Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Nasuli123]

Vielä päivitys harrastuksen kulkuun:

Ekat Kaffan monsoon malabarit tiristetty torvesta pihalle. Näky oli mieletön! Nyt kaikki näytti siltä mitä olen koko ajan toivonut näkeväni. Noinkohan tähänastiset kokeiluni on ollut vanhoilla pavuilla? Jonkun verran markettipapuja kerkesin käytteleen (ne nyt oli ainakin aika vanhoja, eikä paahtopäivästä tietoakaan), mutta että olisko nuo Mokkamestareidenkin pavut ollut lasipurkissaan pidempään? Mene ja tiedä, olis pitänyt kysyä ostaessa. Mutta joo, nyt pukkaa cremaa ovista ja ikkunoista. Väri kauniin punertavaa, suht tumman ruskeaa (vaikka eka satsi soljahti turhan nopeasti läpi). Maku sitten varmaan jakaakin mielipiteitä. Itse en osaa kovin häävisti kuvailla, mutta jokin pistävä maku tuossa on. Cappuccinona oli kyllä maukasta, vaikka rohkeesti tohdin tehdä sen sinkkufiltterillä. Muuten tuo tumma maku kyllä toimii. Espresso vaatii hiukan sokeria.
Usko omiin kykyihin nousi kovasti ja kohta ei nukuta enään ollenkaan...

Tuo Monsoon Malabar on papuna hyvinkin "omalaatuinen". Jotku tykkää ja jotku ei. (itse lukeudun siitä pitäviin)
Maku on niin sanotusti erittäin pyöreä ja pehmeä, ilman minkäänlaista hapokkuutta, joka taasen johtuu sen käsittelystä (raakojen papujen annetaan altistua kosteille ja lämpimille monsuunituulille pari kuukautta).

Myös maanläheinen kuvaa sitä mielestäni melko hyvin. Espressona kuparin ruskeaa/tumman punaista "höttöcremaa" puskee ovista ja ikkunoista. (siitä erikoinen papu, että creman tilavuus saattaa olla yli puolet itse juomasta)

Voi olla, että se pistävä maku muuttuu parin päivän päästä hieman miellyttävämmäksi kun annat kahvin elää hieman.

Usko omiin kykyihin nousi kovasti ja kohta ei nukuta enään ollenkaan...

Hieno homma, kohta kun rupeaa juomat maistumaan kannattaa varoa ettei karkaa mopo käsistä

[Joona_s]

Maku on niin sanotusti erittäin pyöreä ja pehmeä, ilman minkäänlaista hapokkuutta, joka taasen johtuu sen käsittelystä (raakojen papujen annetaan altistua kosteille ja lämpimille monsuunituulille pari kuukautta).

chop chop...

On mahdotonta sanoa, että mikään suoraan johtuisi mistään. Varsinkaan että joku tietty maku johtuisi jostain tietystä käsittelystä. Tai korkeintaan jos puhutaan makuvioista.

Intiassa kahvi kasvaa melkoisen matalalla, lämpimässä ja kosteassa. Koska arabica keskimäärin vaatii toisenlaisia kasvuoloja, rajaa tämä käytettävien lajikkeiden määrää. Näistä olosuhteista johtuen mm. catimor on yleinen lajike Intiassa (jos puhutaan intian kultivoiduista lajikkeista). Catimor on hybridi, jossa on Timoria ja jotain muuta lajiketta (en muista mitä). Timor taas on peräisin robustasta. Kaikki varmasti tietävät robustojen makuprofiilin: hapokkuus on lähellä nollaa. Mutu-tuntumalta Intian kahvit ovat suurilta osin kultivoimattomia villilajikkeita, mutta varmasti näissäkin on paljon robustageenejä matkassa kasvaakseen annettujen olosuhteiden alla. Ehkä siis matala hapokkuus saattaisi olla kuitenkin peräisin lajikkeista

Jos verrataan monsoon malabar-kahveja esim indonesian kahveihin, on hapokkuus mielestäni aika samalla asteella. Myös kasvuolosuhteet ovat aika verrattavissa. Vaikka Indonesian kahvit käsitelläänkin toisella tavalla, on makuprofiilissa paljon yhteneväisyyksiä. Ehkä myös kasvuolosuhteet vaikuttavat asiaan.

[jiitee]

chop chop...

On mahdotonta sanoa, että mikään suoraan johtuisi mistään. Varsinkaan että joku tietty maku johtuisi jostain tietystä käsittelystä. Tai korkeintaan jos puhutaan makuvioista.

Mutta, mutta... monsunointi on kuitenkin tunnettu jo aika pitkään ja olettaisin että aikoinaan on havaittu se, että ennen käsittelyä kahvi maistuu erilaiselta kuin käsittelyn jälkeen (? vai ?). Käsittelyhän kai sai alkunsa kun haluttiin toistaa pitkän laivamatkan aiheuttama muutos maussa "keinotekoisesti".

