Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Kotibaari]

No niin, nyt on operoitu.

Avasin grupon yläruuvin, joka osoittautui alapäästään ontoksi, ja sen keskellä oli parin sentin mittainen, puolen sentin halkaisijainen "verkkoputkilo". Tämänkin kierteestä oli lähtenyt kromia, ja luulin pääseväni helpolla kun putsasin vain sen. Luulin sitä aluksi nimittäin yllämainituksi "sieneksi". Näin ei kuitenkaan ollut, mikä selvisi, kun avasin vielä kaksi kuusiokoloruuvia ison ruuvin molemmilta puolilta. Tällöin tuli mainittu pieni pomppu, ja sieni paljastui.

Sieni olikin pitkälti menettänyt kromiaan, ehkä noin 30-40%. Pyyhin sitä varmaan tusinalla nenäliinalla ja välillä uitin sitä hanan alla ja Fairylläkin hieman käsin pyyhin. Loppuvaiheessa vielä kokeilin pehmeää vanhaa hammasharjaa, koska hituja noin vartinkin puhdistuksen jälkeen edelleen irtoili pikkuhiljaa. Tämän jälkeen vielä muutaman kerran nenäliinaa, vähän kovemminkin puristaen, mutta sitten en enää jaksanut lääppiä. Aina siitä pari hitusta irti sai, jos halusi.

No, sitten kävin vielä jousen ja tiivisteellisen messinkitapin läpi, mutta niissä oli pari hitua vain pinnassa. Kaadoin vielä vettä gruppoon huuhdellakseni näkyvät hituset pois ja laitoin grupon jälleen kasaan.

Höyrypilliä purin sen verran, että pilli oli irti. Koneenpuoleisessa päässä oli muutama peräkkäinen kumitiiviste putken ympärillä. Jokin kiinnityssysteemi siihen varmaan jäi vielä kiinni, sillä viimeistä mutteria en avannut. Niin pitkälle kuin purin, en löytänyt hitusia. Huuhtelin putkea ja laitoin takaisin kiinni.

Laskin sitten muutaman säiliöllisen vettä grupon läpi ilman suihkusihtiä ja tiivistettä. Hituja tuli aluksi enemmän, mutta lopulta ne vähenivät pariin pieneen hippuseen per kuppi. En nyt sitten tiedä, miten paljon niitä pitäisi sietää. Jonkun arvion mukaan hituset jäävät kahvikakkuun kiinni, mutta kyllähän ne ainakin höyrypillistä läpi pääsevät. Ja ehkä ne saattavat ajan myötä tukkia jonkun röörin jossain?

Vieläköhän minun pitäisi tehdä jotain toimenpiteitä, vai vain seurailla tilannetta? Tuosta gruposta nyt kohtuullisen helposti saisi vielä tuon kahvan kai irti ja sitten siinä grupon "nenänvarressa" olevan kuusioruuvin (siis sen, jossa joillain on kai joku mittari) auki, mitä siellä sitten piileekään. En millään viitsisi alkaa purkaa gruppoa sen enempää, ellei ole pakko. En ole aiemmin näinkään paljoa tehnyt, ja hieman oudolta tuntuisikin, että aina kalkinpoiston yhteydessä joutuisi purkamaan koneensa atomeihin. Olkoonkin, että nyt aine sai tosiaan ainakin osassa putkistoa vaikuttaa yön yli.

Voin yrittää postata ennen ja jälkeen -kuvia sienestä ja muista osista.

[Kotibaari]

Ja mahdollisesta voitelusta; millä kahvaa tai pilliä voisi voidella? Kyselin Clas Ohlsonilta ei-myrkyllistä, elintarvikekelpoista voiteluainetta, mutta heillä ei ollut.

[jiitee]

Luulin sitä aluksi nimittäin yllämainituksi "sieneksi". Näin ei kuitenkaan ollut, mikä selvisi, kun avasin vielä kaksi
kuusiokoloruuvia ison ruuvin molemmilta puolilta. Tällöin tuli mainittu pieni pomppu, ja sieni paljastui.

