Ristretto

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  

Uutiset:

Kahwiki on taas toiminnassa! Sen löydät täältä: http://www.ristretto.fi/w/

Kirjoittaja Aihe: Kahvimarkkinoiden nykytila  (Luettu 14076 kertaa)

akallio

  • Administrator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2810
Kahvimarkkinoiden nykytila
« : Heinäkuu 08, 2007, 17:25:19 ip »

Toisessa säikeessä käyty keskustelu ohjautui hiljalleen kohti kahvimarkkinoiden, kotimaisten ja ulkomaisten, nykytilan pohtimista. Koska aihe on tärkeä ja kiinnostava, niin se kyllä ansaitsee ihan oman ketjunsa.

Tähän mennessä on todettu, että murukahvi ja sen ansiosta robusta valtaa alaa kansainvälisillä markkinoilla:
http://www.stuff.co.nz/4104214a6026.html
http://www.fas.usda.gov/htp/tropical/2006/06-06/June%202006%20Cover.pdf
http://www.intracen.org/mds/sectors/coffee/forumart.htm

Suomalaisista markkinoista harmiteltiin erityisesti tuoreen kahvin heikkoa saatavuutta.

Jatketaan siis tällä puolen, jos vielä asiaa riittää... :)


Kirjattu
- Aleksi (varustuksena Izzo Duetto, Mahlkönig Vario + Vario-W & sälää)

akallio

  • Administrator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2810
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #1 : Heinäkuu 08, 2007, 17:38:01 ip »

Siitä toisesta ketjusta poimittua:

Lainaus käyttäjältä: Tuomas

Siinä olen erimieltä, että vaaleassa paahdossa olisi mitään vikaa. Kysehän on makuasiasta paahtioasteessa, toisin kuin tuoreudessa, joka on puhtaasti fysiologinen asia. Eri valmistustavoille sopii erilainen paahtoaste.


Makuasiat ovat tietysti makuasioita. Mutta myös se on fysiologinen tosiasia, että vaalea paahto on hapan ja aiheuttaa närästystä ja jopa mahahaavoja. Tästä syystä tummempaan makuun tykästyminen ei olisi niin pahasta.

Minua hirvittää varsinkin se, että kun Suomessa otetaan jotain oikein hyvää hienon aterian päätteeksi, niin se on Presidenttiä ja konjakkia. Eli tilanteessa jossa muutenkin jo vähän närästää, niin halutaan vielä hörppiä hapanta viinaa ja huuhtaista se alas happamella kahvilla.

Vaaleapaahtoisten suodatinkahvien juomisessa ei toki ole mitään vikaa. Olisi vaan kiva jos ihmisille markkinoitaisiin muita vaihtoehtoja vähän aktiivisemmin. Pienestä kaupastahan ei löydä yhtään tummempaa paahtoa, mutta vaaleita kyllä useampia.
Kirjattu
- Aleksi (varustuksena Izzo Duetto, Mahlkönig Vario + Vario-W & sälää)

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #2 : Heinäkuu 08, 2007, 21:04:53 ip »

Tai lähinnä tuohon paahtoasteeseen kaipaisi enemmän variaatiota. Nyt se on suurimmaksi osaksi joko hyvin vaalea "suomalainen peruskahvi", tai sitten mikäli halutaan tummempaa niin tummaksi mielletään jotain vähintään ranskalaisen paahdon asteella olevaa. Jälkimmäistä ei sitten juo kuin runsaan maidon kanssa kun maku on muuten aikalailla palanut.

Ei itsellänikään mitään vaaleita paahtoja vastaan ole, kunhan ne eivät ole niin vaaleita kuin perussuodatinkahveissa tuppaa olemaan. Näissä paahto on todennäköisesti lopetettu jopa ensimmäisen raksun alkuun tai heti sen alkamisen jälkeen (pavun lämpötila jää alle 205 asteen paahdossa). Näistä pitäisi puhua ennemminkin "hyvin vaaleina" paahtoina. Itse nimittäin pidän paljonkin paahtoasteesta joka osuu suurinpiirtein ensimmäisen ja toisen raksun välimaastoon (215-220 asteen tuntuma). Tässä kohdassa pavusta tulee mielestäni kaikkein parhaiten esiin ne "ominaispiirteet" ja varsinkin hapokkaat lajikkeet (ei siis happamat) ovat todella mielenkiintoisia pressolla valmistettuna ja hieman jäähtyneenä (mm. hyvät costa ricat). Toissapäivänä tuli taas alle toisen raksun jätettyä yirgacheffe kuppia vain nuuhkittua ensimmäiset pari minuuttia kun tuoksu on aivan mahtavan "kukkainen", ei meinannut raaskia edes juoda.

