Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[akallio]

Pitäisi olla jokin erikoiskahvienystävät seura joka myöntää kahviloille "sertifikaatteja" tai "täältä saa laadukasta kahvia" -tarroja kahviloiden oviin/ikkunoihin. Kahvilat voisivat tehdä ilmoituksen halustaan tähän, ja seura tekisi täsmäiskuja valeasiakkaana kyseisiin kahviloihin, ja hyvän kahvin kahvilat saisivat kyseisiä osoituksia. Näin asiakkaat tietäisivät mistä saa hyvää kahvia, ja näin myös muut kahvilat alkaisivat panostamaan laatuunsa.

Olen itse joskus miettinyt samaa... Ihan ongelmatonta tuollaisten sertifikaattien jakaminen ei olisi ja en tiedä kuinka paljon ne kahvilanomistajia kiinnostaisivat, mutta periaatteessa se olisi ihan kiva ajatus. Jos jakajana olisi taho jolla ei ole mitään taloudellisia intressejä niin olisihan se aika puolueetontankin. Toisin kuin vaikkapa Kotipizzan itselleen jakamat diplomit.

[razzatta]

Mielestäni asiakkaan ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa pitää selata nettiä löytääkseen esimerkin hyvästä kahvista, kyllä sen tulisi löytyä laadukkaan oloisista kahviloista. Ei riitä, että kaupungista löytyy yksi tai kaksi kahvilaa joissa järjestään saa oikeaoppisesti tehtyjä kahveja.

Eiköhän riittävän hyvänä laatumerkkinä voi pitää scae:n jäsenyyttä. Katso valitettavan lyhyt jäsenlista scae.fi sivulta ja muuta mielessäsi Juhani Haahti tarkoittamaan Café Artia ja Roman Kolpaktsi Café Ursulaa. Tietty onhan niitä muitakin laadukkaita paikkoja...

-Mikko-

Piti vastata ihan samaa mutta ehdit ensin. Onkohan scae:lla jotain tarroja. He voisivat toki jakaa sertifikaatteja.

Mutta ihan samahan se on myös muidenkin ravintoloiden kohdalla. Suomessa on viimevuosina ollut keskimäärin vain noin neljä ravintolaa joilla on Michelin tähtiä, joka on kohtalaisen puoluteeton kriitikko. Lisäksi on pieni kourallinen muita hyviä ravintoloita, joiden määrän voi laskea kymmenissä.

Näissäkään ruokaan, miljööseen, palveluun ja juomiin panostavissa paikoissa ei välttämättä saa harrastelijalle riittävää laatua edes ravintolan ydintoimintojen osalta. Puhumattakaan kahvista, joka jopa huippuravintoloissa on usein varsin välttävää. Jolla tarkoitan, että se yleensä kyllä pesee työpaikka-juhlamokat (niin kuin pitääkin), mutta ei välttämättä aiheuta vakavassa harrastajassa mitään suuremmin järisyttäviä tunteita.

Eli ei muuta kuin toimimaan! Vaatikaa kahviloiltanne parempaa (positiivisessa hengessä!), suosikaa yksityisiä innostuneita yrittäjiä, ja muistakaa että ne höpö-höpö-ketjut on viritetty toimimaan täysin erilaisen filosofian ja kustannus-rakenteen mukaan kuin meillä kahvifriikeillä... Ja rohkeimmat perustaa sitten oman kahvilan.

Itse kävin juuri ensimmäistä kertaa 8 vuoteen Turun CafeArtissa ja jos asuisin kulmilla kantaisin sinne kyllä mielelläni kassavirtaa sekä nautittujen kahvien että ostettujen papujen muodossa.

Kuvaavaa kuitenkin lienee, että kun baristamestari oli minulta ensin tiedustellut että haittaako pahasti jos hän ensin maistaa ja säätää myllyn, tehnyt useamman testishotin ja keskustellut kanssani mm. Aurajoen läheisyyden vaikutuksesta jauhatukseen ja uuttoaikoihin sain varsin maukkaan macchiaton ja jääkahvin meidän pariskunnalle... eikös sitten sisään marssinut seuraava pariskunta: "saisiko pari sumppia"... herra lisäsi sitten vielä närkästyneeseen sävyyn "saako teiltä tavallista kahvia ollenkaan"

[jiitee]

Eli ei muuta kuin toimimaan! Vaatikaa kahviloiltanne parempaa (positiivisessa hengessä!), suosikaa yksityisiä innostuneita yrittäjiä, ja muistakaa että ne höpö-höpö-ketjut on viritetty toimimaan täysin erilaisen filosofian ja kustannus-rakenteen mukaan kuin meillä kahvifriikeillä... Ja rohkeimmat perustaa sitten oman kahvilan.

