Silviaa on suositeltu aloittelijoille (joskus 10v sitten) lähinnä hintansa ja saatavuutensa vuoksi. Sen oikkuja saa kyllä opetella huomioimaan, ennen kuin erinomaisen kahvin teko onnnistuu. Silvialla siis saa aikaiseksi mainiota espressoa/cappuccinoa, mutta ei välttämättä ihan alkuvaiheessa. Se toki riippuu pitkälti siitä kuinka paljon jaksaa etsiä/lukea/kysellä vinkkejä ja neuvoja netistä - ja noudattaa niitä. Kaverini hankki edullisesti käytetyn Silvia/i-Mini-kombon ja täytyy sanoa, että ensimmäiset kuukaudet hän vaikutti aika ahdistuneelta, kun homma ei ihan alkuun ottanut onnistuakseen. Nyt käsittääkseni on ihan tyytyväinen. Ainakin kahvitukipuhelut ovat merkittävästi vähentyneet.
Termostaatin lämpötilanvaihtelu on Silviassa muistaakseni jotain kymmenen asteen luokkaa ja se pitää opetella ottamaan huomioon, ennen kuin tasalaatuisesti hyvästä kahvista voi haaveilla. Tuurilla voi toki välillä onnistua. Vaikeaahan se ei suoranaisesti ole, mutta ei kovin aloittelijaystävällistäkään.
Käytännössä Silvian uuttolämpötilan kanssa kyse on siitä, että termostaatin sykli on liian laaja, jotta sillä saataisiin lonkalta aina onnistunut espresso. Käyttäjän pitää opetella uuttamaan kahvi aina oikeaan aikaan päästäkseen toivottuun lopputulokseen. Se on ehkä pikkaisen ärsyttävää, koska espressoharrastuksen alkutaipaleella on ihan tarpeeksi muitakin muuttujia kuin pelkkä lämpötilasykli. (Mainittakoon, että asentamalla PIDin Silvian lämpötilan stabiilius on ihan toista luokkaa. Se vaatii pikkaisen sähkötyötaitoja ja hinta helposti pompsahtaa vähintään Oscarin tasolle).
Silvian boileri on myös melko pieni, joten kovin montaa cappua (tai varsinkaan caffé lattea) sillä ei sujuvasti valmistella - ainakaan kovin nopeasti. Sigleboilereissa saa myös odotella uuttolämpötilan lisäksi vaahdotuslämpötilan saavuttamista - joskus myös toisinpäin. Toisinaan sanotaankin, että rahalla saa espressokeittimissä helppoutta tekemiseen. Ja etenkin ajallista säästöä, kun singleboileri on kyseessä. HX- ja tuplaboilerikeittimillä ei tarvitse odotella mitään (kunhan keitin on saavuttanut riittävän stabiilin lämmön).
Se on sitten makuasia, kuinka paljon se Silvian odottelu häiritsee ajan saatossa. Itselläni oli vastaavan tasoinen keitin 7 vuotta ja olin siihen ihan tyytyväinen, kunnes päätin päivittää laitteiston. Toisia se kikkailu keittimen kanssa ei niin vaivaa. Toiset taas kyllästyvät nopeastikin.
Silvian gruppo ei ymmärtääkseni ole erityisen anteeksiantavassa maineessa, jolloin valmistustekniikan virheet ja huolimattomuus paljastuvat helposti. Asian hyvänä puolena on toisaalta se, että tuleepahan varmasti (jos motivaatiota riittää) opeteltua hyvä valmistustekniikka ja opittua kiertämään useimmat espressonvalmistuksen sudenkuopat. Sen jälkeen ei ole kovin suuri vaiva opetella käyttämään keitintä kuin keitintä.
