Lisäksi olen ilman muuta valmis osallistumaan jonkinlaiseen parempien myllyjen kokoontumisajoon, mikäli sellaisen joku joskus haluaa järjestää jossain täällä pääkaupunkiseudun tienovilla.
Juu, no ei parempien, mutta Synessosihdin noudon yhteyteen virittelimme Vipen kanssa pienimuotoisen, varsin epävirallisen myllyvertailun: Versalab vs. Krups vs. Zassenhaus Espresso. Näiden kolmen myllyn vertailuun käytimme aluksi Mokkamestareiden Super-espressosekoitusta, jonka ostin sokkona Delicatosta hintaan 25 euroa kilo. Myyjä totesi, että juu 100 % arabicaa, mutta jälkeenpäin tsekatuilta Mestareiden sivuilla luvataan vain 70 %:a...
Ensimmäisenä koeponnistettiin luonnollisesti Versalab. Itse kun olen tottunut Krupsin kipakkaan makuun, oli Versalla tehty shotti huikaiseva esitys. Hapokkuuta löytyi ja vastapainoksi hieman myös makeutta oli maistettavissa, mutta kitkeryys loisti poissaolollaan.
Ero Krupsin shotteihin, joita tehtiin kaksin kappalein, oli selvä. Tosin Krupsin shotteja ei hierottu ehkä riittävästi, molemmat olivat nopeanpuoleisia, joka varmaan myös korosti kitkeryyttä. Krupsin kakusta ei löytynyt reunavuotokohtia tai puhjenneita tunneleita, siinä oli havaittavissa paremminkin useita pieniä reikiä.
Zassenhausin shottia odotin innolla, harkinnassa on käsimyllyn hankkiminen mökille. Zassen jauheesta Vipe on tässä ketjussa jo hieman kommentoinut ja se on tosiaan mielenkiintoinen sekoitus karkeine rakeineen. Zasse-shotti käyttäytyi Vipen mukaan tyypilliseen tapaan, eli hieman kiemurrellen, ja sen myötä makuun tuli mukaan hiven kirpakkuutta, mutta selvästi Krupsia vähemmän. Shottia maistellessa mieluusti käytimme sanoja puumaisuus, ohut, mutta kyllä sen espressoksi huoletta hyväksyi.
Tämän varsin nopean, ja ei-ihan-niin-totaalianalyyttisen testailun perusteella järjestys meni puhtaasti hintaluokan mukaan, eli Versa oli selkeä ykkönen, Zasse kakkonen ja, kuinkas muutenkaan, Kurps viimeinen.
Versa on kyllä jämäkkä peli, pieni ja hiljainen. Vauhtipyörää pyörittävän remmin suojaamattomuus on mielestäni omalaatuinen ratkaisu, mutta kyllä sen kanssa varmaan pystyisi elämään. Sihtiin jauhautuva kraateri on myös vertaansa vailla, se on todella syvä! Hyvin Vipe sen sai kuitenkin haltuun muutamalla läpyskänpyyhkäisyllä (kuvailtu paremmin pari viestiä taaemmas). Vertailun jo ennalta määräytynut lopputulos itselleni oli se, että Krups saa etsiä uuden työpaikan, jahka Mahlkönigin Variota on taas saatavana, Versa kun on minun budjettirajojen ulkopuolella.
Kiitokset Vipelle kahvisessiosta, kymmenkunta shottia, joista pari kofeiinitonta, puristeltiin reilun tunnin aikana. Vipe varmaan täydentänee omalta osaltaan niin papujen nimien kuin erilaisten arvioiden suhteen. Onneksi en joutunut kotimatkalla puhaltamaan, sen verran kofeiinipöllyssä autoa ajelin.
Kirjoittaja
Aihe: Versalab M3 (Luettu 19835 kertaa)