Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[jiitee]

Sain äskettäin lainaksi TDS mittarin (Henan EC-1385 -- kiitokset Misselle) ja hetihän sen kanssa piti päästä leikkimään.

Pienen Googlettelun jälkeen törmäsin kuitenkin seuraavaan huolestuttavaan taulukkoon:



Eli TDS mittarien PPM lukemat voivat poiketa toisistaan huomattavasti - tämä ilmeisesti riippuu siitä mitä valmistaja on olettanut että mittarilla mitataan (mikä on todennäköisin sähkönjohdin liuoksessa).

Mutta ei huolta - sillä mieleen muistui The Other Black Stuffin blogikirjoitus, josta löytyi seuraavat kuvaajat:



Näistä lähinnä tuo kuvaaja A oli se mielenkiintoinen, sillä siinä on annettu suoraan yhteys sähkönjohtavuuden (EC) ja kahvin ainesosien määrälle nesteessä.

Tämänhetkinen tulkinta kuvaajasta on seuraava: Arvioni suoran yhtälölle on y=1.613x+0.08 ja kääntäen (käännetään akselit) x=0.62y-0.05. Koska suora ei kulje origon kautta, on noissa mittauksissa käytettävän veden EC arvo ollut muu kuin nolla - ts. 0.08.

Mittailin seuraavasti: kaksi kahviannosta, 16.8g ja 29.7g kahvia & 270g ja 475g vettä - valmistin näillä kahvit 1 ja 2 kupin Harioilla. Lopputuotteena 246g ja 434g kahvia - purut siis imivät vettä pysyvästi itseensä noin 1.4 kertaa oman painonsa verran.

Kummastakin kahvista näytteet, jotka saivat jäähtyä huoneen (eli mittarin) lämpöisiksi. Lopulliset mittaustulokset näistä olivat 2.42 ja 2.57 (EC:tä). Mittasin myös huoneenlämpöisen puhtaan veden ja sille lukema oli 0.1. Koska halusin ottaa huomioon tuossa kuvaajassa olevan veden EC:n niin korjasin näytteiden lukemia -0.02:lla. Nämä y-arvot sitten tuohon käänteiseen yhtälöön ja tuloksena pitoisuudet 1.438 ja 1.531 jotka antavat lopputuotteen "kahvin" osuuksiksi 3.54g ja 6.64g - eli "saannit" (extraction yield) ovat 21.07% ja 22.36%. Se että lukemat menivät näin päin osuivat yhteen makuaistimusten kanssa (pidin enemmän ensimmäisestä - toinen maistui hieman liian vahvalta ja "iskevältä").

Koska mittarin kalibraatiosta ei ollut tarkempaa tietoa, niin päätin laittaa purut uuniin kuivumaan. Siellä ne sitten jokusen tunnin paistuivat kiertoilmalla. Lopputuotteille sain painoiksi 13.2g ja 22.7g - eli ensimmäisestä oli liuennut pois 3.6g ja toisesta 7g - antaen yieldit 21.43% ja 23.57%.

Kuten huomaatte, puolen gramman ero punnituksissa vaikuttaa jo melko paljon ja siksipä taidan ottaa lähipäivinä uuden paistelutuokion 40g aloitusannoksella ja olla prosessissa kaikin puolin huolellisempi. Mutta jo näiden perusteella olen varsin tyytyväinen mittarin (ja tuon EC/pitoisuus graafin) antamaan tarkkuuteen.

Jos sinulta siis löytyy TDS mittari joka osaa mitata EC arvoa (ja siellä lukemia 2-3 väliltä), niin kannattaa käyttää niitä. Näpräsin tästä kaikesta jonkinlaisen laskentataulukonkin, jonka voin lähettää asiasta kiinnostuneille.

Kommentit/kysymykset tervetulleita (varsinkin jos löydätte jotain kummallisuuksia laskelmistani, niin ilmoittakaa niistä - kiinnostunut olen korjaamaan ).

