Turkkilainen kahvi

Kohteesta Kahwiki
Versio hetkellä 5. lokakuuta 2010 kello 11.50 – tehnyt Tuomas (keskustelu | muokkaukset) (Kahvin valmistaminen)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Turkkilainen kahvi valmistetaan ibrikiksi kutsutussa kahvikannussa. Yleisnimityksenä voisi käyttää nimiä ibrik-kahvi valmistusmenetelmän mukaan tai itämainen kahvi maantieteellisen levinneisyyden mukaan. Samalla tavalla valmistettua kahvia kutsutaan Kreikassa Kreikkalaiseksi kahviksi, Libanonissa libanonilaiseksi jne...

Keittovälineet

Turkkilaisen kahvin valmistamiseen tarvitaan ibrik-kannu, lusikka ja lämmönlähde, joka voi olla kaasukeitin, nuotio, liesi tai keittolevy.

Ibrik-kannuja on erikokoisia, mutta usein käytetään pieniä kannuja. Kannu suippenee ylöspäin ja siinä on usein pitkä kahva sekä pieni nokka kahvin kaatamista varten.

Lusikkaa tarvitaan sokerin ja kahvin annosteluun ja sekoittamiseen keittämisen aikana.

Lämmönlähde saisi mielellään olla suhteutettu kannun kokoon.

Kahvi

Turkkilaisessa ja kreikkalaisessa kahvissa käytetään yleensä brasilialaisia papuja, jotka saadaan Rion alueelta. Kahvi on yleensä hyvin vaaleapaahtoista ja sivumakuna on neljän eri homelaadun tuoma vivahde, jota kutsutaan kahvimaailmassa riolaiseksi mauksi, yleensä termillä Rio-y. Libanonissa, Egyptissä ja arabimaissa kahvi on tummapaahtoista, vaikka valmistustekniikka on sama.

Kahvin valmistaminen

Kannuun mitataan tarpeellinen määrä vettä. Kannu siirretään lämmönlähteelle ja siihen lisätään sokeria ja kahvia maun mukaan. Kahvi saa lämmetä kaikessa rauhassa ja lämmitämisen aikana kahvia sekoitetaan muutaman kerran. Yleensä hidasta keittotapaa pidetään parempana kuin nopeaa. Tällöin kahvin uuttoaika on pidempi eikä kahvi kuohahda yli tai kiehu hallitsemattomasti.

Kun kahvi kuohahtaa, siitä kaadetaan puolet kuppiin tai kuppeihin. Kahvi kuohautetaan toisen kerran ja kupit täytetään. Näin kahvin pinnalle jää kaunis vaahtokerros. Kuppiin kaadetaan koko kannun sisältö.

Vaihtoehtoisesti kahvin voi kuohauttaa kahdesti kannussa ja kaataa vasta sen jälkeen kuppiin. Tässä menetelmässä kahvin annetaan laskeutua kuohautusten välillä joko nostamalla kannu liedeltä tai kaasuliekillä keittäessä vähentämällä liekin tehoa.

Kahvin valmistamiseen käytetään perinteisesti kolmeaa eri makeusastetta: Makea sokeria yhtä paljon kuin kahvia, puolimakea sokeria puolet kahvin määrästä ja kuiva ei lainkaan sokeria. Näille on jokaisessa maassa omat nimityksensä.

Kahvin nauttiminen

Koska valmiissa juomassa on kahvijauhe mukana, annetaan juoman asettua kupissa ennen nauttimista. Tällä tavalla keitettyyn kahviin ei lisätä koskaan maitoa, eikä sokeriakaan keittämisen jälkeen. Kupin pohjalle jää tiivis kahvijauhekerros.