Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Bahamies]

Tein aiheelle nyt oman ketjun, kun en oikein yhtä valmista ketjua löytänyt aiheelle.

Otsikossa aihe siis lyhyesti. Olen käyttänyt täysautomaattista Melittan Caffeo Solo konetta nyt pari vuotta ja sitä ennen toiset pari vuotta Siemensin vastaavan tyyppistä laitetta. Nyt lienee aika luovuttaa ja syventää harrastusta, kun parempi espresso kotona olisi tavoitteena.

Siispä loikkaan nyt puoliautomaattien maailmaan. Itse juon kahvini vähän milloin sattuu ja tuosta on muodostunut yllättävä kipukohta laitepohdintaan. En siis itse oikein lämpene ajatukselle, että kone vaatii pisimmillään 30-40min aikaa lämmetä, jotta se toimii optimaalisesti. Ymmärrän, että on olemassa smart-plugeja, joihin saa ohjeilmoitua etäkäynnistyksen ja ajastukset, mutta en ole halukas lähtemään sellaiseen viritykseen. Kahvikone elää minun ehdoilla, ei toisin päin. Tämä siis sulkee monet hitaimmat boilerilaitteet automaattisesti pois minun listoilta. Oma kipukynnys tuon lämpiämisajan suhteen on sellainen 10-15min. Jos siinä ajassa kone ei ole riittävän lämmin, että siitä saa kys. koneen mittapuulla hyvää espressoa, niin laite ei sovi minulle.

Lämpiämisaika on muodostunut minulle aikalailla kriteeriksi numero yksi. Muitakin kriteerejä olen keksinyt, alla ne tärkeysjärjestyksessä.
- PID
- Ohjelmoitava kahviannos
- Plussaa jos kone on hyvä vaahdottamaan maitoa, jos innostun tätä harjoittelemaan
- Mielellään 58mm suodatinkahva osien saatavuuden vuoksi, mutta pienenempi ei ole dealbreaker
- Hintaa alle 1000€

Hinta on kriteereistä viimeisenä koska en ole varma onko tuollaisia koneita kovinkaan montaa edes olemassa. Muutaman olen löytänyt, jotka kuitenkin kiinnostaisivat:
- Lelit Victoria tai Grace (PL81T)
- Sage Bambino Plus (Hieman lelun oloinen, mutta monesti aloittelijoille suositeltu)
- Quick Mill Orione (Nopea ja laadukkaan oloinen, mutta PID ja ohjelmoitavuus puuttuvat)
- Joku muu, mikä?

Tällä hetkellä kärjessä olisivat Lelitin vaihtoehdot

Myllyksi katselin alkuun Sette 270:aa, käytetytkin ovat vaihtoehto. Myllyjen suhteen kohtuullisen hintaisia hyviä vaihtoehtoja tuntuu olevan aika hyvin, joten näitä katselen varmaan rauhassa ja tutustun vaihtoehtoihin vielä lisää. Sette 270 nyt kuitenkin vaikuttaa edulliselta ja melko pidetyltä laitteelta.

Tavoitteena olisi tosiaan ensisijaisesti hyvä espresso, kohtuullisen nopeasti ja kohtuuhinnalla. Tämä on vähän tällainen kepillä jäätä kokeilu sen suhteen, että ovatko omat laitepohdinnat menneet edes jokseenkin oikeaan suuntaan vai etsinkö nyt jotain yksisarvista ja kannattaisi unohtaa koko homma. Suodatinkahvikin menee kyllä ja toinen vaihtoehto on sitten unohtaa tällaiset vaikeat espressot ja panostaa suodatinpuoleen enemmän. Itse nyt kuitenkin tykkään espressosta, joten siksi aloitan tästä suunnasta.

[Jari]

Lelitin Victoria vaikuttaa ihan ok keittimeltä, mutta se on single boileri -keitin, joten jos maitokahveja haluaa vaahdotella on edessä lämpötilasurffausta. En tiedä tekeekö laitteen PID siitä helpompaa kuin vanhempien sinkkuboilerien kanssa, mutta pienet odottelut on joka tapauksessa aina edessä, kun haluaa vaihtaa uuttamisesta vaahdottamiseen, tai päinvastoin (tai jos haluaa tykitellä muutaman pelkän espresson putkeen). Se on tottakai asia, jonka kanssa voi oppia elämään ihan hyvin, jos niin haluaa. Espressomaailmassa rahalla saa yleensä helppoutta elämään.

Nyt kun foorumilla on myynnissä yksi käytetty Sette, niin ehkä keittimeen voisi laittaa sen tonnin verran ja tutustua Lelit MaraX:ään. Siinä ei tosin taida olla PIDiä, mutta HX-keittimessä se on aika tarpeeton. MaraX:ssä on kuitenkin paaaljon isompi boileri kuin sinkkuboilereissa (yleensä). Ja gruppokin on legendaarinen E61. Ne pitävät lämpötilan stabiilina, mikä itselleni on merkittävä seikka espresson kanssa touhutessa.