Lisäys: Mittarin puhtaudesta kannattaa pitää huolta. Itselläni puhdistuksen jälkeen EC lukemat pomppasivat ylöspäin noin 1.5 yksikköä (ylläolevassa tekstissä siis mitattu tämän putsin jälkeen). Normaalisti putsaukseen pitäisi riittää pesu pesuaineliuoksella, mutta likaisemmassa tapauksessa kannattaa käyttää esim. asetonia (irroittaa hyvin orgaanisia jäämiä) tai vastaavaa liuotinta. Tällöin mittaria ei kannata mitenkään upotella siihen vaan täsmäputsata elektrodit.

[Teme]

Sain äskettäin lainaksi TDS mittarin (Henan EC-1385 -- kiitokset Misselle) ja hetihän sen kanssa piti päästä leikkimään.

Olikos tämä se Missen Extract Mojon kanssa käytettävä mittari vaiko jokin edullisempi? Itsekin olen harkinnut TDS -mittarin hankintaa, mutta ainakin tuo ensin mainittu ymmärtääkseni melko hinnakas (= n. 400 euroa)?

T. Teme

[Misse]

Olikos tämä se Missen Extract Mojon kanssa käytettävä mittari vaiko jokin edullisempi? Itsekin olen harkinnut TDS -mittarin hankintaa, mutta ainakin tuo ensin mainittu ymmärtääkseni melko hinnakas (= n. 400 euroa)?

Lainasin siis tälläisen, joka ilmeisesti olikin vain perusteellisemman putsauksen tarpeessa.

Meillä siis tuo antoi aluksi luotettavan oloisia lukemia, mutta yht'äkkiä lukemat muuttuivat täysin epäloogisiksi. Omien putsausyrityksien jälkeenkään tarkkuus ei normalisoitunut, joten päätös Extract-MoJosta oli helppo. Tosin kotikäyttöön tuskin olisin noin hintavaa vekotinta hankkinut.

-Mikko-
ps. Scaen jäsenet saavat MoJo:n hieman edullisemmin.

[jiitee]

ExtractMoJon mukana tuleva refractometri on kyllä kertaluokkaa tarkempi kapistus kuin tavalinen TDS mittari (täysin erillainen toimintaperiaate). Itse kuvailisin eroa niin, että TDS mittarilla löytää elokuvateatterin, refractometri kertoo salin ja penkkirivin.

Kotipuuhastelussa tuo TDS mittari on kyllä hintaansa nähden hyvä kapistus. Sen avulla pääsee kuitenkin sinne oikean uuttomäärän tuntumaan ja näin korjattua (ja poissuljettua) karkeat virheet annostelussa/karkeudessa. Antaa se jotain osviittaa siitäkin että mennäänkö yli vai ali-uuttumisen puolelle.

Refractometri on myös nopeampi käyttää. Tarvitaan vain pari pipettitippaa näytettä ja tällaisen määrän jäähdyttäminen sopivan lämpöiseksi on huomattavasti nopeampaa kuin TDS mittarin vaatiman liuosmäärän. Mutta tästä nopeusaspektista on siis hyötyä lähinnä kaupallisissa olosuhteissa - jos halutaan esimerkiksi aamulla ennen avaamista hakea/tarkastaa nopeasti asetukset eri kahveille.

TDS mittarin kalibrointi on pulmallisempaa - siihen tarvitaan oikeanlainen kalibraatioliuos (täytyy ostaa), refractrometrin kanssa riittää pelkkä tislattu vesi tarkkuuden tarkistamiseen. Koska en itse viitsinyt tilailla liuosta, niin ryhdyin noihin paistopuuhiin. Tällä hetkellä on uunissa paistumassa vielä yksi erä kahvia jolla katson vielä kertaalleen miten lukemat vastaavat toisiaan.

