Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[akallio]

Ja myllyjä oli muutenkin jo enemmän kuin tarpeeksi. Eli hauskaahan tuo oli ainakin baristalle, mutta seuraavalla kerralla siis kaksi myllyä kerrallaan, maistajille vähemmän maistettavia shotteja (ainakin per sessio) ja ehkä enemmän parametreja (esim kaksi eri kahvia ja kaksi eri annoskokoa).

Näin jälkikäteen pohdiskellen voisin verrata tätä titaanikisaa formula-autojen testaamiseen. Nyt me halusimme testata kaikkien tallien autot, eli selvittää että onko esimerkiksi Ferrari parempi kuin muut. Tätä varten hankittiin tasavahvat kuljettajat ja laitettiin kaikki autot samaan lähtöön, jotta olosuhteet ovat niille samat. Kuten tiedetään, formulakisassa eivät kaikki autot pääse maaliin juuri koskaan ja niinpä kokeilu olisikin epäonnistunut sellaisenaan. Kehitimmekin lisäsääntöjä, joilla kaikkien autojen maaliinpääsy varmistettiin: virityksen on oltava alakanttiin, mutkissa tulee noudattaa tiukkoja nopeusrajoituksia, ohittelu on sallittua vain erityisissä ohituskohdissa jne. Säännöt olivat kaikille samat, joten ajattelimme että ne eivät ole ongelma. Lopputulos oli, että autojen välillä ei ollut eroa - kaikki olivat vaan ihan perkeleen nopeita.

Yleinen kokemus on kuitenkin toinen: formulatallien kärryjen välillä on merkittäviä eroja. Ongelma vaan on, että isolle automäärälle tehty tasapuolinen testiympäristö ei mahdollista noiden erojen esiintuomista. Ja toisaalta, ympäristö jossa erot tulevat esiin ei mahdollista noin suuren automäärän testaamista.

Kaksi myllyä on tosiaan jatkoa ajatellen hyvä lähtökohta, kuten on todettukin. Voisi myös ajatella, että molempia myllyjä operoisi oma barista. Keittimenä voisi toimia baristan oma ja tuttu laite - baristojen käyttämien koneiden ei välttämättä tarvitsisi olla samoja, toki baristapuolen pitäisi kokonaisuudessaan olla kohtuullisen tasavahva. Tarkoitus ei ole tuottaa tasalaatuista jälkeä, vaan molempien baristojen tavoitteena on tuottaa niin hyvää jälkeä kuin mahdollista. Sitten puolessa välissä myllyt vaihdetaan päikseen, jotta baristatyön vaikutus saadaan tasattua. Maistelun aikana epäonnistuneet shotit pitäisi saada uusia ja aikaa parametrien hiomiseen pitäisi olla riittävästi.

[jiitee]

vaikka tuo 18grammaa olisi optimiannostelu versalle ja mahlkönigille, niin Roburille & Anfimille saattaisi sopia paremmin hienompi jauhatus ja hitusen pienempi annos.

Pienemmällä annostuksella päästäisiin käyttämään myös hienompaa jauhatusta, jolloin jakaumakäyrät mahtuisivat paremmin "ikkunaan".

Mylly          Keskiarvo Keskihajonta
Versalab     0.06        0.88
Anfim         0.08        0.44
Robur         -0.27      0.65
Mahlkönig   0.15        0.33

Vertailin noita lukemia suoraan per erä. Eli esimerkiksi kun ensimmäisellä kierroksella Vipe antoi Versan shoteille pisteet 4 ja 5 - jolloin keskiarvo 4.5 - ja Anfimille 3, niin erä meni Versalle (+1). Vastaavasti Razzatalta meni Versalle +1, mutta sitten lopuilta kahdelta puolestaan Anfimille +1 kummaltakin. Tällä tavalla vertailemalla sieltä sai kaivettua:

Mahlkönig peittosi Anfimin (+1)
Mahlkönig peittosi Roburin (+1)
Mahlkönig peittosi Versan (+1)
Anfim ja Versa tasapeli (0)
Anfim peittosi Roburin (+2)
Versa peittosi Roburin (+2)

Jolloin järjestys olisi:
1. Mahlkönig (voitti kaikki)
2. Jaettu sija Versa ja Anfim (keskenään tasan, voittivat Roburin, hävisivät MK:lle)
3. Robur (hävisi kaikille)

Miksi käytössä oli muuten noin laaja pisteskaala, eli 1-10 (?) Tuollainen pisteytystarkkuus hieman kummastutti. Millainen oli esimerkiksi 4 arvoinen shotti? Tai 8? Jälkeenpäin miettiessä olisi varmaankin riittänyt arvosanat -2,-1,0,1,2 jotka olisivat vastanneet 0 = normaali, 1=normaalia selvästi parempi, 2=godshot, -1 normaalia selvästi heikompi ja -2 arvosana olisi tarkoittanut pieleen mennyttä uuttoa. Tällä tavalla voisi noihin pisteytyksiin itsessään saada jonkin verran enemmän luettavuutta.

