Ristretto

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Huom! Tämän yläpalkin pikahaku hakee vain siltä alueelta tai ketjusta, joka sinulla on auki.

Kirjoittaja Aihe: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...  (Luettu 161177 kertaa)

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #75 : Toukokuu 06, 2010, 22:35:45 ip »

Kiitos piakkoin koittavan vanhenemisen, V60 sai vierelleen kaivatun "pikkuveljen".

Havaintoja: johtuen täysin samanlaisesta kartiomuodosta, muodostuu samansuuruisesta kahvimäärästä sekä isoon että pieneen kartioon samankorkuinen kahvipeti. Pienemmässä kartiossa on kuitenkin hitusen pienempi suuaukko isompaan verrattuna (halkaisijassa eroa 0,5 cm) ja seinämän uritukset eivät ole ihan niin voimakkaasti koholla. Suurin hyöty pienemmästä koosta on pienempiä annoksia kaataessa kun kannulla pääsee lähemmäs jauheen pintaa. Tuolla 2 kupin versiolla 14g tekeminen on jo hieman kömpelöä.
Kirjattu

Juqi

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 313
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #76 : Toukokuu 07, 2010, 15:06:21 ip »

Onko Hariolla selkeää eroa "tavalliseen" dripperiin? jiiteehän niitä vähän ylempänä vertaili. Onko kartiomuodosta selvää hyötyä maussa?  :)
Kirjattu
Give a man an espresso, and he will drink for a day. Teach a man how to make an espresso, and he will be frustrated for a lifetime.

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #77 : Toukokuu 07, 2010, 22:10:05 ip »

Itse olen kokenut Hariot helpommiksi tasalaatuisuuden suhteen. Kun suppilo on symmetrinen on siihen helppo kaataa aina samalla tavalla. Noiden Melittatyyppisten kanssa se oli aina jollain tavalla arpomista.

Toisaalta noissa Harioissa myös kahvipeti jää mielestäni hieman korkeammaksi kuin vanhanmallisissa ja vedellä on periaatteessa myös vain yksi tie ulos (paperin kärki) neljän sijasta.

Onko maistunut paremmalta - sanoisin että on maistunut tasaisemmin hyvältä (vanhanmallisilla sain yhtä hyviä kuppeja aikaan, mutta huomattavasti satunnaisemmin). Toisaalta olen miettinyt, että muovin vaihtuminen keramiikkaan on myös voinut auttaa (kuumalla vedellä kun huuhtelee, niin Hario ottaa itseensä mukavan lämpövarauksen).
Kirjattu

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #78 : Toukokuu 09, 2010, 10:59:24 ap »

Jatketaan oikeaan ketjuun:

Eikä tässä (kakku notkollaan ja paljon puruja reunalla):
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1419.msg13406#msg13406

Onneksi en omista uutoista ole laittanut kuvia nettiin. :)

ilona nyt se, että on vinkkiä kuinka saa vielä paremmaksi.

Pikkulusikalla onnistuu suht hyvin Raon ohjeiden mukainen hämmentely sopivissa vaiheissa uuttoa. Eli alussa ja sitten heti siinä vaiheessa kun näyttää että purua alkaa kertymään reunoille - sekä lopussa kun kaikki vesi on kaadettu. Alussa pyöritellään siis kostutettu massa kunnolla, noissa välisekoituksissa riittää että kiertää kevyesti reunat - ei tarvitse kaapia.

Kuvassa 14g/238g (kahvi/vesi) uuton lopputunnelmat (oli aavistuksen koholla, mikä ei tuohon kuvaan oikein hyvin tallentunut).
Kirjattu

Markus

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 282
    • Kahjona kahviin
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #79 : Toukokuu 13, 2010, 22:58:52 ip »

No niin. Keraaminen V60 ja Buono eksyivät meillekin, matkatakseen edelleen työpaikkakahvittimikseni toistaiseksi.

Koeponnistin vappuaattona paahdetulla Turun kahvipaahtimon yirgalla, olisikohan parametrit olleet 15 g / 254 g ja santsiin vähän hienommalla jauhatuksella loput kahvit 12 g (luulin alkujaan että on enää 10 g) ja jotain 210 g hujakoilla vettä, joka oli kaadettu kylmään Buonoon kiehuvana. Aluksi lämmitys- ja paperinhuuhtelut noin litralla kiehuvaa vettä, uuttoajat 30 s kukitus ja 2 min 30 s valuttelu. Vettä lisäsin hieman katkonaisesti tuntuman puuttuessa.