Vinkkejä "uunimääritykseen": Suodatinpussi kannattaa kääntää sopivaan kulhoon/kuppiin pystyyn - siis niin että kahvit jäävät pussin sisään ja kärki törröttää ylöspäin. Tämän jälkeen kuivatusta kiertoilmalla vajaassa sadassa asteessa kotvan aikaa - tarkoituksena saada vain pussi kuivumaan. Kun pussi on tarpeeksi kuivahtanut, tarvitsee se käytännössä vain nostaa pois "kasan" päältä ja lopuksi kaapia huolellisesti kaikki sisäpintaan jäänet jämät talteen (missään vaiheessa ei siis haluta hukata edes puolta grammaa!). Pussin voi toki poistaa ennen uuniinlaittamista, mutta kosteana siitä on huomattavasti hankalampi saada puruja siististi pois. Kun kulhossa on enää pelkkää kahvia, niin lämpö sinne 100-125 asteeseen ja kiertoilma päälle. Välillä kun käy varovasti sekoittelemassa niin kuivuu yllättävän nopeasti.

Ja kerrataan vielä, että muistetaan aina myös maistaa! "Oikea" prosenttiluku kun ei tarkoita että kahvi olisi hyvää - tuon prosenttiluvun kun voi tosiaan saada aikaiseksi epätasaisen uuton seurauksena (=sekoitus yli ja aliuuttunutta kahvia). Eli maistellaan ja pyritään käyttämään mahdollisimman hyvää (ja toistettavaa) tekniikkaa - lukemien avulla osataan vain sitten helpommin suunnistaa oikeaan suuntaan.

[jiitee]

Seuraavassa testissä oli käytössä 40.6g kahvia ja 690g vettä. Mittarin antama lukema asettui lopulta lukemaan 2.3

Näistä laskentataulukko antoi ulos arvot 1.36 ja 21.27% (tuo 1.36 on muuten kanssa prosentteja, mutta ajattelen sen ikäänkuin "vahvuusindeksinä").

Uunikuivatuksen jälkeen puruista löytyi massaeroa 8.1g alkutilanteeseen, joten tätä kautta prosentti on 19.95%

Tähän mennessä eroja prosenteissa on ollut: 0.36, 1.21 ja 1.32 prosenttiyksikköä. Mittauksista pidän ehkä luotettavimpina kahta viimeisintä (käytössä isoimmat kahvimassat) ja asetan niiden perusteella tällä haavaa 1.2 prosenttiyksikön korjauksen laskentataulukkoon.

Lisähuomioita matkan varrelta: Mittaria voi putsata myös lämpimässä Cafizaliuoksessa (poistaa kahvirasvoja ihan riittävästi). Uunikuivatuksen loppuvaiheissa voi mittailla aina koko astia/jauhe yhdistelmän painon ja mikäli painoeroa ei enää puolen tunnin aikana ole syntynyt kovin paljoa yli 0.1 grammaa, voi todeta jauheen riittävän kuivaksi. Muussa tapauksessa sekoitus ja takaisin uuniin.

[akallio]

Sain äskettäin lainaksi TDS mittarin (Henan EC-1385 -- kiitokset Misselle) ja hetihän sen kanssa piti päästä leikkimään.

Onkos tätä muuten mistä saatavilla? Itse kun aikanaan katselin TDS-mittaria vesiarvojen mittaamiseen, niin en löytänyt muuta kuin tämän helposti saatavilta:

http://www.amestec.fi/tuotteet/suolamittarit/pdf/saltmanager_esite.pdf

Se ei kuitenkaan pysty kahvin PPM-lukemiin asti, tai näyttämään EC-arvoa.

TDS mittarin kalibrointi on pulmallisempaa - siihen tarvitaan oikeanlainen kalibraatioliuos (täytyy ostaa)

En tiedä olisiko siitä apua, mutta oman mittarin mukana tullut kalibraatioliuospullo on minulla vielä korkkaamattomana.

[jiitee]

Misse laittoi tuolla aiemmin linkin mittariin:

Lainasin siis tälläisen

Kalibraatioliuoksia löysin mm. täältä. Tuollainen 1000ppm liuos pitäisi olla omalle mittarilleni, hinta sille ei sinällään ole hirveä (4.25 puntaa, tosin vielä postikulut päälle), mutta päätin ensin testata tuota "uunikalibraatiota". Koska se antoi suhteellisen järkeviä tuloksia, niin olen toistaiseksi tyytyväinen siihen. Olettaisin että sinun mittarillesi on tuo miedompi liuostyyppi?

