Ristretto

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Kahwiki on taas toiminnassa! Sen löydät täältä: http://www.ristretto.fi/w/

Kirjoittaja Aihe: Silvia ja Rocky, tekniikoista  (Luettu 172354 kertaa)

Pentu

  • Macchiato
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 194
    • Kotisivu
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #90 : Joulukuu 28, 2007, 14:51:15 ip »

Kiitos,
Uuttovirtauksen mittaus myös kehittyi koko ajan. Aluksi mittasin uutetun kahvin ja lisäsin kuppiin kolmetieventtiilin päästämän vesimäärän valutusastiasta. Olin hetken siihen tyytyväinen, kun huomasin kahvikakun aina olevan suhteellisen märän.

Mietin testauksen edessä, kunnes sormi rupesi hakkaamaan otsalohkoa. Eipä olisi mahdotonta mitata kahvan painoa ennen uuttoa ja uuton jälkeen.

Tällä tavalla mittasin kolme viimeisintä uuttoa, jotka siis sisältävät aika tarkkaan uutetun nestemäärän (ellei jokin virtaus sitten vieläpuutu). Lisäsin sitten taulukkoon edeltäviin mittauksiin kaikkiin 10 ml, joka oli näiden kolmen mittauksen keskiarvo millilitroina (9.8 ml, 10.2 ml ja 8.8 ml).

Tuo grupon lämpötilan mittaaminen on todella rankkaa elementille. Tietysti sadan asteen lämpötila on rankka, ja joka kahvan asentamisella painetaan lankaa tiivistettä vasten ja väännetään. Purin langan pois, ja se näyttää pahoin kolhiutuneelta.

Tässä kuva (klikkaa suuremmaksi):
Kirjattu
ROK Espresso GC & Grinder GC, AeroPress, aiemmin Rancilio Silvia & Rocky

Pentu

  • Macchiato
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 194
    • Kotisivu
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #91 : Joulukuu 30, 2007, 10:57:24 ap »

Lainaus käyttäjältä: K
Suoritin muutamia mittauksia energiankulutusmittarilla. Kylmänä silvian 1100 W nimellistehoinen lämmityselementti ottaa sähköverkosta keskimäärin 982 W ja pitkään lämmenneenä 969 W idle-lämmityssyklin lämmitysvaiheen aikana. Alkulämmitys huoneen lämmöstä kesti n. 2 minuuttia 23 sekuntia, joten silvia varastoi n. 1,4 kJ/K.

Tämä jäi kommentoimatta tuolla aikaisemmin. Omat tehomittarini näyttävät kyllä tehoa menevän tasaisesti 1070 W - 1111 W. Toinen näyttää hieman enemmän kuin toinen. Koska energiaa kuluu minuutissa alle 20 Wh ja mittarit näyttävät kWh lukemia kymmenien wattituntien tarkkuudella, on minulle tehon laskeminen energian ja ajan kautta kovin epätarkkaa. Viimeinen lukema muuttuu kerran tai kaksi yhden jakson aikana.

Koska valmistaja kuitenkin ilmoittaa tehoksi 1100 W, minusta tuolle alle 1000 W:n lukemalle olisi hyvä saada lisänäyttöä.

Toinen varmistusta kaipaava asia olisi tarkistaa, paljonko tehoa ja energiaa menee veden lämmittämiseen, sillä osahan menee boilerin seinämän lämpötilan nostamiseen. Ainakin nämä omat mittaukseni ovat siinä suhteessa hieman epätarkkoja, sillä lämmityksen käynnistys ja lopetusajat ovat aina otetut muun mittauksen ohessa. Jos vain keskittyisi kytkimen toiminta-ajan mittaamiseen ja laittaisi lämpötilat rouskuttamaan itsestään ylös. Sitten vain lasketaan lämpötilaerojen perusteella energia.

Samassa maksimilämpötila olisi laskettava muutamaa astetta mitattua korkeammaksi, sillä pinnan maksimilämpötilahan saadaan noin minuutti lämmityksen loputtua, jolloin pinta on myös jäähtynyt sen ajan ympäristöönsä nähden.

