Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[tirofaux]

PeDe Dienes Mokka -mylly on nyt avattu ja puhdistettu. Kuvakooste:

http://docs.google.com/Doc?id=dg45vrc3_18cj3895gt

Myllyn iästä minulla ei ole tietoa, mutta varmaankin design on jostain 1900-luvun puolivälin paikkeilta. Ikäisekseen osat vaikuttivat hyvin säilyneiltä. Terissä on havaittavissa jonkin verran kulumia, mutta itse jauhatus ja karkeuden säätö vaikuttivat varsin hyvin toimivilta. Ergonomia tosin ei ole mikään paras mahdollinen. Mylly vaikuttaisi olevan suunniteltu polvien välissä pidettäväksi, mutta nykyisissä tuoleissa istuinosan syvyys ei ole läheskään riittävä tähän. Jauhatus onnistuikin parhaiten pöydän päällä, tosin tällöinkin on hyvä jos myllyn yhden sivun saa tuettua jotain tukea vasten.

Jauhatuksen jälki oli mielestäni parempi kuin aiemmin käytössäni olleessa Clas Ohlson -myllyssä. Selkeä suunnitteluerokin koneistoissa on: siinä missä Clasun myllyn terä "roikkuu" ja on kiinnitetty myllyyn vain ylhäältä kammen läheisyydestä, on PeDessä terä tuettu myös alhaalta päin. Tuki estää terää liikkumasta sivusuunnassa ja osumasta terää ympäröiviin metalliosiin. PeDessä tukipistettä voi ruuvata ylös- tai alaspäin, jolloin jauhatuksen karkeutta voi muuttaa.

PeDen ongelmallisin puoli on vetolaatikko. Se kerää suurimman osan koneiston jauhamasta kahvista, mutta osa muruista tippuu vetolaatikon ja myllyn seinän väliin. Terän alatuki kerää myös muruja, joita jauhatuksen päätteeksi tulee ravisteltua ja koputeltua liikkeelle. Tuunailin hieman alkuperäistä laatikkoa tehokkaamman keräilyastian paperien kansiosäilytykseen tarkoitetusta muovitaskusta, ohessa kuvakooste:

http://docs.google.com/Doc?id=dg45vrc3_32dz8fqqdd

Muruja kerääntyy tähän astiaan enemmän kuin alkuperäiseen laatikkoon. Materiaalin pinta on myös liukas, jolloin purut on helpompi kaataa kahvipannuun. Astian puhdistamiseen riittää kevyt huutelu. Tosin tämäkään ratkaisu ei toimi vielä aivan hyvin ja suurempia annoksia jauhettaessa muruja päätyy astian ja myllyn seinän väliin. Ideoita paremmista keräilyratkaisuista otetaan siis vastaan.

[jiitee]

Terissä on havaittavissa jonkin verran kulumia, mutta itse jauhatus ja karkeuden säätö vaikuttivat varsin hyvin toimivilta.

Nuohan ovat kuin uudet! Loistavassa kunnossa mielestäni siis (ja selvästi laadukkaat käsimyllyterät). Tärkein osa terissä on tuo alaosan tiheä hammastus - ylemmässä "spiraaliosassa" lommot eivät haittaa sillä siellä papuja vasta pilkotaan vähän pienemmiksi varsinaista jauhatusta varten.

Onnittelut siis löydöstä!

[jiitee]

Pieni pyyntö: kun olet nyt ottanut kuvia "Clasun" ja PeDe:n teristä, niin laittaisitko noista kahdesta vertailukuvat johonkin ketjuun, nimenä vaikka "Käsimyllyn terät, hyvät vs. huonot".

Klikkaat vain tuota "+ Lisätoiminnot" linkkiä viestinkirjoitusikkunan alla, niin saat lähetettyä kuvat tänne foorumille.

Laita vaikka näistä kaksi viimeistä ja sitten näistä neljänneksi ja kolmanneksi viimeiset (eli kaksi viimeistä terälähikuvaa).

[tirofaux]

Kiitos kommenteista. Loin myös teräketjun foorumille.

Tässä tulee kaipailleeksi jotain konkreettista, helppoa ja toistettavaa menetelmää havainnoida myllyn tuottamaan jauhatusta kotioloissa. Yritin itse keksiä jotain melko yksinkertaista tapaa, esimerkiksi kahden kahvipavun jauhatus vertailtavilla myllyillä (Clas Ohlson ja PeDe) ja jauhatusten mahdollisimman tarkkaa ripottelua erillisille A4-arkeille siten, että paperia vasten näkyisi mahdollisimman suuri osa jauhatuksen tuottamista partikkeleista. Tämän jälkeen paperiarkille ripotellusta näytteestä voisi ottaa vaikka kuvan ja jollain kuvankäsittelyohjelmalla tai muulla softalla voisi laskeskella millainen on partikkieleiden jakauma koon suhteen. Sopivan kokoiset partikkelit ovat ymmärtääkseni tavoittelemisen arvoisia, kun taas liian pienet partikkelit muodostavat epätoivottua pölyä. En kuitenkaan keksinyt kokonaisvaltaista analysointimenetelmää, joten jäi tämä ajatus toistaiseksi toteuttamatta.