[Bahamies]

Lelitin Victoria vaikuttaa ihan ok keittimeltä, mutta se on single boileri -keitin, joten jos maitokahveja haluaa vaahdotella on edessä lämpötilasurffausta. En tiedä tekeekö laitteen PID siitä helpompaa kuin vanhempien sinkkuboilerien kanssa, mutta pienet odottelut on joka tapauksessa aina edessä, kun haluaa vaihtaa uuttamisesta vaahdottamiseen, tai päinvastoin (tai jos haluaa tykitellä muutaman pelkän espresson putkeen). Se on tottakai asia, jonka kanssa voi oppia elämään ihan hyvin, jos niin haluaa. Espressomaailmassa rahalla saa yleensä helppoutta elämään.

Nyt kun foorumilla on myynnissä yksi käytetty Sette, niin ehkä keittimeen voisi laittaa sen tonnin verran ja tutustua Lelit MaraX:ään. Siinä ei tosin taida olla PIDiä, mutta HX-keittimessä se on aika tarpeeton. MaraX:ssä on kuitenkin paaaljon isompi boileri kuin sinkkuboilereissa (yleensä). Ja gruppokin on legendaarinen E61. Ne pitävät lämpötilan stabiilina, mikä itselleni on merkittävä seikka espresson kanssa touhutessa.

Kiitos vinkistä.

Itse en vaahdotusominaisuuksia, ainakaan vielä, arvota kauhean korkealle. Kyllä niitä maitojuomia tulee varmaan kokeiltua, mutta nykyisessä Melitassakaan ei ole mitään maidonvaahdotusominaisuuksia ja se ei ole minua haitannut lainkaan. Jos yhden boilerin kanssa joutuu sitten vähän odottelemaan silloin kun maitojuomia tekee, niin voin elää sen kanssa.

Katselin tuota MaraX:ää, mutta kokonaisbudjetti tuntui vähän karkaavan korkeaksi. Puhutaan kuitenkin ensimmäisestä espressokone+mylly-setistä minulle ja tuo tonnikin kyllä henkisesti kirpaisee jonkin verran. Katselin vähän käytettyjä ja päädyin sitten kokeilemaan kepillä jäätä Ascaso Steel Uno PID-koneella ja saman sarjan myllyllä. Kone ei varmasti ole täydellinen ja myllykään ei ole mikään ihmeellinen, mutta tuolla setillä saa varmaan testattua sen, että kuinka paljon sitä intoa tähän manuaalisempaan espresson tekoon itseltä löytyy. Tuohan konehan nyt on vielä pahamaineinen Thermoblock-kone, mutta olen itse valmis uhraamaan espresson laadusta hieman, jotta koneen käyttökelpoisuus sopii enemmän minulle. Kommentoikaa vaan jos löytyy jotain kokemuksia laitteesta tai jos on antaa hyviä vinkkejä tuon kanssa puuhaamiseen!

Katsotaan siis miten kahvinteko tuolla lähtee luonnistumaan.

[OskuK]

Tässä "ensimmäinen kone" -ajattelussa tavallaan myönnetään että vähintään se ensimmäinen kone oli turha ja pelkkää rahankulua. Halvimmalla pääsee kun ostaa heti sen kolmannen koneen ;-D

[Jari]

Oskulla on ihan hyvä pontti. Aika moni on aloittanut espressoharrastuksen kiroilemalla ensimmästä konettaan. Oma thermoblockini oli niin hirveä kapistus, että meni vuosikausiksi into koko harrastuksesta. Hankin sitten joskus myöhemmin sinkkuboilerin ja sillähän homma alkoi taas innostaa, mutta monta monta vuotta meni ihan hukkaan, kun otti niin paljon pannuun.

Nyt on se kolmas keitinkin menossa (ja samaan aikaan myös neljäskin ihan vaihtelun vuoksi - pitäähän nyt yksi vipukonekin olla). Ja vaikka yhä olisi päivittämiseen paljon erilaisia mahdollisuuksia, en ole kaivannut uutta keitintä piiitkään aikaan. Myllyjä on tosin vaihdeltu ja osteltu kahmalokaupalla.

Ascason lämmityselementti on itse asiassa thermocoil, vaikka Ascaso kutsuu sitä blokiksi (ei kovin hyvä idea, koska blokin maine on varsin huono). Thermocoil on edistyneempi ratkaisu, joten se voi toimia ihan kelvollisesti. Ei se liene kuitenkaan täysin ogelmaton. Amerikan foorumilla oli mielenkiintoista pohdiskelua Steel Uno PIDistä. En tiedä tuleeko sen kanssa suurta, tai edes pientä ongelmaa, mutta asiat on ainakin hyvä tiedostaa, jos esim. shotin säädössä tulee "outoja" ongelmia vastaan:

https://www.home-barista.com/advice/ascaso-steel-uno-professional-w-pid-is-thermoblock-issue-t59881.html#p684722

[Bahamies]

Oskulla on ihan hyvä pontti. Aika moni on aloittanut espressoharrastuksen kiroilemalla ensimmästä konettaan. Oma thermoblockini oli niin hirveä kapistus, että meni vuosikausiksi into koko harrastuksesta. Hankin sitten joskus myöhemmin sinkkuboilerin ja sillähän homma alkoi taas innostaa, mutta monta monta vuotta meni ihan hukkaan, kun otti niin paljon pannuun.

Nyt on se kolmas keitinkin menossa (ja samaan aikaan myös neljäskin ihan vaihtelun vuoksi - pitäähän nyt yksi vipukonekin olla). Ja vaikka yhä olisi päivittämiseen paljon erilaisia mahdollisuuksia, en ole kaivannut uutta keitintä piiitkään aikaan. Myllyjä on tosin vaihdeltu ja osteltu kahmalokaupalla.

