Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Immanuel]

Minulla oli aikanaan pitkään Mocca Masterin tippalukoton malli, enkä koskaan kärsinyt mistään suodatinhässäkästä. Kun vesi on valunut, nostetaan kannu pois suodattimineen ja lasketaan tasapohjainen suodatin vaikkapa tiskialtaaseen. Jos kannuja ja suodattimia on kaksi, niin uuden kahvin voi laittaa tulemaan heti, kunhan vesi säiliöstä on valunut. Edellinen pannu vain nostetaan syrjään ja annetaan valua loppuun. Lisäetuna tippalukottomalla mallilla on viehättävän yksinkertainen rakenne. Sitä paitsi ainakin minulla kahvinkeitinten tippalukot vuotavat aina hieman, joten lämpölevyä pitää jatkuvasti puhdistaa. Tätäkään ongelmaa ei tippalukottomalla mallilla ole. 

[akallio]

Sen suodattimen saa myös aseteltua pöydälle käännetyn suodattimen kannen päälle, tietyllä tavalla "kenolleen". Tällöin loput tipat tippuvat kanteen. Jos siis ei ole tiskiallas vieressä - suodattimen kuskailu sellaisenaan kun on vähän hankalaa, sen tiputellessa kahvitippoja lattialle.

[Immanuel]

Sen suodattimen saa myös aseteltua pöydälle käännetyn suodattimen kannen päälle, tietyllä tavalla "kenolleen". Tällöin loput tipat tippuvat kanteen. Jos siis ei ole tiskiallas vieressä - suodattimen kuskailu sellaisenaan kun on vähän hankalaa, sen tiputellessa kahvitippoja lattialle.

Ei sitä suodatinta sellaisenaan kannatakaan kuljetella. Homma tapahtuu niin, että otetaan kahvipannun kahvasta kiinni ja kiikutetaan koko komeus suodattimineen tiskialtaalle. Olen muuten kokeillut myös tippalukollista mallia ja itse pidän kyllä pannun pujottelua tippalukon alle vaivalloisempana kuin suodattimen kantamista tiskipöydälle. Moccamaster tuli markkinoille joskus 70-luvulla ja ensimmäiset tippalukolliset mallit tulivat ehkä vasta 90-luvulla myyntiin. Ihmettelin joskus 80-luvulla, miksi kaikkein parhaassa kahvinkeittimessä ei ole tippalukkoa, kun kaikissa muissa sellainen on. No, markkinoiden paineesta sellaisia malleja nyt on Moccamasterillakin, mutta itse ostaisin ilman muuta tippalukottoman mallin. Ihmettelenkin vähän itseäni, miksei minulla sellaista tällä hetkellä ole.

[Misse]

Mikäli haluaa vaikuttaa suodatusnopeuteen, niin suodatinkeittelyssäkin se pitäisi tehdä jauhatuskarkeutta säätämällä (kuten espressossa).

Ja kuten espresson teossa, niin liian karkeaa jauhatusta voi kompensoida lisäämällä annostusta.

Scott Raon kirjassa kuvataan kuinka saada parempaa suodatinkahvia. Kirjassaan hän kuvaa purujen sekoitusmenetelmän jonka pitäisi suuresti parantaa suodatinkahvin laatua. Ensimmäiseksi purut sekoitetaan 5-10sekunnin kuluttua vedentulon alkamisesta, tämän tarkoituksena on toimia purujen esikasteluna. Toisen kerran puruja tulisi sekoitella heti sen jälkeen kun veden tulo loppuu, tämä tasaa uuttumisen ettei synny yliuuttuneita ja vastaavasti aliuuttuneita kohtia purumassaan. Ilmeisesti tämän suhteen pitää olla varovainen ettei hajota lusikalla suodatinpaperia. Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta, eli suomalainen jauhatus saattaisi hyötyä tästä erityisen paljon.

Itse en ole vielä testannut käytännössä miten tuo toimii, mutta kuulostaa järkevältä toiminnalta uuton kannalta.

-Mikko-

[jiitee]

Ja kuten espresson teossa, niin liian karkeaa jauhatusta voi kompensoida lisäämällä annostusta.

Toki uuttoaikaa saadaan myös näin pidennettyä, mutta tässä pitää olla varovainen ettei mene aliuuttamisen puolelle. No, annoksen pitäminen samana ja jauhaminen hienommaksi voi sitten puolestaan viedä yliuuttamiseen - mutta käsittääkseni mikäli suodatustapahtumaa säädetään kuluvan ajan perusteella, niin jälkimmäinen on se "turvallisempi" ja suositeltavampi vaihtoehto. Myllyttömälle tuo annoksen lisääminen on tosin ainoa vaihtoehto.