Jäähtymistehon mittauksessa olisi kai Silvian sisälämpötila huonelämpötilaa merkittävämpi tekijä. Ensimmäisissä mittauksissa ne rekisteröinkin, parin tunnin jälkeen lämpötila oli noin 60 astetta (kolmas sarake mm 071216b.DAT). Yritin nyt tarkemmin katsoa lämpötilan vaikutusta K:n sovitteeseen ja se vaikuttikin odotetusti jäähtymisaikavakioon. Eli sijoitin laskimeen mitatun maksimilämpötilan ja huoneen lämpötilaksi 20 tai 60 astetta ja jäähtymisajaksi 914 sekuntia (18:37 tehty mittaus). Aikavakio pieneni 2352 sekunnista 1213 sekuntiin.

Vaikka sovite näytti 20 asteella melko hyvin vastaavan mittauksia, oli ero samaan kuvaajaan laitettuna melko iso, sovitteen ollessa huomattavasti lineaarisempi. Lämpötilaa kasvattaen se lähentyi, mutta 60 asteessakin eroa oli jonkin verran. Vasta 75 astetta tuntui vastaavan käyrän muotoa tarkasti. Toisaalta se tuntuu melko korkealta arvolta.

Kirjattu
ROK Espresso GC & Grinder GC, AeroPress, aiemmin Rancilio Silvia & Rocky

japa

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 376
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #92 : Joulukuu 30, 2007, 11:37:45 ap »

Lainaus käyttäjältä: Pentu

Toinen varmistusta kaipaava asia olisi tarkistaa, paljonko tehoa ja energiaa menee veden lämmittämiseen, sillä osahan menee boilerin seinämän lämpötilan nostamiseen.


Minunkin oli pitänyt mainita asiasta, jonka olin sittemmin unohtanut. Silviassa on huomattavan paljon metallia (messinkiä), jolla haetaan stabiilisuutta lämpötilojen suhteen. Nostan hattua kun on nähty vaivaa ja käytetty paljon aikaa hienon excel taulukon tekemiseen, jolla mallinnetaan silvian käyttäytymistä. Malli olisi varmasti parempi, jos siinä otettaisiin huomioon ympäröivän metallin vaimentava vaikutus lämpötilamuutoksiin.
Kirjattu
--
ECM Classica PID +
Mazzer Mini e

Pentu

  • Macchiato
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 194
    • Kotisivu
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #93 : Joulukuu 30, 2007, 14:00:22 ip »

Olisiko tietoa tuosta seinämän paksuudesta ja boilerin massasta?
Kirjattu
ROK Espresso GC & Grinder GC, AeroPress, aiemmin Rancilio Silvia & Rocky

japa

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 376
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #94 : Joulukuu 31, 2007, 11:37:51 ap »

Lainaus käyttäjältä: Pentu
Olisiko tietoa tuosta seinämän paksuudesta ja boilerin massasta?

Tämän varaosalistan perusteella boileri on kilon mötikkä.
http://www.shopdrury.com/prodtype.asp?strParents=146&CAT_ID=148&numRecordPosition=1

Lisäksi gruppo on luultavasti myös aika iso metalliklöntti.

Kirjattu
--
ECM Classica PID +
Mazzer Mini e

Pentu

  • Macchiato
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 194
    • Kotisivu
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #95 : Joulukuu 31, 2007, 22:38:53 ip »

Tuosta voi saada jotain, tosin kuulosti melko vähäiseltä painolta. Jos se olisi vaikka 7 cm sisähalkaisijaltaan ja 8 cm korkea (~0.3 l), vaatisi se noin 1,5 cm:n seinämäpaksuuden. Eipä oikeastaan kuvista näytä paljoakaan suuremmalta.

Itse löysin seuraavan:
7 lbs of brass boiler/group head
, josta ei tosin voi vetää johtopäätöstä boilerin osalta.



Kirjattu
ROK Espresso GC & Grinder GC, AeroPress, aiemmin Rancilio Silvia & Rocky

Mariia

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 408
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #96 : Tammikuu 04, 2008, 13:56:54 ip »

Hienoja tutkimuksia!! Ja hieno juttu, että olette julkaisseet tuloksianne täällä meidän muidenkin iloksi!!

Lukiessa tuli tällainen juttu mieleen, että aamuisin lämmitän Silviaa tunnin, ja iltapäivällä (n. 5 tuntia myöhemmin) hieman lyhyemmän ajan eli 30-45 minuuttia. Olen itselleni perustellut tätä sillä, että gruppo ja boileri ehtivät tuskin jäähtyä huonelämpötilaan saakka. Mutta miten on, kuinkakohan paljon lämpötila oikeasti tippuu 5-6 tunnin aikana?