Maku oli kirkas, tutun mustikkainen ja korostetun makea, sitruselementtejä tuli kyytiin ehkä enemmän kuin espressona juodessa oli tuntunut. Erityispiirteenä oli mielestäni makeus, jollaista en luontaisena ole monessakaan kahvissa tavannut.

Vaimon luonnehdinta oli, että maistuu "vähän laihalta ja sokeroidulta". Käy yksiin omien havaintojeni kanssa siitä, että hyvä suodatinkahvi tuntuu aluksi laihalta perussumppiin tottuneelle, kun kaikki ylimääräiset kitkeryydet loistavat poissaolollaan. Tuntuu, että tästä tulee vielä pitkä ja miellyttävä ystävyyssuhde näiden japanilaisesineiden kanssa. Huomenna aloitetaan harjoitukset Kaffan Harrarilla, eli mustikkaisissa sfääreissä jatketaan.

Mulla on muuten vanha Arabian keraaminen dripperi, identtisehkön kokoinen 2-kuppisen V60:n kanssa. Tulee olemaan jossain kohtaa melko helppo ponnistaa niitä rinnakkain.
Kirjattu
@kahjonakahviin. Seuraa. Tilaa. Tykkää.

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #80 : Toukokuu 19, 2010, 23:38:49 ip »

Vaimon luonnehdinta oli, että maistuu "vähän laihalta ja sokeroidulta". Käy yksiin omien havaintojeni kanssa siitä, että hyvä suodatinkahvi tuntuu aluksi laihalta perussumppiin tottuneelle, kun kaikki ylimääräiset kitkeryydet loistavat poissaolollaan.

Tuo "vahva"="kitkerä" yhtälö on mielenkiintoinen. Siis se että kahvi koetaan vahvaksi mikäli se on kitkerää, kun tällöin se voi oikeasti olla hyvinkin laihaa (siis konsentraation mielessä - yliuutetaan pieni määrä kahvia isolla määrällä vettä - tällöin liuos on laihaa, mutta väkevän eli "vahvan" makuista).

Onnistunut kahvi on itselläni tyyliin "paksua ja aromaattista sokerilientä".
Kirjattu

Markus

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 282
    • Kahjona kahviin
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #81 : Toukokuu 26, 2010, 12:47:56 ip »

Tänä aamuna tajusin, että ainakin Hariolla tiputellessa kahvi kerrostuu mukiin samaan tapaan kuin espresso jos sitä ei sekoita (pitäisi tietysti) ja makeus korostuu mukissa ensimmäisen kolmanneksen jälkeen (niin kuin muuten espressossakin, jos ei sekota).  Ajatusleikkinä tuli mieleen, pitäisikö uutto koeluontoisesti katkaista aiemmin?  Vaikka eivät ne pintakerroksetkaan kyllä pahalta maistu - eivät vain yhtä hyvältä kuin vähän syvemmältä kaivaessa.

BTW tehtiin rinnakkaistesti Arabia ja Harion drippereiden välillä Kaffan Rwandaa käyttäen. Ei tosin tiputeltu samaan aikaan, joten lämpötila mukeissa ei ollut ihan sama. Joka tapauksessa pähkinänkuoressa ero oli, että Arabialla kahvi maistui kermaisemmalta ja Hariolla makeammalta. Samalla jauhatuksella Hariolla uuttuminen tapahtui (tietty) paljon nopeammin. Täytyy palata tähän testailuun vielä myöhemmin, jos saisi vaikka valutusajan samaksi..
Kirjattu
@kahjonakahviin. Seuraa. Tilaa. Tykkää.

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #82 : Toukokuu 26, 2010, 20:40:25 ip »

Tänä aamuna tajusin, että ainakin Hariolla tiputellessa kahvi kerrostuu mukiin samaan tapaan kuin espresso jos sitä ei sekoita (pitäisi tietysti) ja makeus korostuu mukissa ensimmäisen kolmanneksen jälkeen (niin kuin muuten espressossakin, jos ei sekota).

:) Itse törmäsin samaan ilmiöön ihan äskettäin, kun tuli normaalista poiketen valmistettua kahvi suoraan korkeaan juomalasiin (normaalisti teen pieneen teepannuun josta kaadan). Oli sellainen "päänraapimishetki" kun ihmettelin että jopa maistuu köykäiselle, annoin jäähtyä lisää - mutta ei parannusta. Sitten sytytti ja kävin hakemassa lusikan...