Ascason lämmityselementti on itse asiassa thermocoil, vaikka Ascaso kutsuu sitä blokiksi (ei kovin hyvä idea, koska blokin maine on varsin huono). Thermocoil on edistyneempi ratkaisu, joten se voi toimia ihan kelvollisesti. Ei se liene kuitenkaan täysin ogelmaton. Amerikan foorumilla oli mielenkiintoista pohdiskelua Steel Uno PIDistä. En tiedä tuleeko sen kanssa suurta, tai edes pientä ongelmaa, mutta asiat on ainakin hyvä tiedostaa, jos esim. shotin säädössä tulee "outoja" ongelmia vastaan:

https://www.home-barista.com/advice/ascaso-steel-uno-professional-w-pid-is-thermoblock-issue-t59881.html#p684722

Ymmärrän kyllä itse tuon pointin, mutta päädyin tällaiseen ratkaisuun ihan syystä.

Kuten aloitukseen jo kirjoitin, niin Rancilio Silvian tai Gaggia Classicin tyyppinen edullinen sinkkuboileri on vaan minusta liian hidas. Ymmärrän että osa ei näe mitään ongelmaa ajastaa laitetta käynnistymään etukäteen, mutta itse en ole tuollaiseen kompromissiin vaan halukas. En siis halunnut lähteä edes kokeilemaan laitteella, jonka vaatimat kompromissit olivat minulle kynnyskysymys.

Sen sijaan, olen jo vuosia juonut objektiivisesti varmasti todella pahan makuisia espressoja, mutta olen nauttinut niiden nopeasta saatavuudesta. Nyt halusin kokeilla, että jos valmistusaika ei kasva kohtuuttomasti, niin miten paljon parempaa espressoa voisi kohtalaisen järkevällä budjetilla saada. Jos tässä en saavuta mielestäni riittävän suurta hyötyä nähtyyn vaivaan nähden, niin todettakoon sitten, että ehkei tällainen kahvinvalmistus ole vain minulle. Olen oikeasti siis halukkaampi tinkimään kahvin laadusta, kuin siitä, että sen valmistus kestää laitteen käynnistyksestä lähtien n. 30-40min (riippuen koneesta). En myöskään ole valmis moninkertaistamaan omaa budjettia ihan vaan kokeilemista varten.

Minulle se "kolmas" laite olisi varmaan ollut Decent DE1Pro, mutta tuollaista summaa en sokkona laita kiinni ikinä kun aloitan harrastusta. Välineiden pitää olla riittävän hyvät, mutta suoraan ammattivälineitä ei kannata ostaa, jos lajia haluaa kokeilla. Kenties joskus Decentin (tai vastaavan) hankin, mutta en ihan vielä kuitenkaan. Haluaisin ensin edes kokeilla mihin olen ryhtymässä.

Luin itsekin tuon Ascason säätöä koskevan ketjun ja se tuo kieltämättä tähän varmasti lisähaastetta. Pitää vaan parhaansa mukaan pyrkiä opettelemaan ja testata millaista kahvia koneesta saa pihalle. Uskoisin kuitenkin, että kun hommaan saa jonkinlaisen otteen, niin tuo laite on omiin tarkoituksiini riittävä. Sillä kun pitäisi ainakin teoriassa saada tehtyä parempaa espressoa kuin minun Melitallani. Tätä varten hankin kyllä kaikenlaista välinettä avuksi, jotta homma olisi aloittelijalle jotenkin mahdollinen (vaaka, wdt, nakukahva ja kunnon tamppi).

Jos sitten harrastuksesta innostun ja tulen lähiaikoina myymään Ascason, niin voitte sitten laittaa linkkiä tähän keskusteluun ja kertoa, että koititte varoitella . Jos nyt en kauheasti foorumin sääntöjä venytä niin voisin ihan mielelläni vaikka jatkaa tähän ketjuun omia kokemuksia, kenties niistä on jollekin toiselle aloittelijalle apua.

[Haappis]

" Olen oikeasti siis halukkaampi tinkimään kahvin laadusta, kuin siitä, että sen valmistus kestää laitteen käynnistyksestä lähtien n. 30-40min (riippuen koneesta)."

30-40 min kuulostaa aika äärimmäiseltä. Eipä silti, ajankäytön optimointi on aivan kelpo peruste.

[Bahamies]

Nyt menikin vähän jännäksi. Googlailin vielä hieman lisää tietoja tuosta Ascasosta ja siitä on nähtävästi monenlaista eri versiota maailmalla. Näyttäisi jopa löytyvän perinteistä boileria ja thermocoilia, riippuen laitteen vuosimallista.

https://www.1st-line.com/buy/ascaso-steel-uno-v4-pid-tank-reservoir-professional-espresso-machine-boiler/
Tuon kuvan laite vastaa 1:1 ostamaani laitetta ainakin ulkoisesti (oma on vielä matkalla, joten ei ole kuvaa oman sisuskaluista). Ascaso ilmeisesti myi tuota PID-mallia aiemmin ainoastaan mallinimellä Ascaso Steel Uno Professional (tai Pro) PID. Löytämieni kuvien perusteella noissa näyttäisi olevan "tavallinen" boileri, ei thermocoilia. Thermocoilit tulivat kai koko mallistoon joskus 2017 nurkilla.

