Ehkä eräs tapa kuluttajien auttamiseen voisi olla luokitella kahvivinkit sopivan kokoisiin rahassa mitattaviin (*) luokkiin. Keskimääräinen suomalainen vaikuttaisi käyttävän rahaa kahviin noin sata euroa vuodessa (markettikahvit ja markeittikeitin). Jos tuossa rahaluokassa olisi jotain budjetin sallivaa optimoitavaa niin siinä voisi olla mahdollisuus vaikuttaa suurimpaan kahvin käyttäjäryhmään.
Siitä voisi olla jotain apua joillekin, joita parempi kahvi alustavasti kiinnostaa, mutta jotka eivät ole valmiita sijoittamaan kovinkaan paljon (aikaa tai rahaa) niinkin arkipäiväiseen asiaan kuin kahviin. Melkein kaikki tuttuni pitävät aivan käsittämättömänä, jos kerron paljonko vuosien varrella on kulunut rahaa kahviharrastukseen. Kaikkien ei tietenkään ole pakko hankkia espressolaitteita päästäkseen hyvän kahvin pariin. Aika monesta kodista kuitenkin tuntuu löytyvän esim. Moccamaster, mutta ilman myllyä ja vieressä komeilee tiiliskivipaketti. Eipä se enää paljon vaatisi, että pääsisi vähän pidemmälle makumaailmassa; vajaa satanen myllyyn ja edes suht' tuoreet semi-laadukkaat pavut...
Yksi juttu on se, että esim. Aeropressiä (saati sitten sitä espressokeitintä) käyttäessä saa usein kuulla ihmettelyä, että joutuupa tuossa näkemään paljon vaivaa parin kahvikupillisen eteen - verrattuna tietysti siihen, että lappaisi lusikalla juhlamokka-paketista valmiiksi jauhettua sahanpurua tippakeittimeen. Toki välillä se "vaivalla valmistetun kahvin" maku yllättää jonkun ihan silminnähden positiivisesti. Sitten kysellään, että mistä tätä kahvia saa? Yritä siinä sitten kertoa, että vaikka hankkisit samaa kahvia, niin ilman myllyä ja tietotaitoa se ei tule kotona maistumaan samalta.
Ehkä hyvän kahvin valmistamisen perusperiaatteet voisi kansantajuisesti tuoda esille vaikkapa otsikolla:
"Näin teet erinomaista kahvia helposti ja edullisesti"?
Perusongelmana suuren yleisön kanssa kuitenkin lienee se, mistä Hesarikin tämän päivän lehdessä kirjoitti. Ihmiset eivät kuulemma juo kahvia maun vuoksi (en nyt ehkä yleistäisi, koska ainakin itselleni maku on se tärkein juttu). Tässä linkki vaihtoehtoiseen uutiseen, koska HS:n artikkeli saattaa olla maksumuurin takana:
https://theworldnews.net/fi-news/tutkimus-osoitti-etta-ihmiset-eivat-juo-kahvia-ja-olutta-maun-takiaTässä aavistuksen laajempi artikkeli tutkimuksesta kolmannella kotimaisella kielellä:
https://www.sciencedaily.com/releases/2019/05/190502100814.htmTutkimuksesta tehty johtopäätös ei kyllä millään lailla selitä, miksi jotkut juovat kofeiinitonta kahvia, tai miksi alkoholittoman oluen myynti on kovassa kasvussa. Ehkä ihan kaikki eivät sittenkään juo kahvia (tai olutta) pelkästään sen aiheuttaman vaikutuksen vuoksi?
Tutkimus lienee osin puutteellinen, sillä ainakin lähteenä käytetyn tiivistelmän lopussa todetaan:
Whether genetic variants related to taste perception are associated with beverage consumption remains to be determined.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31046077Mutta jos oletettaisiin, että geneettiset ominaisuudet vaikuttavat siten, että suuri osa väestöstä ei välttämättä kykene aistimaan makuja yhtä hyvin kuin toiset, se selittäisi myös sen, miksi suuri osa väestöstä suostuu juomaan aivan järkyttävän pahaa kahvia. Sehän tutkimuksessa jää täysin selvittämättä, miksi jotkut haluavat kahvin maistuvan paremmalta kuin toiset, tai miksi toiset ostavat kaupasta halvinta bulkkilageria ja toiset taas saisoneita, IPAa, APAa, vehnäolutta jne.
Jos vielä muistetaan se, että kahvi on kenties makukomponenteiltaan maailman kompleksisin elintarvike, niin sen havainnoiminen kyllä asettaa haasteita ihmisten makuaisteille ja se vaatii samalla tavalla opettelua kuin esim. viininmaistelu (paitsi että vaativana pidetty punaviini jää ihan lapsenkenkiin kahvin kompleksisuuteen verrattuna).
En tietenkään yritä sanoa, että ei ole mitään toivoa saada suurta yleisöä nauttimaan paremmasta kahvista. Kyllähän sen nyt luulisi ummikonkin erottavan härskiintyneen sahanpurun tuorepaahdosta ja -jauhatuksesta, jos uuttoparametrit ovat edes jotenkuten kohdillaan.