Scott Raon kirjassa kuvataan kuinka saada parempaa suodatinkahvia. Kirjassaan hän kuvaa purujen sekoitusmenetelmän jonka pitäisi suuresti parantaa suodatinkahvin laatua. Ensimmäiseksi purut sekoitetaan 5-10sekunnin kuluttua vedentulon alkamisesta, tämän tarkoituksena on toimia purujen esikasteluna. Toisen kerran puruja tulisi sekoitella heti sen jälkeen kun veden tulo loppuu, tämä tasaa uuttumisen ettei synny yliuuttuneita ja vastaavasti aliuuttuneita kohtia purumassaan. Ilmeisesti tämän suhteen pitää olla varovainen ettei hajota lusikalla suodatinpaperia. Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta, eli suomalainen jauhatus saattaisi hyötyä tästä erityisen paljon.

Tuo sekoittelu on fiksu neuvo - ensimmäisenä siihen olen törmännyt Sweetmariasin Thomin kertomana. Hänen alkuperäinen vinkkinsä oli itseasiassa käyttää sitä tippalukollista Moccamasteria niin, että alussa pidetään se tippalukko kiinni ja kun suodatinsuppilossa on tarpeeksi vettä purujen seassa niin hämmennetään seosta ja avataan tämän jälkeen tippalukko. Tuoreen kahvin kanssa oleellisin juttu tuossa hämmentelyssä on hiilidioksidista eroon pääseminen (se "bloom") purujen vettymisen ohella. Suodatinpaperi kestää kyllä ihan hyvin kunhan ei mitenkään mahdottomasti esim. lusikalla kauho. Itse suodatan suodatinkahvin nykyisin käsipelillä niin että ensin kaadan purujen sekaan hieman vettä jonka jälkeen sekoitan nopeasti teelusikalla ja annan ihan pienen hetken levähtää kunnes aloitan lopun veden kaatamisen. Miksi tuossa pitäisi muuten käyttää karkeampaa jauhatusta? (tai voinhan tuon katsastaa Raon kirjasta itsekin jos siellä on tuohon kerta perustelut?). Sekoittelu ei tosin sovi "set and forget" ihmisille.

[Mariia]

Sen suodattimen saa myös aseteltua pöydälle käännetyn suodattimen kannen päälle, tietyllä tavalla "kenolleen". Tällöin loput tipat tippuvat kanteen. Jos siis ei ole tiskiallas vieressä - suodattimen kuskailu sellaisenaan kun on vähän hankalaa, sen tiputellessa kahvitippoja lattialle.

Itse en edes halua laittaa suodatinta tiskialtaaseen, koska ... tiskiallas on varmasti keittiön likaisimpia paikkoja    (Nolostuneen hygieenikon tunnustus...)
Siksi olisi kätevää, että suodatinhärpäke jäisi runkoon kiinni

[Mariia]

Ja kuten espresson teossa, niin liian karkeaa jauhatusta voi kompensoida lisäämällä annostusta.

Scott Raon kirjassa kuvataan kuinka saada parempaa suodatinkahvia. Kirjassaan hän kuvaa purujen sekoitusmenetelmän jonka pitäisi suuresti parantaa suodatinkahvin laatua. Ensimmäiseksi purut sekoitetaan 5-10sekunnin kuluttua vedentulon alkamisesta, tämän tarkoituksena on toimia purujen esikasteluna. Toisen kerran puruja tulisi sekoitella heti sen jälkeen kun veden tulo loppuu, tämä tasaa uuttumisen ettei synny yliuuttuneita ja vastaavasti aliuuttuneita kohtia purumassaan. Ilmeisesti tämän suhteen pitää olla varovainen ettei hajota lusikalla suodatinpaperia. Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta, eli suomalainen jauhatus saattaisi hyötyä tästä erityisen paljon.

Itse en ole vielä testannut käytännössä miten tuo toimii, mutta kuulostaa järkevältä toiminnalta uuton kannalta.

-Mikko-

Ongelmana on ollut kahvin laihuus, jos valmiita (suomalaisia!) puruja käytän. Mutta pitääkin kokeilla tuota S Raon niksiä, Mocciksessahan on helppo jättää suodattimen kansi pois, eli sekoittelu on helppo tehdä 

[Immanuel]

Itse en edes halua laittaa suodatinta tiskialtaaseen, koska ... tiskiallas on varmasti keittiön likaisimpia paikkoja    (Nolostuneen hygieenikon tunnustus...)
Siksi olisi kätevää, että suodatinhärpäke jäisi runkoon kiinni

Tästä tulikin mieleeni vielä yksi tipalukottoman Moccamasterin etu: se on helppo pitää puhtaana, sillä siinä ei ole töhnää keräävää ja vaikeasti puhdistettavaa tippalukkoa. Kieltämättä tippalukollisen etuna on, että suodatin ei jää käytön jälkeen pöydälle pyörimään. Ja tietysti, jos haluaa keittää kahvia työhuoneessa tms., mistä on pitkä matka tiskipöydälle, on tippalukollinen ehkä kätevämpi. Keittiöön sijoitetuksi keittimeksi valitsisin ehdottomasti tippalukottoman mallin.

