"Uuttosuhde" on työkalu (kuten sahaa tai elektroenkefalografia) ja työkaluna riippuu käyttäjästä, onko siitä hyötyä vai ei.
Jopa vaikka paine vakioitaisiin, on samaan uuttosuhteeseen monta tietä. Yhteenvetona käsitteen ongelmista voisi todeta, ettei uuttosuhde kerro uuton määrästä tai laadusta mitään. Esim. neoklassiseen 0,65 -suhteeseen voidaan 18 grammasta kahvia valmistaa 28 grammaa mitä tahansa uuttosuhteen ollessa sama. Tästä johtuen vastuu tämänkin työkalun käytöstä jää käyttäjälle itselleen.
Epätäydellisestä informaatiostaan huolimatta uuttosuhde on kuitenkin paras saatavilla oleva keino kommunikoida kahvin valmistustavasta.
Kyllä, uuttosuhde on työkalu, mutta mikäli olen oikein ymmärtänyt, se on tällähetkellä käytössä hyvin laajana referenssinä. Referenssiksi siitä ei ole, koska se on liian riippuvainen käytetystä välineistä, kahvista ja sen jauhatuksesta. Lisäksi uuttosuhde ei varsinaisesti kerro yhtään mitään kahvin vahvuudesta. On mahdollista tehdä totaalista lirua ja kamalan jytyä myrkkyä samalla uuttosuhteella.
Parempia mittareita toki on käytettävissä. Mikäli uutteen ja veden moolimassat eroavat toisistaan voitaisiin käyttää ominaispainoa hyvinkin tarkkana mittarina. Mikäli moolimassojen ero ei ole merkityksellinen, voidaan käyttää muita mittareita. Nämä eivät ehkä ole kovin vaivatta kuluttajan saavutettavissa, mutta onko sillä lopulta niin suurta merkitystä.
Uuttosuhde on täysin kelvollinen mittari yksittäisen käyttäjän henkilökohtaisena vertailutaulukkona, mutta muuhun siitä ei aivan kamalan hyvin ole.
Sivuhuomiona: en tiedä olivatko esittämäsi numerot kuvitteellisia, mutta keskimääräinen suomalainen juo suodatinkahvinsakin vahvempana.
Täysin hatusta vedettyjä arvoja.
Mutta mikäli teit arviosi pelkän uuttosuhteen perusteella olet väärässä. Uuttosuhde ei kerro kahvin vahvuudesta yhtään mitään. Edelleenkin se kertoo vain sen mitä yksi lähtöaine ja lopputulos ovat massaltaan. Muuta uuttosuhde ei sinällään kerro. Ei vaikka kuinka vääntäisi.
Oletko tosiaan mitannut nuo painot?
Pitääpä kokeilla. En ole ajatellut asiaa niin, että kahvi olisi oleellisesti tiheämpää kuin vesi.
Tällä ei ole mitään tekemistä tiheyden kanssa.
Jos oletetaan, että kahdessa kahvikupissa on molemmissa 40 g kahvijuomaa. Toinen on tehty kaatamalla riittävä vesimäärä 40 g hyvin karkean kahvijauheen läpi ja toinen on espresso lähtöaineena 18 g kahvia. Uuttosuhteen perusteella vaikuttaisi, että ensimmäinen on huomattavasti vahvempaa, vaikka tuskinpa olisi. Molemmissa kupeissa on vettä ja kahviuutetta. Uuttosuhde ei osaa kertoa mitään näiden kahden komponentin välisestä suhteesta, vaikka nimi siihen viittaakin.
Jauhatus vaikuttaa paljon siihen kuinka paljon kahvista irtoaa aineita ja eri espressotyyppisissä juomissa juurikin jauhatusta ja tamppausta varioidaan, ainakin moderneilla koneilla. Ristretto uutetaan usein samalla paineella ja samassa ajassa kuin espresso, mutta siinä vain käytetään hienompaa kahvia / tiiviimpää tamppausta ja täten pienempää virtausta. (no, vaihtoehtoisia metodeja on ja vipukoneella keino on yleensä hieman eri). Uutteen ja veden välinen suhde muuttuu jauhatusta muutettaessa, vaikka valmiin juoman massa suhteessa kahvijauheen massaan ei muuttuisikaan. Koska puoliautomaatti ei nosta painetta vastuksen kasvaessa saadaan tiimmällä kahvikakulla kuppiin vähemmän juomaa -> massa on alempi. Massan muutos ei siis johdu kahvin vahvuudesta vaan koneen toiminnasta. Vaikka uuttoa jatkettaisiin niin kauan, että saataisiin espressoa vastaava juoman massa, olisi se selkeästi espressoa vahvempaa.
Uuttosuhde toimii niinkin hyvin kuin se toimii vain siitä syystä, että "kaikkien" koneiden uuttopaine on ~9 bar ja uuttoaika ~30sek ja koska meillä on suunnilleen jokin määritelmä siihen minkä verran juomaa espressossa tulisi olla. Vipukeittimeen tuo tepsii jo huonosti, koska paine vaihtelee enemmän kerrasta toiseen kun taas käytetty nestemäärä pysyy tarkemmin samana.
