Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[JAlzzi]

Hei,

Olen jo jonkin aikaa pohtinut vieväni intohimoni, kahvin nautiskelua uudelle tasolle. Olen kuitenkin niin aloittelija, että tarvitsen apua, jottei aloitus meni täysin reisille ja sitä kautta harrastus pysyy melko suppeana.

Miten siis nautin kahvini. No suodatinkahvina, olen pitkään ollut ihan perinteinen juhlamokan kittaaja. Nykyisin kuitenkin tullut kokeiltua useita eri valmistajien jauhettuja kahveja, sekä makukahveja. Lisäksi kahviloista valinnaksi osuu usein jokin muu vaihtoehto kuin se perinteisin suodatinkahvi.

Miten haluaisin kehittää kahvikokemustani. En ole hirveän suuri espresso fani, siinä mielessä, että ns. Shottina en kahviani mielelläni juo. Haluaisinkin siis tehdä maitokahveja, kuten latteja yms, sekä kehittyä suodatinkahvien maailmassa ja ehkä oppia jopa maustamaan niitä itse.

Omat kahvinkeitto varusteeni ovat tällä hetkellä suppeat, koostuen kahvinkeittimestä.

Näin ollen haluaisin teiltä kokeneilta kahviharrastajilta vinkkejä, miten pääsisin mielestänne parhaiten alkuun, osoittamallani polulla?

Olen täältä lueskellut, että espressoa ei saa tehtyä thermoblokilla ja delonghi ei ole kahvin tekemiseen käytettävä laite. Näin pähkinän kuoressa.

En kuitenkaan näin alkuvaiheessa haluaisi sijoittaa kohtuuttomia summia, vaan päästä ensin tekemisen makuun, jotta näkisin onko makuhermoni ja taitoni vaadittavat kahviharrastukseen.

Oisiko paras tapa siis aloitta Esim.

https://www.kahvikaveri.fi/p/saeco-lirika-kahvikone/?gclid=Cj0KCQjwy6T1BRDXARIsAIqCTXqowVdMJNJQ2PaoQ-YIZsPGqFspwyJDMUHCofpa8tcjD0zh19_5gNQaAjceEALw_wcB#specifications

Tai olisiko kenties joku mylly + aeropress oikeampi tapa?

Toivottavasti ymmärrätte pointtini ja osaatte arvostaa kysymyksiäni vaikka olenkin vielä täysi noviisi.

[PaljonMaitoa+VahvaaKahvia]

Espresso on oma taiteenlajinsa ja valitettavasti melkoista välineurheilua ja vaativahkoa hommaa teknisestikkin.

Jos suodatinkahvi maistuu, niin lähde ihmeessä liikkeelle siitä mikä espressossakin on tärkeintä, eli kahvista. Niistä itse pavuista. Kuitenkin paljon paljon halvempaa kuin espresso ja teknisesti helpompaa alkuun. Kaikki hyvää ymmärrystä makumaailmasta jos tahtoo vielä espressoakin kokeilla.

Aeropress on loistava "suodatinkahvin" tekoon. Juu, ei suodatinkahvia, mutta immersiona aika lähelle samaa genreä. Hyvin helppo ja kontrolloitu prosessi. Hanki tuoreita (alle kuukauden paahdosta) ja laadukkaita pienpaahtimopapuja ja lähde hakemaan miltä vaikkapa Afrikkalaiset tai Brasilialaiset pavut maistuvat.

Aeropressistä on paljon juttua, mutta oleellista siinä on veden lämpötila, uuttoaika, jauhatuksen karkeus ja kahvin ja veden suhde. Niillä muuttujilla se lähtee.

Aeropress ei maksa paljoakaan, mutta myllyyn kannattaa panostaa.

