Sitä itse dekooderia. Kotona se on useimmiten av-vahvarissa tai soittimessa, vaikka kyseessä olisi parin sadan lelu, mutta ammattipuolella käytetään ihan erillistä dekooderia.
Esim Dolbyn dekooderi maksaa noin 6000 dollaria. Saattaa siinä kai jotain eroa johonkin muutaman kympin piiriin olla
En ole 100% varma mitä kaikkea tuo dekooderi tekee ja mitä liittimiä siinä on ja antaako se analogista ääntä jo ulos myös. Hinnasta päätellen ehkä ei anna analogista ulos. Silti en tiedä muutaman kympin hardispiirejä, jotka purkavat koko Dolbyn arsenaalia? Jos tiedät, niin linkkaa? Voin yrittää avata mikä siinä piirissä mättää ja mikä ei. Blu-rau soittimissa on piiri joka purkaa blu-rau koodauksia ja leffateattereissa on sitten omansa. Pointtini on, että jos bluraystä laittaa laaduksi pakkamattoman audion, niin ei ole mitään syytä miksei se olisi täsmälleen sama kuin elokuvateattereissa. Bitti bitiltä. Jos vie sen bluray levyn leffatetteriin ja sen kytkee bluray soittimen digitaalilähdöstä leffateatterin DA-muuntimiin, niin lopputlos on sama kuin elokuvan träkillä. Kuva on toki eri. Ihan sama vaikka se olisi se halvin kiinalainen bluray soitin, jossa on digiulostulo.
Tietokonekkin pystyisi tekemään saman työn paljon halvemmalla, MUTTA ei olisi yhtä luotettatva. Siksi dolby tekee erikoislaitteistoa ammattilaisille, joka juuri sen mitä tarvitaan varmasti ja helposti. Suuri hinta selittyy lähinnä sillä.
Jos puhutaan digitaalisesta maailmasta, niin useimmat pakkaustavat tuottavat purkusuuntaan aina tasan saman ulostulos. Eli se häviö tehdään pakattaessa ja joka kerta jokaisella laitteistolla se digitaalinen ulostulo on aina täsmälleen sama. Ihan sama puratko mp3:sen 3 euron kiinalaisella mp3 soittimella, tietokoneella, iPodilla tai millä ammattihardiksella, niin edelleen se ulostuleva
digiääni on
tasan sama.
Kyllä. Ongelma on siinä, että toiset ei usko että toiset kuulee erot ja se
Tämä on ihan järkevä väittely...
että toiset ei usko siihen että häviötön on oikeasti täysin häviötön.
...tämä taas ei.
Jotkut toki uskoo, että maapallo on litteä. Siinähän uskovat sitten:
http://en.wikipedia.org/wiki/Flat_Earth_SocietyEihän siitä tietenkään kannata riitelemään ruveta.
En riitele. Hyvässä hengessä mennään. Myönnän että tuo häviöttömän pakkauksen selittämäninen vähän tuskastuttaa. En oikein tiedä miten sen selittäisin, että se EI VOI vaikuttaa laatuun pakataanko joku asia häviöttömästi. Tästä olen valmis laittamaan omat rahatkin pantiksi vaikkapa ABX testin muodossa.
Toisaalta, jos kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, niin olisihan se aika tylsää
Ehdottomasti, mutta kun joku väittää kuuta juustoksi niin kyllä se välillä vähän naurattaa.
Ei ne kuitenkaan suostu uskomaan, että joku kuulee, kun niillä kuitenkin omat korvat pesemättä
Suostun uskomaan että joku kuulee kun hän päihittää ABX testin.
Jos nyt tosissaan leffaan yrittäisi äänisuunnittelijalle tarjota MP3:sia, niin taitaisi napsahtaa porttikielto studiolle. Ne on ne harrastusmusaprojektit täysin eri asia. Musapuolella harrastajien kalustolla ja tekniikoilla voi osaava nykyisin päästä melko lähelle kaupallisia projekteja, mutta leffapuolella ei ole toivoakaan. Ajatuskin on täysin absurdi.