Toisaalta tuossa eilen illalla mietin että absoluuttinen tarkkuus ei sinällään ole tärkeä (toki mukava jos meinaa toisten kanssa dataa jakaa) - tärkeämpää on se että mittari antaa tuloksia toistettavasti, eli että sen avulla pystyy tekemään säätöjä kuten tuolla suodatinkeittelyketjussa. Jos kahvi maistuu hyvältä mittarin mukaan 23%:ssa, niin silloin uskotaan omia makunystyröitä ja pyritään jatkossa tähän suuntaan.

[McJones]

Koska mittarin kalibraatiosta ei ollut tarkempaa tietoa, niin päätin laittaa purut uuniin kuivumaan. Siellä ne sitten jokusen tunnin paistuivat kiertoilmalla. Lopputuotteille sain painoiksi 13.2g ja 22.7g - eli ensimmäisestä oli liuennut pois 3.6g ja toisesta 7g - antaen yieldit 21.43% ja 23.57%.

Tässä kohtaa helähti mieleeni, että kuinkahan kuivaa puru on ollut ennen uuttoa ja kuinkahan lähelle purun kosteuspitoisuus "ennen/jälkeen" osuu näillä metodeilla? En tiedä kuinka isosti purut voivat mennä ylikuiviksi uunissa, mutta olisiko aihetta antaa kosteuden tasaantua huoneilmassa?

[jiitee]

Hyvä pointti. Paahdettuun papuun jää vettä käsittääkseni noin 1%. Eli ennen uuttoa tuossa 40.6 grammassa oli jo "valmiiksi" vettä 0.406g. Virhettä tietysti syntyy mikäli uunikuivaus poistaa tuonkin?

8.1/40.6=19.95%
7.694/40.6=18.95%

Eli silloin olisi yhden prosenttiyksikön ero.

Mutta kysymys kuuluu sitten kuinka tehokkaasti tuo uuni kaiken kosteuden poistaa - lämpöä oli siis reilu 100 astetta, kun paahtamisessa mennään pitkälle yli 200 asteessa. Tosin tuolloin papu on kokonaisena. Itse olisin ehkä sillä kannalla ettei uuni saa aivan täysin kaikkea kosteutta pois. Ja mikäli purut menisivät täysin rutikuiviksi, niin nostettaessa takaisin huoneilmaan, ne varmasti imaisevat siitä heti itseensä hieman.

[akallio]

Mutta kysymys kuuluu sitten kuinka tehokkaasti tuo uuni kaiken kosteuden poistaa - lämpöä oli siis reilu 100 astetta, kun paahtamisessa mennään pitkälle yli 200 asteessa. Tosin tuolloin papu on kokonaisena. Itse olisin ehkä sillä kannalla ettei uuni saa aivan täysin kaikkea kosteutta pois. Ja mikäli purut menisivät täysin rutikuiviksi, niin nostettaessa takaisin huoneilmaan, ne varmasti imaisevat siitä heti itseensä hieman.

Kuuman uunin kyky kuivattaa lienee merkittävä. Tuollaisen lämpötilan vaikutus ainakin kastepisteesen on hyvin suuri. Voi myös olla että uuni paistaa puruja, joka voi sitten vaikuttaa esimerkiksi niiden kykyyn sitoa ilmankosteus takaisin, tai sitten ei.

Joka tapauksessa 100 astetta olisi liian rajua kyytiä ainakin elintarvikkeita kuivatessa. Esimerkiksiä sieniä suositellaan kuivaamaan max. 40 asteen lämmössä, koska muuten ne kuivuvat liian nopeasti ja menettävät kykynsä imeä nestettä takaisin. Tuo lämpö ei paljon enää kuivata yksinään, joten kiertoilma on must ja luukku kannattaa jättää raolleen. Tai käyttää oikeaa hyötykuivuria.

[Nasuli123]

Scott Raon kirjan luettuani kaivoin tämän vanhan langan esille, joka kuullosti silloin aivan heprealta. Nyt on alkanut kiinnostaa suodatinkahvien tekniikan säätäminen. Kuitenkaan tarkoituksena ei ole saada mitään tilastollisesti luotettavia tuloksia vaan jonkinlaista ohjenuoraa omaan toimintaan.

