Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Toma]

Kiitokset jälleen vastauksista.

Tosiaan, vaikka nyt onkin pieni hiljaisuus käynnissä, niin tuntuu nuo omat kokeiluni aina maistuvan myös toiseenkin suuhun.

Sitten sitä saa mitä tilaa, kun on hössöttänyt liikaa keittimen ympärillä, saa huomata keittävänsä jatkuvasti myös kaikille vieraille (joita alkanut myös lisääntyä). Tänään takana 8 capua 2 latte macchianoa.

Yksi seikka tässä nopeentuu ja tehostuu, jollei se ole keittotaidot, niin keittimen puhdistus mm.puruista.

Mugi mainitsi tuon Brutalen, sitä ajattelin seuraavaksi kokeilla, optimistina luulenkin sillä saavani jo parempaa makua.

Mylly ja tampperi kanssa listalla, mutta jouduin jo sen komromissin vuoksi hyväksymään vanhan sohvan myymisen uuden alta pois.

[v-dogg]

Mainitsemasi elimistön rajoittuneisuuden vuoksi olen suosinut tummaksi paahdettua jossa siksi olisi parkkihappoa mahdollisimman vähän.

Off topic ja muutenkin ehkä nipotusta, mutta kahvissa ei ole parkkihappoja eli tanniineja.


-veikko

EDIT: Aloin sitten kuitenkin epäillä omia tietojani ja googlettelin asiaa tovin. Erittäin monessa paikassa kyllä puhutaan kahvin tanniineista, mutta mm. Suomen Paahtimoyhdistys sanoo, että niitä ei kahvissa ole (http://www.kahvi.net/index.php?k=111003). Ketäs tässä nyt uskoisi loppuviimeksi sitten 

[Joona_s]

Vaan muitakin vähemmän hapokkaita ja melko voimakkaan makuisia papuja varmaankin löytyy, joten kun mainitsit tehneesi enemmänkin kokeiluja eri papujen välillä niin mitkä ovat olleet lopulta omat suosikkisi ja miksi?

Testailepa vaikka intialaista Monsoon malabar-kahvia joskus. Ei kovin hapokas mutta äärimmäisen harteikas kahvi joka sopii mielestäni juuri maitojuomien kanssa yhteen. Jotkut pitävät tästä sellaisenaankin  Etelä-Amerikan kahvit tulevat myös mieleen jos haetaan 'pehmeitä nuotteja'.

[mugi]

Off topic ja muutenkin ehkä nipotusta, mutta kahvissa ei ole parkkihappoja eli tanniineja.
-veikko

EDIT: Aloin sitten kuitenkin epäillä omia tietojani ja googlettelin asiaa tovin. Erittäin monessa paikassa kyllä puhutaan kahvin tanniineista, mutta mm. Suomen Paahtimoyhdistys sanoo, että niitä ei kahvissa ole (http://www.kahvi.net/index.php?k=111003). Ketäs tässä nyt uskoisi loppuviimeksi sitten 

Et lainkaan, aiheellinen korjaus! Ennen kuin luin editin löysin googlella saman sivuston toisen sivun, jossa kahvin eri hapot on eritelty tarkasti: http://www.kahvi.net/index.php?k=110913
Pitää ajan kanssa lukea tuo tietoisku kokonaan läpi.

Voi hyvin olla että oikein uutetussa (eli alle 30 sekuntia eikä kanavoitunut) espressossa ei tuolla karboksyylihappojen tai varsinkaan klorogeenihappojen määrällä ole enää suurta merkitystä vatsan hyvinvoinnin kannalta, koska espresso-paahdetut pavut sisältävät kaikki kai aika vähän happoja vaaleampiin paahtoihin verrattuna.

Meillä oikeastaan oli Krupsin kanssa laiskuuttamme tapana juoda aina jääkahvia (hyvin brutaalisti sitä Brutalea), eli Krupsilla tehty Brutale jäähdytettiin jääkaapin takaosassa 20 min hyvin kylmäksi (jäähdytettyyn mukiin tehtykin) ja päälle kylmää kevytmaitoa. Cremat toki katoavat aika tehokkaasti jäähdytettyyn mukiin laskettaessa ja loput sitten siellä jääkaapissa (tai pakastimessa jos oli kiire). Kovin monet kahvilaadut eivät maistu tuolla menetelmällä meidän makuumme kovin kaksiselta, mutta Brutale maistuu oikein mainiolle (edelleen siis puoliautomaatisella Krupsilla uutettuna). Silvian kanssa tuota ei ole edes tullut enää edes kokeiltua.

[mugi]

Testailepa vaikka intialaista Monsoon malabar-kahvia joskus. Ei kovin hapokas mutta äärimmäisen harteikas kahvi joka sopii mielestäni juuri maitojuomien kanssa yhteen. Jotkut pitävät tästä sellaisenaankin  Etelä-Amerikan kahvit tulevat myös mieleen jos haetaan 'pehmeitä nuotteja'.