Kaksi myllyä on tosiaan jatkoa ajatellen hyvä lähtökohta, kuten on todettukin. Voisi myös ajatella, että molempia myllyjä operoisi oma barista. Keittimenä voisi toimia baristan oma ja tuttu laite - baristojen käyttämien koneiden ei välttämättä tarvitsisi olla samoja, toki baristapuolen pitäisi kokonaisuudessaan olla kohtuullisen tasavahva. Tarkoitus ei ole tuottaa tasalaatuista jälkeä, vaan molempien baristojen tavoitteena on tuottaa niin hyvää jälkeä kuin mahdollista. Sitten puolessa välissä myllyt vaihdetaan päikseen, jotta baristatyön vaikutus saadaan tasattua. Maistelun aikana epäonnistuneet shotit pitäisi saada uusia ja aikaa parametrien hiomiseen pitäisi olla riittävästi.

Melkein tekisi mieli sanoa että tällaisten myllyjen kesken arviointi pitäisi olla maun suhteen kvalitatiivista. Eli SO-papuja (miksei myös sekoituksia) ja sitten käydään samalla pavulla myllyt läpi ja kirjataan mitä makuja aistitaan (vaatisi harjoitusta) ja millä painotuksella. Barista(t) vääntää siis parastaan vaivaa säästämättä. Lopuksi katsotaan painottuivatko tietyt makuaistimukset tiettyyn myllyyn/keittimeen/maistajaan millä tavalla.

Hyvempi/parempi arviointi pitäisi sitten tehdä ihan käytettävyyden tasolla. Eli baariolosuhteet vs. kotiolosuhteet - ja näistä tietysti tärkeämpänä nuo kotiolosuhteet kotibaristan kannalta. Loppupeleissä suuri osa isojen myllyjen hinnanlisän tuomasta edusta menee hyödyksi nimenomaan baariolosuhteisiin.

[akallio]

Jolloin järjestys olisi:
1. Mahlkönig (voitti kaikki)
2. Jaettu sija Versa ja Anfim (keskenään tasan, voittivat Roburin, hävisivät MK:lle)
3. Robur (hävisi kaikille)

Tuo on kieltämättä kiinnostavan vahva rakenne, koska siihen ei tule yhtään ristiriitaisuutta. Lopputulos on myös käytännössä identtinen pistekeskiarvoista lasketun kanssa - esimerkiksi jos pyöristää keskiarvot niin järjestys toistuu täysin:

Mylly          Keskiarvo Pyöristetty keskiarvo
Versalab     0.06        0.1
Anfim         0.08        0.1
Robur         -0.27      -0.3
Mahlkönig   0.15        0.2

Pistekeskiarvon mukainen järjestys ei ole merkitsevä. Sitten pitäisikin jaksaa laskeskella onko tuo toisella tavalla laskettu järjestys luotettavampi...

Miksi käytössä oli muuten noin laaja pisteskaala, eli 1-10 (?) Tuollainen pisteytystarkkuus hieman kummastutti.

Ei mistään erityisestä syystä. Haluttiin yksinkertainen pisteytys ja 10 on tasaluku.

Millainen oli esimerkiksi 4 arvoinen shotti? Tai 8?

Pisteet oli määritelty niin, että 5 on keskivertoespresso. Itse mielsin sen siis sellaiseksi espressoksi, mitä tyypillisesti ravintolassa saa. Alle vitosen shotti on siis jo enemmän tai vähemmän viallinen tuote. Kasin espresso olisi sitä luokkaa mitä itse on tottunut kotona juomaan, ehkä vähän alakanttiin. Minusta nuo seiskan ympärille keskittyneet pisteet vastasivat tätä ajattelua aika hyvin: juodut shotit eivät olleet huonoja (ravintolatasoisia), mutta eivät erityisen hyviäkään, eli sellaisia mitä parhaimmillaan voi saada kotona kun pavut ovat sopivan ikäisiä ja säädöt on saatu kohdilleen. Tämä johtui juuri tuosta myllyjen määrästä ja yhteismitallisuuteen pyrkimisestä. Muistaakseni pavut olivat myös hieman turhan tuoreita?