Osa lajikkeista on kyllä sitten selvästi parhaimmillaan toisen raksun kohdalla (225 astetta) tai hieman sen jälkeen. Täällähän kahvi on "makeimmillaan" ja jossain mielessä "täyteläisimmillään" (mutta joistakin lajikkeista moni mielenkiintoinen vivahde on jo kadonnut).

Tämä variaation puute voi tietysti kieliä siitä että käytetyt papulajikkeet eivät ole mitenkään erikoisia noissa kaupan paketeissa (varsinkin kun kilohinta on hyvinkin alle neljän euron). Jättämällä paahto joko hyvin vaaleaksi tai sitten viemällä se todella tummaksi, papujen mahdollisia huonoja ominaisuuksia pystytään peittämään.

En siis itse liputa tumman tai vaalean paahdon puolesta, vaan sen puolesta että (laadukkaat) pavut paahdetaan niille parhaaseen paahtoasteeseen. Tosin itselleni se vaalea paahto alkaa ensimmäisen raksun puolivälin paikkeilla, ennen tätä ne ovat mielestäni vielä raakoja (eli näitä "hyvin vaaleita", joihin on pakko laittaa maitoa ettei ala närästämään).
Kirjattu

Tuomas

  • Espresso
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 649
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #3 : Heinäkuu 08, 2007, 22:36:53 ip »

Lainaus käyttäjältä: jiitee
Näissä paahto on todennäköisesti lopetettu jopa ensimmäisen raksun alkuun tai heti sen alkamisen jälkeen (pavun lämpötila jää alle 205 asteen paahdossa). Näistä pitäisi puhua ennemminkin "hyvin vaaleina" paahtoina.


Vai voisiko jopa kysyä onko niitä paahdettu tarpeeksi. Itse sain aluksi muutamia eriä hieman puumaisiksi maultaan, kun tavoittelin vaaleaa paahtoa. Nyttemmin olen huomannut, että todellakin joitakin laatuvirheitä peitetään paahtoasteella. Kreikkalainen ja turkkilainen kahvi ovat hyvin vaaleita. Rio maku tuntuu voimistuvan hillittömäksi kitkeryydeksi jos se paahdetaan tummaksi. Vaaleaan jää selvä tumman suklaan maku, kun juomaan lisätään sokeria.

Mutta nyt juttu karkaa jo paahtotekniikkaan.

Mitä olette mieltä, onko paahtaminen niin vaikeaa, ettei sitä todella kahvista kiinnostunut kahvilanpitäjä oppisi?

Itse luulen, että ei ole. Toki paahtajissakin on mestarinsa. Mutta eivätkö kahvilaketjut parantaisi merkittävästi laatuaan, jos he kouluttaisivat väkensä paahtamaan kahvin. Antaisivat ohjeet mihin asteeseen espresso paahdetaan ja millaisella profiililla ja miten muut kahvit. Tulisiko moisesta liikaa laadun heittelyä?

Itse ilahduin kun törmäsin Porvoossa paikalliseen kahvilaan, jossa myös paahdettiin oma kahvi, eli Porvoon paahtimoon. Valitettavasti en kahvia juonut (mikä tuntui suorastaan rikolliselta). Paahdin oli tiskin takana kansan nähtävillä. Paahto oli juuri menneillään ja barista neuvoi toista sammuttamaan koneen kun näyttöön tulee tietty lukema.

