Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[jiitee]

Tanzanian kanssa testasin siinä Ristreton myllyvertailun yhteydessä. Tuosta oli kuitenkin aikaa joten päätinpä koettaa uudelleen. Laitoin 18g SQM:n Kiawamururua VST-18g sihdissä ja Tanzanialla hienoin jauhatus mitä lähtee.

Koska näytti lopputulos niin hauskalta, niin kokeilin heti perään toisen kerran kameran kanssa:

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=CZlGMej351s[/youtube]

Pitää koettaa uudestaan jahka saa halvempaa (ja huonompaa) kahvia. Voisi periaatteessa koettaa tuolla 18g VST sihdillä jotain 20+ g annostusta jotain tummempipaahtoista. Jos saisi uuttojan edes suurinpiirtein kohdilleen niin voisi järkevästi maistellakin jotain. Tuo hienoin jauhatus pitäisi siis olla turkkilaista jauhatusta (jos ei kalibrointi mennyt), alla kuva siitä sormiin hangattuna. Ei "sotke" juuri yhtään, mikä kertonee hitusten vähyydestä (?).

[Joona_s]

Melko villin näköinen mutta tosiaan ehkä tummemman kahvin ja tuhmemman annostelun kanssa rullaisi. Varmasti myös vaivan arvoista mutta olisi mukava tietää mausta jotain. 

[Tinuri]

Hienon näköinen laite jonka ulkonäössä ja sitä kautta varmaankin myös käytettävyydessä on iso annos versalabbia.

Hinta on kuitenkin jossain 800 dollarin kieppeillä ja härveli on varustettu Roburin (yksi/kolmivaiheisen terillä) joten ei kiitos, mieluummin huuhtelen vähän Anfimiani kuin aliuutan kaikki espressoni.

Olen oppinut kuuntelemaan Joonaa aika herkällä korvalla myllyasiassa. Siksi haluaisin jatkaa tätä ketjua.
Nykyään elän aika hyvää yhteiselämää Mazzer mini-e: kanssa. Pieni paakuttaminen ei haittaa, sillä sen olen oppinut selättämääm haarukkatempulla, joka tehdään siten, että kalahaarukalla sohitaan paakut tasan, ja se "fucking distribuutio" laitetaan kuntoon siinä samalla...
MUTTA, kun tuossa edellä on mainittu tuo aliuuttaminen, niin minulle on nyt tullut eteen ajatus, josko  jatkuva aliuutolta näyttävä tulos essossa olisi kuitenkin myllyn syytä?
Crema jää vaaleaksi ja tasaiseksi, vaikka säädän mitä-ikinä. Olisi joskus kivaa saada yliuuttunut kuppi, niin olisi, millä pelata.

Nimim: "Tuskin hankin isoa Anfimia kumminkaan"

P.S. Onnea Kallelle!

Olli

[martti.]

Konikaalisten terien (tai roburin ja k10:n) eduiksihan on perinteisesti aina mainittu jakaumasta johtunut parempi maku. Nyt kun tarkkemin tutkii esim. David Schomeria, Home-Baristan jengiä yms. niin ilmeisesti paremmalla maulla tarkoitetaan tässä tapauksessa paksumpaa suutuntumaa. Itse ainakin haen espressolta muita asioita.

Muutaman viikon kokemus HG Onesta vahvistaa tuon suutuntuman paksuuden. Nyt kun pari päivää olen ajanut sisään Londinium 1:tä, jossa veden määrä pysyy kutakuinkin vakiona, tulee 20g kahvimäärällä niin siirappimainen ja runsasmakuinen ristretto, etten semmoista tiennyt olevan olemassakaan. Myllyn säätö on varsin tarkkaa noilla panoksilla. 14-15g vaikuttaa riittävältä normaaliespressoon.

Kiinnostaisi kuulla tarkemmin, mitä asioita haet suutuntuman paksuuden sijaan ja kuinka ne levyterillä tulevat esille. Partikkelijakaumamittausten (titaanien taistelu toisaalla foorumissa) tuloksista en osannut tulkita merkittävää eroa myllyjen välille nimenomaan pienien partikkelien määrän osalta

t. martti.