Hyvä että löytyi oikea osanen - unohdin että VBM:n gruppo on joiltakin osin hieman erillainen omaan tavalliseen E61 "klooniini" verrattuna.

Laskin sitten muutaman säiliöllisen vettä grupon läpi ilman suihkusihtiä ja tiivistettä. Hituja tuli aluksi enemmän, mutta lopulta ne vähenivät pariin pieneen hippuseen per kuppi. En nyt sitten tiedä, miten paljon niitä pitäisi sietää. Jonkun arvion mukaan hituset jäävät kahvikakkuun kiinni, mutta kyllähän ne ainakin höyrypillistä läpi pääsevät. Ja ehkä ne saattavat ajan myötä tukkia jonkun röörin jossain?

Uskoisin että olet saanut sieltä enimmät pois ja lopuista ei kannata välittää. Kuppiin asti ne eivät tosiaankaan kakun läpi pääse ja maitoa höyryttäessä niitä ei myöskään pillistä pitäisi tulla. Ainoastaan mikäli otat kuumaa vettä boilerista niin silloin siellä voi olla hitusia. Kehoittaisin vain seurailemaan tilannetta ja keittämään teevedet, tms. pannussa.

Vieläköhän minun pitäisi tehdä jotain toimenpiteitä, vai vain seurailla tilannetta? Tuosta gruposta nyt kohtuullisen helposti saisi vielä tuon kahvan kai irti ja sitten siinä grupon "nenänvarressa" olevan kuusioruuvin (siis sen, jossa joillain on kai joku mittari) auki, mitä siellä sitten piileekään. En millään viitsisi alkaa purkaa gruppoa sen enempää, ellei ole pakko. En ole aiemmin näinkään paljoa tehnyt, ja hieman oudolta tuntuisikin, että aina kalkinpoiston yhteydessä joutuisi purkamaan koneensa atomeihin. Olkoonkin, että nyt aine sai tosiaan ainakin osassa putkistoa vaikuttaa yön yli.

Sen kuusioruuvin irroittamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Se on siinä oleellisesti vain reiän tukkeena joka on syntynyt grupon valmistusvaiheessa (vesi tulee grupon sisällä suihkusihdille mutkan kautta ja kyseistä mutkaa ei saa yhdellä porauksella aikaiseksi - pitää porata kahdesta suunnasta). Uskoisin että se kromin irtoaminen siitä hiipuu pikkuhiljaa ja seuraavan kalkinpoiston yhteydessä tilanne on huomattavasti "miedompi". Jos haluat gruposta vielä jotain purkaa, niin se olisi sen vivun irroitaminen rasvausta varten. Vipua ei kannata purkaa ihan atomeiksi asti vaan kun olet irroittanut siitä sen varsinaisen "vivun" pois, niin vedä se iso grupon kylkeen tuleva mötikkä kokonaisena pois - eli se jonka läpi jäljelle jäänyt varsi menee kohti gruppoa. Toivottavasti sait tuosta selityksestä selkoa. Putsaa myös tuon mötikän sisus topsilla tms - siellä on pari tiivistettä - ja laita sinne kanssa pieni nokare rasvaa niin menee nätisti takaisin paikalleen ja vipu liikkuu helposti kylmänäkin.

Ja mahdollisesta voitelusta; millä kahvaa tai pilliä voisi voidella? Kyselin Clas Ohlsonilta ei-myrkyllistä, elintarvikekelpoista voiteluainetta, mutta heillä ei ollut.

Täällä löytyi paikallisen Etran (taitaa sijaita aina yleisesti ottaen Etolan vieressä) hyllystä Dow Corningin Molykote 111:tä. Kyseessä on silikonipohjainen, lämpöä kestävä ja elintarvikehyväksytty rasva jota yleensä kyseiseen toimenpiteeseen käytetään (muitakin varmasti on - mutta tuo on ainoa jonka tiedän nimeltä). Ennen kuin laitat rasvaa grupon sisään ja siihen mötikkään niin muista kuivata rasvattavat pinnat.