Onko kellään läheisempää kokemusta kyseisestä "paahtimokahvilasta"?
Kirjattu
"Älä paahda kahvipapujasi markkinoilla"
Etiopialainen sananlasku.
Pavoni Professional ja Ascaso i-Mini

akallio

  • Administrator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2810
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #4 : Heinäkuu 08, 2007, 22:54:41 ip »

Näköjään pari päivää sitten 6.6. vietettiin Hyvän kahvin päivää. Pauligin lehdistötiedotteesta osui silmiin erityisesti tämä:

"TUOREUS. Suojele kahvijauhe ilmalta, valolta ja lämmöltä. Säilytä se aina omassa pakkauksessaan ilmatiiviissä rasiassa, kuivassa ja viileässä paikassa."

Ei ole kovin tiukat kriteerit Suomen suurimmalla paahtimolla tuoreelle kahville. Voisi kuvitella että suurtenkin suomalaisten etu olisi herätellä ihmisiä oikeasti tuoreen kahvin suuntaan. Ei se bulkkikahvin kate voi ihmeellinen olla. Ja tuoretuotetta myymällä olisi paremmin turvassa ulkomaiselta kilpailulta...
Kirjattu
- Aleksi (varustuksena Izzo Duetto, Mahlkönig Vario + Vario-W & sälää)

Esa

  • Administrator
  • Espresso
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 874
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #5 : Heinäkuu 08, 2007, 23:05:37 ip »

Meillähän perinteisesti kahvin ostamisessa tärkeintä on halpuus. Mennään vaikka kauemmaskin kauppaan, jos saa pari kahvipakettia oikein halvalla. Kahvi on kahvia, joku tykkää enemmän juhlamokasta ja joku presidentistä, mutta siinä se skaala sitten onkin. Muunlainen kahvi on vielä aika marginaali-ilmiö. Jonkin verran kumminkin kehitystä tapahtuu. Onhan marketeissakin jo tarjolla jonkin verran parempia kahveja. Edelleen suodatinjauhatusta kyllä, mutta hiukan paremmista pavuista. Ehkäpä pikku hiljaa laatu alkaa kiinnostaa ostajia, jolloin sitä tulee myös tarjolle.
Kirjattu

Benbenso

  • Pikakahvi
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #6 : Heinäkuu 11, 2007, 23:39:20 ip »

[/quote]Mitä olette mieltä, onko paahtaminen niin vaikeaa, ettei sitä todella kahvista kiinnostunut kahvilanpitäjä oppisi?

Itse luulen, että ei ole. Toki paahtajissakin on mestarinsa. Mutta eivätkö kahvilaketjut parantaisi merkittävästi laatuaan, jos he kouluttaisivat väkensä paahtamaan kahvin. Antaisivat ohjeet mihin asteeseen espresso paahdetaan ja millaisella profiililla ja miten muut kahvit. Tulisiko moisesta liikaa laadun heittelyä?[/quote]


Hoppas alla förstår, trots att jag skriver på svenska!

Jag har besökt Porvoon Pahtimo ett par gånger, och kan konstatera att de saknar jämn kvalitet på deras kaffen. Har köpt med mig hem kaffen ett par gånger och rostningen har varit helt olika trots att de var samma kaffe. Förövrigt så finns det mycket att önska angående baristornas kunskaper hur man skall göra en espresso.

Vad som säkert går att konstatera med detta är att de är svårt att uppnå ett jämnt resultat redan med rostningen, för att inte tala om att göra ett espresso rätt. Till dig som funderar på att höja kvaliteten med att rosta kaffe, satsa istället på skolning hur man gör ett bra kaffe till din personal, leverantörer som Mokkamestarit eller Paulig kan säkert förse dig med kaffe som både blir billigare och bättre, för att inte tala om hur mycket lättare det är!
Kirjattu

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #7 : Heinäkuu 12, 2007, 08:33:34 ap »

Lainaus käyttäjältä: Benbenso
Mitä olette mieltä, onko paahtaminen niin vaikeaa, ettei sitä todella kahvista kiinnostunut kahvilanpitäjä oppisi?

Itse luulen, että ei ole.


Näin minustakin.

Ja olisihan noita paahtimia tarjolla kahvilanpitäjille. Sattumalta toissapäivänä törmäsin tänne. Tuolta olisi saatavilla paahtimia mm. kapasiteeteille 100-500g, 2kg, 5-10kg ja ihan Suomesta siis. Hinnoista en tiedä sen tarkemmin kuin että tuolle pienimmälle löytyi netistä arvio 3000? pintaan. Eli ei noissa hintaluokka ole ihan mahdoton, varsinkaan verrattuna "kahvilatason" espressolaitteisiin...

