Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[cartman]

Säiliöönhän menee 2 letkua, toisessa on tuo suodatin, joka menee tankin pohjaan asti. Mikäs virka tuolla toisella lyhyemmällä letkulla on, joka jää vedenpinnan yläpuolelle?

Omassa boilerikoneessani OPV palautti "ylijäämävedet" takaisin vesisäiliöön letkua pitkin...

[Johanna]

Hmm, oman lähdeveden laatu ja sopivuus keittimeen alkaa pikkasen huolestuttaa näitä juttuja lukiessa.

Vesiyhtymällä on luonnolähde metsässä muutaman kilometrin päässä josta käyttövesi tulee, lähteeseen menee kovien sateitten aikana vähän pintavettä joka värjää veden pikkasen ruskeaksi, puuputkistosta johtuen vedessä on myös aina jotain pientä roskaa mukana osa tulee mukaan lähteestäkin, roskat on helppo suodattimella puhdistaa mutta eniten huolestuttaa humus tjsp joka aikaamyöten värjää vuosien mittaan esimerkiksi vedenkeittimen sisukset ruskahtaviksi, mitenkähän Silvian käy tuollaisen veden kanssa?

[akallio]

Vesiyhtymällä on luonnolähde metsässä muutaman kilometrin päässä josta käyttövesi tulee, lähteeseen menee kovien sateitten aikana vähän pintavettä joka värjää veden pikkasen ruskeaksi, puuputkistosta johtuen vedessä on myös aina jotain pientä roskaa mukana osa tulee mukaan lähteestäkin, roskat on helppo suodattimella puhdistaa mutta eniten huolestuttaa humus tjsp joka aikaamyöten värjää vuosien mittaan esimerkiksi vedenkeittimen sisukset ruskahtaviksi, mitenkähän Silvian käy tuollaisen veden kanssa?

Koska sinulla ei ole erillistä höyryboileria, niin vaaran mömmön kertymisestä ei pitäisi olla kauhean suuri. Mutta kyllähän se kökkö sinne voi tarttua. Mitäs se humus oikeastaan on, maaperästä tulevaa ravinnepitoista kökköä? Meinaan että kuinkakohan hyvin kalkinpoisto siihen tepsii, aine kun on nimenomaan mineraaleja liuottava? Paremman konstin puutteessa kalkinpoisto nyt varmaan ainakin putsaa konetta.

[thjerppe]

Mitäs se humus oikeastaan on, maaperästä tulevaa ravinnepitoista kökköä?

Suurin osa humuksesta on hiiltä ja happea. Lisäksi siinä on vetyä, typpeä ja jonkin verran myös rikkeä ja fosforia. Se sitoo hyvin metalleja, kuten rautaa. Myös alumiinin, kuparin, nikkelin, sinkin, kalsiumin, magnesiumin, natriumin ja kaliumin on havaittu esiintyvän humukseen sitoutuneina (Ymparisto.fi).

Vesistöissä humus on yleensä liuenneena, eikä kiintoaineskuormana. Humus todellakin aiheuttaa Suomen vesistöjen tyypillisen keltaisenruskean värin

Humus tekee vesistöistä luonnollisesti happamia, millä voi olla vaikutusta myös kahvin makuun. Esimerkiksi Helsingin veden vesijohtovesi taitaa olla hivenen emäksisen puolella (pH 8,5?). 

[Johanna]

Meinaan että kuinkakohan hyvin kalkinpoisto siihen tepsii, aine kun on nimenomaan mineraaleja liuottava? Paremman konstin puutteessa kalkinpoisto nyt varmaan ainakin putsaa konetta.

Mitään vahinkoa ei ainakaan tule noilla kalkinpoistoaineilla joilla keittimiään muutkin puhdistaa, voi tehota hyvinkin.

[Mariia]

Hmm, oman lähdeveden laatu ja sopivuus keittimeen alkaa pikkasen huolestuttaa näitä juttuja lukiessa.