Tulikohan tässä nyt sittenkin ostettua jotain Lelit Victorian tapaista, kuten aloitusviestissä itselleni ehdotin? Varmuus tähän saadaan varmaan jo huomenna, mutta kyllähän tässä jokin parodiahorisontti jo saavutetaan, kun olen itse selvitellyt thermocoil/-block laitteiden sopivuutta itselleni ja menen ostamaan vahingossa boilerilaitteen. Ei sillä että erityisesti harmittaisi, tällainen pikkuboileri-laite lämpiää minulle vielä ihan siedettävässä ajassa. Jos se taas on thermocoil, niin saan sitten sitä mitä luulinkin saavani. En nyt siis koe tulleeni ryöstetyksi kumminkaan päin.

Se nyt on ainakin käynyt selväksi, että Ascaso on tehnyt niin monta eri versiota ja päivitystä tuohon Uno-mallistoon, että on todella vaikea tietää minkä laitteen sai, avaamatta laitetta. Ascasolla itsellään ei asiasta ole oikein mitään dokumentaatiota, omilta sivuilta löytyy vain nykyisen malliston tiedot.

" Olen oikeasti siis halukkaampi tinkimään kahvin laadusta, kuin siitä, että sen valmistus kestää laitteen käynnistyksestä lähtien n. 30-40min (riippuen koneesta)."

30-40 min kuulostaa aika äärimmäiseltä. Eipä silti, ajankäytön optimointi on aivan kelpo peruste.

Nojoo, tuo 40min alkaa olla jo sitten todella hitaasti lämpiävällä laitteella saavutettavissa. Tyypillisesti ollaan varmaan jossain 20-30min välillä.

[Jari]

Jos sitten harrastuksesta innostun ja tulen lähiaikoina myymään Ascason, niin voitte sitten laittaa linkkiä tähän keskusteluun ja kertoa, että koititte varoitella .

Sovitaan niin.

Jos nyt en kauheasti foorumin sääntöjä venytä niin voisin ihan mielelläni vaikka jatkaa tähän ketjuun omia kokemuksia, kenties niistä on jollekin toiselle aloittelijalle apua.

Eihän siitä luulisi kenellekään haittaa olevan - päinvastoin. Eli siitä vaan!

Nojoo, tuo 40min alkaa olla jo sitten todella hitaasti lämpiävällä laitteella saavutettavissa. Tyypillisesti ollaan varmaan jossain 20-30min välillä.

Oma pumppukeittimeni ei varmasti ole nopeimmasta päästä, mutta kyllä silläkin saa helposti alle puolessa tunnissa kunnon essot valutettua, kunhan vain tekee lämmityshuuhtelun sitten, kun boilerin paine on tapissa. Siihen nyt ei kovin kauaa mene 10-15 min ehkä. Isojen gruppojen lämpiäminen vie boilerin kuumenemisen jälkeen aina vähän aikaa - ainakin, jos niissä ei ole erillistä lämmityselementtiä tms. Yleensä odottelen, jos ei ole siis kiire, kolmisen varttia. Jotkut kuulemma tyytyvät paljon lyhyempäänkin aikaan. Riippuu toki vähän siitäkin, mitä papua on käytössä.

Sitten taas Arrarex Caravel on nopeimmillaan valmis heti kun vedenkeittimen/kattilan vesi kiehuu. Avoboileri on siitä kätevä, että veden voi lämmittää missä ja miten haluaa ja sitten vaan kaataa vedet boileriin. Avoboilerilla ei tietenkään maitoja vaahdoteta, kun avoboileriin ei oikein muodostu painetta. Toki Caravelkin vaatii ensin lämmityshuuhtelun, jotta uuttolämpötilan kannalta olennaiset osat saadaan riittävän kuumiksi.

[Haappis]

Minulla on Marax ja se taitaa kiihtyä kylmästä lämpimään noin vartissa "PID":n ollessa asennossa 0 (koska juon useimmiten tummahkoja paahtoja). Oma aamuprosessi on sen verran hidas, että ei ehdi olemaan pullonkaula. Päivän aikana pidän laitetta ns. virransäästöasennossa, jolloin ei mene varttiakaan.

Laitetta ostaessani oli tarkoitus tilata ajastettavissa oleva automaattikatkaisin, koska kuvittelin tuon lämmittelevän itseään paljon pidempään. Eipä sitten tullut tilattua. Toki jos saisin valita, niin myös oma keittimeni olisi lämpenisi minuutissa

[Bahamies]

Noniin, kone kotiutui ja pikkuboilerikonehan tämä olikin. Tarkka malli vaikuttaisi olevan Ascaso Steel Uno Prof PID v3 (vuosimalli 2012). Lämpeämisaika on silti hämmentävän lyhyt. Pitää huomenna kahvia tehdessä ottaa ihan aikaa, mutta ei tuossa kyllä montaa minuuttia mene.

Vaaka on vielä matkalla, joten mitään vakavaa testailua ei tänään päässyt tekemään. Lähinnä säädin myllyn siten, että nestettä ei tullut läpi, josta sitten säädin karkeammaksi kunnes neste tuli läpi. Näin säätämällä jauhatusta sain jo pari ihan juomakelpoista espressoa. Toinen oli melko hapan, toinen melko kitkerä, joten taisin saavuttaa kummankin ääripään huonot puolet hyvin nopeasti. Tuo kitkerämpi shotti oli kuitenkin jo sen verran onnistunut, että siitä pystyi jo hieman hahmottamaan kyseiselle kahville ominaisia makuja, joita en koskaan saanut Melitalla esiin.

