Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Heca]

Löysin tänään ison mutteripannun, korkeutta löytyy lähes kolmekymmentä senttiä. Pannu on Italialainen ja pinnaltaan kuparinen. Mahtaakohan olla kuitenkin alumiinia..
Ostin pois kun en ole vastaavaa jättiläistä ennen nähnyt, ja halpakin oli kun oli käytetty. Millähän aineilla pannua uskaltaa puhdistaa, tuskin cafizalla sentään? Kiinostaa tietysti myös annostelu, kun en ole ennen edes tavallisella pikkumutterilla keitellyt.  :?:

[Kotimies]

Löysin tänään ison mutteripannun, ... Kiinostaa tietysti myös annostelu, kun en ole ennen edes tavallisella pikkumutterilla keitellyt.

Mutteripannun alaosassa, vesisäiliössä, on yleensä jonkinlainen ylipaineventtiili melko ylhäällä. Täytä säiliö tuohon venttiiliin asti vedellä.
Suodatin paikalleen vesisöiliön päälle ja kahvia siihen yläreunaan asti tasalle kaatamalla, lusikoimalla tms., mutta älä tamppaa yhtään. Tamppaamalla kakusta tulee liian tiivis ja jos veden paine jaksaa puskea siitä läpi, saat aika tukevaa tavaraa. Käytettävän kahvin jauhatus on myös pumppukoneen jauhatusta karkeampaa.
Kierrä yläosa päälle ja pannu (kuumalle) levylle. Pannun poristessa kahvi on noussut yläosaan. Ja sitten maistamaan!
Tuolla set-upilla saat pannun perusannoksen, josta on hyvä lähteä säätämään.
Makoisia hetkiä Giottoa odotellessa!

[Tuomas]

Hei, tähän puhdistuskysymykseen kaipaisin itsekin vastausta. Meilläkin on kotona mutteripannu, jolla sai aluksi hyvääkin kahvia. Nykyisin kahvi on aina kitkerää.

Puhdistamisen olen usein suorittanut, mutta tuota yläosaan vievää putkea en ole osannut puhdistaa. Pulloharja ei sinne mahdu, tai sitten en ole löytänyt tarpeeksi pientä harjaa. Luulisin, että osa kitkeryydestä tulee putkessa olevasta liasta, ainakin tuon tiivisteen irrottamalla löytää pinttynyttä likaa suodattimen alta.

Käytättekö minipulloharjaa vaiko jotakin kemiallista ainetta tuon putken puhdistukseen :?:  :?:  :?:

[Esa]

Hyviä harjoja löytyy tavaratalojen hammashygieniaosastolta. Hammasväliharja menee jo pienimpiinkin reikiin.

Terminologiaa oikoisin taas sen verran, että mutteripannussa on varoventtiili. Ylivirtausventtiili löytyy kunnon espressokeittimistä. Molemmat rajoittavat painetta, mutta ylivirtausventtiili on käytössä normaalissa toiminnassa kun taas varoventtiili aukeaa vain vikatilanteessa.

[cartman]

Mutteripannun alaosassa, vesisäiliössä, on yleensä jonkinlainen ylipaineventtiili melko ylhäällä. Täytä säiliö tuohon venttiiliin asti vedellä. Suodatin paikalleen vesisöiliön päälle ja kahvia siihen yläreunaan asti tasalle kaatamalla, lusikoimalla tms.

Mutteripannussa on yksi ominaisuus, joka kyllä käy ilmi tästä Kotimiehen hyvästä selostuksesta: mutteripannulla keitetään kahvia aina yksi mutteripannullinen.  Ei esim. puolikasta pannullista.  Siksi löydät esim. espanjalaisista kodeista usein monta erikokoista pannua.

Mutteripannun yläosassa on tosiaankin ylipaineventtiili.  Se toimii varoventtiilinä.  Ylivirtausventtiilistä ei kai kukaan ollut puhunutkaan.

cartman

[Esa]

Niin siis ylivirtausventtiilejä ja varoventtiilejä käytetään kahvilaitteissa. Ylipaineventtiiliksi kutsutaan tietämäni mukaan vain väestönsuojissa käytettäviä suojaventtiileitä, jotka pamahtava kiinni kun ulkona räjähtää. Eipä tuo nyt niin tarkkaa ole, mutta kun kerran kahvin kanssa hifistellään niin hifistellään nyt kunnolla

[Mariia]

Alumiinista moka potia ei kait voi puhdistaa oikein millään tehokkaalla puhdistusaineella (Cafizan kyljessä lukee selkeästi että ei alumiinipannuille), joten kiehuva vesi (ja ehkä hieman astianpesuainetta)  lienee ainoa vaihtoehto?

