Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[nasse]

Mikäli oletetaan, että jossain päin maailmaa pyörii moottori 1, jonka teho on 900W (1,21hp) ja rpm 500, voiko sen momentin suunnilleen arvioida kaavalla T (lb-ft)=(hp x 5252) /rpm eli tuolle tulisi silloin väännöksi 12,71 lb-ft -> 17,21Nm?
(Todennäköisesti saisi ilman kaikkia yksikkömuunnoksiakin laskettua, mutta nuo nyt googlesta helposti löysi ja MAOLini on jossain...)

Jos oletetaan, että jossain päin maailmaa olisi toinen moottori, moottori 2, esim 350W, jonka rpm on 1000, tällöin tämän vääntö olisi 3,35Nm, saisiko tämän moottorin 2:1 (tai 1:2, en tiedä kumminpäin nämä ilmaistaan) välityksellä toimimaan siis 6,7Nm @500rpm?

Onkos merkitystä onko kyseessä AC- vai DC-moottori, DC aloittaa suuremmalla väännöllä heti, kun taas AC kerää hetken voimiaan? Mitä erityistä DC vaatii, muuntajan, ohjausyksikön tms? AC vaatii ainakin ison konkan?

Entäs, jos moottori 1 on suunniteltu, että se alkaa pyörimään suoraan rasitusta vastaan, kun taas moottori 2 tekisi samaa työtä, mutta käynnistettäisiin "tyhjänä" ja rasitus lisättäisiin vasta esim. sekunnin kuluttua, jaksaisiko moottori 2 ehkä kenties tehdä ykkösen työtä? Mitäs jos kakkonen olisikin DC-moottori, kun taas ykkönen AC, jaksaisiko kakkonen silloin aloittaa kenties samaa kuormaa vasten kuin ykkönen?

Olisiko http://cgi.ebay.co.uk/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&Item=200245001872&Category=75210&_trksid=p3907.m29 mahtava laite? 2500rpm ja 300W, joten siitä saisi 1,14Nm, mutta @500rpm jo 5,7Nm? Tosin en tiedä minkä laatuinen kiinan ihme ko. laite on.
Tuppaavat vaan kunnon moottorit maksamaan aivan järkyttäviä summia, kun elektroniikkakaupoissa sanotaan "ei meillä noin isoja ole", moottorikaupoissa "ei meillä noin pieniä ole, voidaan kyllä tilata, mutta hinta voi sitten olla tonnin paikkeilla..."

[Tinuri]

Jasso,
En nyt tiedä olenko pätevä tähän keskusteluun..  Sähkömoottoreita ja niiden ohjaustapoja tehon ja kierrosnopeuden muuttamiseksi on aika monia. Samoin on moottoreita muunkinlaisia, kun vain tasa ja vaihtojännitteellä käyviä.
Tuolla vaihtojännitemoottorilla tarkoitat varmaankin tavallisimmin käytössä olevaa ns. oikosulkumoottoria. Niitähän käytetään kaikissa pikkuvermeissä, kuten ennenvahaan levysoittimissa ym. Isompiakin tämäntyyppisiä moottoreita on käytössä paljon teollisuudessa ja esim keskuslämmitysten kiertovesipumppu on tuollainen. Näiden moottoreiden kierrosnopeus on suoraan riippuvainen vaihtojännitteen taajuudesta. Usein niitä ohjataankin taajuusmuuttajalla.
On myös moottoreita, jotka ei välitä siitä, mitä sähköä syötetään. Esim pölynimurin moottori on useimmiten  sellainen. Niissä on käämi sekä roottorissa, että staattorissa ja tuo pyörii jonkinlaista vauhtia jo 12 voltin tasajännitteelläkin. Tuollaisen moottorin kierronopeus riippuukin miltei yksinomaan jännitteestä. (pölynimurin motti pyöriikin 230 voltin jännitteellä jo aika kovasti).
Tasajännitemoottoreita ohjataan melko useasti pulssisuhteeseen perustuvalla ohjaustekniikalla. Siinä tasajännite pätkitään kiinteällä taajuudella eripituisiksi "pulsseiksi", joiden pituus suhteessa 0- tilaan vaihtuu tehontarpeen mukaan. Tuossa säätötavassa on se kiva piirre, että itse säädin ei juuri kuluta tehoa, koska virta kulkee sen läpi aina täysin, tai sitten ei ollenkaan (tämä tila voi vaihdella taajuuden mukaan hyvinkin tiuhaan).
Tällaista käytetään yleisesti esim. radio-ohjattavissa laitteissa (esim helkopterit). Silloin on useinmiten käytössä moottori, jossa on kiinteät napamagneetit ja käämitys vain roottorissa.

En tiedä, mitä olet rakentamassa, mutta tässä nyt jotakin pohdintoja, josko olivat hyödyksi tai haitaksi?

