Muutaman viikon kokemus HG Onesta vahvistaa tuon suutuntuman paksuuden. Nyt kun pari päivää olen ajanut sisään Londinium 1:tä, jossa veden määrä pysyy kutakuinkin vakiona, tulee 20g kahvimäärällä niin siirappimainen ja runsasmakuinen ristretto, etten semmoista tiennyt olevan olemassakaan. Myllyn säätö on varsin tarkkaa noilla panoksilla. 14-15g vaikuttaa riittävältä normaaliespressoon.
Paksu suutuntuma verrattuna mihin? Veden määrä on vakio eli minkä painoisia ovat espressosi? 20 gramman annostus tuppaa väistämättä olemaan "paksumpi" kuin kevyemmät annostukset, myllystä riippumatta. Olen myös itse päätynyt siihen vakaaseen uskomukseen, että jos ajatellaan pelkästään virtausta, ovat juuri suuremmat annostukset anteeksiantavampia verrattuna pieniin annostuksiin.
Kiinnostaisi kuulla tarkemmin, mitä asioita haet suutuntuman paksuuden sijaan ja kuinka ne levyterillä tulevat esille. Partikkelijakaumamittausten (titaanien taistelu toisaalla foorumissa) tuloksista en osannut tulkita merkittävää eroa myllyjen välille nimenomaan pienien partikkelien määrän osalta
Enpä oikein osaa vastata tuohon kuin että haen espressoltani hyvää makua. Vielä tarkemmin toivoisin puhdasta makua ja hyvää tasapainoa hapokkuuden, karvauden ja makeuden välillä. Suutuntumalla itsellään ei ole hirveästi väliä kunhan se on "slikki ja kermainen". Olen juonut ihan hyviä öljyisiä paksuja ristrettoja sekä toisaalta hyviä pidempiä ja ohuempiakin espressoja. En siis näe suutuntuman "paksuuden" olevan kovin tärkeä. Barista-aikoinani kokemuksia kertyi eniten kolmesta myllystä: Robur, k30 ja Super caimano. Näistä myllyistä juuri levyterällisillä myllyillä pääsin saman kahvin kanssa lähemmäs niitä ominaisuuksia, joita arvostan.
Mitä tulee noihin partikkelijakaumamittauksiin, niin suorien johtopäätösten tekeminen niiden pohjalta voi olla melko vaikeaa. Merkitsevä ero ei välttämättä ole merkittävä ero ja toisinpäin. Lisäksi kaikkien kuvaajien välillä on välttämättä selityksellinen kuilu siihen mitä maistamme. Espresson toiminta itsessään vaatii useampia karkeuksia tarvittavan virtausvastuksen muodostumiseksi ja tästä seuraa, että uuttuminen espresson yhteydessä on aina "keskiarvo" erilaisten jauhatusten uuttumisesta. Miten tämä vaikuttaa
uuttumisen laatuun jää siksi valitettavasti ns. perstuntuman ja arvailujen varaan. Tämä on siis oma kokemukseni asiasta, ne jotka ovat toista mieltä saavat puolestani olla.
Toivottavasti onnistuin edes jotenkin vastaamaan kysymykseesi.