Ristretto

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Huom! Tämän yläpalkin pikahaku hakee vain siltä alueelta tai ketjusta, joka sinulla on auki.

Kirjoittaja Aihe: Loppuelämän koneen valinta - Marsu Micra/Mini, ECM Max / Synch vai joku muu -?  (Luettu 7641 kertaa)

Rouva Papunen

  • Pikakahvi
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 9

Kiitos herroille LMLM:n arvioista. Nämä olivat valaisevia. Mielenkiintoisia yksityiskohtia esim. boilerin koosta. Kaipaisin tosiaan tuollaista vakaata suorittajaa, en niinkään jatkuvaa pelailua koneen kanssa.
Mutta hinta - yli 5200e ja siihen mylly päälle .... onko tällainen enää käyttötavara vai onko se mielenterveyshäiriö?
No, ne piirtää, joilla on liitua.
Kirjattu

bcg

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 65

Kaipaisin tosiaan tuollaista vakaata suorittajaa, en niinkään jatkuvaa pelailua koneen kanssa.

Siihen Mini on mielestäni täydellinen valinta. Kahvin laatu on todella hyvää, ja pysyy sellaisena myös seuraavaan kuppiin, ihan kuten Ristoretto kirjoitti. Tuo yllätti minut verrattuna edelliseen E61 koneeseen.

Lainaus
Mutta hinta - yli 5200e ja siihen mylly päälle .... onko tällainen enää käyttötavara vai onko se mielenterveyshäiriö?

Se on lelu. Leluja pitää olla. Lapselle riittää halpa lelu, aikuiselle kalliimpi. On se sitten moottoripyörä tai Mini, kummassakaan ei ole sinällään järkeä. Tai suunnilleen saman hintainen kahvimylly.
Kirjattu

OskuK

  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2576

Tämä ei vastaa kenenkään muun ajatusta tuosta "loppuelämän koneesta" mutta itse olen ollut vuosikausia varma että Boscon kahvakone se on. Mutta kun ACS Vesuvius Evo Levan tulosta alkoi tulla juttua, aloin miettimään hieman uusiksi.
https://www.youtube.com/watch?v=p2r7xIzxPbY

Ja tietenkin Nurrin uutuus paddleineen vaikutti myös erittäin kiinnostavalta:
 https://www.youtube.com/watch?v=qNb1PWerei0

ja sitten aloin katsoa ACS Vostokkia.
 https://www.youtube.com/watch?v=j4UtmXO9zVU

Kunnes huomasin taas olevani sitä mieltä että Bosco Sorrento. Eli onkohan ihminen rakennettu "loppuelämän tuuliviiriksi" ;-)
Kirjattu
:: Astoria Gloria :: Eureka Zenith 65E :: Mahlkönig Vario ::: Aiemmin:  Nuova Simonelli Oscar :: Grinta :: Bezzera Strega ::

Ristoretto

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 48

Itse ajattelen, että jos vain taivas on rajana ja vapaasti voisi valita, niin Kees Van der Westen.

www.keesvanderwesten.com
Kirjattu
La Marzocco Linea Mini | Lagom P64 | La Pavoni Professional |

Rouva Papunen

  • Pikakahvi
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 9

Upeita kahvakoneita!

Ekassa videossa tosin kelpo tsufee pilattiin kauramaidolla. Olisin lisännyt vain puoli lusikkaa sokeria ja kietaissut kituseen, kuten Italiassa.

Nurri oli kaunis. Siinä herralla oli upea alttari, eihän siitä puuttunut kuin Ave Maria ja rukousnauha.

Ottaisin Nurrin tai Vesuvion jos annettaisiin, mutta en jaksaisi vääntää vipua.
Tosin en edes tiedä, mitkä vipukoneiden edut on?