Lisäksi Arabicaa on viljelty Intiassa 1600 luvulta asti, mutta robustaa vasta 1900 luvulta alkaen, eli alkuperäinen malabar on ollut puhdasta arabicaa.

Catimor on hybridi, jossa on Timoria ja jotain muuta lajiketta (en muista mitä). Timor taas on peräisin robustasta. Kaikki varmasti tietävät robustojen makuprofiilin: hapokkuus on lähellä nollaa.

Näyttäisi olevan Caturra ja Hibrido de Timor, joista Timor nimensä mukaisesti hybridi (hienommin sanottuna: luonnollinen lajienvälinen hybridi arabicasta ja robustasta arabican "ilmiasulla"). Etsiskelin milloin tuo olisi luotu ja tämän oivan sivun perusteella löytyi jopa vuosiluku 1959 ja Portugali.

Mutta päätelmääsi (?) "Catimorissa geeni tai pari robustaa (jotta kestää paremmin tauteja) => hapokkuus luontaisesti vähäistä" pidän hieman suoraviivaisena?

Intiassa kahvi kasvaa melkoisen matalalla, lämpimässä ja kosteassa. Koska arabica keskimäärin vaatii toisenlaisia kasvuoloja, rajaa tämä käytettävien lajikkeiden määrää.

Ilmeisesti tärkein syy näiden hybridien käyttöön on nimenomaan vastustuskyky tauteja vastaan (mm. Coffee Leaf Rust). Kai se puhdas Arabica siellä muuten kasvaisi ihan hyvin ja pitkäänhän sitä kasvatettiinkin (pitkälle yli 300 vuotta - tuosta CLR taudista on ensimmäiset havainnot Sri Lankasta 1869 ja tästä eteenpäin 20 vuoden aikana se ilmeisesti tuhosi koko Aasian kahvintuotannon ja Sri Lankassa siirryttiin teenviljelyyn - "pitäkööt kahvinsa" ). Maun laatuun matalat kasvuolosuhteet toki vaikuttanevat, mutta on se silloinkin varmasti robustaa parempaa.

[Joona_s]

Mutta, mutta... monsunointi on kuitenkin tunnettu jo aika pitkään ja olettaisin että aikoinaan on havaittu se, että ennen käsittelyä kahvi maistuu erilaiselta kuin käsittelyn jälkeen (? vai ?). Käsittelyhän kai sai alkunsa kun haluttiin toistaa pitkän laivamatkan aiheuttama muutos maussa "keinotekoisesti".

Tämä on totta: käsittely tehdään varmasti sen takia, että se tuo kahvin makuun toivottuja muutoksia. Mielestäni on kuitenkin vaikea osoittaa muutoksia hapokkuudessa seuraukseksi käsittelystä maistamatta samaa kahvia ilman ikäännyttämisprosessia.

Lisäksi Arabicaa on viljelty Intiassa 1600 luvulta asti, mutta robustaa vasta 1900 luvulta alkaen, eli alkuperäinen malabar on ollut puhdasta arabicaa.

Näyttäisi olevan Caturra ja Hibrido de Timor, joista Timor nimensä mukaisesti hybridi (hienommin sanottuna: luonnollinen lajienvälinen hybridi arabicasta ja robustasta arabican "ilmiasulla"). Etsiskelin milloin tuo olisi luotu ja tämän oivan sivun perusteella löytyi jopa vuosiluku 1959 ja Portugali.

Tämä on hyvä huomio ja lopulta aika vähän monsoon malabar-kahvien yhteydessä ilmoitetaan muutenkaan käytettyjä lajikkeita.

Mutta päätelmääsi (?) "Catimorissa geeni tai pari robustaa (jotta kestää paremmin tauteja) => hapokkuus luontaisesti vähäistä" pidän hieman suoraviivaisena?

Sahaisin oksan omalta alkuperäiseltä argumentiltäni, jos tekisin tällaisen väitteen tai päätelmän. Intialaisessa kahvissa on kuitenkin monia ominaisuuksia olosuhteista lajikkeisiin ja lopulta käsittelyyn, jotka kaikki saattavat vaikuttaa hapokkuuteen. Siksi on hankalaa nostaa yhtäkään yksittäistä tekijää, joka laskisi kahvin hapokkuutta. 

Olin 2010 George Howellin pitämässä blind cuppingissa, jossa oli samalla alueella kasvatettua bourbonia, caturraa, tabia ja catimoria. Tässä pöydässä Catimor jäi selkeästi jalkoihin erityisesti hapokkuutensa osalta. Mutta taas kerran, en tiedä johtuuko se geneettisistä yhteyksistä robustaan vai ei. Kautta linjan kuitenkin nuo resilientit ja tuottoisammat lajikkeet  tuntuvat kuitenkin olevan laadultaan matalampia.