Pieni pettymys kone oli sen suhteen, että ilmeisesti näissä vanhemmissa PID-yksiköissä ei ollut oikein mitään muuta säätöjä kuin PID:n ohjelmointi ja uuttolämpötila. Vähän olisin toivonut esiuuttoa ja ajastinta, mutta ilman näitäkin pärjännee aivan hyvin. Ajastimeksi kelpaa tarvittaessa vaikka puhelin. Olen itse käsittänyt vähän niin, että 25-32 sekuntia olisi sellainen sopiva uuttoaika, mutta mikään ehdoton raja tuo ei ole. Tämän päivän shotteja en kellottanut.

Mylly sen sijaan on suoraan sanoen huono. Jauhatus on todella hidasta ja todella sottaista. Mylly heittelee jauhettua kahvia niin laajalle alueelle, että edes dosing ringin kanssa ei meinaa kaikki mennä sihtiin. Myllyyn myös jää melkoinen kasa jauhettua kahvia. Pitääkin vaa'an saavuttua tarkistaa paljonko ihan grammamääräisesti. Myllyssä on myös portaaton säätö, mutta ei minkäänlaista mahdollisuutta oikeasti tietää mitä asetusta käyttää, mitään asteikkoa ei laitteessa ole. Tuo tekee asetuksien löytämisestä uudelleen käytännössä mahdotonta jos tuota säätöruuvia pyöräyttää. Tuo nyt saa hoitaa tehtävänsä toistaiseksi, mutta vähän veikkaan että tuo I-Steel saa lähteä ensimmäisenä.

Koontina: Hauskaa hommaa! Kohtalaisen hyvää kahvia saa yllättävän nopeasti, mutta opittavaa on paljon. Uno vastasi hyvin pitkälti odotuksia, olen tyytyväinen. Myllyltä en paljoa odottanut ja nekin odotukset se onnistui alittamaan.

[Bahamies]

Harjoitukset jatkuvat!

Vaaka saapui (https://www.crema.fi/fi/products/joefrex/digital-coffee-scale-with-timer/3492) ja pääsi vähän "totisemman" espresson valmistamisen pariin. Ensimmäiset havainnot eivät taaskaan vaikuttaneet kovin lupaavalta Ascason myllylle, mutta muitakin muuttujia löytyi heti.

Ascason mylly pitää sisällään melkoisen määrän kahvia. Olen nyt laittanut yhden annoksen (18g) kahvia sisään ja ulos tuli ensimmäisellä yrittämällä 4g vähemmän. Sain 2,5g lisää ulos käyttämällä papusäiliön kantta palkeena, mutta siltikään tulos ei ole kauhean hyvä. Oikeastaan ainoa ratkaisu toistaiseksi on laittaa 1-1,5g ylimääräistä papua säiliöön, jotta pääsee edes jokseenkin oikeaan annoskokoon jauhettua kahvia ilman että kaikkea tarvitsee kahteen kertaan punnita ja vältetään lisäjauhaminen.

Myllyn säätö lienee aavistuksen hienolla, shottien ajat vaihtelevat tällä hetkellä 25-50s välillä, mutta tätä on vaikea todeta varmaksi, koska omassa tamppaustekniikassa on selvästi hiottavaa. Sihdissä oleva kahvi shotin jälkeen on usein jäänyt epätasaiseksi koostumukseltaan vinon tai muuten aavistuksen epäonnistuneen tamppauksen seurauksena. Asiaa ei myöskään auta se, että tampperi on sen verran alimittainen, että klappia sihdissä löytyy aloittelijalle vähän liikaa. Vaihtelu ajassa johtuu siis varmasti osittain huonon tamppauksen aiheuttamasta kanavoitumisesta, mutta shottien aikaikkunan alaraja viittaisi mielestäni pikkaisen hienoon jauhatukseen. Shottien maku on kuitenkin pääasiassa melko tasapainoinen, joten en ole vielä säätänyt myllyä karkeammalle, jotta muuttujien määrä pysyy hallussa.

Onneksi tamppaustaidottomuus on ongelma joka ratkeaa rahalla, laitoin Normcore V4 tampperin tilaukseen. Saapahan yhden helpon muuttujan rajattua pois, vaikka kieltämättä jää yksi oleellinen baristataito varmaan ikuisesti oppimatta.

Tuo JoeFrexin vaa'an tasainen rosteri/alumiini pinta on liukas ja espressolasi liukuu sujuvasti pois sen päältä shotin aikana, jos siitä ei pidä kiinni. Pitää pikkaisen viritellä tuota vaa'an pintaa, jotta kevyemmätkin astiat pysyvät paikallaan. Hyviä ideoita tähän? Itse ajattelin pari pientä ilmastointiteipin palaa, jotka vähän jarruttaisivat mukia. Vaaka kyllä taaraa itsensä käynnistäessä ja pienet teippipalaset eivät montaa gramman kymmenystä paina.