[migu2]

Itselläni kerää uudenkarhea Moccamaster tällä hetkellä pölyä keittiössä, kun tulee keitettyä "manuaalisesti" nämä filtterikahvit nykyään (tosin MM:n omalla tippalukottomalla suodattimella).
Tulee paljon parempaa ja prosessia pääsee itse paremmin hallitsemaan. Jopa kahvipurujen määrää olen pystynyt tiputtamaan, kun uutosta tulee tasaisempaa ja "tehokkaampaa".

[Misse]

Itselläni kerää uudenkarhea Moccamaster tällä hetkellä pölyä keittiössä, kun tulee keitettyä "manuaalisesti" nämä filtterikahvit nykyään (tosin MM:n omalla tippalukottomalla suodattimella).
Tulee paljon parempaa ja prosessia pääsee itse paremmin hallitsemaan. Jopa kahvipurujen määrää olen pystynyt tiputtamaan, kun uutosta tulee tasaisempaa ja "tehokkaampaa".

Ehkä hieman on eksynyt aiheesta, kun kysymyksenä oli "vaimolle suodatinkeitin". Tällä hetkellä näyttäisi vahvasti siltä, että ristrettomainen vastaus kysymykseen tietysti on suodatinpaperia, vaaka ja tarkkuustermostaatilla varustettu vedenkeittolaitteisto

[jiitee]

Itse en edes halua laittaa suodatinta tiskialtaaseen, koska ... tiskiallas on varmasti keittiön likaisimpia paikkoja    (Nolostuneen hygieenikon tunnustus...)
Siksi olisi kätevää, että suodatinhärpäke jäisi runkoon kiinni

Mahdollisen keittiöremontin yhteydessä kannattaa pitää kahviharrastus mielessä ja varata kaikille "härpäkkeille" oma kuivauskaappi säilytystilaksi varsinaisen kuivauskaapin lisäksi (ks. kuva alla). Tuonne se suodatinosa on helppo laittaa kuivumaan kun se nopeasti pestään pesuaineella ja harjalla jokaisen käyttökerran jälkeen (eikös?  ).

Tästä tulikin mieleeni vielä yksi tipalukottoman Moccamasterin etu: se on helppo pitää puhtaana, sillä siinä ei ole töhnää keräävää ja vaikeasti puhdistettavaa tippalukkoa.

Olet siis todennut tuon keräävän töhkää? Itselläni se ei sitä ainakaan tehnyt viiden vuoden aktiivikäytön aikana. Mutta siitä olen samaa mieltä että ihan pelkästään "tippalukkona" on tippalukko moccamasterissa turha - itsekin käytän parissa paikassa tuota perusmallia ja suodatinosa siirtyy juurikin kannun kanssa tiskialtaan päälle. Mutta malleissa joissa tuo tippalukko on manuaalinen on siitä kuitenkin toisinaan hyötyä: 1. se auttaa tuossa sekoittelussa uuton alussa kun vettä jää talteen, 2. sen avulla saa pieniä määriä valmistettaessa hidastettua valumisnopeutta laittamalla sen siihen kolmanteen "puoliksi auki" asentoon - muutoin esimerkiksi mukillinen valahtaa liian nopeasti läpi.

Itselläni kerää uudenkarhea Moccamaster tällä hetkellä pölyä keittiössä, kun tulee keitettyä "manuaalisesti" nämä filtterikahvit nykyään (tosin MM:n omalla tippalukottomalla suodattimella).
Tulee paljon parempaa ja prosessia pääsee itse paremmin hallitsemaan. Jopa kahvipurujen määrää olen pystynyt tiputtamaan, kun uutosta tulee tasaisempaa ja "tehokkaampaa".

Jep. Itsellänikin siirtyi keitin (tilanpuutteenkin takia) kaappiin ja keittely on yksinomaan manuaalista - "kokonaisvaiva" on näin jopa pienempi mikäli yhden mukillisen valmistaa kuin jos sitä alkaisi keittimen kautta tekemään. Mutta mikäli pitää kahvia kokonaisen pannun verran valmistaa, niin silloin keitin pääsee töihin. HasBeanin suodatinsuppilo on muuten todettu hyväksi (yhden kupin - tai oikeastaan mukin - malli), siihen käy Melittan 101:set ja "muotokieli"+laatu on mielestäni Moccamasterin suodatinosaa vastaava (on itseasiassa valmistettu Hollannissa tämäkin). Suppilon kanssa mahtui tulemaan vielä muistaakseni kolme pussillista kahvia, niin että sai lähetyksen vielä alle kahden kilon pakettina.