Totta kai loppuelämällä voi olla monta pituutta ja konemaku ja vaatimukset vaihtuvat ja karttuvat. Kunhan masina nyt kestäisi kauemmin kuin nykyinen hallitus (mikä ei välttämättä ole vaikeaa).
Mulla asiaan vaikuttaa se, että olen saamassa muutaman tonneroisen ylimääräistä tuloa, ja tämä tilanne ei tule luultavasti toistumaan.

Kahvikonekeskusteluissa tulee usein esille, että on löydettävä laite, josta ei tule vaimon kanssa riitaa ja jota vaimo ja lapset osaisivat käyttää. Minun taas on hankittava jotain, johon mies suostuu ja jota hän ja aikuiset poikamme oppivat ilman suurempaa ajanmenoa käyttämään. Ja jossa olisi mahdollisimman vähän syvällisempää huoltoa. Harmittaa, kun en lapsuudessa/nuoruudessa saanut mitään sähköön liittyvää harjoitusta tai koulutusta, en pysty ottamaan käytettyä konetta askartelun alle. Se olisi kyllä hauskinta!

Olisi kiva päästä maistelemaan hyvää kahvia. Moccamaster on alkanut masentaa. Tänään vain mulkaisen sitä rumasti.
Kirjattu

OskuK

  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2576

Ei kahvakoneen kahva ole raskas. Sitä kun kuitenkin vedetään osin omaa painoa hyväksikäyttäen. Toki ei siihen märällä tassulla kannata tarttua, kun ei sitä kannata myöskään lipsauttaa auki kesken. Aika hentoinen neiti on täällä opetellut Astoriaa käyttämään.
Kahvakoneiden etu on ollut ääriyksinkertainen systeemi (jota toki nämä uuden konffausmahdolisuuksineen muuttavat) Omaa konettani voi esim. käyttää jopa ilman sähköä. Ja sähköllä siinä on pari anturia ja vastus.
Ei siis ole pumppua, ei pumpun moottoria, ei mitään ohjauspiirejä.
Kahvin suhteen etuna on loiva, laskeva painekäyrä. Homma on helppo, mutta toisaalta konffaus on omassa kädessä. Esiuutto on niin pitkä kuin itse päättää, ja laskevan käyrän saa pidemmäksi kun jarruttaa kahvaa, uuton pituuden voi lyhentää ottamalla kuppi alta pois jne.
Yksinkertainen rakenne, jolloin on vähemmän osia jotka menisivät rikki. Jos e61 gruppo on "tappovarma täysmekaaninen klassikko" niin on sekin aika monimutkainen, ja pitää putsailla huoltaa ja rasvata. Sama koskee kahvakoneen gruppoja, pitää niitäkin avata rasvata ja vaihtaa tiivisteitä, mutta kenelläpä olisi gruppo jonka tiivisteitä ei pitäisi.
Omasta konestani meni juuri sähkökytkin rikki pari päivää sitten, eli voi kymenessä vuodessa niistä vähistäkin osista jokin hajota. Ei yksinkertaisuus toki mikään tae koskaan ole, minulla on ollut kaksi kuplaa ja yksi pakettivolkkari 76-vuodelta, ja ne harvat osat mitä näissä on, kaikki ne aina rikki olivat ;-D

https://www.espressoxxl.de/DREHSCHALTER-STELLUNGEN-1-0-2-TYP-CS0177412-690V-20A-FUeR-ASTORIA-CMA-WEGA-MODELLE-SIEHE-TABELLE-FUeR-UNIVERSELLE-ANWENDUNG
Kirjattu
:: Astoria Gloria :: Eureka Zenith 65E :: Mahlkönig Vario ::: Aiemmin:  Nuova Simonelli Oscar :: Grinta :: Bezzera Strega ::