Vaikeuksista huolimatta vaaka toi selvästi lisää tasaisuutta työskentelyyn. Espressot ovat nyt maultaan enemmän toistensa kaltaisia, vaikka hajontaa löytyy vielä. Alla pari ongelmaa, joihin kaipaisin kommenttia:

- Onko jauhatus liian hieno vai kannattaako tästä murehtia vasta myöhemmin kun tamppaus on standardoitu?
- Kuinka paljon kahvipurua on mielestänne hyväksyttävä määrä mukissa? Omaan makuun sitä tulee aika reippaasti. Onko vika myllyssä, jossain muussa työvaiheessa vai onko tähän vaan totuttava?
- Kannattaako tällaisen myllyn kanssa tapella kuinka kauan vai vaan lähteä etsimään uutta? Itse en myllylle juurikaan rahallista arvoa kaupassa laskenut, joten kynnys vaihtoon ei ole suuri. Tällä hetkellä uudeksi voisi olla ehdolla Eureka Mignon Specialita/Zero tai DF64. Sette 270 putosi listalta, kun Baratza ei ole nähtävästi saanut laitteen vaihteistoa ikinä kestämään.

[Jari]

Ascason mylly pitää sisällään melkoisen määrän kahvia. Olen nyt laittanut yhden annoksen (18g) kahvia sisään ja ulos tuli ensimmäisellä yrittämällä 4g vähemmän. Sain 2,5g lisää ulos käyttämällä papusäiliön kantta palkeena, mutta siltikään tulos ei ole kauhean hyvä. Oikeastaan ainoa ratkaisu toistaiseksi on laittaa 1-1,5g ylimääräistä papua säiliöön, jotta pääsee edes jokseenkin oikeaan annoskokoon jauhettua kahvia ilman että kaikkea tarvitsee kahteen kertaan punnita ja vältetään lisäjauhaminen.

Kaikki myllyt keräävät sisuksiinsa jonkin verran jauhettua kahvia. Se tasaantuu jonkin ajan jälkeen. Kahvijäämä (tai retentio) jaetaan kahteen osa-alueeseen:

- Siihen joka jää myllyn sisuksiin tiivistyen sinne ja pysyy siellä, kunnes myllyn terät irrotetaan ja putsataan koko jauhatusosasto läpikotaisin. Tästä ei varsinkaan alkuun kannata olla huolissaan, joskin aina joskus myllyä on hyvä putsailla. Jotkut myllyt voivat kerätä sisuksiinsa jopa 20g.

- Ja siihen jäämään, joka jää terien jälkeiselle reitille, jota pitkin jauhettu kahvi ohjautuu filtteriin/muuhun astiaan. Tämä on etenkin vanhempiin teknisiin ratkaisuihin perustuvien myllyjen ominaisuus, jonka kanssa on opittava elämään. Reitille jäänyt kahvi tulee seuraavan jauhatuksen alkuun, kun vastajauhettu kahvi puskee sitä reitillä eteenpäin. Siksi jotkut jauhavat (varsinkin aamulla) ensin jonkin verran kahvia ja heittävät sen menemään ennen kuin alkavat täyttää filtteriä tms. Tämä asia on tärkeä ottaa huomioon myös aina karkeutta vaihdettaessa!

- Onko jauhatus liian hieno vai kannattaako tästä murehtia vasta myöhemmin kun tamppaus on standardoitu?
- Kuinka paljon kahvipurua on mielestänne hyväksyttävä määrä mukissa? Omaan makuun sitä tulee aika reippaasti. Onko vika myllyssä, jossain muussa työvaiheessa vai onko tähän vaan totuttava?
- Kannattaako tällaisen myllyn kanssa tapella kuinka kauan vai vaan lähteä etsimään uutta? Itse en myllylle juurikaan rahallista arvoa kaupassa laskenut, joten kynnys vaihtoon ei ole suuri. Tällä hetkellä uudeksi voisi olla ehdolla Eureka Mignon Specialita/Zero tai DF64. Sette 270 putosi listalta, kun Baratza ei ole nähtävästi saanut laitteen vaihteistoa ikinä kestämään.

- Jos vaihtelua on 25-50 sekunnin välillä, on vaikea sanoa siitä mitään. Aika tulee ensin saada standardoitua. Onhan se mahdollista, että nopeammat uutot johtuvat kanavoitumisesta ja pidemmät siitä, että filtterin preparointi on sujunut paremmin. Silloin karkeammaksi jauhaminen voisi tuoda helpotusta. Ehkä asia on kokeilemisen arvoinen, mutta muista aina, mistä säädöstä lähdet muuttamaan, että voit palata takaisin tarvittaessa ja että pysyt kärryillä muutoksissa. Se pätee myös muihin säätöihin kuin pelkkään jauhatuskarkeuteen. Kanavoimisen estämiseksi kannattaa kokeilla myös weissausta, eli wdt-metodia. Työkalu on helppo askarrella itsekin esim. viinipullon korkista ja neuloista, tai vaikkapa klemmarista. http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=757.0

- Jos hyväksyttävä purun määrä mukissa tarkoittaa sitä, mitä espressokuppiin tulee espresson mukana, niin ei sitä tulisi olla lainkaan. En osaa sanoa, mistä se johtuu, ellei filtterikahvan ja grupon välistä jostain syystä ole vuotoa (onhan grupon tiiviste kunnossa?), tai itse filtteri ole jotenkin viallinen.