Ajatusleikkinä tuli mieleen, pitäisikö uutto koeluontoisesti katkaista aiemmin?  Vaikka eivät ne pintakerroksetkaan kyllä pahalta maistu - eivät vain yhtä hyvältä kuin vähän syvemmältä kaivaessa.

Yhdessä ne tekevät sen kokonaisuuden. Toki loppupäässä on tavara jo laimeampaa ja suurin osa "hyvästä" on jo uuttunut, mutta loppupään tärkein osuus onkin toimia laimentimena jotta lopputulos on miellyttävä vahvuudeltaan (ja parametrien säätö pitäisi tehdä niin, että tällä tavalla siitä tulee miellyttävää). Toki katkaistakin voi ja sitten halutessaan laimentaa vaikka puhtaalla vedellä - mutta tällöin varsinkin yhtä kuppia tehdessä prosessin toistettavuus helposti kärsii.

Samalla jauhatuksella Hariolla uuttuminen tapahtui (tietty) paljon nopeammin. Täytyy palata tähän testailuun vielä myöhemmin, jos saisi vaikka valutusajan samaksi..

Paljonko oli heittoa? Tarkistin itse tänään noita aikoja, niin Hariolla (1 kuppi) 14,6g kahvia ja 250g vettä kesti uuttaminen melko tasan 2:30. Valmistin siis Raon ohjeiden mukaisesti - alussa tilkka vettä ja sekoitetaan "taikina" lusikalla, sitten lisätään hiljalleen vettä pyrkien pitämään vedenpinta suht matalalla (välillä pyöräytellään reunat lusikalla jos näyttää puruja nousevan niille). Tuo "suht matalalla" tarkoittaa että kun pienissä erissä kaatelee, niin näkee aina kuinka purumassa "pyörii" suppilon keskellä vettä kaadettaessa. Tällä tavoin toimiessa vaahto/bloom kaikkoaa aika tehokkaasti ja siinä pinnalla on vain sellainen vaalea vaahto kaatamisen aikana ja kahvimassa pysyy "könttinä" siellä pohjalla.

Vaivalloisempaahan tuo on hieman kuin nopea kaato reilulla vesimäärällä, mutta täytyy sanoa että siirryttyäni tähän taktiikkaan ovat lopputulokset olleet todella paljon tasalaatuisempia tuon pienen suppilon kanssa.
Kirjattu

Juqi

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 313
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #83 : Toukokuu 27, 2010, 14:27:58 ip »

Kiitos piakkoin koittavan vanhenemisen, V60 sai vierelleen kaivatun "pikkuveljen".

Havaintoja: johtuen täysin samanlaisesta kartiomuodosta, muodostuu samansuuruisesta kahvimäärästä sekä isoon että pieneen kartioon samankorkuinen kahvipeti. Pienemmässä kartiossa on kuitenkin hitusen pienempi suuaukko isompaan verrattuna (halkaisijassa eroa 0,5 cm) ja seinämän uritukset eivät ole ihan niin voimakkaasti koholla. Suurin hyöty pienemmästä koosta on pienempiä annoksia kaataessa kun kannulla pääsee lähemmäs jauheen pintaa. Tuolla 2 kupin versiolla 14g tekeminen on jo hieman kömpelöä.

Onnistuuko tuolla pienemmällä 20g annoksen tekeminen vai vaatiiko jo tuon suuremman?

PS. Buonosta on tulossa muuten vedenkeitinmalli jossain vaiheessa, katso esim. täältä.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 27, 2010, 14:33:26 ip kirjoittanut Juqi »
Kirjattu
Give a man an espresso, and he will drink for a day. Teach a man how to make an espresso, and he will be frustrated for a lifetime.

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #84 : Toukokuu 28, 2010, 16:25:18 ip »

Onnistuuko tuolla pienemmällä 20g annoksen tekeminen vai vaatiiko jo tuon suuremman?