Vesiyhtymällä on luonnolähde metsässä muutaman kilometrin päässä josta käyttövesi tulee, lähteeseen menee kovien sateitten aikana vähän pintavettä joka värjää veden pikkasen ruskeaksi, puuputkistosta johtuen vedessä on myös aina jotain pientä roskaa mukana osa tulee mukaan lähteestäkin, roskat on helppo suodattimella puhdistaa mutta eniten huolestuttaa humus tjsp joka aikaamyöten värjää vuosien mittaan esimerkiksi vedenkeittimen sisukset ruskahtaviksi, mitenkähän Silvian käy tuollaisen veden kanssa?

Ikävä kyllä sisukset todennäköisesti värjäytyvät. Taloutemme lämminvesivaraajan suoja-anodi on ilmeisimmin pitkässä finaalissa ... ja lämmin/kuuma vesi tulee hanoista hyvinkin kellertävänä. (Kämppä on rakennettu tällä vuosituhannella, joten putkissa ei ole vikaa.) Vaikka Silviaan laitankin aina mahdollisimman kylmää vettä, niin kyllähän tuo punakellertävä moska on vesiputkiinkin tarttunut. Silviani vesiletkujen päät ovat jo saaneetkin punertavan sävyn 
Vesisäiliötä pesen Cafiza-kierroten yhteydessä kloorilla, mutta nuo vesiletkut... Olisikin kiva kuulla, että onko joku forumilainen irroittanut noita Silvian vesiletkuja? Teoriassa luulisi, ettei ole hirmu vaikea homma? Jos ne saisi irti, niin kunnon kloorikylpy olisi helppo toteuttaa 

[pentti]

Automaattikeittimessäni kyllä käytän suodatinta koska en tunne koneeni ominaisuuksia riittävästi. Tosin luulen suodattimen olevan keskieurooppalaiseen veteen enemmin soveltuvan. Tietenkin se on myös vedessä olevien epäpuhtauksien poistamiseksi siksi käytän suodatinta, onhan se myös ohjekirjassa suositeltu vaihdettavaksi määräajoin.
Keittimeni on Krups XP9000 luulen, että kaikissa Krupseissa on samantyyppinen suodatin. Mikähän sen suodatuskyky on? Onkohan se vaihdettava ohjekirjassa esitetyin määräajoin?

Pentti

[Johanna]

Ikävä kyllä sisukset todennäköisesti värjäytyvät. Taloutemme lämminvesivaraajan suoja-anodi on ilmeisimmin pitkässä finaalissa ... ja lämmin/kuuma vesi tulee hanoista hyvinkin kellertävänä. (Kämppä on rakennettu tällä vuosituhannella, joten putkissa ei ole vikaa.) Vaikka Silviaan laitankin aina mahdollisimman kylmää vettä, niin kyllähän tuo punakellertävä moska on vesiputkiinkin tarttunut. Silviani vesiletkujen päät ovat jo saaneetkin punertavan sävyn 
Vesisäiliötä pesen Cafiza-kierroten yhteydessä kloorilla, mutta nuo vesiletkut... Olisikin kiva kuulla, että onko joku forumilainen irroittanut noita Silvian vesiletkuja? Teoriassa luulisi, ettei ole hirmu vaikea homma? Jos ne saisi irti, niin kunnon kloorikylpy olisi helppo toteuttaa 

Letkut voi varmaan vaihtaa uusiinkin.
Hanakohtainen suodatin tulee hankintalistalle, aktiivihiilipatruunalla tai joku vastaava, nykyinen suodatin metalliverkolla joka kyllä roskat poistaa hyvin mutta maku ja väri ei muutu.
Jotain kuvantapaista olen hankkimassa.

http://www.noramaa.fi/index.phtml?s=79

[cartman]

Keittimeni on Krups XP9000 luulen, että kaikissa Krupseissa on samantyyppinen suodatin. Mikähän sen suodatuskyky on? Onkohan se vaihdettava ohjekirjassa esitetyin määräajoin?