[jiitee]

Olin 2010 George Howellin pitämässä blind cuppingissa, jossa oli samalla alueella kasvatettua bourbonia, caturraa, tabia ja catimoria. Tässä pöydässä Catimor jäi selkeästi jalkoihin erityisesti hapokkuutensa osalta. Mutta taas kerran, en tiedä johtuuko se geneettisistä yhteyksistä robustaan vai ei. Kautta linjan kuitenkin nuo resilientit ja tuottoisammat lajikkeet  tuntuvat kuitenkin olevan laadultaan matalampia.

Jo Caturran kohdalla kerrotaan "Mutant discovered in Bourbon field in Brazil in 1935; compact growth, medium-sized beans and moderate cup quality". Eli mistä mikäkin johtuu voi olla loppupeleissä aika monimutkaista.

Kannattaa huomioida että geneettisten tutkimusten perusteella Arabicassa on jo (todennäköisesti) puolet Robustaa: "...indeed C. eugenioides and C. canephora (or C. congensis) are the most likely progenitors of C. arabica..." todetaan Illyn kirjassa sivulla 25 tutkimuksiin viitaten (C. canephora = robusta).

Hyvä arabica taitaa olla kaikenkaikkiaan monien yhteensattumien summa - jo tuosta sen alunperin synnyttäneestä spontaanista risteymästä alkaen, joka teki siitä muihin kahvilajeihin nähden jotain erityistä: kromosomeja on 44 kun muilla 22. Tuolla aiemmin linkittämässäni tekstissä kerrotaan kuinka tämä vaikuttaa mm. solun kokoo, vesimäärään jne...

[joni]

Mukava lukea näinkin syvällistä tietoa lempipavustani! 3-4 vuotta olen jumittanut malabarien kanssa. Vaikka paahdankin popparilla olen huomannut että paahdolla on melko suuri merkitys maulle. Erityisesti lopussa tehtävä "poltto" on tärkeä ja siitä seuraava "hikoilu" tuo pavun siirappisuuden ja makeuden esille. Joskus olen ostanut valmiiksi paahdettuna, taisi olla Hasbeanilta jossa oli mielestäni paahto tehty huonosti ja maku pelkästään puinen. Tämän pavun hienous on juuri tuo hedelmäinen siirappisuus johon kytkeytyy upeita puumaisia sävyjä. Kahvi toimii monena ja on erinomainen inkiväärileivosten ja piparkakkujen kanssa.

Todella moni kauko-idän kahvi on ollut mieluinen kokemus. Pidän myös Sumatran sikareista joista löytää samoja vivahteita.

[TD]

Vasta yhdet kahvit keitetty uudesta pussista, mutta voiko olla että pienpaahtimoiden välillä on huima ero maussa?

Ostin ensin Kaffan India Monsoon Malabar AA, 200g ja tästä tuli ehdoton suosikki kertaheitolla.

Lähdin hakemaan lisää ja huomasin vieressä samaa kahvia Turun Kahvipaahtimolta 250g pussissa.

Jälkimmäisessä on kuitenkin todella outo sivumaku, en osaa tunnistaa maistuuko se palaneelle vai mille... Onko jollain vastaavanlaisia kokemuksia? Harmi jos yhdellä kokeilulla menee maku vaikka koko paahtimoon kun odotti saavansa jotain ja sai muuta :/

Kokeilin turkulaista hinnan vuoksi, täällä Raumalla Lumossa Kaffan 200g maksaa 8,90e (44,50e/kg) ja Turun Kahvipaahtimon 250g maksaa 8,50e (34e/kg).

EDIT: Mitä muuten tuo AA tarkoittaa pavun nimen perässä?

[migu2]

Kyllä niissä eroa on ja Monsoon Malabariin makuun pystyy vaikuttamaan paahdolla todella paljon. Nimestään huolimatta papu ei välttämättä ole samaa tai ainakaan samalta tilalta, joten luonnollisesti jo siitä johtuen makueroa löytyy.
AA tarkoittaa laatuluokitusta ja maasta riippuen se tarkoittaa vähän eri asioita 

[Toma]

AA tarkoittaa laatuluokitusta ja maasta riippuen se tarkoittaa vähän eri asioita 

Kyllä, joskus tämän (Nordic Approach - Coffee Origins) sivun lukeneena valaistuin muutamasta asiasta aika lailla.
Sit joku aikanaan linkitti hyvän videon (From the Source - Olympia Coffee Roasting Co.), kestoltaan n.8min. Jonka voi siinä, vaikka aamupalan ohessa katsoa.

Itse olen kanssa maistanut muutamaa erimakuista Monsoon Malabar AA:ta, ja jopa koittanut paahtaa itse popparikoneella.
Tykkään, ja suosittelen sitä niille, jotka eivät ole sitä aiemmin maistaneet.

[joni]

Itse olen käyttänyt Kaffan malabaria ja paahtanut popparilla. Pavusta saa makuja irti laajasti ja siksi on ehdoton suosikkini. Turun kahvipaahtimon Malabar oli myös hyvää. Malabar tuntuu olevan oikein hyvää kun pavut ovat lähes "lasittuneita". Popparin ongelmana on kovilla kuumuuksilla savun tarttuminen makuun ja muoviosien kestävyys.