[Kotibaari]

Tässä "ennen" ja "jälkeen" -kuvat.

[Kotibaari]

Hyvä että löytyi oikea osanen - unohdin että VBM:n gruppo on joiltakin osin hieman erillainen omaan tavalliseen E61 "klooniini" verrattuna.

Joo, itsekin yllätyin, että tuo E61 ei olekaan niin universaali, että se olis täysin samanlainen.

Uskoisin että olet saanut sieltä enimmät pois ja lopuista ei kannata välittää. Kuppiin asti ne eivät tosiaankaan kakun läpi pääse ja maitoa höyryttäessä niitä ei myöskään pillistä pitäisi tulla. Ainoastaan mikäli otat kuumaa vettä boilerista niin silloin siellä voi olla hitusia. Kehoittaisin vain seurailemaan tilannetta ja keittämään teevedet, tms. pannussa.

Jännä, etteivät ne sitten hyöryttäessä tulisi läpi asti, kuinkas niin on? Harmi sinänsä, ettei kuumaa vettä voi ottaa esim. teehen, koska aiemmin ei ole tarvinnut käyttää vedenkeitintä erikseen. Jossain vaiheessa jopa mietittiin vedenkeittimestä luopumista, ainakin sitten kun nykyisestä joskus aika jättää. No, katsellaan, jos aikaa myöten hituset helpottaisi.

Sen kuusioruuvin irroittamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Se on siinä oleellisesti vain reiän tukkeena joka on syntynyt grupon valmistusvaiheessa (vesi tulee grupon sisällä suihkusihdille mutkan kautta ja kyseistä mutkaa ei saa yhdellä porauksella aikaiseksi - pitää porata kahdesta suunnasta). Uskoisin että se kromin irtoaminen siitä hiipuu pikkuhiljaa ja seuraavan kalkinpoiston yhteydessä tilanne on huomattavasti "miedompi".

Joo, kaippa sen kromin määrän pitäisi kaiken järjen mukaan vähitellen vähetä.

Täällä löytyi paikallisen Etran (taitaa sijaita aina yleisesti ottaen Etolan vieressä) hyllystä Dow Corningin Molykote 111:tä. Kyseessä on silikonipohjainen, lämpöä kestävä ja elintarvikehyväksytty rasva jota yleensä kyseiseen toimenpiteeseen käytetään (muitakin varmasti on - mutta tuo on ainoa jonka tiedän nimeltä). Ennen kuin laitat rasvaa grupon sisään ja siihen mötikkään niin muista kuivata rasvattavat pinnat.

Okei, hyvä tietää. Vissiin täytyy sitten etsiytyä Herttoniemeen tai Suutarilaan, tai sitten yritän etsiä jostain ulkomaisesta essokaupasta.

[Kotibaari]

Mutta noin niinkuin loppupohdiskeluna kummastuttaa se, että nuo osat on ylipäätään kromattu. Eikös kromausta nyt ole yleensä käytetty vain estetiikan takia? Luulisi, että pelkkä kahvikin jo hapettaisi nuo irti ennen pitkää. En jummarra.

[Kotibaari]

Niin, ja pitipä muuten sanomani, että Vibiemmen ammattilaitteita huoltava Mokkamestareiden mekaanikko oli aivan äimänä, kun kerroin ajaneeni jotain koneen läpi. "Ei koneeseen sisään saa mitään ainetta laittaa!" oli vastaus. Hän putsaa kalkkisaostumat mekaanisesti avattuaan koneen. He tosin huoltavat vain ammattikoneita, mikä kävi myös hyvin selväksi. Sain kuvan, että he eivät olisi edes ottaneet konettani huoltoon. Ainoa, jossa olisivat voineet auttaa, olisi ollut varaosien tilaus, mikäli tietäisin tarkalleen, minkä osan tarvitsen... Ja saattaa olla, että niidenkin osien olisi pitänyt olla samoja kuin ammattikoneiden, eli käytännössä varmaan grupon osia.