Siinä on Claris-suodatin. Se poistaa jonkin verran kalkkia ja vedessä olevia epäpuhtauksia. Jos olet pääkaupunkiseudulla (=käytät Helsingin Veden vettä), niin et todellisuudessa tee sillä yhtään mitään. Suurin hyöty käytöstäsi tulee Clarikselle ja sen myyjille. Mutta jos käytät sitä, niin se on tosiaankin vaihdettava säännöllisin välein - tai sitten poistettava kokonaan. Hoitamattomista suodattimista tulee usein vain pöpötarhoja.

Saat varmasti kuulla myös toisenlaisia mielipiteitä, mutta sehän on vain elämän rikkautta.

[akallio]

Olisikin kiva kuulla, että onko joku forumilainen irroittanut noita Silvian vesiletkuja? Teoriassa luulisi, ettei ole hirmu vaikea homma? Jos ne saisi irti, niin kunnon kloorikylpy olisi helppo toteuttaa 

Vaihtaminen pitäisi olla helppo homma, koska noiden ei tarvitse kestää mitään painetta. Sopivia letkuja ei vaan ole kauhean helppo löytää. Itse ostin rautakaupasta jotain samankaltaista mutta vähän kovempaa letkua, ja se on käytössä kovettunut todella tönköksi. Eli kannattanee kysellä ihan alan liikkeistä sopivaa vaihtoletkua.

[Bule]

Jatketaanpas vanhaan ketjuun, kun kysymys koskee kuitenkin juuri otsikon asiaa..

Tuplaboilerikoneen mukana tuli BestCup-merkkinen suodatinpatruuna, siis sellainen vesisäiliössä oleva. Vaihdon aika on tullut, mutta en ihan heti etsimällä löytänyt sellaista mistään. Kysely on vetämässä Ruotsin puolella espressomaniassa. Entisen heitin jo roskiin, ja nyt keittelen ilman vedensuodatinta. Kysymys kuuluu, onko HX- tai tuplaboilerikoneissa yleensä tuollainen suodatin? Käytätkö itse sellaista? Mini vivaldin vesisäiliö on helppo huuhdella, ja välillä askarruttaa että onko hyöty negatiivinen, siis varsinkin useamman kuukauden vanhalla suodattimella..? Manuaalissa puhuttiin kapasiteetista puhdistettavan veden määränä. No 200 litraa nyt ei ihan helposti tule täyteen, ennemminkin ohjeissa mainittu max 3kk.

Asun Helsingissä, vedenlaatu pitäisi olla hyvä mutta kyllä tuo varmaan jonkin verran kalkin kertymistä vähentäisi..

[akallio]

Sellainen pikkupatruuna on koneissa yleensä aina mukana, mutta yleisesti ottaen se on turha. Jos vesi on kovaa, mitä se Suomessa ei ole, niin silloin jonkinlainen suodatus on aina tarpeen. Mutta tuolloinkin patruuna on kyseenalainen, koska se vaatii uudelleenlatausta hyvin usein ja saattaa ruveta toimimaan mörköjen kasvualustana. Lisäksi joskus pallerot ovat imeytyneet koneen sisään. Suomessa patruunasta on varmasti aina enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos haluaa vähentää kalkkia niin yksi niksi on käyttää Brita-kannua. Vaihdettava suodatin säilyttää tehonsa ja pysyy puhtaana (kunhan sen vaihtaa). Helsingin vesi Britan läpi on niin puhdasta että kertymiä ei pitäisi enää syntyä ollenkaan (kun asiaa joskus TDS-mittarilla ihmettelin).

