Vaikeita asioita kyselit...
Täysautomaatin huonoin puoli on koneen jauhaman kahvin karkeus. Varmaankin se on syynä aika vaatimattomaan uuttoon. Seuraus on, että täysautomaatti on hyvin ronkeli papujen suhteen. Papujen on oltava sekä tuoreita, että helppoja. Helpolla tarkoitan papua, jonka maku on "pinnassa", siis siitä lähtee helposti makua. Manuaalikone tekee jostain pavusta paksua suklaista, lähes haukattavaa kahvia. Samoista pavuista täysautomaatti tekee - hyvää kahvia. Mutta pavun ominainen aromi ja erityisesti "body" jää puuttumaan.
Kovin usein on niin, että tummaksi paahdettu papu antaa helposti edes jotakin makua. Vaaleapaahtoinen on vaikeampi, maku on "tiukemmassa". Eihän asia näin yksinkertainen ole, mutta jotakin tuonne päin. Suomalaiset vaaleapaahtoiset kahvit on suunniteltu ja valmistettu suodatinkeittimiä varten, ne kestävät pitkää uittamista kuumassa vedessä. Täysautomaatin kannalta meikäläinen vaalea papu on vaikea. Saan manuaalikoneella Cafe Aromesta hyvän maitokahvin, täysautomaatilla en onnistu samalla tavoin. Nyt puhun siis Cafe con Lechestä, 30-40 ml kahvia tuplashottina, loput kuumaa maitoa.
Vanhalla forumilla käytiin keskustelua Krupsin täysautomaatista myös tavallisen "pitkän" kahvin valmistamisessa. En ole omasta mielestäni onnistunut siinä. Forumilla oli toinen kirjoittaja, joka oli varsin tyytyväinen Krupsiinsa myös "tavallisen" kahvin tekijänä. Syytän myös itseäni, koska en tiedä millaiselta mustan, pitkän kahvin pitäisi maistua.
Kun kokeilin taas Krupsin täysautomaattia kahvi-kahvin (vs. espressopohjainen kahvi) valmistukseen, tein näin: kahvin määrä oli "vahva", nestemäärä 120 ml. Tuloksena oli ohutta kahvia, ei mietoa, mutta ohutta. En oikein tiedä miten tämän voisi kuvata. Kahvissa oli kyllä hapokkuutta, mutta jotakin siitä puuttui. Moccamaster tekee samasta tavarasta selvästi "runsaampaa". Vaihtelin sitten kahvilaatuja ja nestemääriä. Lopuksi päädyin 80-100 ml nestehaarukkaan. Cafe Aromen vanha pussinpohjallinen ei toiminut lainkaan, kommentti oli "pahaa". Juuri avattu papupussi toimi vähän paremmin. Hapokkuus korostui, ehkä siksi että "bodya" ei ollut riittävästi. Vähän ohuen oloista. Cafe Arome on vähän normikahvia tummempaa, silti tummien papujen sekoittaminen sekaan paransi tulosta. Mutta silloin tottakai muuttuu maku muutenkin. Vaatii paljon kokeiluja oikean papu/uuttolämpötila/nestemäärä-yhdistelmän löytämiseksi. Parhaan kahvi-kahvin sain vaaleista espressopavuista, Zhokej Espresso Arabica, Pietarissa 5 euroa kilo

. Tästä teen tavallisen suodatinkahvinkin tavallisella keittimellä tai mokan mutteripannulla, Pietarissa siis.
Lopuksi päädyin siihen, että ensisijaiseksi mustan, pitkän, tavallisen kahvin valmistajaksi en täysautomaattia hankkisi. Jos käyttäisin täysautomaattia muutenkin, niin silloin voisin lurauttaa siitä tarvittaessa myös tavallisen kahvin. En käyttäisi suomalaisia vaaleita papuja, ainakaan sellaisenaan. Vähintäänkin terästäisin niitä kaatamalla tummia papuja sekaan. Maitotilkka tekee hyvää tällaiselle kahville, pelkkä musta kahvi aiheutti enemmän kritiikkiä. Ei se siltikään Moccamaster-kahvia ole, mutta pienen totuttelun jälkeen juotavaa kuitenkin. Muistelen joskus juoneeni jossain toimistossa kahvia suuresta automaattista, sellaisesta johon panostettiin oikeita kahvipuruja (Presidentti), ei mitään instantpulvereita tai -uutteita. Saan Krupsillani helposti tämän "automaattikahvin" makuista kahvia.
On kokonaan toinen juttu, millaiselle työpaikalle täysautomaatti sopii. Laite vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Milloin pitää tyhjentää tippa/huuhtelukaukaloa (=jatkuvasti!), milloin kone valittaa kahvisäiliön tai puhdistustason vaativan tyhjentämistä. Helppoja hommia, jos osaa ja välittää. Mutta jos seurakunta on sekalaista ja sitä on paljon, kone vaatisi erillisen "pääkäyttäjän" - mikä nyt taas olisi tasan pöllöintä, mitä duunipaikalla voitaisiin tehdä!
Pidän koneestani kaikkine puutteineen. En suosiolla luopuisi siitä - ja meillä on duunissakin samanlainen!!! Mutta ne ovat ensisijaisesti espresso/macchiato/maitokahvi-käytössä, espressopohjaisia juomia siis. Pitkiä kahveja tehdään vain joskus.
cartman