Espressoon ehtii siirtyä myöhemminkin, jos se kiinnostaa. JOS kuitenkin tahdot suoraan syvään päätyyn ja espressoon, niin ei siinä mitään, mutta vain tälläinen ajatus johon suuntaan itsenikin olisi aikoinaan mielummin kannattanut mennä ensin.

[Toma]

Olisin kanssa suosittelemassa aeropressiä ensimmäiseksi.
Sitten siihen jokin mylly sähköllä tai käsin, tässä wilfalla taikka porlexilla (menis ap:siin sisään).
Tuoretta papua, jos ei kauppaa/paahtimoa lähellä ni sit tilaten.
Kun vähän saa mausta kiinni, niin miksei kokeilis muita uuttotapoja, chemex ja V60 kannun kanssa kaappiin
Jossain välissä jos tuntuu omalle, ni myllyyn rahaa ja espressokone taloon.

[Jari]

Minäkin annan ääneni Aeropress ja mylly -yhdistelmälle. En usko, että halpa automaattikeitin tuo onnea pitkäksi aikaa. Ne ovat aika herkästi rikkoutuvien laitteiden maineessa eikä se kahvi ole edes välttämättä erikoisen hyvää.

Aeropressin hyvänä puolena on sen monipuolisuus. Sillä pääsee helposti ja edullisesti opettelemaan, miten eri parametreja muuttamalla kahvin makuun voi vaikuttaa. Itse hankin aeropressiin lisävärkiksi Prismo-filtterin ja se kombo on vakiinnuttanut paikkansa niin matkalaukussa, repussa kuin rinkassakin. Prismo ei tietenkään ole mitenkään välttämätön, tuskin edes tarpeellinenkaan, mutta itse tykkään enemmän metallifilsulla kuin paperifilsulla tehdystä kahvista. Toisille taas maistuu paperifilsukahvi paremmin. Joka tapauksessa jonkun metallifilsun hankkimista suosittelen, koska eihän siitä muuten saa selvyyttä, kummasta itse pitää enemmän. Henkilökohtaisesti pidän myös siitä, että enää ei tarvitse kanniskella paperifilsuja mukana.

Myllyyn tietysti kannattaa satsata, koska hyvien papujen ja hyvän veden jälkeen sillä on paljon vaikutusta siihen, miltä kahvi tulee maistumaan. Wilfan myllyt ovat kohtuullisen hyvässä maineessa, jos haluaa sähkömyllyn.

Jos taas käsimylly on mahdollinen vaihtoehto, niin Porlex on helppo ratkaisu, koska sitä saa kotimaan kaupoista (kaiketi jotain 70-80€), mutta sen hinta on melko kova siihen nähden, että esim. Made By Knockin Aerspeed ja Aergrind lienevät jotain satasen luokkaa ja ne ovat ihan eri luokan myllyjä kuin Porlex - ne myös mahtuvat Porlexin tavoin aeropressin sisään kuljetuksen tai säilytyksen ajaksi. Porlexilla jauhaminen alkaa maistua puulta ennemmin tai myöhemmin. Laatumyllyjen käyttömukavuus on täysin eri planeetalta. Samoin kahvin maku.
 
James Hoffmanin tubekanavalla (https://www.youtube.com/channel/UCMb0O2CdPBNi-QqPk5T3gsQ) on parit käsimyllyvertailut. Halpismyllyvertailun Porlex toki voitti, mutta parempien myllyjen vertailussa totuus alkaa paljastua.

Päätyi sitten mihin myllyyn tahansa, niin pääasia kuitenkin ovat pavut. Koti- ja ulkomaisten pienpaahtimoiden tuorepaahdot kannattaa pikkuhiljaa käydä läpi, niin kahvimaailma avautuu ihan eri lailla kuin mitä markettikahveilla on annettavaa. Niistä löytyy foorumilta juttua useammastakin viestiketjusta.