(Järeämpääkin laitteistoa olisi saatavilla :) .)
Kirjattu

akallio

  • Administrator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2810
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #8 : Heinäkuu 12, 2007, 09:54:27 ap »

Lainaus käyttäjältä: Benbenso

Jag har besökt Porvoon Pahtimo ett par gånger, och kan konstatera att de saknar jämn kvalitet på deras kaffen. Har köpt med mig hem kaffen ett par gånger och rostningen har varit helt olika trots att de var samma kaffe. Förövrigt så finns det mycket att önska angående baristornas kunskaper hur man skall göra en espresso.


Samanlaisia kommentteja olen kuullut muualtakin. Taisin tehdä viisaasti kun pitäydyin oluessa viimeksi siellä käydessäni. Tosin ensi viikonloppuna olisi tarkoitus käydä siellä päin, jospa kuitenkin piruuttaan kokeilisi... :)
Kirjattu
- Aleksi (varustuksena Izzo Duetto, Mahlkönig Vario + Vario-W & sälää)

Juuso

  • Caffè Latte
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 13
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #9 : Heinäkuu 13, 2007, 10:35:49 ap »

Eipä meidän tuosta robustan kasvaneesta suosiosta juuri huolestua tarvitse, Itä-Euroopan huimasti kasvavat kahvimarkkinat pitävät siitä pitkälti huolen..

Itse arvostan suuresti laatukahvia kuin silmäteräänsä kohtelevia kotipaahtajia, mutta kunnioitus myös ammattipaahtajia kohtaan on  huipussaan. Tuo on kuitenkin todella valikoitujen mestareiden työtä, jossa kirjatiedon lisäksi vaaditaan vankkaa käytännön kokemusta. Teollisuustasoinen paahdintekiikka takaa myös huiman määrän paahtoparametreja, joilla kontrolloida prosessia, taa?ta toistettavuus ja tasainen laatu.

Se, että paahto on usealla kahvitalolla keskimääräisesti verraten vaalea, johtuu kyllä vahvasti sekä kulutustottumuksista että etenkin vaaleissa blendeissä suosituista kahvilaaduista. Ja mikäli olette kahvien väriarvojen asettumisia joskus tutkailleet, olette varmasti huomanneet, että siihen vaaleaan paahtoonkin mahtunee muutama tummemmaksikin paahdettu papu. Sitä yksilöllistä kohtelua siis.

"Raksut" ovat kotipaahtajalle varmasti parhaimpia mittareita paahtoajan ja -lämpötilojen ohella määrittämään paahtoasteita ja lopputuotteen laatua, mutta ei olisi varmasti myöskään pahitteeksi ottaa referenssiksi joku kansainvälisesti tunnustettu paahtoastevärisarja (esim. Agtron, SCAA roasted coffee colour disk set). Mutta kuten tiedämme, paahtoasteen määrittely on hyvin paikallista. Joku referenssi ei kuitenkaan ole koskaan pahitteeksi.

Tämä meni nyt taas pahasti offtopiciksi, joten lopetetaanpa tähän.. :mrgreen:
Kirjattu

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #10 : Heinäkuu 13, 2007, 11:09:02 ap »

Lainaus käyttäjältä: Juuso
Teollisuustasoinen paahdintekiikka takaa myös huiman määrän paahtoparametreja, joilla kontrolloida prosessia, taa?ta toistettavuus ja tasainen laatu.


...mutta laadun ei tarvitse olla hyvää. Nimittäin varsinkin "sertifikaattien" kannalta ei ole oleellista onko se lopputulos hyvää vain huonoa. Eli tasaisesti huono laatu on myös tasaista laatua. :?

Lainaus käyttäjältä: Juuso
Ja mikäli olette kahvien väriarvojen asettumisia joskus tutkailleet, olette varmasti huomanneet, että siihen vaaleaan paahtoonkin mahtunee muutama tummemmaksikin paahdettu papu. Sitä yksilöllistä kohtelua siis.