Tietenkään siinä ei ole mitään järkeä. Etenkin kun suurin osa MP3 on todella haikkolaatuisia. MP3:sen purkaminen on triviaalia, mutta pakkaamisen voi tehdä lukuisilla tavoilla ja ne eivät ole kaikki yhtähyviä. Suurin osa MP3:sen laatuun liittyvistä huhuista ja jutuista perustuu juuri siihen tosiaan, että useimmat MP3 tiedostot ovat huonolaatuisia ihan oikeasti. Se ei tarkoita etteikö niitä voisi pakata myös hyvin. Toki tuhahan niitäkään on nykyän käyttää enää yhtään missäää kun kovalevyjen ja muistikorttien koko on ihan eri planeetalta kuin esim. 10 vuotta sitten.
Eli tämä tarkoittaisi sitä, että kun cd-soittimesta viedään ääni digitaalisesti vahvistimeen, tai vaikka suoraan aktiiviskobeihin, niin yli 10000 ja alle sadan euron soittimissa ei ole mitään eroa, paitsi ehkä etupaneelin logossa???
On niissä eroa. Toinen on laadukas tuote joka kestää paremmin aikaa ja toinen ei. Mutta mitä tulee siihen äänenlaatuun, niin kyllä se on sama asia jos käytät digiulostuloa. Tai jos se halvempi soitin on NIIN paska, että se on paljonkin virheherkempi, niin sitten toki se voi vaikuttaa mutta parasta tässä on kuitenkin se että ilman korvia voidaan 100% varmasti siitä digiäänestä katsoa, että onko se sama. Jos bitit täsmäävät tiekoneella, niin sehän on sama.
Mutta digiäänen idea on juuri se muuttumattomuus. Se pysyy oikeinkäsiteltyna 100% TASAN samana niin kauan kun se on digitaalisessa muodossa.
Enpä olisi ikinä uskonut, vaikka kuulehan usein sellaista väitettävän ja myönnän että kyllä itsekin jos omistaisin kymppitonnin cd-soittimen, niin ottaisin äänet ulos analogisesti analogivahvistimeen...
"Musta tuntuu"-menetelmäsi sattuu osumaan oikeaan, sillä jossian vaiheessa ne äänet on kuitenkin muutettava analogiseksi kaiuttimille. Itse käyttäisin sen laitteen DA-muunninta joka on laadukkain. Eli jos sinulla on helvetin kallis CD-soitin, niin silloin siinä on yleensä helvetin hyvät DA-muuntimet. Silloin laittaisin ne analogisesti siitä vahvariin. Jos taas CD-soitin on halpispaskaa, ja se vahvari on laadukas, niin silloin sen DA-muunnin on lienee laadukkaampi ja silloin ottaisin kaman digitaalisesti siitä cd-soittimesta siihen. Ääntä ei voi laittaa kaiuttinelementtiin digitaalisesti. Viimeistään se kaiutin sitten muuttaa sen digisignaalian DA-muuntimella analogieksi jos se digisignaalia ottaa vastaan. Kannattaa valita se paras DA:muunnin joka on saatavissa, sillä se on analogilaite ja analogilaittessa on selviä laaturoja. Sekä DA, että AD-muuntimissa.
Joo tottakai, mutta on vähän omituista käyttää esimerkkinä identtisen kopion tekemistä, kun kyse on pakkaamisesta. Pakkaaminen ei ole synonyymi kopioimiselle.
Häviötön pakkaaminen on on synonyymi kopioimiselle. Vaatii paljon enemmän prosessoritehoa, mutta lopputulos vaan on sama. Taustalla oleva matematiikka löytyy siitä wikiartikkelista jonka linkkasin.
En tiedä oletko huomannut, mutta juuri tätä pakkauksen häviöttömyyttä en oikein usko. Ongelma on siinä, että kyllähän sitä voi tutkia ja todistella miten paljon tahansa, mutta viime kädessä tutkimuksen lopputulokseen vaikuttaa se, joka hommaa rahoittaa.
Ei vaikuta kun voi tutkia itse. Maksaa nolla euroa sinulle ja vie vartin:
1) Ota mikä tahansa .wav tiedosto
2) Pakkaa se vaikka FLAC:illa, josta on paljon ilmaisia ersiota
http://fi.wikipedia.org/wiki/FLAC3) Pura pakattu tiedosto ja siirrä molemmat audioeditoriin
4) Käännä jomman kumman tiedoston vaihe ja miksaa ne yhteen.
Tadaa! Lopputulos on täyttä ja täydellistä hiljaisuutta. Siinä vartin maksava tutkimus joka asian todistaa ja jokainen voi tehdä sen itse.