Cafetorialta, joka nykyään tuo Vibiemmen kotikoneita maahan ja huoltaa niitä, en saanut mekaanikkoa puhelimen päähän, koska hän ei ollut silloin paikalla. He olisivat toki lähtökohtaisesti kelpuuttaneet koneen huoltoon. Samoin Kaffecentralenkin, vaikkei heillä sen edustusta varsinaisesti olekaan.

[jiitee]

Joo, itsekin yllätyin, että tuo E61 ei olekaan niin universaali, että se olis täysin samanlainen.

Lähinnä niissä on kaikissa samanlainen toimintaperiaate ja keskeisimmät osat ovat samanlaisia. Tuo sieni on tosiaan erillainen omaani nähden - omassani sekin on kiinni kierteellä eikä erillisillä ruuveilla. Lisäksi alaosan tiivistettä ei ole vaan siinä on sellainen musta tiivisterengas sienen "tyven" ympärillä. Mutta esimerkiksi tuo jousen sisään menevä tiivistetappiosa on samanlainen. Vastaavanlainen tappi löytyy sitten sieltä alaputkesta ja siinä on samanlainen pikkutappi kuin tuossa kuvassa olevassa. Kun avaat grupon sivulta niin haluat voidella juuri noiden tappien yläpinnat, sekä vivusta osan joka noita painaa.

Jännä, etteivät ne sitten hyöryttäessä tulisi läpi asti, kuinkas niin on?

Vaikka ne krominhituset keveitä ovatkin, niin eivät ne sentään kovin helposti lähde sieltä veden seasta vesihöyryn sekaan leijailemaan.

Harmi sinänsä, ettei kuumaa vettä voi ottaa esim. teehen, koska aiemmin ei ole tarvinnut käyttää vedenkeitintä erikseen. Jossain vaiheessa jopa mietittiin vedenkeittimestä luopumista, ainakin sitten kun nykyisestä joskus aika jättää. No, katsellaan, jos aikaa myöten hituset helpottaisi.

Suosittelisin erillisen (teräksisen) pannun hankkimista taikka sitten vedenkeitintä. Ainakin omasta boileristani otetussa vedessä on niin selvä sivumaku ("astian"/metallin maku) ettei sitä viitsi käyttää - tosin vesi omassa boilerissani ei vaihdu kokonaisuudessaan niin tiheään kuin yksiboilerisessa.

Mutta noin niinkuin loppupohdiskeluna kummastuttaa se, että nuo osat on ylipäätään kromattu. Eikös kromausta nyt ole yleensä käytetty vain estetiikan takia? Luulisi, että pelkkä kahvikin jo hapettaisi nuo irti ennen pitkää. En jummarra.

On helpompi kromata kerralla se koko osa (sieni) kuin vain puolittain. Kustannuskysymys siis ja siitä kromihileestä ei kuitenkaan loppupeleissä ole yleensä kuin esteettistä haittaa (no, kai se joskus voisi jotain tukkia jos kerralla kovasti irtoaisi ja jotenkin köntittyisi).

Niin, ja pitipä muuten sanomani, että Vibiemmen ammattilaitteita huoltava Mokkamestareiden mekaanikko oli aivan äimänä, kun kerroin ajaneeni jotain koneen läpi. "Ei koneeseen sisään saa mitään ainetta laittaa!" oli vastaus. Hän putsaa kalkkisaostumat mekaanisesti avattuaan koneen.

Mitkähän olivat perustelut tälle kommentille? Kuulostaa meinaan hieman omituiselta kommentilta. Toki jos kone on täysin kalkin vallassa niin sen voi saada melkoiseen tukkoon jos kalkkia alkaa konetta avaamatta noin vain poistamaan. Mutta kun kyseessä on (sinunkin tapauksessasi) oleellisesti pahaa kalkkeutumista ehkäisevästä operaatiosta niin homma mielestäni kyllä ihan ok (varsinkin kun monen kotikoneen käyttöohjeesta löytyy ohjeet kyseiseen operaatioon). Ammattilaislaitteet ovat toki asia erikseen ja ne varmaan kannattaakin putsata viimeisen päälle kun on putsaamaan lähdössä - mutta noin jyrkkä "nounou" silti vähän kummastuttaa...

