhatuksella ja annoksella voivat johtua myös huonosta tekniikasta (= purujen distribuutio filtterissä, tamppauksen suoruus, jne. mutta ei siis tamppauksen "lujuus").

Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.

Terien pyörintänopeus on ainakin aika eri luokkaa.

Ja sitten se ilmeinen, eli terät ovat reilusti eri kokoiset - eivät siis lähellekään identtiset. Vaikka käsimyllyjen terät olisivat joka kohdin mittasuhteilaan kutistetut versiot ison myllyn teristä, niin papuhan pysyy koko ajan samankokoisena ja isot terät jauhavat sen erilailla kuin pienet terät.

[akallio]

Ja sitten se ilmeinen, eli terät ovat reilusti eri kokoiset - eivät siis lähellekään identtiset.

Onko pienen kartioteräisen sähkömyllyn terillä kokoeroa käsimyllyyn?

[TB]

Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.

Karkaa kohta ot:n puolelle, mutta modet lohkoo käsimyllyihin tarvittaessa...

Näiden "modernien" (Kyocera, Hario, uudet Zasset) käsimyllyjen terähän ovat keraamisia, ja sellaisenaan varsin köpöjä laitoksia. Eroavat ainakin tylsyydessään metallisista kartioterällisistä sähkömyllyistä.

Kyoceran kartioterien ulkoterän sisäkehän halkaisija on 35 mm.

[jiitee]

Onko pienen kartioteräisen sähkömyllyn terillä kokoeroa käsimyllyyn?

Oletin siis että lasy oli nimenomaan kiinnostunut eroista isoihin myllyihin:

Pääseekö hienommilla myllyillä sitten parempaan tulokseen? Kysymy on kohdallani täysin akateeminen, sillä talous ei kestä parempaa=isompaa myllyä (missään sanan "talous" merkituksessä).

Mutta noista kokoeroista: tarkistin purettuna olevasta Armin Trusserista (odottaa kunnostusta) alaterän halkaisijan ja se oli pohjasta mitattuna 29mm. En tiedä mistä kohtaa tuo Pikkolon 37mm on mitattu - voivat olla hyvinkin melko samankokoiset.

Näiden "modernien" (Kyocera, Hario, uudet Zasset) käsimyllyjen terähän ovat keraamisia, ja sellaisenaan varsin köpöjä laitoksia. Eroavat ainakin tylsyydessään metallisista kartioterällisistä sähkömyllyistä.

Ei kai terien keraamisuus niistä huonoja tee? Tietysti noitakin voi olla erilaatuisia (kuten on metalliteriäkin), mutta esimerkiksi Mahlkönigin Variossa terät ovat keraamiset ja ne on koettu käytössä lähinnä positiiviseksi tekijäksi.

[TB]

Ei kai terien keraamisuus niistä huonoja tee? Tietysti noitakin voi olla erilaatuisia (kuten on metalliteriäkin), mutta esimerkiksi Mahlkönigin Variossa terät ovat keraamiset ja ne on koettu käytössä lähinnä positiiviseksi tekijäksi.

Morkkaukseni liittyy terien tylsyyteen, ei itse materiaaliin. Leikkaavat reunat ovat yllättävän pyöreät. 

Varion terät haluaisin nähdä, mutta joutuu odottelemaan (ainakin) lokakuulle asti...

[akallio]

Ei kai terien keraamisuus niistä huonoja tee? Tietysti noitakin voi olla erilaatuisia (kuten on metalliteriäkin), mutta esimerkiksi Mahlkönigin Variossa terät ovat keraamiset ja ne on koettu käytössä lähinnä positiiviseksi tekijäksi.

Niinpä. Perinteisesti keraamiset terät ovat olleet niitä halvimpia valettuja pyöreitä möhkäleitä. Kuitenkin joku alan asiantuntija, tai ainakin sellaiseksi itsensä foorumilla esitellyt, minusta sanoi että jos halutaan niin keraamisista valetuista teristä saadaan terävämmät ja kestävämmät kuin työstetyistä metalliteristä.

[cartman]

Niinpä. Perinteisesti keraamiset terät ovat olleet niitä halvimpia valettuja pyöreitä möhkäleitä. Kuitenkin joku alan asiantuntija, tai ainakin sellaiseksi itsensä foorumilla esitellyt, minusta sanoi että jos halutaan niin keraamisista valetuista teristä saadaan terävämmät ja kestävämmät kuin työstetyistä metalliteristä.