Jälkeenpäin miettiessä olisi varmaankin riittänyt arvosanat -2,-1,0,1,2 jotka olisivat vastanneet 0 = normaali, 1=normaalia selvästi parempi, 2=godshot, -1 normaalia selvästi heikompi ja -2 arvosana olisi tarkoittanut pieleen mennyttä uuttoa. Tällä tavalla voisi noihin pisteytyksiin itsessään saada jonkin verran enemmän luettavuutta.

Ihan totta. Yleensähän kyselykaavakkeissakin käytetään viisipykäläistä asteikkoa, kurttunaamasta hymynaamaan tms.

Melkein tekisi mieli sanoa että tällaisten myllyjen kesken arviointi pitäisi olla maun suhteen kvalitatiivista. Eli SO-papuja (miksei myös sekoituksia) ja sitten käydään samalla pavulla myllyt läpi ja kirjataan mitä makuja aistitaan (vaatisi harjoitusta) ja millä painotuksella. Barista(t) vääntää siis parastaan vaivaa säästämättä. Lopuksi katsotaan painottuivatko tietyt makuaistimukset tiettyyn myllyyn/keittimeen/maistajaan millä tavalla.

Voisi hyvinkin olla. Perusarviointi tehtäisiin kvalitatiivisesti ja sen pohjalta sitten rajatumpia kvantitatiivisia kokeiluja. Kvalitatiivinen analyysi olisi vaan vielä vaativampaa, se vaatisi harjoitettuja maistajia ja tutkijoita. Eihän toki tämä kvantitatiivinenkään testailu helppoa ollut...

[akallio]

Sitten pitäisikin jaksaa laskeskella onko tuo toisella tavalla laskettu järjestys luotettavampi...

Simppeli puolivillainen ajatusleikki: unohdetaan tasapelit. Oletetaan että myllyjen välinen tulos on sattumanvarainen. Laitetaan myllyt aluksi johonkin järjestykseen. Otetaan kolme paria niin että yksi mylly on aina vain kahdessa kolmesta mukana ja vaihdetaan järjestystä jos tulos niin määrää. Tämän jälkeen meillä on yhä ehjä (osittainen) järjestys, koska näillä pareilla ei vielä ristiriitaa voi saada aikaan. Loput kolme paria tulee sattua oikein päin, tai muuten järjestys menee rikki (tämä on ajatusleikin hutera kohta...). Siis sattumalta päädytään ehjään järjestykseen todennäköisyydellä 0.5^3 = 0.125. Tuo olisi merkitsevän rajamailla, ehkä tässä tapauksessa vielä hyväksyttävä (jos se nyt oli yhtään oikein laskettu). Ahkerampi googlettaisi valmiin kaavan, koska sellainen varmasti löytyy... Sitten oma juttunsa ovat tasapelit: pitäisi päättää mikä sellaisen todennäköisyys on, tai johtaa maistelijoiden määrästä ja annettujen pisteiden oletetusta jakaumasta...

Yhteenveto: kyllä tuossa järjestyksessä merkitsevyyden poikasta voi olla, mutta pitäisi selvittää tarkemmin.

Oma kysymyksensä sitten on erojen todellinen syy. Myllyt säädettiin samaan uuttoaikaan, mutta Teme minusta sanoi että ainakaan lopussa ne eivät enää tuottaneet samoja uuttoaikoja. Voi siis hyvin olla että karkeuden erot vaikuttavat tuloksiin paljonkin.

[Misse]

Oma kysymyksensä sitten on erojen todellinen syy. Myllyt säädettiin samaan uuttoaikaan, mutta Teme minusta sanoi että ainakaan lopussa ne eivät enää tuottaneet samoja uuttoaikoja. Voi siis hyvin olla että karkeuden erot vaikuttavat tuloksiin paljonkin.

Myllyjen suuaukon tukkiutuminen voisi olla yksi tekijä joka vaikuttaa tuohon. Sitä en sitten tiedä miten tuo vaikuttaa karkeuteen/annoskokoon. Mutta luultavasti pienentää annosta ja tekee jauhatuksesta hienompaa. Tosin Versassa ei varmasti ole tuon kanssa ongelmaa... Toisaalta annostelu tehtiin ns. yliannostelemalla ja tasoittamalla sihdin yläreunaan. Joten mikäli jauhatuskarkeus on pienentynyt, niin todennäköisesti samalla myös annoskoko on kasvanut.