[akallio]

Tässä tulee kaipailleeksi jotain konkreettista, helppoa ja toistettavaa menetelmää havainnoida myllyn tuottamaan jauhatusta kotioloissa. Yritin itse keksiä jotain melko yksinkertaista tapaa, esimerkiksi kahden kahvipavun jauhatus vertailtavilla myllyillä (Clas Ohlson ja PeDe) ja jauhatusten mahdollisimman tarkkaa ripottelua erillisille A4-arkeille siten, että paperia vasten näkyisi mahdollisimman suuri osa jauhatuksen tuottamista partikkeleista. Tämän jälkeen paperiarkille ripotellusta näytteestä voisi ottaa vaikka kuvan ja jollain kuvankäsittelyohjelmalla tai muulla softalla voisi laskeskella millainen on partikkieleiden jakauma koon suhteen. Sopivan kokoiset partikkelit ovat ymmärtääkseni tavoittelemisen arvoisia, kun taas liian pienet partikkelit muodostavat epätoivottua pölyä. En kuitenkaan keksinyt kokonaisvaltaista analysointimenetelmää, joten jäi tämä ajatus toistaiseksi toteuttamatta.

Entäs jos kehittäisi vakioidun tavan "heittää" puruja? Siis joku viritelmä joka viskaa purut sivulla ja ne leviävät pöydälle. Tällöin ne erottuisivat koon mukaan ja laskeutumisjäljestä voisi nähdä vähän jakaumaa.

[tirofaux]

Entäs jos kehittäisi vakioidun tavan "heittää" puruja? Siis joku viritelmä joka viskaa purut sivulla ja ne leviävät pöydälle. Tällöin ne erottuisivat koon mukaan ja laskeutumisjäljestä voisi nähdä vähän jakaumaa.

Toinen ajatus voisi olla tiputtaa murut sellaiselle vakioidulle pinnalle, joka saa aikaa liikettä. Pinta voisi olla esimerkiksi A4-paperi taitettuna keskeltä siten, että toinen puolisko on tasossa ja toinen 45-asteen kulmassa tähän tapaan

_/

Kulman saanee aikaiseksi kodissa kuin kodissa. Kahvin voisi tiputtaa tuon 45-asteen kulmassa olevan paperipuoliskon tason keskipisteeseen esimerkiksi paperin korkeimman pisteen korkeudelta. Osuessaan kallistettuun paperiin (suurin osa) kahvipuruista liikkuu taitosta kohden ja osa vielä jatkaakin matkaa jonkin verran taitoskohdan ylitse tasaiselle osalle paperia, tuskin kuitenkaan paperin reunan ylitse. Kahvipartikkeleiden jakautumisesta paperille voisi sitten yrittää päätellä jotain.

[jiitee]

Jauhat jonnekin pressokarkeuden tienoille tai vähän hienommaksi ja sen jälkeen siivilöit sopivassa keittiösiivilässä heilutellen pölyt pois ja vertaat syntyneen tomukasan painoa alkuperäisen jauheen kokonaispainoon? Tämän jälkeen arvioit silmämääräisesti sen karkeamman jauheen tasalaatuisuuden.

[tirofaux]

Kokeilin tuota aiemmin mainittua pudotustestiä. Kuvat osoitteessa

http://picasaweb.google.com/tirofaux/Kahvijauhatus20090402?authkey=Gv1sRgCNbL4t3K0_SLggE#

Kuvat 1-3 ovat Paulig Parisienista (valmiiksi jauhettu). Ensimmäinen on yleiskuva paperista, toinen kuva keskittyy pudotuskohtaan ja kolmas keskittyy loppuun. Kuvat 4-6 ovat myös Paulig Parisienista, mutta eri annoksesta. Näiden tarkoitus oli vain testata itse menetelmää, eli mitä lähempänä kuvat ovat ensimmäisiä kuvia, sen parempi testausmenetelmä (kaiketi). Kuvat 7-9 ovat Paulig Fortissimoa jauhettuna Clas Ohlson -myllyllä. Annoskoko oli valmiiksi jauhetussa Parisienissa 1/2 tl., Clasu-Fortissimossa 4 papua eli vähän alle 1/2 tl.