Kirjattu
Jos ihminen on pystytty lähettämään kuuhun, niin kyllä Oulun aamukoneeseenkin täytyy kahvit saada!

K

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 39
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #97 : Tammikuu 06, 2008, 03:08:44 ap »

Lainaus käyttäjältä: Pentu
Lainaus käyttäjältä: K
Suoritin muutamia mittauksia energiankulutusmittarilla. Kylmänä silvian 1100 W nimellistehoinen lämmityselementti ottaa sähköverkosta keskimäärin 982 W ja pitkään lämmenneenä 969 W idle-lämmityssyklin lämmitysvaiheen aikana. Alkulämmitys huoneen lämmöstä kesti n. 2 minuuttia 23 sekuntia

Tämä jäi kommentoimatta tuolla aikaisemmin. Omat tehomittarini näyttävät kyllä tehoa menevän tasaisesti 1070 W - 1111 W. Toinen näyttää hieman enemmän kuin toinen. Koska energiaa kuluu minuutissa alle 20 Wh ja mittarit näyttävät kWh lukemia kymmenien wattituntien tarkkuudella, on minulle tehon laskeminen energian ja ajan kautta kovin epätarkkaa. Viimeinen lukema muuttuu kerran tai kaksi yhden jakson aikana.

Koska valmistaja kuitenkin ilmoittaa tehoksi 1100 W, minusta tuolle alle 1000 W:n lukemalle olisi hyvä saada lisänäyttöä.

Otin kännykkävideon kylmäkäynnistyksen alusta. Videon voi ladata H.264 muotoisena originaalina, ja sen voi voi katsoa esimerkiksi uudehkolla Quicktime-ohjelmalla. Muillakin ohjelmilla videon katsominen pitäisi onnistua, kunhan tarpeellinen H.264-koodekki löytyy. (Mittari näytti 50 W hekulampun kulutukseksi 50 W, joten varmaankin kalibraatio on suurin piirtein kohdallaan.)

Tehonkulutus tippuu vielä mittauksen aikana lämpöjen noustessa tuosta alun lukemasta pysytellen siis selvästi alle 1000 Watin. Yksilökohtaisia eroja lukemissa varmasti löytynee. Ja tokihan kulutuksessa on mukana merkkivalokin...

Lainaus käyttäjältä: Pentu
Jäähtymistehon mittauksessa olisi kai Silvian sisälämpötila huonelämpötilaa merkittävämpi tekijä. Ensimmäisissä mittauksissa ne rekisteröinkin, parin tunnin jälkeen lämpötila oli noin 60 astetta (kolmas sarake mm 071216b.DAT). Yritin nyt tarkemmin katsoa lämpötilan vaikutusta K:n sovitteeseen ja se vaikuttikin odotetusti jäähtymisaikavakioon. Eli sijoitin laskimeen mitatun maksimilämpötilan ja huoneen lämpötilaksi 20 tai 60 astetta ja jäähtymisajaksi 914 sekuntia (18:37 tehty mittaus). Aikavakio pieneni 2352 sekunnista 1213 sekuntiin.

Vaikka sovite näytti 20 asteella melko hyvin vastaavan mittauksia, oli ero samaan kuvaajaan laitettuna melko iso, sovitteen ollessa huomattavasti lineaarisempi. Lämpötilaa kasvattaen se lähentyi, mutta 60 asteessakin eroa oli jonkin verran. Vasta 75 astetta tuntui vastaavan käyrän muotoa tarkasti. Toisaalta se tuntuu melko korkealta arvolta.

Lämpötilana T_room mallissani pitää periaatteessa käyttää huoneen lämpötilaa, koska boilerin lämpötilan pitää ilman lämmitystä jäähtyä sitä kohti. Se ei voi jäädä korkeammalle tasolle (kuten kävisi 60 asteen  arvoilla). Silvian sisällä olevaan ilmaan varastoitunut energia on hyvin pieni, joten siinä mielessä sen lämpötila tippunee boilerin lämpötilan mukana kohti huoneen lämpötilaa siten, ettei Silvian sisäilman lämpötilalla ole suurta vaikutusta boilerin lämpötilan muutosnopeuteen (mallin oletus). [Kts. veden, messingin ja ilman ominaislämpökapasiteetit]. Vaikutusta ilmatilalla Silvian sisälllä (lämpötilastaan riippumatta) on toki siten, että se eristeenä hidastaa jäähtymistä vaikuttaen näin jäähtymisaikavakioon.