Siksi on vähän huono vedota joihinkin mitattuihin käppyröihin sen enempää kuin siihen, että jotkut kuulevat/tai eivät kuule eroja. Minun näkökulmani mukaan on vaikea nähdä mitä siitä hyötyy, jos väittää kuulevansa eroja (joita ei muka olisi).
Nyt pitää erotella mittaamista ja mittaamista. Digitaalisten bittien vertaaminen, että ne ovat samat on melkoisen pätevää mittausta. Analgisten VU-mittarien tuijottelu taas ei. Olen ihan 100% samaa mieltä kuulon tärkeydestä äänen suhteen ja mittauksella saa vain sen datan mitä se antaa ja usein se ei ole kovinkaan paljon.
Lisäksi on kuulemista ja kuulemista. Itsekkin olen subjektiivisen kuulemisen uhri siinä missä muutkin. Sokkotestit opettavat. Pari ABX:ää vaikkapa huippulaatuisista MP3-tiedostoista ja sitä oppii.
Jos taas joku väittää häviötöntä pakkausta paremmaksi kuin se todellisuudessa onkaan, niin siitä voi joltain patentin haltijalta (tai niiden markkinointiosastolta) vähän taskurahaa saadakin.
FLAC ei käytä mitään patentteja. Se on täysin patentittivapaa ja ilmainen käyttää. Toki on kaupallisia sovelluksia jotka käyttävät FLACiä, mutta myös ilmaisia on netti täynnä. Formaatti on taysin avoin ja rojaltivapaa. Jos tahdot itse ohjelmoida kaupallisen tai ilmaisen FLAC ohjelman, niin voit sen vapaastui ja ilmaisesti tehdä.
Mulle ei ainakaan ole koskaan ollut mitään suoranaista hyötyä siitä, että erotan kaapeleiden välillä eroja. Päinvastoin siinä vaan on mennyt rahaa
Montako ABX testiä olet asiasta tehnyt? Ihminen on todella lahjakas kuulemaan asioita joita ei oikeasti kuule. Ja siis kaapeleissa ON eroja. Kaapelin hyvyyden voi kuitenkin mitata vastusmittarilla. Simple as that. Kaikki muu on yliluonnolista magiaa. Tietysti mekaaniset liittimet eroavat myös laadultaan, että kauanko ne kestävät ja ottavatko hyvin kontakstia.
Ei tainnut huumorin kukka oikein aueta? 
Tuota samaahan itseasiassa sanoinkin (mutta englanniksi sekä tiedoston pakkaaminen ja äänen kompressointi kulkevat yhdellä ja samalla 'compression'-termillä, vrt. data compression ja audio compression...)
Ai joo.. Ei auennut
Eihän MP3:n pitäisi muka stereokuvaankaan vaikuttaa, mutta niin siinä vaan käy.
Kyllä ne siihen vaikuttavat. Se joka sanoo toista valehtelee. Mitä parempilaatuinen MP3, niin sitä vähemmän.
Mitä huonompilaatuinen pakkaus, sitä selvempi efekti - ainakin mun Dynaudioilla ja vanhoilla Geneleceillä sen huomaa selvästi (ja mun korvilla tietty 
) vaikka olisi parempikin ämpäri.
Miullakin on muuten Genelekit. Mutta joo... On paljon asioita mitä en niillä kuule mitä jotkut muut todistetusti kuulevat. Ja kuulen niillä paljon asioita mitä jotkut eivät kuule ABX testeissä. Sellaista se on.
Siinä olet kyllä oikeassa, että olen aloittanut hommat jo nippanappa analogiaikoina, mutta melkeinpä viimeiset parikymmentä vuotta duunit on hoidettu digitaalisesti.
Varmasti on hoidettu joo. Noi digin ihan syvemmätkin perusteet kannattaisi hallita. Mutta siis mikä tässä on yleensä (ihan muiden kuin sinun kohdallasi) se ongelma on se, että otetaan se syvä ja todella oikea ja hyvä ymmärrrys analogimaailmasta ja ikäänkuin "musta tuntuu"-periaatteella tehdään analogioita digimaailmaan. Siinä kohtaa menee joskus pieleen kun kaikki vaan toimii oikeasti todella erilailla.