Ristoretto

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 48

Eräs yksityiskohta, joka ainakin osassa kahvakoneita on otettava huomioon, on uuton jälkeen gruppoon jäävä ylipaine. La Pavonissa olen useamman kerran saanut kuumat kahvit syliini, kun olen liian aikaisin avannut kahvan. Sitten onkin aika siivoaminen edessä, kun keittiössä on kahvinpurut pitkin pöytiä. Kahvakoneissa on todella mahdollisuus säätää uuttoa käsivoiman avulla, ellei sitten ole ns. jousikone, jossa jousi tuottaa vakiovoiman. Toisaalta käsivoiman pitäminen oikeana halutun lopputuloksen saamiseksi on sitten toinen juttu. Sopii osaavalle baristalle, mutta ei ehkä helppoa konetta haluavalle.
Mieleeni tulee hauska vertaus äänentoiston puolelta. ”Muusikot kuuntelevat laitteillaan musiikkia, hifistit kohinoita ja säröjä.” Molemmat siis nauttivat harrastuksestaan, mutta hieman eri tulokulmalla.
Espressolaitteissa ei minusta sähköpuoli ole lainkaan niin olennaista, kuin hydrauliikka. Koneet kun ensisijaisesti käsittelevät kuumaa vettä. Putkimiehen koulutus olisi parempi tausta näissä kuin sähkömiehen.
Juuri kuten OskuK sanoi, kaikissa koneissa on kuluvia tiivisteitä ja kumiosia. Niiden vaihto ei kuitenkaan ole rakettitiedettä ja ainakin useimpiin Suomessa myytäviin koneisiin saa huoltoapuakin.
La Pavonissa muuten ainoa rikki mennyt osa on ollut itse Kahva! Sen haarapäädyn metalli väsyi ajan myötä ja katkesi. Sen vaihto oli helppo tehdä kuitenkin itse. Tiivisteitä on toki joutunut vaihtamaan aika ajoin.
Kirjattu
La Marzocco Linea Mini | Lagom P64 | La Pavoni Professional |

OskuK

  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2576

Juupa, koriin jää uuton jälkeen hetkeksi painetta, mutta sekin on taitolaji: samalla tavalla kun voi jousikoneessa loiventaa sitä painekäyrää, voi myös poistaa sen paineen: painamalla hiukan kahvaa.
Kirjattu
:: Astoria Gloria :: Eureka Zenith 65E :: Mahlkönig Vario ::: Aiemmin:  Nuova Simonelli Oscar :: Grinta :: Bezzera Strega ::

Ristoretto

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 48

Näin varmaan monissa jousikoneissa onkin. La Pavonissa sen sijaan pitäisi nostaa kahvaa, mutta silloin nousee helposti koko kone pöydältä ilmaan. Ainoa järkevä tapa on siinä odottaa hetki, ja sitten hyvin varovasti avata kahvaa hieman ja antaa paineen pihistä ennen kuin kokonaan vääntää sen auki. Itsekin arvostan kahvakoneita, ja varmasti tosi hifistelijälle ne tuovat säätömahdollisuuksia kaikkein eniten. La Pavoni on muuten pienen budjetin koneista yksi kaikkein varteenotettavimpia vaihtoehtoja. Ei helppo, mutta ei myöskään häpeä kahvin maun osalta lainkaan. Kaikkia osia saa myöskin, joten omanikin on jo parikymmentä vuotta vanha ja nykyisin kesämökillä käytössä.
Linea Minin hinta on näemmä noussut melkoisesti siitä kun itse sen hankin. Itse halusin koneen, joka on erittäin selkeä ja helppo, mutta kahvin mausta yhtään tinkimättä. Sellaisen myös sain. Kallista hintaa olen kompensoinut olemalla käymättä kahviloissa. Jos joka päivä investoisi 5€ kahvilaan, tulisi siitä yhdessä vuodessa kuluja jo melkein kaksi tonnia. Muutamassa vuodessa kone maksaa näin ajatellen itsensä lähes takaisin. Ehkä tämä on vain tapa huijata itseäni. :)

OskuK:lle ja muillekin kysymys. Millä lämpötiloilla yleensä itse uutatte kahvinne? Itse liikun aika lailla kapealla 92C-93C alueella. Itselläni tummapaahtoiset kahvit maitopohjaisiin juomiin kyseessä.
Kirjattu
La Marzocco Linea Mini | Lagom P64 | La Pavoni Professional |

Jari

  • Ristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1569

HX koneena hieno, mutta grupon huuhtelutarve aina pieni arvoitus.