Ok, kiitos, Monsoon Malabar on lisätty testattavien listalle. Kenties tuota on mahdollista saada ostettua Kaffan uudelta paahtimolta joskus tulevaisuudessa. Kuullostaa tuotekuvauksen perusteella oikein lupaavalta.

Tuleeko Etelä-Amerikan kahveista mieleen jotakin erityisen laadukasta jolla voisi aloittaa?

[Joona_s]

Ok, kiitos, Monsoon Malabar on lisätty testattavien listalle. Kenties tuota on mahdollista saada ostettua Kaffan uudelta paahtimolta joskus tulevaisuudessa. Kuullostaa tuotekuvauksen perusteella oikein lupaavalta.

Tuleeko Etelä-Amerikan kahveista mieleen jotakin erityisen laadukasta jolla voisi aloittaa?

Jos erityisesti laatua halutaan niin Brasilialaisen Daterra-tilojen kahvit ja niistä tehdyt sekoitukset tulevat ekana mieleen. Tuolla käytetään jotain optista lukulaitetta jonka ansiosta kahvi on paitsi maukasta myös hämmentävän laadukasta. Lisäksi ollaan orgaanisia, tarkkaillaan vedenkäyttöä, tarjotaan työnterveyshuolto ja lapsille päivähoito ja kaikenlaista muuta mukavaa.

Brazil Facenda Cachoeira ja Costa Rica Finca de Licho tulevat myös mieleen makunsa puolesta mutta kahvin laadusta en osaa sanoa. Join molemmat suodatinkahvina. En tiedä miten toimivat espressona.

[Joona_s]

Off topic ja muutenkin ehkä nipotusta, mutta kahvissa ei ole parkkihappoja eli tanniineja.


-veikko

EDIT: Aloin sitten kuitenkin epäillä omia tietojani ja googlettelin asiaa tovin. Erittäin monessa paikassa kyllä puhutaan kahvin tanniineista, mutta mm. Suomen Paahtimoyhdistys sanoo, että niitä ei kahvissa ole (http://www.kahvi.net/index.php?k=111003). Ketäs tässä nyt uskoisi loppuviimeksi sitten 

Tanniineilla viitataan Maillardin reaktion yhteydessä syntyviin aromiyhdisteisiin (esim. Schulman 2007). Samassa yhteydessä puhutaan usein myös paahtoleivästä, johon en itse ole ainakaan kovin isoina paloina törmännyt. 

[Toma]

Nyt viedään keitintä takas kauppaan takuukuitin kanssa.
Päätti itekseen lopettaa veden jakelun kuppiin, hörystää kyllä jaksaa ja ite en ala korjailemaan.

[mugi]

Jos erityisesti laatua halutaan niin Brasilialaisen Daterra-tilojen kahvit ja niistä tehdyt sekoitukset tulevat ekana mieleen. Tuolla käytetään jotain optista lukulaitetta jonka ansiosta kahvi on paitsi maukasta myös hämmentävän laadukasta. Lisäksi ollaan orgaanisia, tarkkaillaan vedenkäyttöä, tarjotaan työnterveyshuolto ja lapsille päivähoito ja kaikenlaista muuta mukavaa.

Brazil Facenda Cachoeira ja Costa Rica Finca de Licho tulevat myös mieleen makunsa puolesta mutta kahvin laadusta en osaa sanoa. Join molemmat suodatinkahvina. En tiedä miten toimivat espressona.

En googlella löytänyt tuolla "Brasil Daterra" tai "Brasil da terra" mitään osuvan oloista, joten mistä maailmalta tuollaista voisi saada tilattua? Sinällään on kohtuullista että plantaasilla on tarjota kohtuulliset sosiaalipalvelut työväestölleen kuten Euroopassa monessa maassa saa ihan valtion puolesta. Eli siitä jonkun lantin voi olla valmis maksamaankin jos tuo todella toteutuu ja elävät siellä tyytyväisinä (tavallaan sitä toki ostaa itselleen hyvää omatuntoa, toisaalta hyviä menettelytapoja kannattaa tukea jos siihen tarjoutuu mahdollisuus).

Costa Rica Finca de Licho pitää ottaa kokeiluun seuraavan HasBean-tilauksen yhteydessä.

Kiinnostaisi myös saada jotenkin tilattua Espanjasta 100% torrefactoa, se kun ei edes maksa kovin paljon. Ainakin cafecamelo.es myy 100% Torrefactoa useampaakin laatua papuina, mutta kun yritin tilata joskus muinoin 5 kg, niin ei tullut koskaan vastausta:
http://www.cafecamelo.es/index.php?section=catalogo&subfamilia=33245&pagina=subfamilia&idioma=es

Jos joku osaa hyvin espanjaa, olisi mielenkiintoista tietää onnistuuko tuolta tilaaminen Suomeen asti lainkaan.