- Jos et tykkää myllystä, niin eipä sen kanssa ehkä kannata alkaa tappelemaan. Myllyn upgreidaaminen on merkittävämpi parannus espresson laatuun kuin keittimen päivitys (jos siis tekee viisaat valinnat). Mutta tämän sanottuani on todettava myös, että kyllä iSteelilläkin pitäisi olla mahdollista jauhaa kelvollista espressoa.

Prosessissasi on pari mahdollista ongelmakohtaa. Jos tampperi ei ole sopiva, vaan siinä on klappia, se altistaa kanavoimiselle. Toki aikoinaan sellaisilla oli pakko tulla toimeen - ja tultiinkin. Toinen asia, joka mietityttää on ne mukiin tulevat purut. Mistä ne tulevat?

Ja tosiaan, weissausta kannattaa kokeilla. Ei se ainakaan pilaa espressoa. Ja käytäthän tuoreita papuja eikä marketista ostettuja, ties koska paahdettuja?

Itselläni ei ole kokemusta mainitsemistasi vaihtoehdoista kuin Niche Zerosta, mutta siihen olen yhä ihastunut vielä lähes neljän vuoden jälkeenkin.

[tirofaux]

Mylly heittelee jauhettua kahvia niin laajalle alueelle, että edes dosing ringin kanssa ei meinaa kaikki mennä sihtiin.

Kostutathan papuja ennen jauhamista? Tippa vettä riittää, pieni sumutinpullo on hyvä.

Jos kehtaat niin ota video koko kahvinvalmistusprosessista, se yleensä kertoo aiheen kattavammin kuin valikoidut tekstit.

[Bahamies]

Kaikki myllyt keräävät sisuksiinsa jonkin verran jauhettua kahvia. Se tasaantuu jonkin ajan jälkeen. Kahvijäämä (tai retentio) jaetaan kahteen osa-alueeseen:

- Siihen joka jää myllyn sisuksiin tiivistyen sinne ja pysyy siellä, kunnes myllyn terät irrotetaan ja putsataan koko jauhatusosasto läpikotaisin. Tästä ei varsinkaan alkuun kannata olla huolissaan, joskin aina joskus myllyä on hyvä putsailla. Jotkut myllyt voivat kerätä sisuksiinsa jopa 20g.

- Ja siihen jäämään, joka jää terien jälkeiselle reitille, jota pitkin jauhettu kahvi ohjautuu filtteriin/muuhun astiaan. Tämä on etenkin vanhempiin teknisiin ratkaisuihin perustuvien myllyjen ominaisuus, jonka kanssa on opittava elämään. Reitille jäänyt kahvi tulee seuraavan jauhatuksen alkuun, kun vastajauhettu kahvi puskee sitä reitillä eteenpäin. Siksi jotkut jauhavat (varsinkin aamulla) ensin jonkin verran kahvia ja heittävät sen menemään ennen kuin alkavat täyttää filtteriä tms. Tämä asia on tärkeä ottaa huomioon myös aina karkeutta vaihdettaessa!

Tuo sisään jäänyt kahvimäärä oli siis mitattu siis tänään aamulla, kun myllyllä oli jo jauhettu kahtena edellisenä päivänä kahvia. Kone ei siis ollut tyhjä, myllyn sisälläkin näkyi pari papua kun kurkistin säiliön pohjalle ennen uusien papujen lisäämistä. Myllyä en sen kummemmin ole vielä putsaillut, kenties tässä olisi aihetta siihen.

- Jos vaihtelua on 25-50 sekunnin välillä, on vaikea sanoa siitä mitään. Aika tulee ensin saada standardoitua. Onhan se mahdollista, että nopeammat uutot johtuvat kanavoitumisesta ja pidemmät siitä, että filtterin preparointi on sujunut paremmin. Silloin karkeammaksi jauhaminen voisi tuoda helpotusta. Ehkä asia on kokeilemisen arvoinen, mutta muista aina, mistä säädöstä lähdet muuttamaan, että voit palata takaisin tarvittaessa ja että pysyt kärryillä muutoksissa. Se pätee myös muihin säätöihin kuin pelkkään jauhatuskarkeuteen. Kanavoimisen estämiseksi kannattaa kokeilla myös weissausta, eli wdt-metodia. Työkalu on helppo askarrella itsekin esim. viinipullon korkista ja neuloista, tai vaikkapa klemmarista. http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=757.0

WDT-työkalu on jo käytössä, mutta tamppauskokemusta on n. 10 espresson verran. Virheet tulevat siis hyvin todennäköisesti siinä. WDT:n suositeltuun käyttötapaan tuli tutustuttua parin videon avulla, joten veikkaisin sen suhteen työprosessin olevan ok. Nuo 25s ja 50s olivat ääripäät, tyypillisesti jäädään 30-40s väliin. Kokeilen seuraavien kupposten kanssa aavistuksen karkeampaa jauhatusta ja katson lähteekö keskiarvo laskuun. Aika lähellä jauhatuksen suhteen varmaan kuitenkin ollaan, kun maku on jo pääpiirteittäin hyvä.