Ehkä hieman on eksynyt aiheesta, kun kysymyksenä oli "vaimolle suodatinkeitin". Tällä hetkellä näyttäisi vahvasti siltä, että ristrettomainen vastaus kysymykseen tietysti on suodatinpaperia, vaaka ja tarkkuustermostaatilla varustettu vedenkeittolaitteisto

Juurikin näin! Suodatinpaperi on tietysti valkaistua ja sitä huuhdotaan suodattimessa kuumalla vedellä ennen käyttöä. Sitten pavut/jauheet punnitaan vaa'alla jonka jälkeen laitetaan kuppi ja suodatinosa sisältöineen vaa'an päälle ja taarauksen jälkeen lorotellaan vettä kunnes näytössä on grammoina lukema (x/55)*1000, missä x on edellä mitatun jauheen paino. Tarkkuustermostaattia ei tosin tarvita - oikeanlainen kiehumiskohina kuunnellaan vesipannusta pelkällä korvalla   .

Tällä tavoin menetellen tulisi käyttää normaalia karkeampaa jauhatusta

Noinhan se Rao kirjassaan virkkaa kun asian tarkastin. Ei tosin kerro syytä miksi. Mutta olettaisin että näin kompensoidaan tehostunutta uuttumista?

[Misse]

Miksi tuossa pitäisi muuten käyttää karkeampaa jauhatusta? (tai voinhan tuon katsastaa Raon kirjasta itsekin jos siellä on tuohon kerta perustelut?). Sekoittelu ei tosin sovi "set and forget" ihmisille.

Kirjassa tosiaan ei mainita karkeamman jauhatuksen syytä, mutta oma villi veikkaus on se, että tällöin uuttonopeutta lisäävä kanavoituminen jää pois.

Meilläkin on MM siirtynyt kaapin perille kun kahvinkeittimeksi kuulemma riittää kotioloissa 2-gruppoinen kone ja kaksi myllyä Tietty joskus voi kaivaa esille pressopannun, mutta se ei paljon tilaa vie toisin kuin MM. Omaan ja vaimon makuun SO-pavuista tehty presso sopii kyllä rutkasti paremmin kuin juhlamokasta väsätty suodatinkahvi jota sukulaisten luona saa.

-Mikko-

[Misse]

Ei aivan asiaan liity, mutta squaremile coffee roasteryn blogissa on hyvä video kuinka saa hyvän tulokseen oikealla vedenkaato tekniikalla. Kyseisessä videossa käytetään chemexiä, mutta ilmeisesti mikä tahansa suodatinfiltterinpidin toimii käytännössä.

Ja linkki videoon/blogimerkintään http://www.squaremileblog.com/2008/12/27/videocast-3-chemexpourover/

-Mikko-

[jiitee]

Ei aivan asiaan liity, mutta squaremile coffee roasteryn blogissa on hyvä video kuinka saa hyvän tulokseen oikealla vedenkaato tekniikalla. Kyseisessä videossa käytetään chemexiä, mutta ilmeisesti mikä tahansa suodatinfiltterinpidin toimii käytännössä.

Ja linkki videoon/blogimerkintään http://www.squaremileblog.com/2008/12/27/videocast-3-chemexpourover/

-Mikko-

Tuosta tuli mainittua ohimennen jo  SqM:n kokemuksia ketjussa. Toimii tuo tosiaan normaalillakin suodattimella, muttei ihan niin hyvin kuin Chemexin aidon kartion kanssa.

Itselleni oli uutta tuo keskelle kaataminen "toisessa kaadossa" kun ensin laitettu kartio täyteen vettä. Kultasuodattimen kanssa tämä ei aikoinaan toiminut (ks. suodatinkettelyn tekniikka -ketju) - vesi karkasi silloin liian nopeasti (johtuen ilmeisesti kultasuodattimen paremmasta läpäisykyvystä), jolloin kahvijauheen "köntittäminen" sinne pohjalla varovaisemmalla veden lisäyksellä toimi mielestäni paremmin. Tämä käytäntö jäi itselläni päälle paperinkin kanssa (kun siihen tuli siirryttyä takaisin), mutta tuon SqM:n videon jälkeen totesin sen tarpeettomaksi (ja jauhatusta sai itseasiassa hienontaa entisestä).

[Esa]

Mitenkäs tuo on, jos harrastus riittää manuaaliseen paranteluun purujen sekoittamisen muodossa, niin onko silloin enää syytä käyttää keitintä? Pystyykö mokamestari jossain parempaan kuin vedenkeitin ja käsi? Meinaan, eikö suodatinkahvin korkein aste kuitenkin ole se, kun itse päättää, mitä vauhtia ja kuinka kuumana se vesi puruille lirutellaan? Mulla on suodatinkeittelyyn euron hintainen muovinen suodatinsuppilo.