Maalaisjärkeen nojaten voisi katsoa miltä kattilat ja vedenkeittimet näyttää. Onko niissä kalkkijäämiä? Jos ei, niin en näe mistä se kalkki keittimeenkään hyppäisi. Meillä esimerkiksi vedenkeittimen ja espressokeittimen käytöprofiili on hyvin samanlainen, päivällä käytetään kuumana ja vesi seisoo säiliössä aikalailla jatkuvasti. Mitään jäämiä ei Helsingin ja Espoon vesi ole vedenkeittimeen jättänyt. Toki espressokeitin on herkempi kalkille, kun siellä on monta mahdollisesti tukkeutuvaa paikkaa.

Korjaus/lisäys: kyllä toki jossain päin Suomea vesi on kovaa, vaikka yleensä ei. Savonlinnassa olen ainakin nähnyt kalkkijäämiä pannuissa, ja tuli ihan olo kuin Välimeren rannoilla olisi ollut...

[Bule]

Sellainen pikkupatruuna on koneissa yleensä aina mukana, mutta yleisesti ottaen se on turha. Jos vesi on kovaa, mitä se Suomessa ei ole, niin silloin jonkinlainen suodatus on aina tarpeen. Mutta tuolloinkin patruuna on kyseenalainen, koska se vaatii uudelleenlatausta hyvin usein ja saattaa ruveta toimimaan mörköjen kasvualustana. Lisäksi joskus pallerot ovat imeytyneet koneen sisään. Suomessa patruunasta on varmasti aina enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kiitos, tässähän tuli juuri sitä tietoa mitä olin hakemassa!
Taidanpa jättää suodattimen kokonaan pois. Muuten tulee keitintä puunattua ja puhdistettua säännöllisesti, mutta tuon patruunan sisällöstä ei ole mitään käsitystä. Siis siitä, miten äkkiä siellä alkaa mörköjä kasvaa.

Maalaisjärkeen nojaten voisi katsoa miltä kattilat ja vedenkeittimet näyttää. Onko niissä kalkkijäämiä? Jos ei, niin en näe mistä se kalkki keittimeenkään hyppäisi. Meillä esimerkiksi vedenkeittimen ja espressokeittimen käytöprofiili on hyvin samanlainen, päivällä käytetään kuumana ja vesi seisoo säiliössä aikalailla jatkuvasti. Mitään jäämiä ei Helsingin ja Espoon vesi ole vedenkeittimeen jättänyt. Toki espressokeitin on herkempi kalkille, kun siellä on monta mahdollisesti tukkeutuvaa paikkaa.

Korjaus/lisäys: kyllä toki jossain päin Suomea vesi on kovaa, vaikka yleensä ei. Savonlinnassa olen ainakin nähnyt kalkkijäämiä pannuissa, ja tuli ihan olo kuin Välimeren rannoilla olisi ollut...

Kattiloissa ei kiveä paljoa kyllä ole näkynyt. Vedenkeitin on ehkä paras indikaattori meillä. Se kun tahtoo jäädä yleensä tyhjentämättä, ja vesi seisoo pitkiäkin aikoja. Hieman ruskeutta on teräspohjassa, mutta ei ollenkaan kiveä. Kai tässä pitää silti saada aikaiseksi koneen ensimmäinen kalkinpoisto. Puoli vuotta on tosiaan täynnä, en ole vielä kiirehtinyt kun vesi täälä ei ole niin kovaa.
Tilanne on toinen Kainuussa, ei siis vesijohtoverkon alueella, vaan jos vesi otetaan kaivosta. On pyykinpesukoneet ja kahvinkeittimet aika hurjan näköisiä 
Britan kannuja olen joskus katsellut, laitan sen harkintaan..

Kiitos taas!

[Kahvikissa]

Kattelin netistä ja täällä Lahdessa onneksi ei ole kova vesi :-)

[McJones]

Kattelin netistä ja täällä Lahdessa onneksi ei ole kova vesi :-)

Wanhahko teema, mutta veden kovuuden testaamiseen löytyy melko näppärästi ja edullisesti sopivat tuotteet akvaaritarvikkeita myyvistä liikkeistä. Testiliuskat antavat yleensä hieman turhan karkeasti tietoa, mutta muitakin ratkaisuja on saatavilla.