Cafetorialta, joka nykyään tuo Vibiemmen kotikoneita maahan ja huoltaa niitä, en saanut mekaanikkoa puhelimen päähän, koska hän ei ollut silloin paikalla. He olisivat toki lähtökohtaisesti kelpuuttaneet koneen huoltoon. Samoin Kaffecentralenkin, vaikkei heillä sen edustusta varsinaisesti olekaan.

Millaisia osia siis koneeseesi tarvitsisit ja miten se on rikki?

[Mariia]

En tunne em. konetta, mutta tuli Silvian omistajan mieleen, että kannattaisiko paluuvesiletku laittaa menemään johonkin muuhun kulhoon? Siis siksi, että vesisäiliöön ei palaisi paluuveden mukana hiutaleita jotka taas aloittaisivat uuden kierroksen. Muutenhan huuhtelu kestää aikamoisen tovin, jos miettii logaritmista yhtälöä...

[jiitee]

Riippuu OPV:n sijainnista. Kyseisessä Domobarissa se taitaa olla ennen boileria, eli paluuletkusta tuleva vesi ei kierrä boilerin kautta vaan haaroittuu takaisin ennen sitä. Toisaalta paluuletkusta ei kauheasti vettä tule muutenkaan takaisin tilanteessa jossa vettä lasketaan vapaasti gruposta, tms. - paine ei todennäköisesti pääse nousemaan niin korkealle että OPV avautuisi. Itselläni vapaasti lasketellessa paluuletkusta tulee tippa pari (suoraan tippa-altaaseen) ja ne taitavat olla suurelta osin peräisin pumpun "ilmausventtiilistä".

[Kotibaari]

Joo, en muista tarkkaan ylipaineventtiilin sijaintia, mutta olen siinä käsityksessä, että vesi palaa vesisäiliöön kohtuullisen aikaisessa vaiheessa. Ei ainakaan lämmitettynä, ymmärtääkseni.

[Kotibaari]

Vaikka ne krominhituset keveitä ovatkin, niin eivät ne sentään kovin helposti lähde sieltä veden seasta vesihöyryn sekaan leijailemaan.

Niin no joo, ehkeivät.

Suosittelisin erillisen (teräksisen) pannun hankkimista taikka sitten vedenkeitintä. Ainakin omasta boileristani otetussa vedessä on niin selvä sivumaku ("astian"/metallin maku) ettei sitä viitsi käyttää - tosin vesi omassa boilerissani ei vaihdu kokonaisuudessaan niin tiheään kuin yksiboilerisessa.

En mä oo hirveesti sitä huomannu... Tosin me ollaan päivittäin varmaan pitkälti toista litraa vettä ajettukin sen ainoan boilerin läpi.

On helpompi kromata kerralla se koko osa (sieni) kuin vain puolittain. Kustannuskysymys siis ja siitä kromihileestä ei kuitenkaan loppupeleissä ole yleensä kuin esteettistä haittaa (no, kai se joskus voisi jotain tukkia jos kerralla kovasti irtoaisi ja jotenkin köntittyisi).

Niin kai... Ja sienen ja kannen erottaminen toisistaan olisi varmaan mekaanisesti järjetöntä. Harmi vaan, että toi kromiestetiikka on niin syrjäyttämätöntä, varsinkin espressokoneissa.