Mittareita jo ebaysta katsoin ja sieltä näytti löytyvän yksi, mikä ainakin vaikuttaisi pystyvän mittauksiin:
http://cgi.ebay.com/Waterproof-Digital-EC-CF-TDS-Meter-Tester-19990-ppm-A0-/330526325506?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4cf4e77b02

TDS 10 ~ 19990 ppm
EC: 0.00 ~ 19.99 EC 

Aiemmin ketjussa on mainittu, että EC:n käyttäminen voisi olla järkevämpää, miten on?
Onko tuota järkevä hankkia vai löytyykö esimerkiksi vielä huokeampaa mittaria, missä olisi esimerkiksi ainoastaan hommaan kykenevä EC-mittari?

[jiitee]

Tuo löytämäsi mittari on täsmälleen samanlainen mikä minulla on Mikolta lainassa.

EC:tä kannattaa käyttää, sillä muunnos PPM:iin tehdään mittarista riippuen eri kertoimilla (riippuen siitä minkä johtavuutta mittari on oletettu mittaavan).

Jos tuon mittarin saat hommattua, niin voin laittaa sinulle sille tekemäni laskentataulukon (Googlen dokumenteissa). Se perustuu oleellisesti tuohon ketjun alun sepustukseeni. Sain mahdollisuuden verrata mittarin ja laskentataulukon antamia lukemia Mojon lukemiin tuossa syksyllä ja eroa oli aika säännönmukaisesti 0.5 prosenttiyksikköä saannissa (ts. 19.5% yield vs 19.0% yield). Kalibroin taulukkoa tuon perusteella ja nyt pitäisi periaatteessa näyttää Mojon kanssa samoja lukemia.

Mittaria ei tule enää kovin säännöllisesti käytettyä kun on suhteellisen hyvä tuntuma (suussa) milloin ollaan oikealla suunnalla. Nyt se on apuna lähinnä ongelmatilanteissa - viimeisimpänä esimerkkinä käsittämätön yliuuttuminen tietyissä SqM:n pavuissa, joka ilmeni tuossa jokunen kuukausi sitten. Tämä siis ilmeni niin, että normaalin jauhatuskarkeuden sijasta joutui jauhamaan pari pykälää (=huomattavasti) karkeammaksi ja silloinkuin "suoralla läpikaadolla" tuli pistävää. Ilman mittaria en olisi uskonut tuon johtuvan yliuuttumisesta vaikka maku sanoi niin (ei vieläkään käy järkeen mistä tuo johtui - suurimpana epäilyksenaiheena vesi - ongelmasta tuli käytyä sähköpostikeskustelua JH:nkin kanssa, mutta ei tuo oikein selvinnyt).

[Nasuli123]

Mittarin laitoin viikko sitten tilaukseen. Toivotaan, että tulisi ensi viikolla, mutta hyvin todennäköisesti venähtää vielä.

Jos tuon mittarin saat hommattua, niin voin laittaa sinulle sille tekemäni laskentataulukon (Googlen dokumenteissa). Se perustuu oleellisesti tuohon ketjun alun sepustukseeni.

Voisin ilomielin ottaa vastaan jos kerran olet tuommoisen tehnyt! 

Sain mahdollisuuden verrata mittarin ja laskentataulukon antamia lukemia Mojon lukemiin tuossa syksyllä ja eroa oli aika säännönmukaisesti 0.5 prosenttiyksikköä saannissa (ts. 19.5% yield vs 19.0% yield). Kalibroin taulukkoa tuon perusteella ja nyt pitäisi periaatteessa näyttää Mojon kanssa samoja lukemia.

Mietin tässä vain, että tietysti vielä tuon kanssa pitää kai ottaa huomioon mahdolliset erot vielä meidän mittareiden kesken.

[Nasuli123]

Mittarin sain käsiini tänään ja arvatenkin pieni flunssa iski samantien. Ei siis pääse kunnolla testailemaan mittaria, jollei halua tuhlata hyvää kahvia jos siitä kerran ei mitään maista.