Espresson ja espressopohjaisten juomien valmistaminen on sen verran haastavaa touhua, että (jos haluaa ostaa laitteet uutena eikä käytettynä) kannattaa budjetin lähennellä tonnin luokkaa, niin ei tarvitse tehdä kompromisseja jotka myöhemmin alkavat harmittaa.

[Jari]

Hoffmannin kanavalta löytyi myös Aldin espressokeittimen arvostelu. Sehän on hinnallaan houkutteleva espressokeitin sisäänrakennetulla myllyllä. Arvostelu on kuitenkin opettavainen sen suhteen, että mitä 300 punnan espressolaitteistolta voi odottaa.

<a href="http://www.youtube.com/watch?v=tuFQbiIVUkw" target="_blank">http://www.youtube.com/watch?v=tuFQbiIVUkw</a>
https://www.youtube.com/watch?v=tuFQbiIVUkw

[OskuK]

Jos haluaa päästä tekemisen alkuun, tai yleensä tekemään, niin silloihan automaattitoosa on huonoin mitä voi kuvitella. Ei napin painallus ja runksuttelun vartoominen mitään tekemistä ole. ;-)

[Jari]

Jos haluaa päästä tekemisen alkuun, tai yleensä tekemään, niin silloihan automaattitoosa on huonoin mitä voi kuvitella. Ei napin painallus ja runksuttelun vartoominen mitään tekemistä ole. ;-)

Totta. Itse olen ymmärtänyt, että parempienkin superautomaattien kanssa se tekeminen on enemmänkin sitä, että etsitään se papu, jonka saa toimimaan kyseisellä laitteella parhaiten ja sitten pitäydytään pääasiassa siinä.

Sellainen ei vastaa omaa käsitystäni kahviharrastuksesta, mutta eihän siinä ole mitään pahaa, jos joku sellaista tietä haluaa kulkea.

Nyt odottelemaan, kauanko kestää kunnes joku automaattikeittimen omistaja kirjoittaa vihaisen vastauksen.

[Jari]

Unohdin edellä kommentoida kahvin maustamista.

En näe sitä erityisen tarpeellisena, vaikka tietysti jos joku niin haluaa tehdä, niin ei siinä mitään pahaa ole. Kahvi toisaalta on kenties makukomponenteiltaan maailman monipuolisin elintarvike. Sitä ei mielestäni ole erityistä syytä maustaa itse, paitsi jos raaka-aine ei ole kelvollista sellaisenaan. Sellaista ei aidon kahviharrastajan kotoa tietysti löydykään.

Keski- ja Väli-Amerikan kahveissa on tyypillisesti havaittavissa erilaisia makuja kuin vaikkapa Afrikan sarven alueen kahveissa. Jo pelkästään kahvin prosessointi (esim. kuiva- vs märkäprosessointi) ja sen erilaiset kasvatusolosuhteet, puhumattakaan sen paahtamisesta ja uuttamisesta eri tavoin tai eri parametrein tuovat myös aina esiin erilaisia makukomponentteja, ja kaikkia mahdollisia yhdistelmiä tutkiessa menee helposti vuositolkulla, tai oikeastaan vuosikymmeniä ilman, että edes tulee mieleen, että itse tarvitsisi alkaa sotkea makuja mausteilla, tai huh-huh-sentään makusiirapeilla.

Onhan se aika huikeaa, että periaatteessa samasta (vaikka eihän se asiaan vihkiytyneelle tietenkään niin ole, että eri maiden kahvit edes olisivat samaa tavaraa) raaka-aineen makumaailmasta voi löytää mm. erilaisia pähkinöitä, luumua, tummaa suklaata, valkosuklaata, karamellia, aprikoosia, mustikkaa, vadelmaa, mansikkaa, viinimarjaa, kirsikkaa, rusinoita, bergamottia, sitruunaa, limeä, appelsiininkuorta, mandariinia, kanelia, paahdettua ruokosokeria, Mars-patukkaa ja ties mitä kaikkea muuta - jopa kypsää pihvitomaattia! Tuota viimeistä en edes itse uskonut, ennen kuin ensimmäisen kerran tuli vastaan kenialainen papu, jossa oli selvä kypsän pihvitomaatin umaminen aromi. Se oli outo, mutta varsin hyvä kahvi.