Mutta mikäli tuossa pohdiskelussa olen oikeassa, niin kuinkakohan älyttömän karkealle Roburin ja Anfimin pääjakauma olikaan alunperin säädetty

-Mikko-

[jiitee]

Tuo on kieltämättä kiinnostavan vahva rakenne, koska siihen ei tule yhtään ristiriitaisuutta. Lopputulos on myös käytännössä identtinen pistekeskiarvoista lasketun kanssa - esimerkiksi jos pyöristää keskiarvot niin järjestys toistuu täysin:

Pistekeskiarvon mukainen järjestys ei ole merkitsevä. Sitten pitäisikin jaksaa laskeskella onko tuo toisella tavalla laskettu järjestys luotettavampi...

Yksi seikka mikä tuli mieleen tuosta voittajasta - kyseessähän on mylly jota Teme oli viimeiset kaksi vuotta ahkerasti käyttänyt ja varmasti aikalailla sinuiksi päässyt. Liekkö tämä vaikuttanut? Jatkoa ajatellen se kaksi baristaa (miksei enemmänkin) voisi olla hyvä idea.

[vemuli]

Joo, bongaan aina kelloja kun olen tällainen horologiaan taipuvainen - itse asiassa tuo on ensimmäinen Nomos joka Suomessa sattuu silmään, itselläni Tangomat Datum - sarjanumero 1966 - tilasin suoraan tehtaalta Glashuttesta, todella ajattoman tyylikäs kello johon ei ole silmä kyllä ollenkaan väsynyt.

Itsekin bongaan yleensä aina ensimmäiseksi kellot, mutta nyt silmäni hakeutui kuin noiduttuna vihertävään Ardbeg -viskilootaan...nam 

[Teme]

mutta Teme minusta sanoi että ainakaan lopussa ne eivät enää tuottaneet samoja uuttoaikoja. Voi siis hyvin olla että karkeuden erot vaikuttavat tuloksiin paljonkin.

Vain toisen voi pitää vakiona - uuttoajan tai shottivolyymin. Säädin myllyt aluksi niin että molemmat olivat mahdollismman lähellä toisiaan ja tasoitus/tamppaus myös vakio. Tämä toimikin mielestäni yllättävänkin hyvin (volyymin ja uuttoajan suhteen siis). Kun vaihtelua esiintyi, niin pyrin pitämään uuttoajan vakiona. Mutta jos volyymierosta näytti tulevan vähänkään merkittävä niin vastaavasti lyhensin/pidensin uuttoaikaa sekunnilla. Ja jos jokin mylly tuntui alkavan valua hitaammin, niin yritin vielä hiukan kompensoida tasoituksessa. Tätä ei tarvinnut tehdä montaa kertaa. Muistaakseni vain kaksi tuplaa uusittiin ja ne olivat muistaakseni omien settiensa ensimmäiset.

Papusäiliössä olleiden papujen määrä luonnollisesti väheni illan mittaan, mutta toisaalta välillä papuja lisättiinkin. Joka tapauksessa kaikissa myllyissä oli mielestäni vähimmilläänkin ainakin 3-4 tuplan verran papuja. Versa tietysti poikkeus. Tällä saattoi olla joihinkin myllyihin pieni vaikutus ja toisiin ei ehkä lainkaan.

Lisäksi huomioitiin illan aikana, että vaikka GS3 onkin suhteellisen massiivinen kone kotikoneeksi, niin siinäkin huomattiin selkeitä lämpötilaeroja shottien välillä. Nämä erot luonnollisesti vaikuttavat myös jonkin verran shotin uutto-aikaan. Ja myös shottien makuun.

Yksi seikka mikä tuli mieleen tuosta voittajasta - kyseessähän on mylly jota Teme oli viimeiset kaksi vuotta ahkerasti käyttänyt ja varmasti aikalailla sinuiksi päässyt. Liekkö tämä vaikuttanut? Jatkoa ajatellen se kaksi baristaa (miksei enemmänkin) voisi olla hyvä idea.

Tällä saattaa toki olla jotakin merkitystä. Tasoitustyyli ja annoskoko oli aika pitkälti peruja siitä miten olin tottunut tuota K30:stä käyttämään (aikaisemmin mainittujen kriteerien lisäksi).

Itsekin bongaan yleensä aina ensimmäiseksi kellot, mutta nyt silmäni hakeutui kuin noiduttuna vihertävään Ardbeg -viskilootaan...nam 

Siellä on parikin Ardbegiä. Tavallisen kympin "varapullo" ja kaapissa olevan Airigh Nam Beist:in -laatikko

T. Teme