[Joona_s]

Muutaman viikon kokemus HG Onesta vahvistaa tuon suutuntuman paksuuden. Nyt kun pari päivää olen ajanut sisään Londinium 1:tä, jossa veden määrä pysyy kutakuinkin vakiona, tulee 20g kahvimäärällä niin siirappimainen ja runsasmakuinen ristretto, etten semmoista tiennyt olevan olemassakaan. Myllyn säätö on varsin tarkkaa noilla panoksilla. 14-15g vaikuttaa riittävältä normaaliespressoon.

Paksu suutuntuma verrattuna mihin? Veden määrä on vakio eli minkä painoisia ovat espressosi? 20 gramman annostus tuppaa väistämättä olemaan "paksumpi" kuin kevyemmät annostukset, myllystä riippumatta. Olen myös itse päätynyt siihen vakaaseen uskomukseen, että jos ajatellaan pelkästään virtausta, ovat juuri suuremmat annostukset anteeksiantavampia verrattuna pieniin annostuksiin.  

Kiinnostaisi kuulla tarkemmin, mitä asioita haet suutuntuman paksuuden sijaan ja kuinka ne levyterillä tulevat esille. Partikkelijakaumamittausten (titaanien taistelu toisaalla foorumissa) tuloksista en osannut tulkita merkittävää eroa myllyjen välille nimenomaan pienien partikkelien määrän osalta

Enpä oikein osaa vastata tuohon kuin että haen espressoltani hyvää makua. Vielä tarkemmin toivoisin puhdasta makua ja hyvää tasapainoa hapokkuuden, karvauden ja makeuden välillä. Suutuntumalla itsellään ei ole hirveästi väliä kunhan se on "slikki ja kermainen". Olen juonut ihan hyviä öljyisiä paksuja ristrettoja sekä toisaalta hyviä pidempiä ja ohuempiakin espressoja. En siis näe suutuntuman "paksuuden" olevan kovin tärkeä. Barista-aikoinani kokemuksia kertyi eniten kolmesta myllystä: Robur, k30 ja Super caimano. Näistä myllyistä juuri levyterällisillä myllyillä pääsin saman kahvin kanssa lähemmäs niitä ominaisuuksia, joita arvostan.

Mitä tulee noihin partikkelijakaumamittauksiin, niin suorien johtopäätösten tekeminen niiden pohjalta voi olla melko vaikeaa. Merkitsevä ero ei välttämättä ole merkittävä ero ja toisinpäin. Lisäksi kaikkien kuvaajien välillä on välttämättä selityksellinen kuilu siihen mitä maistamme. Espresson toiminta itsessään vaatii useampia karkeuksia tarvittavan virtausvastuksen muodostumiseksi ja tästä seuraa, että uuttuminen espresson yhteydessä on aina "keskiarvo" erilaisten jauhatusten uuttumisesta. Miten tämä vaikuttaa uuttumisen laatuun jää siksi valitettavasti ns. perstuntuman ja arvailujen varaan. Tämä on siis oma kokemukseni asiasta, ne jotka ovat toista mieltä saavat puolestani olla.  

Toivottavasti onnistuin edes jotenkin vastaamaan kysymykseesi.

[martti.]

Kiitos kommenteista.

Vertailuni oli kieltämättä köykäisellä pohjalla - hyvin subjektiivisesti vertasin viime aikoina saamiini espressoihin, mm. kahviloissa nautittuihin. Täytyypä punnita noita shotteja vertailun vuoksi.

Sain kyllä vastauksen. Objektiivisen vertailun tekeminen vaatisi ylimääräisten muuttujien vakiointia, eikä siihen oikein helppoa tietä taida olla. Täytyy seuraavaksi vakioida omat työskentelytavat nykyisiin laitteisiin sopiviksi. Laitteiden päivitys ei ole ajankohtaista, mutta espressouuton dynamiikka kiinnostaa.

t. martti.

[akallio]

Minä olen päätynyt aika samanlaisiin tuntemuksiin espresson suhteen kuin Joona.

Nykyiset shottini vaikuttavat päälle päin usein itse asiassa aika ankeilta. Teen ne isohkoon kuppiin tavallisen espressokupin sijasta ja tavallisella pohjallisella kahvalla, joten crema on välillä aika onneton kerros shotin pinnalla ja suutuntuma ohut. Mutta ainakin omasta mielestäni juon parempaa espressoa kuin koskaan.