Tässä olisi sitten K:n teorialla muunnettu Excel-ohjelma.
Hienoa!
Testasin laskuriasi pikaisesti, ja jostain syystä laskuri näytti antavan aina molemmat kuvaajat käytännössä identtisinä. Osasinkohan käyttää laskuria oikein? Lisäys: Excel 2007:lla onnistui paremmin kuin 2003:lla jostain syystä.
Itsekkin olin ehtinyt väsäämään
uuden version laskurista. Tämä versio osaa huomioida termostaatin kytkeytymisen ja virtauksen muutoksen näyttäen kehityksen vähän shotin jälkeen. Itse asiassa kolmannelle välilehdelle voi halutessaan muokata virtaussarakkeeseen haluamansa
paloittain vakion virtausprofiilin simulointia varten! Huomasin muuten jo aiemmin, että alkuperäisissä dokumenteissa on pientä epätarkkuutta yksiköiden suhteen, ja että oletkin jo korjannut näitä. Parametrin k yksikkö on todellakin W/K, mutta vakiot d1 ja d2 ovat kuitenkin dimensiottomia. Ja PDF:n sivun 4 kaava d = d1 + d2 + d3 = 1 + d3 on virheellinen verrattuna sivun 3 d:n määritelmään, mutta ei tuota virheellistä kaavaa onneksi missään käytetäkään.
Tein muuten omalle laskurilleni seuraavan vertailun: Mallinnettaessa laskurilla boilerin lämpötilaa uuton aikana lähtien 104 asteen lämpötilasta ("Uuton aloituslämpötila") antaa laskuri 25 s uuton loppulämpötilaksi ennusteen 90,3 astetta Celsiusta 3ml/s virtauksella ja 40 asteisella säiliön vedellä.
Viestisi 21/12/2007 13:17:34 sinisessä kuvaajassa boilerin lämpötila näyttäisi olevan juuri tämä! Olisikohan muuten todennäköinen syy siihen, miksi tuon em. mittauksen ensimmäinen shotti jäähdyttää boilerin nopeammin mutta kuumentaa kylmemmän kahvan ripeästi, se että virtaus (q) on hieman suurempi kuin toisessa? Nimittäin n. 3,5 ml/s virtaus riittäisi mallin mukaan pudottamaan lämmöt havaitusti. LISÄYS: Sama tulos myös 2,3 ml/s virtauksella boilerin läpi (sinkku) ja 23 asteisella vedellä ja nopeampi lämpötilan tippuminen 2,7 ml/s virtauksella.
Niin ja vielä suurkiitokset webbiin laittamastasi datasta! :lol:
Tähän ei voi muutakuin todeta, että näkemäni mittaukset todistavat silvian olevan hyvin vakaa shottilämpötilan suhteen, eli kesken shotin lämmöt ei pahemmin vaeltele. Toki lähteitä ei ole useita, joten mahdollisuus systemaattiseen virheeseen on olemassa.
Tässähän oli alunperin kyse siitä, onko joko a) "tavanomaisessa surffauksessa" tai b) "käänteisessä surffauksessa"
pidaamattomalla 230 V Silvialla boilerista kakkuun tuleva vesi eri lämpöistä shotin lopussa alkuun verratuna riippuen siitä, minkä lämpöistä vettä säiliössä on. Itse en ole nähnyt tuloksia tällaisesta säiliön veden lämpötilaa parametrina käyttävästä mittauksesta euromallisella vakio Silvialla, ja olisin kovin kiinnostunut tällaisesta datasta.
Tässä riippuu tietysti näkökannasta, mitä pitää pahempana vaelteluna. En kuitenkaan usko, että Silviakaan voi rikkoa termodynamiikan lakeja. Kokeileppa huviksesi esim. simuloida
laskurillani perinteistä surffausta:
"Uuton aloituslämpötila" esim. 104 astetta tai muu haluamasi arvo,
"Elementti päällä alussa" = 1 ja
vaihtele "Vesisäliön veden lämpötilaa" 5 ja 40 asteen haarukassa.
Nimittäin mallin mukaan uuton aikana boilerista tuleva vesi todellakin voi olla hyvin eri lämpöistä. Saman voi toki toistaa käänteistä surffausta simuloiden kytkemällä elementin pois päältä ja kompensoimalla pudotusta lähtemällä korkeammasta alkulämpötilasta. Ja kuten yllä todettua, malli vastaa käänteisessä surffauksessa todellisia kokeita hyvin. Lisäksi mallin mukaan tavanomainen surffaus hyvin kylmällä vedellä vedellä muistuttaa lämpötilaprofiililtaan käänteistä surffausta lämpötilan vähenemisnopeuden ollen kuitenkin pienempää.
Lämmönnousu on niin nopeata, että sopivan ajanhetken valitseminen on kyllä aikamoista arpapeliä. Jos minulla ei olisi pidattua silviaa, käyttäisin varmasti reverse-surfing metodia, jossa odotetaan tietty aika lampun sammumisesta.
Normaalissa surffauksessa lämpötila nousee ehkäpä noin 0,6 astessa sekunnissa (60 sekunnissa 90 astetta --> 123 astetta). Näin ollen halutun ajankohdan lämpötilan käyttöön asteen tarkkuudella olisi n. 1,7 sekuntia molempiin suuntiin ts. kotibaristalla on n. 3,3 sekunnin "window of opportunity". Tähän varmaankin kykenee jokainen normaaleilla reflekseillä varustettu. Lisäksi bonuksena: Jos säiliössä on 16,2 asteista vettä, ei boilerista tulevan veden lämpötila muutu mallin mukaan lainkaan uuton aikana, joten sopivan lämpötilan liipaisu ei pitäisi olla lainkaan mahdotonta.
Käänteisen surffauksen ajoitusetuja ei varmasti kukaan kiistä. Tässä voinee kuitenkin pohtia, onko pitkään lämmenneen silvian
40 asteinen säiliövesi kuitenkin yksi merkittävä syy, miksi tavanomaisella surffauksella saattaa saada huonon shotin, koska lämmöt nousevat loppua kohden mallin mukaan melko paljon. Korkea säiliöveden lämpötila sen sijaan hyödyttää käänteisessä surffauksessa estäen lämpötilan putoamista shotin aikana.
Täytyy vielä lisätä, että termostaatin alarajan kytkentälämpötilan vaihtelu aiheuttaa normaalissa surffauksessa selvän virhelähteen, mutta mittausten mukaan ainakin
idle-toiminnassa elementin käynnistymislämpötilan toistuvuus on erittäin hyvä, mutta sen sijaan
suuremman valutuksen jälkeen huonompi.
--- etenkin kun shottia ei voi vetää heti minimilämmössä vaan pitää odottaa sopivaa lämpötilaa.
Jos oikein ymmärsin, niin shotit on nykästy heti kun lämmityselementti on kytkeytynyt päälle.
Siinä linkittämässäni keskustelussa oli vedetty niitä shotteja 0, 20, 40 ja 60 sekuntia valon syttymisestä. Mutta heti vedetyt maistuvat sen verran heikoille, että "pitää odottaa sopivaa lämpötilaa".
EDIT: Laskuri-linkki ja kuvaus päivitetty versioon, joka näyttää, mitä tapahtuu heti uuton jälkeen huomioiden veden virtauksen katkeamisen termostaattien lisäksi.