Vielä tuolla 26 grammaakin menee, mutta alkaa olla aika ylärajoilla.
Kirjattu

Markus

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 282
    • Kahjona kahviin
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #85 : Kesäkuu 13, 2010, 10:57:20 ap »

Minkäslaisiin valutteluaikoihin itse kukin V60-jediharjoittelija on vakiintunut? Itselläni jos kokonaisaika (bloom+valutus) menee yli kolmen minuutin, lopputulos menee selkeästi sekä liian vahvaksi että karvaaksi ja tuote maistuu "yleiskahvilta" pavun ominaismakujen sijasta. Kokonaisajan ollessa siinä 2:30 hujakoilla tulokset ovat olleet toistaiseksi omaan suuhuni parhaimmillaan. Pitäisi varmaan pyytää joku MojoToGo:n omaava kahvianalyytikko kylään... ;)

Toinen kiinnostava asia on veden ja kahvin suhde. Onko resepteissä ilmoitettu suurempi massa sen vesimäärän mitä kahvin päälle kaadetaan vai valmiin kahvijuoman? Puruthan imaisevat aika paljon vettä, joka ei sitten koskaan tapaa kuppia. Onko tämä kahviin jäävä vesi huomioitu 60 g /litra -nyrkkisäännössä ja sen sovelluksissa? Eli mietitäänkö annostus brutto- vai nettomassan mukaan?

Kirjattu
@kahjonakahviin. Seuraa. Tilaa. Tykkää.

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #86 : Kesäkuu 13, 2010, 11:28:01 ap »

Minkäslaisiin valutteluaikoihin itse kukin V60-jediharjoittelija on vakiintunut?

Pitääkin tarkistaa seuraavalla kerralla. Muistikuva on 2:30-3:00 haarukasta.

Toinen kiinnostava asia on veden ja kahvin suhde. Onko resepteissä ilmoitettu suurempi massa sen vesimäärän mitä kahvin päälle kaadetaan vai valmiin kahvijuoman?

Annostelu annetaan aina niin, että purut + käytettävä vesimäärä, siis bruttomassan mukaan. Tuota 60g/litra kaavaa käytännöllisempi on ilmoittaa vain grammasuhteet. Esimerkiksi 1:15, 1:16, 1:17. Tarkoittaen että esimerkiksi 14g kahvia tarvitset 16*14g=224g vettä jos haluat 1:16 suhteella uuttaa. Tuo 1:16 vastaa aikalailla 60g/litra annostusta. Litra yli 90 asteista vettä painaa noin 960g ja 60:960 = 1:16 (litramäärinä ilmoitetuissa kaavioissa on käsittääkseni oletettu käytettävän veden olevan uuttolämpöistä).

Joka tapauksessa massayksiköiden käyttö on helpompaa (lämpötila ei vaikuta ja on muutenkin suoraviivaisempi laskea - punnitset jauheen ja kerrot).

Sillä mitä suhdetta käyttää - 1:14, 1:15, 1:16, jne.. on merkitystä siinä millaisia vahvuus/saanti lukemia mielit saada. Esim. 1:19 suhteella (paljon vettä kahviin nähden) on käytännössä mahdoton saada vahvaa mutta sopivasti uuttunutta kahvia (1.22 vahvuus antaa jo 21%) ja 1:14 suhteella (vähän vettä kahviin nähden) laihaa mutta sopivasti uuttunutta (1.48 vahvuus antaa vasta 18%). Jälkimmäisessä tapauksessa voisi tosin lisätä vettä lopputuotteeseen ja laskea vahvuutta tätä kautta uuttumisprosentin pysyessä luonnollisesti samana.

Tätä yhtälöä sotkee sitten hieman uuttumisen tasaisuus (tekniikka ja jauheen laatu).

Lisäys: Yhtä kuppia keitellessä kannattaa tosiaan mitata jauhettu jauhe ja tarkalla vaa'alla. Esimerkiksi jos punnitset 1g tarkkuudella 15g ja lasket siitä 16*15g=240g vettä. Papuja olikin oikeasti 14.5g ja jauhamisen jälkeen jauhetta onkin enää 14g. Vettä tarvittaisiinkin vain 224g - nyt käytännössä uutatkin suhteella 1:17 etkä haluamallasi 1:16 (17*14g=238g). Isoilla annoksilla tämä kaikki on luonnollisesti vähemmän tarkkaa (kun vaikka teet täyden pannullisen kahvia Moccamasterilla).
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 13, 2010, 11:38:44 ap kirjoittanut jiitee »
Kirjattu

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #87 : Kesäkuu 13, 2010, 18:21:38 ip »

Minkäslaisiin valutteluaikoihin itse kukin V60-jediharjoittelija on vakiintunut? Itselläni jos kokonaisaika (bloom+valutus) menee yli kolmen minuutin, lopputulos menee selkeästi sekä liian vahvaksi että karvaaksi ja tuote maistuu "yleiskahvilta" pavun ominaismakujen sijasta.