O.K.

[nasse]

En tiedä, mitä olet rakentamassa, mutta tässä nyt jotakin pohdintoja, josko olivat hyödyksi tai haitaksi?

Kahvimyllyä tässä pohditaan, jos sellaisen joskus saisi itse pykättyä.

Näillä tiedoilla... Olisiko tuo skootterin moottori hyvä? Ei aivan kauheasti menisi rahaa hukkaan, vaikka paska olisikin. Luulisi tuon ainakin muutaman pavun hajottavan, jos se skootteri liikkeelle lähtee kun ihminen päällä on.
Mitenkäs tuo kuorman alla starttaus, ykkönen on suunniteltu lähtemään käyntiin papuja terissä. Jaksaisiko kakkonen ehkä tehdä saman työn, mikäli pavut lisätään vasta, kun terät pyörii, vai onko sillä mitään merkitystä?

[Tinuri]

Ai että myllyä.

Enpä mene mitään vannomaan, mutta luulisin jaksavan ihan miten vaan. Tietysti voip' vähän riippua siitä, millaisia jauhimia on aikomus pyörittää.

Luultavasti teho riittää ja ainahan sitä voi "ylikellottaa". Jos tuo on tarkoitettu 36 voltille, niin ei se varmaankaan ole sen maksimijännite?
Tuohan tarvitsee sitten myös aika tehokkaan virtalähteen (yli 8A)

Ja tuossa käytössä voisi olla ihan hyvä juuri tuo mainitsemani portaaton "pulssisuhdesäädin". Kierrosnopeutta ja tehoa voisi säätää portaattomasti. En tiedä millaisia säätimiä noissa scoottereissa käytetään, mutta luulisin, että juurikin noita, koska portaaton säätö varmaan on juuri hyvä tyyli niihin.
Siinä samalla voisi ajatella vähän korkeampaa käyttöjännitettä, niin olisi sitten reserviä.

O.K.

[nasse]

Enpä mene mitään vannomaan, mutta luulisin jaksavan ihan miten vaan. Tietysti voip' vähän riippua siitä, millaisia jauhimia on aikomus pyörittää.

Tarkoitus olisi käyttää tuon ykkösmyllyn teriä, tietysti sen moottori on suunniteltu kahvilakäyttöön, eikä se kotona niin suurelle rasitukselle joudu. Myllyssä tosin on tuuletin, mutta tuskin sellaista kotona tarvitsee, kun käyttö on >10 tuplaa päivässä.

Luultavasti teho riittää ja ainahan sitä voi "ylikellottaa". Jos tuo on tarkoitettu 36 voltille, niin ei se varmaankaan ole sen maksimijännite?
Tuohan tarvitsee sitten myös aika tehokkaan virtalähteen (yli 8A)

Ja tuossa käytössä voisi olla ihan hyvä juuri tuo mainitsemani portaaton "pulssisuhdesäädin". Kierrosnopeutta ja tehoa voisi säätää portaattomasti. En tiedä millaisia säätimiä noissa scoottereissa käytetään, mutta luulisin, että juurikin noita, koska portaaton säätö varmaan on juuri hyvä tyyli niihin.
Siinä samalla voisi ajatella vähän korkeampaa käyttöjännitettä, niin olisi sitten reserviä.

Mistäs tuollaisia säätimiä saa/voiko niitä itse väsätä ja paljon semmosella on hintaa?

Helpointa olisi kun jostain löytäisi suht tehokkaan hajalla olevan myllyn, josta saisi moottorin parempaan talteen. Olisiko ehdotuksia mistä muualta voisi soveltuvia moottoreita saada edullisesti?

[Tinuri]

Kollegan kaa mietittiin ja heti osui käteen www.rs-components.com. tai sitten www.rsfinland.com. Kirjassa, joka on nyt sylkyssä on erittäin paljon moottoreita ja ohjaimia. Luulen, että hinnatkinon aika passelit. Luulisin neuvoja saatavan samaan hintaan? Jos tarvitaan tiettyjä kierrosnopeuksia, löytyy niitä aina vaihteellisiakin.
Manuaalisessa kirjassa niitä käsitellään osastossa 12 (motors & controllers).
Ja näitä voi sitten käydä kattelemassa Espoossa (YE) ihan livenä.

O.K.

[Esa]

Mikäli oletetaan, että jossain päin maailmaa pyörii moottori 1, jonka teho on 900W (1,21hp) ja rpm 500, voiko sen momentin suunnilleen arvioida kaavalla T (lb-ft)=(hp x 5252) /rpm eli tuolle tulisi silloin väännöksi 12,71 lb-ft -> 17,21Nm?