Mitkähän olivat perustelut tälle kommentille? Kuulostaa meinaan hieman omituiselta kommentilta. Toki jos kone on täysin kalkin vallassa niin sen voi saada melkoiseen tukkoon jos kalkkia alkaa konetta avaamatta noin vain poistamaan. Mutta kun kyseessä on (sinunkin tapauksessasi) oleellisesti pahaa kalkkeutumista ehkäisevästä operaatiosta niin homma mielestäni kyllä ihan ok (varsinkin kun monen kotikoneen käyttöohjeesta löytyy ohjeet kyseiseen operaatioon). Ammattilaislaitteet ovat toki asia erikseen ja ne varmaan kannattaakin putsata viimeisen päälle kun on putsaamaan lähdössä - mutta noin jyrkkä "nounou" silti vähän kummastuttaa...

En yhtään tiedä, mitä mekaanikolla oli mielessä, mutta aivan järjettömältä idealta se hänen mielestään kuulosti. Ainakin hänelle on varmaan kehittynyt vuosien myötä niin erilainen toimintakulttuuri. Ehkä ammattilaitteita on muutenkin helpompi availla, ja ne on usein varmasti niin tukossakin, että siihen joutuu kuitenkin. Ja ehkä ammattifirmat ei halua taistella kromihitujen kanssa. Mene ja tiedä.

Ei hän onneksi minua saanut vakuutettua siitä, että prosessi olisi täysin väärä, koska aineita kuitenkin tekee useampi valmistaja ja niitä myyvät varteenotettavat myyjät ja niistä keskustellaan monella palstalla. Kuten aiemminkin olen todennut, Domobarin käyttöohjeista ei valitettavasti tule hullua hurskaammaksi juuri missään asiassa; yksi A5-aukeama huonoa englantia ei paljoa hyödytä.

Millaisia osia siis koneeseesi tarvitsisit ja miten se on rikki?

No nyt en mitään, mutta ehdinhän minä lukea madonluvut koneelleni tässä jo pariin kertaan . Huolestuin aika lailla ja asia vaivasi koko lauantain, jolloin en ehtinyt edes yrittää tehdä koneelle mitään. Nyt sentään helpotti: ei tarvitse lähteä Lohjalle eikä edes tilailla varaosia mistään.

Mutta pitäiskö ens kerralla niitä kromeja hinkata enemmänkin, jos niillä ei kerran ole minkäänlaista funktiota, vaan niistä on ainoastaan haittaa?

[Kotibaari]

Vaikka ne krominhituset keveitä ovatkin, niin eivät ne sentään kovin helposti lähde sieltä veden seasta vesihöyryn sekaan leijailemaan.

Tämä jäi vielä mietityttämään. Oletko tosiaan varma, ettei kromi lähde leijailemaan? Onhan paine kuitenkin kova, ja hituja mahdollisesti matkankin varrella, ei ainoastaan boilerissa.

Vieläkin tekisi mieli putsailla sientä lisää. Olen vähän malttamaton odottamaan niiden vähittäistä katoamista.

[Kotibaari]

Ja pitäisikö olla huolissaan sellaisesta metallista, jota ei näe? Yleensähän raskasmetallit, joita pitäisi välttää, on niin pienissä yksiköissä, ettei niitä silmällä edes näe.

Entä ne koneet, joiden ohjeissa kemiallinen kalkinpoisto mainitaan - eikö niissä ole kromattuja osia sisällä, joista liukenisi? Kummallista, että elintarvikelaite on rakennettu siten, että sen kotikonstein putsatakseen täytyy elää raskasmetalliepätietoisuudessa... Vai pitäisikö kone aina viedä esim. huollon mekaaniseen puhdistukseen tai varaosavaihtoon? Ja eikö kromi liukene kahvinkin happamuuden takia ennen pitkää?

[akallio]

Entä ne koneet, joiden ohjeissa kemiallinen kalkinpoisto mainitaan - eikö niissä ole kromattuja osia sisällä, joista liukenisi?

Ainakin Brewtuksen manuaali ei paljon muuta sisälläkään kuin muistutuksia tehdä kalkinpoisto. Samanlainen kromitatti siellä kuitenkin pitäisi olla sisällä kuin muissakin E61-koneissa.