Tästä päästäänkin sitten kätevästi myllyyn. Mitä parempi espressomylly on käytössä, sitä parempaa espressoa (tai cappua, tai mitä vaan missä se espresso on pohjana) ja lisäksi sitä helpommin sitä saa. Toki jotkut hyvät ja kalliit espressomyllytkin paakuttavat ja roiskivat puruja ympäriinsä, mutta lienee takuuvarmaa, että Silvia yhdistettynä halpaan (espressomaailmassa noin parisataa euroa) myllyyn edellyttää vähintäänkin weissaustekniikan (WDT) opettelua. Sekään ei jälleen kerran ole erityisen hankala operaatio, mutta tässä alkanee jo hahmottua olennainen: niitä aikaa vieviä rutiineja tulee lähes joka vaiheessa kahvinvalmistusta. Aamuvarhaisella ne ärsyttävät erityisesti - jos ovat ärsyttääkseen, se on pitkälti luonnekysymys. Hyvänä puolena on jälleen se, että aloittelijatason myllystä ylöspäin siirtyminen saa aivan saletisti suun hymyyn - monestakin syystä.
Rocky toki on espressomylly, mutta eihän se kovin suuressa huudossa ole vuosikausiin enää ollut. Kilpailu on koventunut niistä ajoista kuin Silviaa ja Rockyä hehkutettiin ameriikan foorumeilla ja etenkin alt.coffee ryhmässä joskus 15v sitten. Silloin ei oikeastaan kotikäyttäjille ollut kovin paljon muita vaihtoehtoja, jos kahvilakäyttöön tarkoitetut masiinat eivät sopineet keittiöön. Vipukeittimiä toki oli, mutta niiden käyttöä pidetään aloittelijoille hivenen haastavana. Sitä en tiedä kuinka paikkaansa pitäviä sellaiset näkemykset ovat - riippuu varmaan keittimestä. Oman Caravelini käyttö on naurettavan helppoa- ainakin kun käytössä on laatumylly.
Itse näkisin, että lähtötason halvimpana myllynä on Ascaso i-Mini (tai joku tusinasta vastaavasta). Tosin Bezzeran BB005 ei maksa Elektrosilla kuin joitain kymppejä enemmän. Postikulujen osuus ei ole kummoinen, jos päätyy tilaamaan myös keittimen sieltä. Bezzera on spekseiltään i-Minin yläpuolella (38 vs. 48mm kartioterät). Bezzeran kanssa samaan luokkaan menevät useimmat n. 63-65mm lattaterillä varustetut myllyt. Ne ovat yleensä kookkaampia ja ammattikäyttöön suunniteltuja ja hinnaltaan suurinpiirtein tuplaten BB005:een nähden. Tosin usein niitä näkee noin parilla-kolmella sadalla foorumin myyntipalstalla, riippuen vähän iästä ja kunnosta. Käytetty ammattimylly on ihan hyvä vaihtoehto. Yleensä ne on tehty kestämään pitkään jopa kovaakin käyttöä.
Myllyä valitessa on hyvä pitää mielessä, että sen merkitys hyvän espresson valmistamisessa on suurempi kuin itse espressokeittimen.
BTW, Silviasta on Home-Baristassa päivitetty arvostelu (joka sekin kai on jo viiden vuoden takainen), jossa se suhteutetaan tähän päivään (tai oikeastaan viiden vuoden taakse...).
https://www.home-barista.com/rancilio-silvia-review.htmlArvostelussa on myös hyviä linkkejä. Mm. It's the Grinder, Stupid -keskusteluun sekä oheinen linkki, josta saa lisäinfoa, millainen Silvia on käytössä:
https://www.home-barista.com/reviews/rancilio-silvia-review-t25001.html En nyt hirveän suoranaisesti pyri dissaamaan Silviaa ja/tai Rockyä, mutta pakettihinta 825€ niistä on aika kova suhteessa siihen, mitä sillä saa.
Oscar II + BB005 + suositellut modaukset Oscariin (niistä löytyy keskustelua omassa säikeessään) maksavat karvan päälle tonnin. Elektrosin postikulut ovat muistaakseni melko mitättömät. Sitten onkin enää kyse siitä, että haluaako (Oskua mukaillen) maksaa moposta melkein saman hinnan kuin moottoripyörästä.
Silvian uusimpaan versioon on muuten lisätty nerokkaana EU-vaatimuksena kätevä ominaisuus, joka sammuttaa laitteen sen jälkeen kun se on ollut 30 minuuttia käyttämättä - eli juuri sopivasti kun se olisi alkanut olla lämmennyt käyttökuntoon.
Kirjoittaja
Aihe: Ensimmäinen (kunnon) keitin ja mylly (Luettu 12232 kertaa)