Arvoituksen ratkaisun toki näkee ja kuulee. ;)
Kirjattu
Rocket Cellini Evoluzione + Arrarex Caravel + Niche Zero + Pharos + Lido 3 + Kanso Hiku + Aergrind + Aeropress + Cafflano Kompresso & Krinder + Clever + Kaldi Wide + Behmor 1600

Ex-machina: Isomac Venus + Granmacinino + Mazzer Mini + Quamar M80E

Ristoretto

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 48

Kyllä kuulee ja näkee, mutta toki vain kohtuullisella tarkkuudella. itse hankin aikoinaan Rocketiin gruppoon lämpömittarin ja se auttoi huomattavasti huuhtelun tekoa. Samalla se paljasti kuinka paljon lämpötila noissa heilahtelee. Suosittelen sellaisen hankkimista, jos omistaa E61-gruppoisen HX koneen.
Kirjattu
La Marzocco Linea Mini | Lagom P64 | La Pavoni Professional |

Jari

  • Ristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1569

Kyllä kuulee ja näkee, mutta toki vain kohtuullisella tarkkuudella. itse hankin aikoinaan Rocketiin gruppoon lämpömittarin ja se auttoi huomattavasti huuhtelun tekoa. Samalla se paljasti kuinka paljon lämpötila noissa heilahtelee. Suosittelen sellaisen hankkimista, jos omistaa E61-gruppoisen HX koneen.

Joo, se lämpömittari on hyvä apuväline, jos/kun HX:n lämpökäyttäytyminen vaikuttaa arvoitukselta. Itsekin hankin joskus aikoinaan sen EricS:n lämpömittarin, mutta luovutin sen aika pian eteenpäin a) koska se ei ole esteettisesti kovin näyttävä törrötin grupossa ja b) koska ei niissä lämpötiloissa omilla huuhteluillani merkittäviä eroja ollut. Rocketin grupon rajoittimet ovat tunnetusti aika hyviä. Jollain ärhäkämmällä grupolla se aivan varmasti voi olla tarpeellisempi apuväline ja työkalu. Toki se, että itse aikoinaan siirryin Rocketin HX:ään yksiboilerillisesta pidaamattomasta Isomacista, oli tietysti hyvin opettavaisesta ja lämpötilahallinnallisesti jokseenkin haastavasta keittimestä aika helppo askel eteenpäin. ;)
Kirjattu
Rocket Cellini Evoluzione + Arrarex Caravel + Niche Zero + Pharos + Lido 3 + Kanso Hiku + Aergrind + Aeropress + Cafflano Kompresso & Krinder + Clever + Kaldi Wide + Behmor 1600

Ex-machina: Isomac Venus + Granmacinino + Mazzer Mini + Quamar M80E

OskuK

  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2576

Vaikeuksien määrittely on aina vaikeaa: onko hiihtäminen, polkupyörälläajo tai kengurukepillä hyppiminen vaikeaa? Kumpi onvaikeampaa, lukea karttaa vai selvittää missä appi ohjaa väärään paikkaan? Joka auton kytkinkin on erilainen, mutta että onko käsivaihteiston hallinta vaikeaa? Jos pid näyttää 93 astetta ja kuppiin tulee 79 asteista, täytyy konffailla offsetteja yms mukavaa, vaikka oli automaatti. Se mikä lämpötila missäkin on, on toki irrelevanttia siinä tilanteessa, jos juo mieleistään kahvia. Mutta jos kahvissa on vikaa, alkaa asioiden tila ja säätäminen kiinnostaa. Ja toivoo säätävänsä oikaa asiaa.
Kirjattu
:: Astoria Gloria :: Eureka Zenith 65E :: Mahlkönig Vario ::: Aiemmin:  Nuova Simonelli Oscar :: Grinta :: Bezzera Strega ::

