Kahvin vahvuus ei liity uuttumisprosenttiin (extraction yield) mitenkään, sekä suodatinkahvissa että espressossa tähdätään ~19% suhteeseen ja ihan varmasti espresso on vahvempaa.
Nyt pitää kyllä pyytää lukemaan uudestaan se minun viesti, johon kommentoit, en kai minä nyt niin epäselvästi kirjoita...
Kunnes joku minulle kunnolla osoittaa muuta, niin väitän että kahvijauheen massan ja kahvijuoman massan välinen suhde ei kerro mistään yhtään mitään.
Siinä onnellisessa tilanteessa, että meillä on laitteita jotka suoltavat nestettä kutakuinkin samalla virtaamalla samanlaisella kahvikakulla tuolle tulee jotain käyttöä, koska tällöin tavallaan vakioidaan tilavuuden ja kakun tiiviyden välinen suhde. Josko tässäkin on niin suuria eroja koneiden välillä, vipukeittimistä puhumattakaan, niin referenssiksi tuosta ei ole.
Tähän voinee vastata, että lähes koko ammattimainen espressomaailma ja osa amatööripuolesta on tuossa "onnellisessa tilanteessa", tai riittävän lähellä.
Brew ratiossa tarkkuuden ja helppokäyttöisuuden suhde on lyömätön. Mutta olet oikeassa siinä, että miksikään tiukaksi standardointivälineeksi siitä ei ole.
Lisäksi en ryhtyisi hirveän suurta tarkkuutta vaatimaan ylipäänsä. Kahvissa on kuitenkin niin erilaisia ainesosia, että tarkkojenkaan grammamäärien tietäminen ei kerro lopulta kovin paljon, jos ei tiedä mitä ne uuttunut osat ovat. Ja sitä ei taida nykytekniilla mitata kuin maistamalla. Uuttolämpöä ja aikaa säätämällä voidaan uuttuneiden osien kokoonpanoa säädellä suunnilleen, mutta lämpö ja aika vaikuttavat toki myös yieldiin.
Tämän tiedon avulla voidaan päätellä extraction yield kun tiedetään käytetty vesimäärä ja kahvimäärä (toinen tapa on kuivata uunissa).
Eikös tuon pitäisi olla kuppiin päätynyt vesimäärä?
Brew ratio on taas näistä kahdesta omalla tavallaan ihan erillinen juttunsa ja on ennemminkin sitä valmistustapahtumaa kuvaava (yksi) suure.
No tämä nyt on makuasia: minusta extraction yieldia / refractive indexia ja brew ratiota käytetään niin samantyyppiseen uuttoprosessin säätämiseen, että en pitäisi niitä niin erillisinä asioina. Extraction yield ja brew ratio yhdessä muutaman muun muuttujan kanssa muodostavat yhtälön, josta voi yhden laskea kun muut tiedetään. Sen ympärillähän tässä pyöritään, että kahvista liukenee ja muilla tavoin siirtyy osa kuppiin, kun sen läpi kulkee kuumaa vettä. Ja meillä on nippu muuttujia, jotka kuvaavat tämän tapahtuman eri osia, periaatteessa aika alkeellisella tasolla - on vain kaksi yksikköä, vesigrammat ja kahvigrammat. Sitten seurataan, että miten ne kahvigrammat kulkeutuvat kuppiin ja paljonko niitä on suhteessa vesigrammoihin.
Toki esimerkiksi standardissa espressokeittimessä brew ratio sisältää vähän muutakin, eli se kuvailee hitusen sitä, että millä tavoin ne grammat ovat uuttuneet. Mutta vain vähän.