Riippuu miten blendi on paahdettu. Jos se on paahdettu niin että eri papulajikkeet on ensin paahdettu erikseen ja sekoittaminen tehty vasta paahdon jälkeen, niin silloin ne värierot kertovat yksilöllisestä kohtelusta. Mutta jos pavut on sotkettu ennen paahtoa, jolloin värierot kertovat vain sen että eri papulajit paahtuvat eri tahtiin, ei mielestäni voi puhua yksilöllisestä kohtelusta.

Lainaus käyttäjältä: Juuso

"Raksut" ovat kotipaahtajalle varmasti parhaimpia mittareita paahtoajan ja -lämpötilojen ohella määrittämään paahtoasteita ja lopputuotteen laatua, mutta ei olisi varmasti myöskään pahitteeksi ottaa referenssiksi joku kansainvälisesti tunnustettu paahtoastevärisarja (esim. Agtron, SCAA roasted coffee colour disk set).


Kyllä noilla raksuilla määrittävät paahtoasteen myös ihan ammattilaiset, tuoksun, värin ja lämpötilan lisäksi (varsinki pienpaahtaja, jos tällä on minkäänlaista "käsityön" meininkiä ja kunnianhimoa "taiteenlajiaan" kohtaan). Raksut nimittäin kertovat aika hyvin missä vaiheessa paahtoprosessi on menossa, sillä niiden alkamiskohtien perusteella tietää aika tarkasti mikä pavun (sisä)lämpötila on.

Agtron asteikko on kehitetty nimenomaan juuri sitä teollista tuotantoa varten, jossa käytännössä koneet hoitavat paahtamisen ja paahdon tasaisuuden ja halutun paahtoasteen määrittäminen pitäisi suoritta "koneälyn" voimin prosessin aikana. Nimittäin kaksi eri papulajia voivat poiketa väriltään toisistaan Agtronilla mitattuna vaikka ne olisi viety "kemiallisesti" samaan paahtoasteeseen (=sama sisälämpötila). Värierot johtuvat ihan vain siitä syystä että eri papulajeissa on erilailla mm. sokereita, happoja jne. jotka vaikuttavat värien syntymiseen. Agtronmittaus siis soveltuu vain toistettavuuden takaamiseen, eli jahka saadaan ensin käsipelillä hakemalla paahtoaste kohdalleen, kerrotaan sen Agtronarvo koneella joka sitten osaa tämän perusteella "toistaa" paahtoprosessin.
Kirjattu

akallio

  • Administrator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2810
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #11 : Heinäkuu 13, 2007, 11:37:26 ap »

Lainaus käyttäjältä: jiitee
Agtronmittaus siis soveltuu vain toistettavuuden takaamiseen, eli jahka saadaan ensin käsipelillä hakemalla paahtoaste kohdalleen, kerrotaan sen Agtronarvo koneella joka sitten osaa tämän perusteella "toistaa" paahtoprosessin.


Jep, ja lisäksi sen käyttö kotioloissa on minusta hyvin hankalaa. Ilman oikeaa mittaria ei määritys onnistu kovinkaan tarkasti - ja mittareiden hinnat ovat varmasti "siellä jossain". Olen yrittänyt Agtron-skaalan avulla määrittää omia paahtojani, mutta paperille präntätyn värin ja kuhmuisen, öljystä kiiltelevän sekä valoa eri tavalla heijastelevan pavun vertaaminen ei ole mitenkään helppoa. Eri kerroilla olen saanut samalla pavulle aika eri lukeman.
Kirjattu
- Aleksi (varustuksena Izzo Duetto, Mahlkönig Vario + Vario-W & sälää)

Juuso

  • Caffè Latte
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 13
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #12 : Heinäkuu 13, 2007, 11:46:42 ap »

Lainaus käyttäjältä: jiitee

Riippuu miten blendi on paahdettu...


Aivan, tarkoitin toki BAR-tuotantoa tuossa kohtaa.


Lainaus käyttäjältä: jiitee

Raksut nimittäin kertovat aika hyvin missä vaiheessa paahtoprosessi on menossa, sillä niiden alkamiskohtien perusteella tietää aika tarkasti mikä pavun (sisä)lämpötila on.