Momentin jollain pyörimisnopeudella saa laskettua suoraan tehosta sillä pyörimisnopeudella. Jonkun tietyn moottorin maksimimomentin selvittämiseksi pitää tutustua sen moottorin teknisiin tietoihin, missä tämä on ilmoitettu, ja usein löytynee kuvaajakin momentista pyörimisnopeuden funktiona.

Jos oletetaan, että jossain päin maailmaa olisi toinen moottori, moottori 2, esim 350W, jonka rpm on 1000, tällöin tämän vääntö olisi 3,35Nm, saisiko tämän moottorin 2:1 (tai 1:2, en tiedä kumminpäin nämä ilmaistaan) välityksellä toimimaan siis 6,7Nm @500rpm?

Mikäli se antaa 3.35 Nm 1000 rpm:llä. Muiden kuin tahtimoottoreiden momentti kasvaa pyörimisnopeuden kustannuksella. Vaihteiston häviöt tietty tuosta pois sitten vielä.

Onkos merkitystä onko kyseessä AC- vai DC-moottori, DC aloittaa suuremmalla väännöllä heti, kun taas AC kerää hetken voimiaan? Mitä erityistä DC vaatii, muuntajan, ohjausyksikön tms? AC vaatii ainakin ison konkan??

Tasavirtamoottorin heikkous on harjat. Vaihtovirtatekniikalla voidaan käyttää harjatonta oikosulkumoottoria. Kolmivaihetekniikalla pyörivä magneettikenttä syntyy helposti, mutta yksivaihemoottorissa pitää kikkailla kondensaattorilla, jotta sykkivästä magneettikentästä saadaan pyörivä. Vaihtovirtakoneet pyörivät aina suunnileen samalla vakionopeudella, ellei käytetä taajuusmuuttajaa. Tasavirtamoottori tarvitsee verkkovirtakäytössä tasasuuntaajan ja yleensä jännitettäkin pitää pudottaa, mikä tarkoittaa muuntajaa ennen tasasuuntaajaa. Jos sen kierroksia haluaa säätää, niin onnistuu ihan potentiometrilla.

Entäs, jos moottori 1 on suunniteltu, että se alkaa pyörimään suoraan rasitusta vastaan, kun taas moottori 2 tekisi samaa työtä, mutta käynnistettäisiin "tyhjänä" ja rasitus lisättäisiin vasta esim. sekunnin kuluttua, jaksaisiko moottori 2 ehkä kenties tehdä ykkösen työtä? Mitäs jos kakkonen olisikin DC-moottori, kun taas ykkönen AC, jaksaisiko kakkonen silloin aloittaa kenties samaa kuormaa vasten kuin ykkönen?

Vaihtovirtamoottori on arka lähinnä pyöritettävälle momentille. Jos kiihdytysvaihe kestää kauan, sulake paukkuu. Kuormaa vasten käynnistyminen ei sitä häiritse, sen momentti on sitä suurempi, mitä enemmän sitä jarrutetaan. Tasavirtamoottorin käynnistyminen kuormaa vasten on epävarmempaa, sen momentti ei kasva niin paljon hidastumisen seurauksena ja pysähtyneenä käynnistysmomentti riippuu siitä, miten harjat ovat. Noiden eri nopeudella pyörivien moottorien soveltuvuus tehtäväänsä riippuu tietenkin tehtävästä, mutta vaihteella se nopeus saadaan sopivaksi.

Sähköopin tunneista on jo aikaa, joten vähän hintelästi on tuota sähkömoottoritekniikkaa enää muistilokeroissa.

[Tinuri]

Juu, DC -moottorin nopeutta ei oikein voi potikalla säätää, mutta kun hankit vaikkapa tällaisen sarjan http://www.electronickits.com/kit/complete/motor/k166.htm
Niin silloin jo pysyy momentit kohdallaan jo pienemmilläkin nopeuksilla.
Tässä nyt saa kaupantekijäisiksi pyörityksen molempiin suuntiin. Valmistajalla on myös yhteensuuntaan pyörittävä säädin, mutta sen käyttö edellyttäisi pientä muokkausta, koska moottorin ja ohjausosan jännitesyötöt pitäisi erottaa. Tämä näyttää jo yltävän tuolle mopon moottorin jännitealueelle.

O.K.

[thomas_S]

Tee akkuporakoneesta akkukäyttöinen/ladattava malli.

Esim tässä luvataan 30Nm momenttia: http://www.makita.fi/fi/Tuotteet/?intProductCategoryID=58&intProductID=218
Toisaalta voi olla että 30Nm saavutetaan vasta kun kierrokset lähenevät nollaa, eli teho saattaa jäädä liian pieneksi. Vaihteisto tuossa on muuten lähellä sopivaa aluetta kun alempi kierrosalue menee 350rpm:n asti.

Jos projekti menee mönkään niin tuolle Makitalle löytyy sitten aina muutakin käyttöä. 