Käyrän muotoon tulisikin siis vaikuttaa lähinnä aikavakiota (1/r) säätämällä pitäen T_peak ja T_room suurin piirtein normiarvoissaan. Täydellistä sovitusta ei varmasti mitenkään saa, koska korkeammassa lämpötilassa säteilemällä (verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin!) ja konvektiolla tapahtuvat häviöt tulevat voimakkaammin mukaan jyrkentäen käyrää. Tämä ei kuitenkaan välttämättä suuresti tule vaikuttamaan tuloksiin mikäli aikavakion avulla pelaamalla sovite tehdään hyväksi halutun uuttolämpötilan ympäristössä. Siis välttämätöntä ei ole käyttää dokumentin sivulla 4 kohdassa 3.1 esitettyä yksinkertaistettua ratkaisua aikavakiolle (1/r), joka olettaa ideaalisen tilanteen ja antaa (vain) hyvän lähtökohdan, vaan sitä voi muuttaa "käsin" yhtenä parametrina.
Kirjattu
Rancilio Silvia & Rocky, BODUM CHAMBORD, Moccamaster KB 741, Ibrik
Espresso: ei makeutusta; Suodatin & presso: maidolla, ei makeutusta; Ibrik: puolimakea tai vähemmän

K

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 39
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #98 : Tammikuu 06, 2008, 04:36:56 ap »

Lainaus käyttäjältä: japa
Lainaus käyttäjältä: Pentu

Toinen varmistusta kaipaava asia olisi tarkistaa, paljonko tehoa ja energiaa menee veden lämmittämiseen, sillä osahan menee boilerin seinämän lämpötilan nostamiseen.


Minunkin oli pitänyt mainita asiasta, jonka olin sittemmin unohtanut. Silviassa on huomattavan paljon metallia (messinkiä), jolla haetaan stabiilisuutta lämpötilojen suhteen. Nostan hattua kun on nähty vaivaa ja käytetty paljon aikaa hienon excel taulukon tekemiseen, jolla mallinnetaan silvian käyttäytymistä. Malli olisi varmasti parempi, jos siinä otettaisiin huomioon ympäröivän metallin vaimentava vaikutus lämpötilamuutoksiin.

japa, Boilerin lämpötilaa kuvaavassa mallissa on huomioitu löysästi sanottuna "kaikki boilerin vesi ja metalli ja siihen liittyvä muu materia keskimääräisesti." Eli ympäröivän metallin vaikutus on huomioitu.


japa & Pentu, Periaatteessa malli ja sen vertailu koetuloksiin osoittaa, että boilerin sisältämän veden ja sen seinämien osalta lämpötilan muutos uuton aikana johtuu lähinnä suoraan sisään virtaavasta vedestä ja boilerin jo sisältämästä vedestä ilman että boilerin seinämillä olisi suuri vaikutus asiaan. Nimittäin teorian ja mittausten mukainen Silvian n. 1,4 kJ/K lämmönvarastointikyky tulee jo lähes pelkästään siitä noin 3 desilitrasta vettä, joka boileriin mahtuu. Siis lämpöstabiilisuus tässä kohtaa tulee enemmänkin vesitilavuudesta kuin messingin massasta. (Veden ominaislämpökapasiteetti on n. 11 kertainen messinkiin verrattuna).


On paikallaan muistuttaa, että kuten teoriadokumentissakin todettua, malli ei nykyisellään suoraan ota kantaa siihen, mitä tapahtuu vedelle sen lähtiessä boilerista kulkien messinkisen grupon läpi. Tätä varten mallia pitää jatkokehittää. Näin siis teoriadokumentti ja sen perusteella tehty laskuri ovat suunnattuja nimenomaan boilerin metallisen seinämän ja sen taakse jäävän veden lämpötilan käyttäytymisen mallintamiseen.

On kuitenkin totta, että boilerista lähtiessään Silvian tässä osassa suhteellisen pientä vesimäärää (sinkku-uuton aikana yhteensä ~ 0,6 dl) ympäröi suhteellisen suuri messinkimassa (boilerin pohjaosat, gruppo). Voimme silti lähtökohtaisesti kuitenkin otaksua, että se lämpötila, jolla vesi boilerista lähtee eteenpäin vaikuttaa siihen, mitä gruposta ulos tulee; vähintäänkin uuton loppua kohti. Tässäkin mielessä mallin ennusteet jo nykyiselläänkin herättävät kysymyksiä, joihin toki mieluiten hankitaan kokeellinen vastaus.