Olen itse tehnyt kahvin 1:2-suhteen ehdoilla ja säätänyt jauhatusta siten, että olen päässyt lähemmäs tuota "optimaalista" uuttoaikaa. Onko tämä huono tapa lähestyä hyvää kahvia kuin se, että standardoi ajan ja sisäänlaitetun kahvinannoksen ja säädetään ulostuleva määrä oikeaksi säätämällä jauhatusta? Olen ainakin itse kokenut, että vaa'an kanssa tällä pääsee aika loogisesti eteenpäin.

Nakusihdin pohjaa tuijottamalla kahvi näyttäisi pääpiirteittäin siten, miten sen kuuluisikin.

- Jos hyväksyttävä purun määrä mukissa tarkoittaa sitä, mitä espressokuppiin tulee espresson mukana, niin ei sitä tulisi olla lainkaan. En osaa sanoa, mistä se johtuu, ellei filtterikahvan ja grupon välistä jostain syystä ole vuotoa (onhan grupon tiiviste kunnossa?), tai itse filtteri ole jotenkin viallinen.

Juurikin tuota hienon hienoa purua tarkoitan, jota löytyy kupin pohjalta. Tein koneelle tänään backflushauksen ja pesaisin grupon ja kyllä se ihan puhtaaksi mielestäni lähti. Kyselinkin jo ostaessa myyjältä tietoa, että onko grupon tiivistettä vaihdettu ja ei ollut käsitystä. En tuota vanhaa viitsinyt siis vielä edes irrottaa, kun sitä ei välttämättä ehjänä saa irti, jos sattuisi olemaan se alkuperäinen tehtaan jäljiltä. Uusi grupon tiiviste on postissa matkalla ja vaihtelen sen jahka saapuu. Jäädään siis seuraamaan muutoksia sakan määrässä.

Grupon filtteri (jos sitä tarkoitit?) on varmaan alkuperäinen, mutta hyväkuntoinen. Valoa vasten vilkaisin ja tukossa se ei ainakaan ole, pinnassa ei myöskään ole havaittavissa mainittavaa pinttymää.

- Jos et tykkää myllystä, niin eipä sen kanssa ehkä kannata alkaa tappelemaan. Myllyn upgreidaaminen on merkittävämpi parannus espresson laatuun kuin keittimen päivitys (jos siis tekee viisaat valinnat). Mutta tämän sanottuani on todettava myös, että kyllä iSteelilläkin pitäisi olla mahdollista jauhaa kelvollista espressoa.

Joo, olisi tätä pitänyt hieman tarkentaa. En siis epäile etteikö I-Steel riittäisi jauhatuksen suhteen, mutta sen käyttö on melko ikävää. Melu on tolkuton ja jauhatus on hidasta. Pelkästään tuo melu alkaa olla jo dealbreaker. Tekee oikeasti mieli laittaa peltorit päähän kahvia tehdessä. Tottakai se mylly aina ääntä pitää, mutta tämä alkaa olla jo aika kohtuuton. Mennään tällä nyt toistaiseksi, mutta katselen uusia myös sivusilmällä.

Prosessissasi on pari mahdollista ongelmakohtaa. Jos tampperi ei ole sopiva, vaan siinä on klappia, se altistaa kanavoimiselle. Toki aikoinaan sellaisilla oli pakko tulla toimeen - ja tultiinkin. Toinen asia, joka mietityttää on ne mukiin tulevat purut. Mistä ne tulevat?

Tamppaustekniikka on varmasti yksi oleellinen kipukohta. Kahvin laatu paranee varmasti melko paljon kun tekniikka alkaa löytyä, mutta toivottavasti tuo Normcore auttaa standardoimaan hommaa lihasmuistin muodostumista nopeammin.

Ja käytäthän tuoreita papuja eikä marketista ostettuja, ties koska paahdettuja?

Tampereen Paahtimon kahvi käytössä, paahtopäivä oli heinäkuun alkupäästä. Lienee riittävän tuoretta tähän tarkoitukseen?

Itselläni ei ole kokemusta mainitsemistasi vaihtoehdoista kuin Niche Zerosta, mutta siihen olen yhä ihastunut vielä lähes neljän vuoden jälkeenkin.

Niche olisi minullakin listalla korkealla, mutta saatavuus ja hinta tänne toimitettuna alkaa olla vähän kova. Periaatteessa ajastettu jauhatus kiinnostaisi, jotta olisi vaihtoehto testata kahvin tekoa ilman papujen punnitsemista. Tuo olisi myös helpompi, jos joskus avovaimokin haluaisi kahvia tehdä itselleen. Tosin, eipä tuo mikään kovin suuri asia ole ja single dosing ei nyt ainakaan vielä työläältä tunnu tai ole vaikea asia opettaa. Kyttäilen nyt kuitenkin myös käytettyjä ja katsellaan kaikessa rauhassa. Siihen asti sitten tarpeen vaatiessa peltorit päähän keittiössä .

Kostutathan papuja ennen jauhamista? Tippa vettä riittää, pieni sumutinpullo on hyvä.

Jos kehtaat niin ota video koko kahvinvalmistusprosessista, se yleensä kertoo aiheen kattavammin kuin valikoidut tekstit.

Tähän vinkkiin olen törmännyt, mutta enpä tajunnut vielä testata. Pitää kokeilla!

Videota en nyt ihan vielä jaksa ottaa, kun tuntuu että pääsen vielä hyvin eteenpäin. Nyt vaan pari asiaa jäi vähän ihmetyttämään (lähinnä ne purut kupissa).