Mutta leikki sikseen, ammattilaisten selvitys löytyy tuolta: http://www.soundonsound.com/sos/apr12/articles/lost-in-translation.htm
Kannattaa vilkaista. Ammattiäänittäjät ainakin ovat päätyneet siihen, että pakkaaminen myös kompressoi ääntä.
Ok. Jos luet artikkelin tarkasti, niin se juurikin varmistaa näkemykseni. Juuri noin välillisesti kuin artikkelissa kuvailtiin, niin jonkun äänen raju muutos pakkauksessa voi vaikuttaa dynaamiseen rangeen se on totta. Kun puhutaan jostain muinaisesta youtube pakkausesta. Sekään ei kyllä varsinaisesti kuullosta kompressorilta silloin. Sen sijaan mikään edes etäisesti laadukas mp3:pakkaus ei vähennä dynamic rangea, koska mitään tuollaisia muutoksia joita siinä kuvataan ei tapahdu, vaan mp3 artifaktioi eritavoin.
Kotikäytössä näillä asioilla - varsinkaan paremmilla algoritmeilla - ei useimmille ole minkäänlaista havaittavaa eroa, mutta tämä lähtikin siitä, että vertasin kotioloja leffateatteriin ja nimenomaan siten, että ammattihommissa näillä asioilla on väliä. Siinä missä varmaan yli 90% kotikuluttajista ei huomaa eikä koskaan tule huomaamaan, tai ehkä edes tule ajatelleeksi, häviöttömän pakkauksen eroja alkuperäislähteeseen, niin ammattilaiset ajattelevat ja kiinnittävät huoita tuollaisiin asioihin.
Joo ja olen toki 100% samaa mieltä, että mitään häviöllistä pakkasta ei kannata tehdä jos ei siitä ole mitään hyötyä. Nykyään tilaa on ja kaistaa riittää, niin turhapa siinä ääntä on nykyään juuri pakkailla.
Heittäisin lopuksi vielä pienen ajatusleikin:
Jos häviöttömän pakkauksen ja vaikkapa 48kHz tai 96kHz/24bit WAVin (suht yleisesti käytetty kenttä-äänityksessä) välillä ei ole mitään eroa, niin miksi ihmeessä tollot ammattimiehet käyttävät paljon enemmän tilaa vievää formaattia - ja kiroilevat kun tallentimen sisäinen kiintolevy on taas täynnä? Että jos siinä ei oikeasti ole mitään eroa, niin miksi häviötön pakkaus ei ammattilaisille kelpaa?
Siis se 96kHz/24bit WAV: voidaan pakata häviötttömästi. Vaikka ilmaisella FLAC:illa. Se miksi sitä ei käytetä, niin se on yksi piiri siihen tallentimeen lisää ja se maksaa. Piirien halvetessa häviöttömät pakkaukset ovat kyllä lisääntyneet tallentimissa. Ainakin digikamerat tallentavat jo monet pakattuna sen .RAW kuvan, kun prosessorien tehot lisääntyvät ja lisäätyvät.
Mutta siis nuo häviöttömät enkooderit eivät ole mitään nopeita. Se että lennossa tallentaan ääntä, niin ei ole suinkaan triviaalia pakata sitä samalla. Vaatii hurjasti prosessoritehoa tehdä sitä reaaliajassa 96kHz/24bit äänelle. Ei ole halpaa lystiä laitevalmistajalle.
Minä kyllä tiedän vastauksen, mutta antaa ensin muiden arvata
Tiesin. En tosin tiedä oliko sinun vastauksesi sama.
Aiemmin puhuttuun 192kHz juttuun:
http://people.xiph.org/~xiphmont/demo/neil-young.htmlEpäilen toki että et usko artikkelin sisältöä, mutta lukaise nyt kuitenkin, kun on täyttä asiaa. Jos ihan työksesikin teet noita juttuja, niin olisi hyvä ymmärtääkkin tota samplerate maailmaa.
Sellainen tarkennus ehkä tuohon artikkelliin tosin, että 16-bittiä riittää loppuformaatissa vain jos volumenuppiin ei kosketa. Joissain äärimmilleen viedyissä klassisissa levyissä jos välillä nostaa äänenvoimauutta järjettömästi jossain todellla hiljaisessa kohdassa, niin että ne kovat kohdat rikkoisivat jo kaiuttimet, niin laaturo olisi kyllä todellinen.