[mugi]

Nyt viedään keitintä takas kauppaan takuukuitin kanssa.
Päätti itekseen lopettaa veden jakelun kuppiin, hörystää kyllä jaksaa ja ite en ala korjailemaan.

OBH Nordica - Designing Good Life

Joo, huono tuuri voi olla minkä merkin kera tahansa, sen verran typerä slogan kuitenkin ko. firmalla että nk. "oli pakko". Toivottavasti härveli saa huolellista huoltoa tai paremman vaihtolaitteen.

[v-dogg]

Tanniineilla viitataan Maillardin reaktion yhteydessä syntyviin aromiyhdisteisiin (esim. Schulman 2007). Samassa yhteydessä puhutaan usein myös paahtoleivästä, johon en itse ole ainakaan kovin isoina paloina törmännyt. 

Mutta tämä lienee kuitenkin virheellinen viittaus, eikö? Nehän eivät ole parkkihappoja, joita tuossa Maillardin reaktiossa syntyy (ihan nopealla nettiselailulla olen koko reaktioon tutustunut, en siis missään nimessä ole asiantuntija Vai?

Olisiko tuo Schulmanin artikkeli, johon viittasit, jossain luettavissa? Voisin koittaa miten hyvin on kemian perusteet hallussa

YLLÄPITO voi siirtää tämän johonkin omaan ketjuunsa, jos siltä tuntuu.


-veikko

[cartman]

Jos joku osaa hyvin espanjaa, olisi mielenkiintoista tietää onnistuuko tuolta tilaaminen Suomeen asti lainkaan.

Huonollakin espanjalla selviää pari asiaa:

Nuo ovat valmistajan sivut, kyseessä ei ole nettikauppa. Kukaan ei tilaa sieltä mitään minnekään. "Camelo" on vanha brandi, joka kuuluu nykyisin portugalilaiseen Delta Cafe-konserniin. Punavihreässä pussissa myytävä Delta lienee tuttu merkki Portugalin kävijöille. Tosin minun mielestäni sikäläiset "Sical" ja erityisesti "Jeronimo" ovat parempia kahveja.

Espanjan kahvimarkkinoita hallitsee kaksi suurta brandiä: Sara Lee=Douwe Egbert=Marcilla sekä Philip Morris=Kraft=Saimaza.  Tällä hetkellä on oman täysautomaattini säiliössä Saimaza Mezcla Arabica (75/25), siis 25% torrefactoa. Hyvää on. Kumpikaan noista suurista ei pakkaa 100% torrefactoa. Espanjassa on myös muutama keskisuuri paahtimo ja about ziljoona pientä alueellista toimijaa. Esimerkiksi Andalusiassa vaikuttava "Catunambu" on merkki, jota suosittelen. Paahtona "natural", mutta paksua tummaa...  100% torrefacto löytyy nykyisin vain noilta pienpaahtimoilta. Lisäksi kauppaketjujen "Pirkka" -tuotteissa on puhdasta torrefactoa. Tarkoitan lähinnä Mercadona- ja Carrefour-ketjujen omia merkkejä.

Miten niitä saa Suomeen, onkin sitten toinen juttu. Itse haen niitä paikan päältä muutaman kerran vuodessa. Jos joku löytää nettikaupan, niin hyvä olisi.
     
       

[Joona_s]

Mutta tämä lienee kuitenkin virheellinen viittaus, eikö? Nehän eivät ole parkkihappoja, joita tuossa Maillardin reaktiossa syntyy (ihan nopealla nettiselailulla olen koko reaktioon tutustunut, en siis missään nimessä ole asiantuntija Vai?

Eihän siinä reaktiossa taida syntyä sitä paahtoleipääkään vaikka kyseinen maku on varsinkin sifonin kanssa mahdollista manata esiin  Ymmärtääkseni tuolla tarkoitetaan vain makua, joka muistuttaa tanniinia esim. viineissä. Lukion kemialla pitäisi minun tässä yhteydessä olla kylläkin hiljaa. 

Olisiko tuo Schulmanin artikkeli, johon viittasit, jossain luettavissa? Voisin koittaa miten hyvin on kemian perusteet hallussa

Jim, S. (2007, February). Some aspects of espresso extraction. Retrieved January 8, 2010, from www.coffeecuppers.com/Espresso.htm

Ei niinkään että olisin ihan hirveästi lukenut kahvikirjallisuutta, mutta tuo on silti yksi niistä harvoista "tieteellisistä kirjoituksista" joista on ollut hyötyä myös käytännössä.

[Toma]

Parin palovamman ja keittimen oikuttelun jälkeen tässä ollaan keitelty viime aikoina ihan mukavia espressoja OBH:n kanssa.
Kuvassa sinkku Brasilian Yellow Bourbon.
huomatkaa kuvassa takana krupsin mylly

Kiitokset neuvojille.