Muistelen joskus lukeneeni, että Bialettin väki väittää että vanhat jäänteet antavat makua tuleviin kahviannoksiin ja siksi pannua ei saisi liian hyvin putsata  :wink:

[cartman]

Niin siis ylivirtausventtiilejä ja varoventtiilejä käytetään kahvilaitteissa. Ylipaineventtiiliksi kutsutaan tietämäni mukaan vain väestönsuojissa käytettäviä suojaventtiileitä, jotka pamahtava kiinni kun ulkona räjähtää. Eipä tuo nyt niin tarkkaa ole, mutta kun kerran kahvin kanssa hifistellään niin hifistellään nyt kunnolla

Enhän minä poloinen noista mitään ymmärrä.  Siksipä soitin DI-tutulleni, joka suunnittelee paineastioita ABB:llä.  Hänen kantansa oli, että kärjistäen "varoventtiili"-nimistä komponenttia ei sellaisenaan itsenäisesti ole edes olemassa.  "Varoventtiili" kuvaa käyttötarkoitusta.  Itse venttiili on sitten lähes mikä tahansa yli/ali/väli/töttöröö-venttiili, riippuen siitä, millaisen vehkeen herra suunnittelija on tehnyt ja millaista venttiiliä siinä vehkeessä turvallisuussyistä tarvitaan.  Se, että valtaosa varoventtiileinä toimivista venttiileistä on ylipaineventtiileitä on sitten eri juttu.

Ylipaineventtiileitä ovat monet koneet, paineastiat ja muut vehkeet väärällään.  Sellainen löytyy kaikista hydrauliikkavehkeistä ja turbomoottereista.  Listin puskistani kirvoja paineruiskulla, jossa on ylipaineventtiili, jne.  Kyllähän noita piisaa - vaikka ei väestösuojassa asuisikaan.

Mutta eiköhän tämän voisi jo jättää ja palata siihen mutteripannuun.

cartman

[Esa]

Varoventtiileinä käytetään joskus ylivirtausventtiileitä, mutta on myös erityisesti varoventtiiliksi suunniteltuja vehkeitä. Toimintaperiaate on sinänsä sama, mutta suunnittelulähtökohdat eroavat. Varoventtiilissä tärkeintä on, että se aukeaa varmasti kun sitä tarvitaan, ylivirtausventtiilin taas pitää kestää jatkuvaa toimintaa ja säätää paine tarkasti. "Ylipaineventtiili" ei ole mulle tullut vastaan teknisessä dokumentaatiossa näiden parinkymmenen vuoden aikana kun olen insinöörinä ollut, mutta se lienee kansanomainen termi mille vaan paineessa avautuvalle venttiilille.

Eiköhän tämä tosiaan riitä tästä aiheesta. Minä oon vaan huono antamaan periksi kun olen oikeassa :lol:

[akallio]

Alumiinista moka potia ei kait voi puhdistaa oikein millään tehokkaalla puhdistusaineella (Cafizan kyljessä lukee selkeästi että ei alumiinipannuille), joten kiehuva vesi (ja ehkä hieman astianpesuainetta)  lienee ainoa vaihtoehto?

Tätä minäkin suosittelisin. Alumiiniset kahvilaiteet kestää astianpesuaineen (siis käsitiskissä käytettävän), mutta ei enää tiskikoneen aineita, eikä varmasti myöskään Cafizaa. Nämä havainnot perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin.

Kiehuva vesi on myös tehokas, varsinkin jos siihen saa lisättyä vähän mekaanista hinkutusta - eli se kapea pulloharja olisi myös hyvä apu.

[cartman]

Tätä minäkin suosittelisin. Alumiiniset kahvilaiteet kestää astianpesuaineen (siis käsitiskissä käytettävän), mutta ei enää tiskikoneen aineita, eikä varmasti myöskään Cafizaa. Nämä havainnot perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin.