Ristoretto

  • Cappuccino
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 48

Kahvi on kimurantti raaka-aine, kun siinä on samanaikaisesti lukuisia erilaista yhdistettä, joista osa on erittäin hyvänmakuisia ja osa taas pahanmakuisia. Meidän hyvästä kahvista pitävien onneksi ne uuttuvat hieman eri lämpötiloissa. Lämpötila-alue, jossa hyvää kahvia on saatavissa on suhteellisen kapea. Noin 90-96C, riippuu toki henkilökohtaisista mieltymyksistä ja käytetyistä kahvipavuista. Ilmiön huomaa hyvin, kun saatuaan uutettua oikein hyvää kahvia haistelee sihdissä ollutta kahvikakkua. Se haisee pahalle, eli tällöin oikeat ainesosat ovat päässeet läpi kuppiin ja vähemmän toivotut aromit jääneet sihtiin.
Eipä teekään ole vapaa tästä. Japanilaisissa vihreän teen pakkauksissa oli tarkka ohje lämpötilasta ja liotusajasta 70-80C ja 90 sek.

Asiasta toiseen, kahvissa on kafestolia ja kahveolia, jotka valitettavasti estävät kolesteroli synteesin säätelyä ja nostavat näin haitallisen LDL-kolesterlin määrää veressä. Jostain syystä tämä ilmiö esiintyy lähinnä miehillä. Suodatinpaperi estää näiden haitallisten diterpeenien pääsyn kahviin, ainakin tavallista suodatinkahvia valmistettaessa. Pannukahvissa ja Aeropress-tyyppisillä kannuilla valmistetussa kahvissa näitä oli eniten, espressossa hieman vähemmän. Kokeilin huvikseni pyöreätä suodatinpaperia sihdin pohjalla ja tulos oli oikein hyvä maun osalta, mutta yllättävää kyllä se edellytti jauhatuksen säätämistä selvästi hienommalle. Tämä johtunee siitä, että kahvinpurut eivät pääse tukkimaan sihdin reikiä ja vastus on näin tavallista pienempi. Youtubesta löytyy useampikin video aiheesta kiinnostuneille.
Kirjattu
La Marzocco Linea Mini | Lagom P64 | La Pavoni Professional |

Jari

  • Ristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1569

Asiasta toiseen, kahvissa on kafestolia ja kahveolia, jotka valitettavasti estävät kolesteroli synteesin säätelyä ja nostavat näin haitallisen LDL-kolesterlin määrää veressä. Jostain syystä tämä ilmiö esiintyy lähinnä miehillä. Suodatinpaperi estää näiden haitallisten diterpeenien pääsyn kahviin, ainakin tavallista suodatinkahvia valmistettaessa. Pannukahvissa ja Aeropress-tyyppisillä kannuilla valmistetussa kahvissa näitä oli eniten, espressossa hieman vähemmän. Kokeilin huvikseni pyöreätä suodatinpaperia sihdin pohjalla ja tulos oli oikein hyvä maun osalta, mutta yllättävää kyllä se edellytti jauhatuksen säätämistä selvästi hienommalle. Tämä johtunee siitä, että kahvinpurut eivät pääse tukkimaan sihdin reikiä ja vastus on näin tavallista pienempi. Youtubesta löytyy useampikin video aiheesta kiinnostuneille.

Harmi, etten itse ole juurikaan ihastunut paperilla suodatettuihin kahveihin. Vaimo tuli onneksi hankkineeksi Chemexin, jonka maku on yllättävän pehmeä ja miellyttävä tällaiselle kaikenmaailman suodatinkahveille vähän nokkaansa nypristelevälle espresson ystävällekin. Siihenhän voisi alkaa suhtautua terveyskahvina, vaikka yleensä kyllä tykkään juuri niistä kahvin rasvoista. Ne tuovat kivaa bodia makuun sekä runsaampaa suutuntumaa.