"Keraaminen" on jälleen sellainen yleinen termi, joka voi tarkoittaa kovin montaa asiaa. Sehän on kiviperäistä materiaalia, joka on kovetettu lämpökäsittelyllä ("polttamalla"). Termin alle mahtuu mitä tahansa, vessanpöntöistä veitsiin asti. Asiaa sekoittaa vielä puhekieli. Siinä kun "keraamiseksi" sanotaan usein mitä tahansa kovaa materiaalia, joka ei ole metallia tai lasia. Moni "keraaminen" on tänäpäivänä mineraalihiekkaa, joka on sidottu kasaan polymeerillä - siis "muovia", tai jopa pelkkää polymeeriä (tässä toinen aivan kelvoton termi: "muovi").

Keraaminen materiaali voi olla hyvin kestävää, siitä voi saada aikaiseksi myllyn terät, jotka kestävät hankausta metalleja paremmin. Materiaalin lämmönjohtokyky on huono, joten pavun ja terän rouhimispinnan lämpö ei siirry pois. Keraamiset terät saattavat siten käydä kuumempina, kuin metalliterät. Keraamisesta materiaalista valmistetaan jopa veitsiä, joten kyllä materiaalista terävääkin saa. Terävämpää kuin metallista? Tuskin, mutta terävää kuitenkin.
         

[lasy]

Tämäkin on edelleen tavallaan ot, mutta liittyy asiaan, koskapa Iberital näyttää olevan ainakin teriltään sukua pinocciolle. Elikkä panostin myllyn puolilleen kahvia (eri kuin aiemmin, mutta kuitenkin) ja jauhoin samalla karkeusasetuksella kuin aiemmin. Tulos: puolessa miuutissa ei tippaakaan kahvia. 

Sain ruuvata myllyä asteikollaan 1,5 pykälää löysemmälle, ennen kuin sain aikaan 2 x 17g essot. Näytäisi parin shotin kokemuksella tekevän nyt paljon tasaisempaa kuin aiemmin, kun mittasin vain annoksellisen papuja myllyyn. Kiinnitin myös tamppaukseen huomiota ja varoin kolistelematta kakkua.

Olipa erittäin hyvä, että asia tuli puheeksi epäilin jo vähän myllyn laatua, mutta vika näyttäisi olevan käyttäjässä.

Versalabissa on kaiketi keraaminen vain tuo kartioterä. Sillähän ei siinä konstruktiossa ole kovin oleellista virkaa, kunhan rouhii vähän noita papuja.

[tirofaux]

Tämäkin on edelleen tavallaan ot, mutta liittyy asiaan, koskapa Iberital näyttää olevan ainakin teriltään sukua pinocciolle. Elikkä panostin myllyn puolilleen kahvia (eri kuin aiemmin, mutta kuitenkin) ja jauhoin samalla karkeusasetuksella kuin aiemmin. Tulos: puolessa miuutissa ei tippaakaan kahvia. 

Tulisiko tämä tulkita siten, että jos jauhat myllylläsi papuja vain shotiin tarvittavan määrän niin saat shotin aikaiseksi mutta jos jauhatuksen päällä on papuja painolastina tulos muuttuu siten että espressokone menee tukkoon? Painolastilla olisi tällöin yllättävän suuri merkitys. Muiden muuttujien (mm. tamppaus) pysyessä mahdollisimman muuttumattomina.

[nasse]

Tulisiko tämä tulkita siten, että jos jauhat myllylläsi papuja vain shotiin tarvittavan määrän niin saat shotin aikaiseksi mutta jos jauhatuksen päällä on papuja painolastina tulos muuttuu siten että espressokone menee tukkoon? Painolastilla olisi tällöin yllättävän suuri merkitys. Muiden muuttujien (mm. tamppaus) pysyessä mahdollisimman muuttumattomina.

Eikös tämä ole monesti jo todettu, että mikäli on vaan shotin verran papuja, joutuu jauhamaan hienommaksi kuin "normaalisti käytettynä"?

[tirofaux]

Eikös tämä ole monesti jo todettu, että mikäli on vaan shotin verran papuja, joutuu jauhamaan hienommaksi kuin "normaalisti käytettynä"?

"Joutuu jauhamaan hienommaksi" ei vielä vastaa vielä kysymykseen "kuinka paljon?" Eli haetaan vaikutuksen merkitsevyyttä. Espressosta tukkeumaan kuulostaa jo suurelta muutokselta.