Täältä löytyy yksi kirjoitus tästä aiheesta - jossa viimeisessä kappaleessa myös painotetaan tätä kiittämisen tärkeyttä (kahvilanpitäjien kannattaa muuten lukaista ainakin kolme ensimmäistä "Aiheeseen liittyvää" linkkiä tuon blogitekstin lopusta).

[razzatta]

Täältä löytyy yksi kirjoitus tästä aiheesta - jossa viimeisessä kappaleessa myös painotetaan tätä kiittämisen tärkeyttä (kahvilanpitäjien kannattaa muuten lukaista ainakin kolme ensimmäistä "Aiheeseen liittyvää" linkkiä tuon blogitekstin lopusta).

Sen verran vielä tästä alkuperäisestä ajatuksesta, että en itse tunne yhtäkään gastronomisesti tai eettisesti korkeatasoista ravintolaa tai kahvilaa, jotka tekisivät vähänkään "järkevää" businesta. Siksi meidän kahvin, ruoan tai viinin-harrastajien pitää joko etsiä ja matkustaa puoli maailmaa löytääksemme näitä harvinaislaatuisia "hurahtaneita" ravintoloitsijoita, jotka ottavat työnsä vakavastin ja toisaalta repivät meidän ilon omasta innostuksestaan tai selkänahastaan. Esim. Schomerin kahviloissa Seattlessa oli ilo vierailla juuri tästä syystä ja matka ei tuntunut miltään. Myös aiemmin mainitsemani Michelinin tähdet on määritylty lyhyesti: "worth a detour", "worth a trip".. Itse teen mielelläni parin viikon matkan päästäkseni kerrankin paremmalle illalliselle kuin mitä itse valmistan.

Aika vaikea kuivititellakaan että vastaavia kavereita tupsahtaisi tänne Leppävaaraan virittelemään pikku-pikku kahvikärry junaradan varteen, vaikka se nyt voisi ehkä loogiselta super-hyvältä myyntipaikalta tuntuakin... Jos joku ottaa pallon niin mä lupaan ostaa 100 shottia vuodessa

Ja pienenä provona: jos ei kantti ja lompakko kestä perustaa hyvää kahvilaa itse ja omilla rahoilla niin sitten jatketaan kotiharrastusta...

[Lada]

Mielestäni asiakkaan ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa pitää selata nettiä löytääkseen esimerkin hyvästä kahvista, kyllä sen tulisi löytyä laadukkaan oloisista kahviloista. Ei riitä, että kaupungista löytyy yksi tai kaksi kahvilaa joissa järjestään saa oikeaoppisesti tehtyjä kahveja.

Olen samaa mieltä ja niinhän sen pitäisi olla, mutta mm. oman kokemusten ja täällä lukemani perusteella se ei aina mene näin.

vielä selventääkseni itseäni:
Te kaikki varmasti tiedätte millaista kahvia tulisi saada jos cappuchinon tilaa, mutta sanotaan vaikka tätini, joka on juonut koko elämänsä juhla mokkaa. Jos hän saa jostain päähän mennä testaamaan cappuchinoa, kun on jostain lehdestä tästä juomasta lukenut. Sitten hän asioi laadukkaan oloisessa kahvilassa, ja saa eteensä huono laatuisen juoman (joka ei siis tunnu olevan mahdotonta). Tämä on kuva joka hänelle jää kyseisestä kahvista päähän. Uskon, että täti menee takaisin juhla mokan pariin, eikä ainakaan kauhean helposti lähde cappuchinoa uudestaan kokeilemaan.

tuo jimsevenin teksti on totta.

[jiitee]

Millainen on hyvä Barista? Schomerin (melkein jo fanaattinen ) mielipide täällä. Kannattaa ehdottomasti lukaista - sieltä löytyy paljon hyödyllistä asiaa "ihmissuhdeasioista" (alkaen Baristan ja asiakkaan katsekontaktista asiakkaan astuessa myymälään).