Perinteinen tapa puhdistaa alumiinisia kattiloita sisäpuolelta on ollut keittäminen ns. pulverivedessä.  Selkokielellä siis: keitetään kattilassa vettä ja huiskautetaan pyykinpesuainetta sekaan.  Näin olen itsekin tehnyt.  Pesuaineen pitää olla "perinteistä" ja valkopyykille tarkoitettua.  Näitä uusia zeoliittipohjaisia en ole kokeillut.  Varoitus: ei siitä pinnasta iloisen kiiltävää tule, päin vastoin!  Mutta kaikki lika kyllä lähtee.

cartman

[jiitee]

Muistelen joskus lukeneeni, että Bialettin väki väittää että vanhat jäänteet antavat makua tuleviin kahviannoksiin ja siksi pannua ei saisi liian hyvin putsata.

Tässä taitaa olla syynä se että puhtaasta alumiinisesta pannusta tulee ikävä "sivumaku" valmiiseen kahviin (kun alumiini reagoi kahvin kanssa?). Tästä syystä puhdistamista ei suositella pesuaineilla (hankaamalla) joka käytön jälkeen vaan pelkästään vedellä huuhtelemalla, jolloin pannuun jää alumiinia suojaava kahvirasva, tms. kerros.

Siitä puhdistamisesta: Jos pannu on päässyt kovin törkyiseksi ja rasvaiseksi niin kannattaa koettaa Cleandrop -nimistä puhdistusainetta (kuva löytyy vaikka täältä). Tuon puhdistusaineen kyljessä taisi olla myös mokkapannun kuva. Eli antaa liota rauhassa lämpöisessä vesi/cleandrop -puhdistusaineessa vaikka yön yli.

[cartman]

"Ylipaineventtiili" ei ole mulle tullut vastaan teknisessä dokumentaatiossa näiden parinkymmenen vuoden aikana kun olen insinöörinä ollut, mutta se lienee kansanomainen termi mille vaan paineessa avautuvalle venttiilille.

Et siis ole joutunut turbomoottoreiden kanssa tekemisiin.  Kansanomaiset autoinsinöörit ovat tunkeneet moottoreihin ylipaineventtiileitä.  Samoin ovat tehneet kansanomaiset insinöörit hydrauliikkapuolella jo maailman sivu.  Tuokin avautuu vain poikkeustilanteessa, ei siis pihise jatkuvasti.

Eiköhän tämän semantiikan ydin ole kuitenkin itse "insinööritieteessä".  Se oli ala, joka onnistui hyvin pitkään vastustamaan anglismia ja muutakin anglo-amerikkalaista hapatusta.  Muistan nuoruudessani, kun suhteeton osa pitkän saksan lukijoista änkesi Polille.  Siellä saksalaiset oppikirjat olivat vielä kunniassaan.  Nyt on sekin linnake murtunut ja uusi insinööripolvi on yhtä MTV-yo-man orientoitunutta, kuin muukin ikäluokkansa.  Ja sieltähän ne ylipaineventtiilitkin ovat kotoisin!  Siis Overpressure Valve.  Näitä nykyiset insinöörit asentelevat sutjakkaasti moniinkin laitteisiin, vaikka vanhemman polven miehet eivät "pariin kymmeneen vuoteen" ole koko sanaa nähneetkään.  Vaikka löytyyhän sana saksalaisestakin tekniikan sanakirjasta.  Mutta "pelkästään väestönsuojiin" he käyttävät "Blast Valvea", eivät  "Overpressure Valvea".

Näin se kieli muuttuu muun maailman mukana.

cartman

[Heca]

Kiitoksia kaikille asiallisista vastauksista.
Ei muuta kuin mutteripannu ja harja käteen ja vanha kunnon fairypesu...

[Lentojätkä]

Muistelen joskus lukeneeni, että Bialettin väki väittää että vanhat jäänteet antavat makua tuleviin kahviannoksiin ja siksi pannua ei saisi liian hyvin putsata  :wink:

Italiassa vuosikausia asunut tätini sanoi joskus samaa: ei mitään huuhtelua tuhdimpaa pesua ja hyvä vaan, kun mujua kertyy pintaan.