Hoffmannin kirja The World Atlas of Coffee on aika suositeltavaa ensiluettavaa, jos oma kahvimatka alkaa kiinnostaa.

[Atzu]

Täältä myös ääni tuolle AeroPress + edullinen käsikäyttöinen mylly kombolle alkuun.

Joitakin vuosia sitten ostin tori.fi:stä paineistetulla kahvalla toimivan thermoblock Krupsin 10 eurolla. Pääsin halvalla toteamaan sen, mitä täälä foorumilla on neuvottu jo vuosikaudet - että sen tyyppisellä laitteella ei oikeaa espressoa saa valmistettua. Myllyä minulla ei silloin edes ollut, vaan ostin marketista Lavazzan valmistiilikiviä ”espressojauhatuksena”. Jauhatus kyllä toimi paineistetulla kahvalla tuotettuun juomaan, mutta paineistamattomalla kahvalla valmistetun aidon espresson kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Krups kuitenkin lähti toiselta harrastajalta minulle uusien kunnon laitteiden tieltä ja pääsin käyttämään laitteen elinkaarensa loppuun ja opin samalla kivuttomasti ja halvalla, että jos hankin myllyn ja espressokoneen, täytyy niiden olla kunnolliset ja halvat thermoblock-viritykset paineistetulla kahvalla saa jäädä kauppaan.

Koska budjettia ei ollut silloin hankkia vielä kunnon espressolaitteita, mutta kahvin kanssa halusi kuitenkin puuhastella, oli Aeropress + Hario Skerton -bundle verkkokaupasta todella helppo ja halpa tapa aloitella harrastusta. Skertonista olen myös saanut oppia sen verran, että käsin jauhaminen voi olla raivostuttavaa jos laitteet ei ole kunnossa. Edelleen Skerton on minulla AeroPress-käytössä Eurekan myllyn ollessa säädettynä vain espressojauhatukselle, mutta jos nyt saisin valita, en Skertonia ostaisi. Myllyn käyttäminen on huteran oloista ja mylly notkuu käden alla jatkuvasti jauhaessa. Kyllä tuolla kupillisen kaksi jauhaa, muttei mielellään enempää. Kokemusta ei ole paremmista käsikäyttöisistä myllyistä, mutta tuossa edellä jo muutama mainittiinkin. Porlex Mini ei paljon Skertonia kalliimpi ole ja kulkee näppärästi mukana, mutten osaa sanoa miten miellyttävä se on käyttää tai minkälaista jauhatusta sillä saa aikaseksi.

Jos espressoa haluaa päästä heti valmistamaan edullisesti, on foorumilla esimerkiksi myynnissä muutaman vuoden vanha Rancilio Silvia V3 ja doserless Rocky-mylly. Käytettynä nuo saisi kelpo hintaan. Toisaalta jos vaatimuslistalla on jo nyt lattejen tekeminen, single boiler -keittimet voi osoittautua turhauttaviksi käyttää, varsinkin jos useampi latte täytyisi valmistaa putkeen. Näin etätöissä kotona ollessa HX-keitin on osoittanut varsin mukavaksi kun tulee tehtyä itselle ja puolisolle latteja pitkin päivää.

[PetriJulin]

Jos haluaa päästä tekemisen alkuun, tai yleensä tekemään, niin silloihan automaattitoosa on huonoin mitä voi kuvitella. Ei napin painallus ja runksuttelun vartoominen mitään tekemistä ole. ;-)

Voin olla samaa mieltä, koska olen työskennellyt 2 vuotta baarimestarina. Tarpeetonta mainita, että olin ärtynyt ja stressaantunut joka päivä.