Ennen gruppomallin kehitystä pitää vielä kokeellisesti varmistua siitäkin, että boilerimalli kuvaa riittävän hyvin boilerin veden lämpötilaa (kuten alustavasti näyttää).
Kirjattu
Rancilio Silvia & Rocky, BODUM CHAMBORD, Moccamaster KB 741, Ibrik
Espresso: ei makeutusta; Suodatin & presso: maidolla, ei makeutusta; Ibrik: puolimakea tai vähemmän

japa

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 376
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #99 : Tammikuu 06, 2008, 12:03:26 ip »

Lainaus käyttäjältä: Mariia

Mutta miten on, kuinkakohan paljon lämpötila oikeasti tippuu 5-6 tunnin aikana?


Eilen tein cappuchinon (=höyrytystä varten laite tosi kuumana), jonka jälkeen kone pois päältä ja kaupungille. Takaisin 5 tunnin päästä ja kone käyntiin. PID näytti laitteen lämpötilaksi 24 astetta, joka on 0-2 astetta huonelämpötilan yläpuolella. En siis tiedä tarkkaa lämpötilaa keittiössä, mutta arvio on 22-24.

http://www.pidkits.com/warmup.html löytyvän graafin perusteella sanoisin, että jos "kylmäkäynnistyksessä" lämmittää 60 minuuttia, niin 5 tunnin tauon jälkeen samaan tulokseen riittää 58 minuuttin lämmitys.
Kirjattu
--
ECM Classica PID +
Mazzer Mini e

Mariia

  • Americano
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 408
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #100 : Tammikuu 07, 2008, 21:18:06 ip »

Lainaus käyttäjältä: japa
Lainaus käyttäjältä: Mariia

Mutta miten on, kuinkakohan paljon lämpötila oikeasti tippuu 5-6 tunnin aikana?


Eilen tein cappuchinon (=höyrytystä varten laite tosi kuumana), jonka jälkeen kone pois päältä ja kaupungille. Takaisin 5 tunnin päästä ja kone käyntiin. PID näytti laitteen lämpötilaksi 24 astetta, joka on 0-2 astetta huonelämpötilan yläpuolella. En siis tiedä tarkkaa lämpötilaa keittiössä, mutta arvio on 22-24.

http://www.pidkits.com/warmup.html löytyvän graafin perusteella sanoisin, että jos "kylmäkäynnistyksessä" lämmittää 60 minuuttia, niin 5 tunnin tauon jälkeen samaan tulokseen riittää 58 minuuttin lämmitys.


Kiitos Japa  :D

Hyvä että tuli puheeksi - taidanpa lopettaa omien teorioiden tekemisen  :lol:  :lol:
Kirjattu
Jos ihminen on pystytty lähettämään kuuhun, niin kyllä Oulun aamukoneeseenkin täytyy kahvit saada!

Teme

  • Administrator
  • Ristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1497
    • ristretto.fi
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #101 : Tammikuu 07, 2008, 21:53:54 ip »

Tämä on aivan loistavaa analyysia Silvian sielunelämästä :thumbup:

Kun jossakin vaiheessa saadaan sivusto siihen malliin että artikkeleitakin saa julkaistua, niin olisi hieno saada tästä threadistä muotoiltua artikkeli - jos kirjoittajilla vaan motivaatio riittää...

T. Teme
Kirjattu

Esa

  • Administrator
  • Espresso
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 874
Vast:Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #102 : Tammikuu 08, 2008, 08:59:34 ap »

Lämpenemisessä ja jäähtymisessä on hyvä ymmärtää, että viimeiseksi lämpenevät osat jäähtyvät ensimmäisenä. Ei sillä ole väliä, onko boileri 20- vai 50-asteinen, kun boileri lämpiää 100 asteeseen parissa minuutissa. Lämmön johtuminen gruppoon ja kahvaan asti on se mikä kestää, ja ne jäähtyvät nopeasti. Ja lisäksi ne viimeiset asteet vievät eniten aikaa. Mitä lähemmäs tullaan tasapainoa, sitä hitaammin lämpötila nousee. Eli jos kone on tunnin pois päältä, niin uudelleenlämmitys vie jo lähes saman ajan kuin kylmällä koneella.