Clasun tuotos näyttäisi näin äkkiseltään katsottuna sisältävän hieman enemmän roskaa, ilmeisesti papujen kuoriosia. Tämä käy parhaiten ilmi pudotuskohdan ympäristöstä, toiseksi viimeisestä kuvasta. Kannattaa zoomata pikselitasolle, jos noita kuvia tarkastelee.

Kuviin olisi kannattanut ottaa mukaan myös mittanauha.

[Gochi]

PeDen terät näyttää kyllä HiFiltä verrattuna C.O.n teriin.

Mutta kuinkas se tärkein, eli kahvin maku - onko PeDe vs. C.O. merkkittävää eroa mielestäsi?

[tirofaux]

Mutta kuinkas se tärkein, eli kahvin maku - onko PeDe vs. C.O. merkkittävää eroa mielestäsi?

En juurikaan seurannut asiaa, mutta sen verran voinee päätellä näin jälkikäteen että mikäli makuero olisi ollut varsin merkittävä olisin varmaankin myös huomannut asian.

[isojp]

Kun vielä nykyisin käytössäni olevan PeDe-käsimyllyn...

Oletko jo tutustunut sivuihin http://www.dienes.fr/classification%20par%20logo/classification_par_logo.htm, sieltä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa/historiaa PeDen käsimyllyistä. Omaan PeDeeni olen ollut erittäin tyytyväinen jauhatustuloksen perusteella, jauhan sillä lähinnä Aeropressille ja toimii hyvin myös suodatin/pressokäytössä. Omaa mallia on valmistettu joskus 1930-luvulla ja jo silloin PeDe käytti kuulalaakeroitua koneistoa terissä. Tuossa jokin aikaa sitten tarkistin millaista jauhatusta se tekee ja tulokset olivat mielenkiintoisia. Aeropress-karkeudella (jonkin verran karkeampaa kuin espressojauhatus) tomua tulee hiukan ja välijae (100-400 mikronia) puuttuu kokonaan, 500 mikronista alkaa terävästi pääjae ja loput piikistä jää mittausalueen ulkopuolelle. Kuvan prosenttiosuudet eivät sitten pidä paikkaansa, koska suurin osa pääjakeesta jää mittausalueen ulkopuolelle.  Eli mylly on tarkka jauhatuksen säädöstä, mutta kun sen löytää tulos on erinomainen. Pahoittelen kuvan huonoa laatua, nyt ei pysty parempaan. 

[tirofaux]

PeDen purujen keräyslaatikko oli hieman huonotoiminen - karheaksi päässyt laatikon pinta tarrasi kiinni puruihin ja osa puruista päätyi aina rungon ja laatikon väliin. Uudistin siis keräilylaatikon. Valitsin tukevan pakasterasian ja istutin sen kanteen PeDen jauhatuskoneiston. Väliin piti laittaa sopivasti korotusta siten että ulostuloaukko on laatikon sisällä mutta koneisto ei kosketa pohjaa. Käytettävyys siis parantui mutta ulkonäkö ei. Karkeuden säätö helpottui huomattavasti.

PS. huuto.netissä näyttäisi olevan myynnissä useampikin PeDe.

[isojp]

Heitin tuonne toisen keskustelualueen säikeeseen http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1464.msg15034#msg15034 jokin aika sitten kommenttia PeDen myllystä. Voisiko joku sen ystävällisesti siirtää tänne oikeaan paikkaan? Kiitos jo etukäteen.

[akallio]

Heitin tuonne toisen keskustelualueen säikeeseen http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1464.msg15034#msg15034 jokin aika sitten kommenttia PeDen myllystä. Voisiko joku sen ystävällisesti siirtää tänne oikeaan paikkaan? Kiitos jo etukäteen.

Siirretty on.

[tirofaux]

Oletko jo tutustunut sivuihin http://www.dienes.fr/classification%20par%20logo/classification_par_logo.htm, sieltä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa/historiaa PeDen käsimyllyistä.

Kattava testaus puuttuu minulta vielä. Ajattelin muutenkin pysytellä vain aistinvaraisessa arvioinnissa.

Osaisitko muuten kertoa kuinka monen säätöruuvin pyöräytyksen päässä teräkosketuksesta sopivat alueet eri jauhatuskarkeuksille löytyvät? Näyttääkö koneista samankaltaiselta kuin lähettämissäni kuvissa? Silmämääräisesti arvioiden omassa PeDessäni pressokarkeus voisi löytyä noin neljän täyden pyöräytyksen etäisyydeltä teräkosketuksesta.