Otin pari testiä 1 kupin Hariolla eri karkeuksilla.

Kummassakin tapauksessa 14.8g kahvia ja 221g vettä ("tiukalla" 1:15 suhteella siis)

Ensimmäisessä erässä käytin täällä kuvattua karkeutta "4". Kokonaissuodattumisaika oli 2:40. Käytin lusikkaa purujen sekoitteluun alussa turvotuksen aikana ja sitten uuton aikana pidin myös kahvipedin alhaalla reunoja pinnasta välillä kierrellen. Vettä lisäsin vähän kerrallaan (en yhtäjakoisesti). Lopputulos oli paksua ja tujua. Lukemiksi mittailin 1.72 (vahvuus) ja 23.21% (uuttumisprosentti).

Toinen erä vastaavalla tekniikalla mutta karkeammalla asetuksella "6" (tämän pitäisi kai periaatteessa olla 50% edellistä "karkeampaa" ja aika lähellä normaalia suodatinkarkeutta itseasiassa). Suodatusajaksi tällä tuli 2:25. Maistui paljon tasapainoisemmalle kuin ensimmäinen - mittarin perusteella lukemat 1.58 ja 21.45% (edelleen vahvaa, mutta melko sopivasti uuttunutta).
Kirjattu

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #88 : Kesäkuu 13, 2010, 20:50:42 ip »

Illan viimeinen testi. Sama papu kuin edellä ja sitä 14.8g mutta nyt suhteella 1:17 eli 252g vettä ja sitten samalla jauhatusta karkeammalle (->"7" - joka oli silmämääräisesti lähes sama kuin tässä kuvassa oikeassa mittakaavassa tarkasteltuna). Tarkoituksena oli tuottaa hieman laimeampaa kahvia käyttämällä enemmän vettä ja sitten kompensoida "suurempaa uuttamisvoimaa" karkeammalla jauhatuksella. Suodatusaika 2:40.

Tuloksena oli edellisiä laihempi juoma joka maistui yllättäen pistävältä. Näytteen jäähdyttyä totesin lukemiksi 1.39 ja 21.66%. Olin siis saanut vahvuutta alas, mutta en uuttumisprosenttia - se oli itseasiassa hieman noussut tuohon asetukseen "6" nähden, eli en ollut kompensoinut karkeuden säädöllä tarpeeksi.

Lopputulos maistui todennäköisesti tuota "6" erää kitkerämmälle pääosin laihemmuutensa takia - kitkerät elementit pääsivät paremmin esiin (kummassakin tapauksessa ollaan itseasiassa hieman yliuuttumisen puolella/rajalla).

Seuraavaksi on kaksi vaihtoehtoa - joko pistän karkeammalle, jolloin sekä vahvuus että prosentti pitäisi laskea, taikka sitten ehkä se parempi vaihtoehto: siirryn 1:16 suhteeseen. Tällöin vahvuuden pitäisi nousta hieman ja uuttumisprosentin laskea.

(jos joku joskus tulevaisuudessa ihmettelee näitä kaikkia lukemia, niin kannattaa vilkaista tätä "rinnakkaisketjua" - nimimerkillä "parasta tähän mennessä kesälomalla: TDS mittari" :) )
Kirjattu

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vs: Suodatinkeittelyn tekniikkaa...
« Vastaus #89 : Kesäkuu 14, 2010, 13:37:28 ip »

Siirryinkin suoraan 1:15 suhteesen ja tulos oli nappiin. Paksu, pehmeä ja makea. (Etiopialainen Gerbicho Rogicha)

Parametrit siis: 14.8g; 222g; 2:20; "7". Eli muuten samat kuin aivan ensimmäisessä testissä mutta paljon karkeampi jauhatus (ja uuttoaika 20s lyhyempi). Mittarin 2.7 EC kääntyi arvoiksi: 1.52 ja 20.72%, eli kävi juuri kuten uumoilin ennakkoon (1:16 olisi ollut ehkä liian pieni muutos).


Lisäys: Kokeilin toistaa viimeisintä: 14.8g; 223g; 2:05; "7". Hieman hätäilin uutossa ja tämä maistui ja näkyi. Vielä oli sinällään hyvää, mutta ei niin mieluista kuin tuo aiempi. Lukemat 1.44 ja 19.73% - eli 10% muutos uuttoajassa näkyi tällä kertaa prosenttiyksikön tipahduksena uuttumisessa.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 14, 2010, 15:24:18 ip kirjoittanut jiitee »
Kirjattu