[nasse]

On tuossa hommattuna kierrätyskeskuksesta jo joku pesukoneen moottori. Ainoa vika on, että ko. laite on hieman isohko. Ilman vastusta näyttäisi ottavan ~150W, välityksillä luulisi saavan aivan riittävästi vääntöä, en tosin tiedä tuon moottorin kierroksia, mutta tuskin se niin tarkkaa on. Jos jostain vain saisi lainaan jonkun laitteen, millä kiekat saisi katsottua.
"900W Mazzer" vie ~270W tyhjäkäynnillä. Joten aika lähelle tuon momentteja pitäisi varmaan päästä...

[Esa]

Pesukoneen moottoreissa, jos on linkoava malli, on ainakin 2 pyörimisnopeutta. En ole noihin koskaan perehtynyt, mutta jos tuo on toteutettu käämityksen kytkennällä eri napaisuuksille, niin tuommoinen pesukoneen moottori voisi toimia suurimmalla napaisuudellaan kutakuinkin oikealla nopeudella pyörivänä, hyvin vääntävänä suoravetomoottorina.

[nasse]

Pesukoneen moottoreissa, jos on linkoava malli, on ainakin 2 pyörimisnopeutta. En ole noihin koskaan perehtynyt, mutta jos tuo on toteutettu käämityksen kytkennällä eri napaisuuksille, niin tuommoinen pesukoneen moottori voisi toimia suurimmalla napaisuudellaan kutakuinkin oikealla nopeudella pyörivänä, hyvin vääntävänä suoravetomoottorina.

Kaksi nopeutta siinä on. Nopeammalla ajattelin myllyä ajella. Kierroksia en ikävä kyllä tiedä :\, helpottaisi suunnittelua.

[Tinuri]

No huh.

En nyt ymmärrä kovinkaan paljoa siitä, miten kovaa myllyn terien pitäisi pyöriä. Arvelen kuitenkin, että "enemmän napoja - pienempi nopeus -ja isompi vääntö"

Jos ajattelen omaa pesukonettani ja sen 1200 kierroksen vauhtia rummussa ja sitten mietin välityssuhdetta, jolla nämä kierrokset rumpuun saadaan, niin arvelisin moottorin kierrosnopeudeksi ehkä 5 - 10 kertaa tuon!

Kyllä siinä taitaa papu mennä pölyksi jo pelkästä kauhusta. Luulisi muutaman sata kierrosta riittävän myllyn pyöritykseen (pesunopeus) ? Sorry nyt jos vaan sekoitan hyviä suunnitelmia.

O.K.

[nasse]

No huh.

En nyt ymmärrä kovinkaan paljoa siitä, miten kovaa myllyn terien pitäisi pyöriä. Arvelen kuitenkin, että "enemmän napoja - pienempi nopeus -ja isompi vääntö"

Jos ajattelen omaa pesukonettani ja sen 1200 kierroksen vauhtia rummussa ja sitten mietin välityssuhdetta, jolla nämä kierrokset rumpuun saadaan, niin arvelisin moottorin kierrosnopeudeksi ehkä 5 - 10 kertaa tuon!

Kyllä siinä taitaa papu mennä pölyksi jo pelkästä kauhusta. Luulisi muutaman sata kierrosta riittävän myllyn pyöritykseen (pesunopeus) ? Sorry nyt jos vaan sekoitan hyviä suunnitelmia.

O.K.

Tarkoitus olisikin laskea kiekkoja tuonne ~500rpm. Uskoisin moottorin pyörivän nopeammalla asetuksella nopeammin kuin tuo, varma en tosin ole. Parashan tietenkin olisi, että se pyörisi hitaasti ja käyttäisi saman tehon, mutta kun hiljempaa pyöriessään moottori otti vähemmän sähköä verkosta, joten maksimiväännöt halutessani on fiksumpaa ottaa enemmän kierroksia (ja tehoa) ja pudottaa välityksillä nopeus sopivaksi?

Onko vehjettä millä saisi katsottua kierrokset? Mieluusti sellaista, joka ei maksa kauheasti /sellainen, jonka saisi lainattua jostain.

[Tinuri]

Itse, kun en ole autoalan immeisiä, niin katsoisin oskilloskoopilla. Esimerkiksi pieni viiksi akselin nokkaan, josta havainnoidaan yhden pyörähdyksen aika millisekunneissa jne.

Voi tarvita esim pariston antamaan tuolle pyörivälle viikselle pienen potentiaalin mittaamista varten.
(Taitaa olla jo työinto vähissä tältä päivältä, testasin ja toimii)

Eli jos on joku kaveri, joka "skooppaa" työkseen, tai harrasteekseen, niin kandeis ehkä vaivata?

Tämäkin neuvo saattaa olla mutkikas, mutta mulla on vermeet juurikin tuollaisia... Luultavasti on helpompiakin tapoja?

O.K.