Noista 'paperifilsuista sihdin pohjalle' -kokeiluista olen kuullutkin, mutten vielä ole innostunut testaamaan. Ehkä, kun kolesteroliarvot seuraavan kerran mitataan, innostus siihenkin voi kasvaa. ;)

Duodecim toisaalta näyttää kertovan myös diterpeenien mahdollisista hyödyistä: https://www.duodecimlehti.fi/duo95329
"Jos diterpeenien edulliset vaikutukset maksan toimintaan ja maksasairauksien riskiin voidaan varmistaa, käynee niin, että espressokahvi osoittautuu optimaaliseksi juomaksi pyrkiessämme luovimaan turvallisesti hyperkolesterolemian ja maksakirroosin riskien välillä."
Tiedä sitten tuosta. Ainahan tuokin on jo voinut vanhentua. Vaikka tutkimus, johon tuossa viitataan kumosikin aiemman 1990-luvun lopun tutkimuksen, on tuostakin jo kulunut kohta parikymmentä vuotta. Duodecimin terveyskirjasto antaa tänä vuonna toistaiseksi ymmärtää, että kahvin haittavaikutukset ovat lieviä ja että asiaa yhä tutkitaan vielä. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01000

Grupon lämpömittarista vielä sen verran, että en sitä millään lailla dissaa. Sehän tuo varsinkin harrastuksen alkutaipaleella mukavaa mielenrauhaa siihen, että kuinka hyvin osaa uuton lämpötilan pitää toistettavana. Numeerinen arvo on hyvin selkeästi tulkittavissa olevaa informaatiota. Onhan toki sekin, että maistuuko shotti kerrasta toiseen samalta vai ei selkeästi tulkittava, mutta jos maku heittelee kerta toisensa jälkeen suuntaan tai toiseen, niin syy siihen voi olla monenmoinen ja jopa useamman tekijän summa. Silloin mielenrauha on helpommin hallittavissa, jos edes samana pysyvästä lämpötilasta voi olla varma. Sen sai pidaamattoman yksiboilerin (jossa termostaatin sykli oli aika laaja) kanssa opetella kantapään kautta. Onneksi ameriikan foorumeilta löytyi ainakin silloin vajaat 20 vuotta sitten paljon tietoa lämpötilasurffaamisesta. Silvian omistajathan joutuivat silloin painiskelemaan sen saman asian kanssa, kunnes joku keksi, että näihinhän voisi asentaa PID:in helpottamaan asiaa.

Osku kirjoitti kartasta ja appista, että kumpi on vaikeampi... no kartta on toki parempi ja toimintavarmempi (jos se on ajantasalla ja osaa lukea sitä ja käyttää kompassia, siis osaa suunnistaa - ihan hyvä perustaito sinänsä, jos metsään haluaa mennä) kuin appi, mutta toisaalta kokemattomalle luonnossa liikkujalle se, että appi näyttää maastokartalta, missä kohdassa nyt ollaan tuo kivasti sitä kaivattua mielenrauhaa, jos helposti tunnistettavia maamerkkejä (tai opastetta) ei ole näkyvissä. Kyllä se kartta+kompassi on silti hyvä olla mukana, jos/kun tuntemattomaan umpimetsään lähtee. Mutta eipä juurikaan enää pääkaupunkiseudun metsissä tule kanniskeltua karttaa mukana. Täyteen ladattu puhelin riittää hyvin päiväretkille. Ja ainahan se täällä jossain päin humisee joku moottoritie.
Kirjattu
Rocket Cellini Evoluzione + Arrarex Caravel + Niche Zero + Pharos + Lido 3 + Kanso Hiku + Aergrind + Aeropress + Cafflano Kompresso & Krinder + Clever + Kaldi Wide + Behmor 1600

Ex-machina: Isomac Venus + Granmacinino + Mazzer Mini + Quamar M80E