En tietenkään tunne kaikkia osakuntia, mutta suurin osa niiden "omistamista" kiinteistöistä ei ole niiden omistamia. Kiinteistöt on useimmiten "betonoitu" omiksi säätiöikseen, niin että osakunnat eivät pääse sörssimään niitä. Säädekirjassa on määritelty hallintoelimet (sinähän puhuitkin juuri "hallinnasta"), mutta käytännössä säädekirjan tehtävää ovat hoitamassa ammattilaiset. Osakunnat saavat säätiöltä (=kiinteistöstä) tuloja. Siten yhdistyksen (osakunnan) tehtävä onkin lähinnä pohtia sille "itsestään" tulevan rahavirran kuluttamista. Ihan kiva sellainen yhdistys. Ja onhan kivitalon omistaminen kuitenkin vähän toisen luonteista puuhaa, kuin tuotantotoiminta.
Säätiöityjä ne ovat varmasti aikalailla kaikki, mutta ainakin niissä osakunnissa jotka tunnen säätiöitä pyörittävät nykyiset ja entiset osakuntalaiset, jotka kyllä ovat monet ammattilaisia, mutta ihan eri alalla... Ja edelläänkään kukaan ei omista henkilökohtaisesti mitään, eli toisin sanoen yksi kukkaiskommuuni on muodostanut toisen eri hallintomalliin perustuvan kukkaiskommuunin.
Suomessa on ylipäänsä paljon taloudellista ja tuotannollista toimintaa, joka ei ole yksityisessä omistuksessa. Jos katsoo vaikka meiltä ikkunasta ulos, niin siellä on "yleishyödyllisen asuntorakennuttajan" rakentamia taloja, julkisia teitä, vapaapalokunnan tilat ja yksityisen rahan urheana linnakkeena pikkuinen kukkakioski. Silti en koe että oma asuinympäristö olisi leviämässä käsiin, vaikka siinä ei kellään varsinaisesti olekaan omaa rahaa penniäkään kiinni.
Siis: olen samaa mieltä siitä, että omistaminen on yksi tehokas motivaation lähde. Mutta eri mieltä siitä, etteikö niitä olisi muitakin.
Lysti esimerkki jo senkin takia, että MySQL:llä oli (ja on) omistaja. Kun jäppiset myivät firmansa ensimmäistä kertaa SUN:lle, niin nettosivat 800 miljoonaa USD käteistä ja 200 miljoonan edestä SUN:n osakkeita. Nörtit ("kehittäjäyhteisö") puskivat ilmaista työtä ja omistajat kaseerasivat miljardi taalaa - jee, tämä on businesta! Oli lisenssimalli sitten GNU tai joku muu, niin miljardi taalaa on sentään miljardi taalaa.
Tässä tosiaan omistaminen on ollut toiminnan perusta ja siksi en esimerkkiä käyttänytkään osoittamaan että merkittävää toimintaa voi syntyä ilmankin omistajuuden tuomaa motivaatioita. Siihen sopiva esimerkki samasta maailmasta olisi Linuxin kernel.
MySQL oli esimerkki tilanteesta, jossa perinteiseen puhtaasti kaupalliseen malliin perustuva toiminta ei olisi kannattavaa (ainakaan firman oman arvion mukaan), mutta avoimemmalla mallilla on saatu homma toimimaan niin hyvin että joku pitää sitä miljardin arvoisena. Ja kuten totesin, tämä oli tosiaan pelkkä analogia, koska kahvin paahtaminen on eri asia kuin tietokantamoottorien ohjelmointi. Siksi ajatusta joutuu soveltamaan, ehkä paljonkin.
Soveltamisen lopputuloksena voisi syntyä tosiaan jonkinmallinen paahto-osuuskunta tai -yhdistys. MySQL-analogiaa tässä on sen verran, että jos premium-paahtotoimintaa ei saisi kaupallisesti kannattavaksi Suomessa, mutta toisaalta porukalla on kotipaahtimissa rahaa kiinni useamman isomman paahtimen verran eli maksuhalukkuutta voisi löytyä, niin olisi ehkä mahdollista luoda avoimempi järjestely jossa pannaan rahat läjään ja paahdetaan kimpalla.
Kuitenkin se alkuperäinen kysymys siitä voisiko Suomeen syntyä Square Milen kaltaista puljua oli ymmärtääkseni lähinnä mielikuvitusleikki, ja niin on ollut tämä jatkokeskustelukin. Ei sitä kuitenkaan malttanut jättää kesken, koska kyllähän siinä yöunet menettää jos joku on väärässä internetissä...
Paahto-osuuskunnan ongelma ei kuitenkaan minusta olisi kukkaisaate, vaan se että posti kulkee Englannista Suomeen sujuvasti ja uusia suomalaisia pienpaahtimoita tuntuu syntyvän ihan kivaa vauhtia - eli vaikka ratkaisu olisi hyvä, niin ongelma ei ole enää niin kauhean relevantti.