Agtron asteikko on kehitetty nimenomaan juuri sitä teollista tuotantoa varten, jossa käytännössä koneet hoitavat paahtamisen ja paahdon tasaisuuden ja halutun paahtoasteen määrittäminen pitäisi suoritta "koneälyn" voimin prosessin aikana. Nimittäin kaksi eri papulajia voivat poiketa väriltään toisistaan Agtronilla mitattuna vaikka ne olisi viety "kemiallisesti" samaan paahtoasteeseen (=sama sisälämpötila). Värierot johtuvat ihan vain siitä syystä että eri papulajeissa on erilailla mm. sokereita, happoja jne. jotka vaikuttavat värien syntymiseen. Agtronmittaus siis soveltuu vain toistettavuuden takaamiseen, eli jahka saadaan ensin käsipelillä hakemalla paahtoaste kohdalleen, kerrotaan sen Agtronarvo koneella joka sitten osaa tämän perusteella "toistaa" paahtoprosessin.


Totta tuokin. Tosin teollisessakaan mittakaavassa paahtoastetta ei koskaan määritetä vain koneellisesti, puhumattakaan "koneälystä", vaan tieto yhdistetään aina aistinvaraiseen arviointiin.

Paahtovärin kritisointi ainoana paahtoasteen/kemiallisten reaktioiden mittarina on erittäin pätevä - paahtoväri yksinään harvoin korreloikaan esim. Maillardin reaktion ja pyrolyysin etenemisen suhteen. Etenkin hiilihydraatti-, proteiini- ja happofraktioiden vaihtelu tuossa tuottaa variaatiota kuten mainitsitkin. Eli sille mahdollisimman monen eri tiedolähteen yhdistämiselle liputetaan täältä, paahtoväri voisi kuitenkin olla yksi niistä. Kun puhutaan laadusta, ei toistettavuudesta voida tinkiä - toki vaihtelu raakakahvissa (käyttökohteesta puhumattakaan) on otettava huomioon siinäkin.
Kirjattu

jiitee

  • Global Moderator
  • Tuplaristretto
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2358
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #13 : Heinäkuu 13, 2007, 11:54:03 ap »

http://www.agtron.net/pdf/AgtronPriceList.pdf

Tuolla voi ihmetellä (ja kauhistella) hintoja "kotikäyttöön" soveltuville laitteille. "Karvalakkimalli" irtoaa 9500 dollarilla.

Agtron arvojen suurpiirteiseen mittaamiseen on tosiaan saatavilla värikarttoja, jotka on kai toteutettu niin että lasisen astian pohjan alla on aina tiettyä agtronarvoa vastaava väri. Idea on sitten laittaa jauhettuja papuja eri astioihin ja verrata sitten sitä pohjan läpi näkyvää väriä jauheeseen.

Muutenkin jos tuota Agtron arvoa aikoo itse määrittää niin se on parempi tehdä jauheesta.
Kirjattu

Juuso

  • Caffè Latte
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 13
Vast:Kahvimarkkinoiden nykytila
« Vastaus #14 : Heinäkuu 13, 2007, 11:55:55 ap »

Lainaus käyttäjältä: jiitee
http://www.agtron.net/pdf/AgtronPriceList.pdf

Tuolla voi ihmetellä (ja kauhistella) hintoja "kotikäyttöön" soveltuville laitteille. "Karvalakkimalli" irtoaa 9500 dollarilla.

Agtron arvojen suurpiirteiseen mittaamiseen on tosiaan saatavilla värikarttoja, jotka on kai toteutettu niin että lasisen astian pohjan alla on aina tiettyä agtronarvoa vastaava väri. Idea on sitten laittaa jauhettuja papuja eri astioihin ja verrata sitten sitä pohjan läpi näkyvää väriä jauheeseen.

Muutenkin jos tuota Agtron arvoa aikoo itse määrittää niin se on parempi tehdä jauheesta.


Joo, hinnoissa ovat.  :mrgreen:  Tarkoitinkin tuota värikarttaan skaalaamista, vaikka (hyvällä) arviotasolla siinä liikutaankin.
Kirjattu