Jos on kiire, niin veden valuttaminen nopeuttaa lämpenemistä todella paljon. Kun termostaatin valo sammuu, laske vettä kahvan läpi niin kauan että valo taas syttyy. Muutaman syklin jälkeen kone on käyttökunnossa.
Kirjattu

K

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 39
Vs: Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #103 : Toukokuu 22, 2008, 14:23:11 ip »

P.S. Pystyisitkö Pentu muuten laittamaan täyttä mittausdataa webbisivullesi jakoon kuvien lisäksi esim. ihan teksti- tai Excel-tiedostomuodossa? Helpottaisi kummasti kaikenlaisia pohdintoja, kun itselläni ei ole tarvittavaa lämpötilan mittauslaitteistoa.

Tuo datapyyntö oli todella asiallinen ja datahakemistosta löytyy mittausdata:
071216B.DAT   Lämpenemätesti kanavat 1:Filter 2:Boiler 3:Boilertila
071217A.DAT   Singletesti kanavat 1:Filter 2:Boiler 3:Boilertila
071219A.DAT   Kalibrointidata kiehuvassa vedessä, kanavat 1 ja 3
071220A.DAT   Lämpenemätesti II   kanavat 1:Filter 2:Boiler

Lämpenemisessä ja jäähtymisessä on hyvä ymmärtää, että viimeiseksi lämpenevät osat jäähtyvät ensimmäisenä. Ei sillä ole väliä, onko boileri 20- vai 50-asteinen, kun boileri lämpiää 100 asteeseen parissa minuutissa. Lämmön johtuminen gruppoon ja kahvaan asti on se mikä kestää, ja ne jäähtyvät nopeasti. Ja lisäksi ne viimeiset asteet vievät eniten aikaa. Mitä lähemmäs tullaan tasapainoa, sitä hitaammin lämpötila nousee.

Ohessa uusi aiemman differentiaaliyhtälöön perustuvan mallin pohjalta jatkokehitetty malli, jossa lämmitys- ja tyhjäkäytivaiheen lämpötilakäyttäytymistä mallinnetaan ekvivalentilla virtapiirillä. Piiriteoriaa tuntevat saanevat mallista paljonkin informaatiota Silvian sielunelämästä — tai ainakin lämpötilakäyttäytymisestä.

Erityisesti malli kuvaa hyvin kylmän grupon/kahvan imemän lämpöenergian. Tämän mallintamiseen olen käyttänyt Pennun avuliaasti jakamia mittausdatoja.

HUOM! Muuta tallentamisen jälkeen alla olevan liitetiedoston png-pääte zip-päätteeksi nimeämällä se uudelleen tiedostojenhallinnassa. (Syy: foorumi estää zip-tiedostojen liittämisen). Tämä zip-paketti sisältää laatimani pdf-muotoisen artikkelin. (Zip-tiedostot aukeavat mm. WinZip ja WinRar -ohjelmistoilla).

LISÄYS 1: Artikkelin kuvasta 2 puuttuu yksi oleellinen veto komparaattorien mittapisteen 4 ja boilerin lämpötilaa kuvaavan mittapisteen 2 välillä. Tämä oli simulaatioissa mukana;  termostaattihan ei muutoin toimisi. Veto katosi näköjään kuvan stilisointivaiheessa.

LISÄYS 2: Kaavassa 8 alaindeksinä pitäisi olla R3-2 eikä R3-1.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 22, 2008, 23:36:15 ip kirjoittanut K »
Kirjattu
Rancilio Silvia & Rocky, BODUM CHAMBORD, Moccamaster KB 741, Ibrik
Espresso: ei makeutusta; Suodatin & presso: maidolla, ei makeutusta; Ibrik: puolimakea tai vähemmän

Pentu

  • Macchiato
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 194
    • Kotisivu
Vs: Silvia ja Rocky, tekniikoista
« Vastaus #104 : Toukokuu 22, 2008, 21:14:51 ip »

Hienoa K!

Nyt todella vasta avautui grupon ja kahvan merkitys. Oliko yhtälössä 8 pieni indeksointivirhe.

Hämmästyttävää, miten säätötekniikan taitaja kääntää lämpöilmiön matemaattiseksi taiteeksi.
Kirjattu
ROK Espresso GC & Grinder GC, AeroPress, aiemmin Rancilio Silvia & Rocky