Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Markus]

Iltalehti-ketjussa oltiinkin jo pääsemässä asiaan robustan suhteen, mutta heitetään nyt vettä kiukaalle uuden avauksen merkeissä.

Olen viime viikkoina käyttänyt aika paljon täysarabicasekoituksia suhteellisen tuoreina, tyyliin ei yli kuukausi sitten paahdettu. Jostain syystä nakukahvan kanssa on saanut kahvit onnistumaan vielä aiempaa paremmin.

Kahvihammasta kolotti kuitenkin julkisella paikalla liikkuessa, joten turvauduin muuatta suurehkon kamppilaisen kahvilanpalveluihin. Papuna oli Moakin Servito, josta harrastuksen alkuajoilta oli hyviä muistikuvia. Ja laitteistohan on La Marzoccon Swift+FBmikäsenytoli-osastoa. Kuppiin valui asiallisessa ajassa asiallinen määrä nestettä, crema oli ehkä snadisti vaaleampaa kuin toivoisi mutta noin periaatteessa kauheampiakin esityksiä on nähty. Odotin siis ihan siedettävää espressoa.

Vaan toisin kävi. Robusta hyökkäsi kimppuun kuin yleisen syyttäjän ja tuomarin yhdistelmä Doc Hudson, kumia polttaen. Kofeiinitärinöissä kupin saattoi juoda loppuun irvistellen, mutta aivan hirveää myrkkyä se oli, maistui lähinnä sulatetulle autonrenkaalle. Arvelinkin kehittäneeni robusta-allergian tai voimakkaan aversion kyseistä lajiketta kohtaan.

Mutta nyt sitten sain hätäapupapuna Artolta italialaista erittäin robustapitoista (100%?) kotitalousespressosekoitusta, joka on paahdettu ties milloin ja sijoitettu pussin aukaisun jälkeen tiiviihkösti pakattuna pakastimeen. Sitä olen tässä muutamia shotteja juonut ja vaihteluväli on ollut ihan siedettävästä makean suklaiseen. Palaneesta kumista saattoi aistia häivähdyksen niissä heikoimmissa vedoissa, mutta ei mitään sellaista kuin tuolla Kampissa, jossa vaihtuvuudenkin luulisi olevan sikäli suuri että kovin pitkään pavut eivät kerkiä pussin ulkopuolella hengittelemään.

Herää siis kysymys asiantuntijoille, minkä muuttujan ne siellä kahvilassa saivat ryssittyä? Uuttoaikaa kyttäsin itsekin ja annostus-tasoitus-tamppaus tapahtuu Swiftin toimesta. Itse annostan nykyään 12 g sihtiin luultavasti tasoitustekniiasta johtuen vähän reilusti, vaakaa en ole saanut hankittua joten tarkoista luvuista ei ole käsitystä. LM:n perussihti kai vetää melko lailla enemmän?

[akallio]

Tulis mieleen että jos ne uuttavat liian kuumalla, mutta kun se kone on tuplaboileri niin ei sekään oikein onnistu. Minä olen siinä samaisessa kahvilassa saanut yhden ihan hyvän shotin, jonka jälkeen innostuin Swiftin taikavoimasta, mutta seuraavalla kerralla jouduin pettymään.

[Misse]

Tulis mieleen että jos ne uuttavat liian kuumalla, mutta kun se kone on tuplaboileri niin ei sekään oikein onnistu.

Ainakin Kaffan linealla oli enemmän kuin helppo tehdä shotti liian kylmällä uuttovedellä, mutta liian kuumaksi ei marzoccoa saa muuten kuin asettamalla perusasetukset pieleen.

-Mikko-

[Esa]

Kyllähän se palanut kumi tulee robustasta eikä prosessista, mutta robustalaaduissa on eroja. Sanoisin, että tuossa tapauksessa on ollut sekoitus pielessä. Liikaa robustaa tai liian huonoa. Sopiva määrähän vaihtelee normaalisti siellä 5-15% tuntumassa. Huhujen mukaan jotkin robustalaadut ovat niin hyviä, että niitä sietää jopa paljaaltaan, mutta en ole tavannut. Mutta normaalisti robustaa, jos sitä sekoituksessa käytetään, pitäisi lisätä niin paljon, että sen tuoma juurevuus tuntuu, muttei niin paljon, että sen ominaismaku tunkee läpi. Ja sen pitää olla hyvää laatua´.

[migu2]

Hasbeanin robustaa on vielä paahtamatta joten voisihan tuota raakanakin kokeilla . Ainakin Steven mukaan pitäisi olla erittäin laadukasta.

Itselläni on Sequellan Crema Gusto -sekoitusta jossa on 60% robustaa seassa. Aromipuoli on aika ärjy, mutta maku ei ole niin paha mitä voisi olettaa. Espressona en tätä kyllä juo kuin hätätapauksessa, mutta cappuccinossa papu toimii ihan hyvin.

[jiitee]

Laadukkaitakin Robustoja tosiaan löytyy, yksi esimerkki vaikka Schulmannin kuvaus täällä:

this one may be the exception.
-- The deadly flaw of most robustas is a burnt rubber aroma. It is what makes the Sitara such an acquired taste. This one has none of that; instead, it has a much cleaner naphtha-kerosene aroma. The effect is almost like a pseudo-acidity, cutting and palate cleansing.
-- The second, more minor, Robusta flaw is a lack of flavors. The result is that one gets an overwhelming toasted grain/nut flavor, similar to past crop coffees that have lost everything else. This one, like all Robustas, has toasted grain as the predominant flavor; but there is just enough sweetness, along with a hint of hazelnut, to make it bearable. So while this flavor combo is a red flag for any cupper; to a regular coffee drinker, it should be quite pleasing.

En sitten tiedä millainen on naftan ja kerosiinin aromi kahvissa... 

[Esa]

Hasbeanin robustaa on vielä paahtamatta joten voisihan tuota raakanakin kokeilla . Ainakin Steven mukaan pitäisi olla erittäin laadukasta.

Itselläni on Sequellan Crema Gusto -sekoitusta jossa on 60% robustaa seassa. Aromipuoli on aika ärjy, mutta maku ei ole niin paha mitä voisi olettaa. Espressona en tätä kyllä juo kuin hätätapauksessa, mutta cappuccinossa papu toimii ihan hyvin.

Kannattaa kokeilla. Miellyttävää makuelämystä tuskin saat, mutta tietääpä mitä se on ja mitä sillä sekoitukseen saa.

[migu2]

Kannattaa kokeilla. Miellyttävää makuelämystä tuskin saat, mutta tietääpä mitä se on ja mitä sillä sekoitukseen saa.

Enpä ole pelkkää robustaa aikaisemmin paahtanut, joten ei ole hajuakaan millaista profiilia tuolle kannattaisi hakea. Kovempaa lämpöä se kuitenkin vaatii ja öljyt saa vetää reilusti pintaan.

[Markus]

Itse olen joskus ihan tykännyt Monterivan Scuro Napolista, joka sittemmin on kuulemma osoittautunut täysrobustaksi. Eikä Se Paskákaan silloin kun sitä olen juonut, ihan nimensä mukaista ole ollut. Onhan ne nyt ihan erimoisia maultaan kuin täysarabicat, mutta parhaimmillaan kun palanut kumi siirtyy jotenkin taka-alalle, kupissa voi olla jotain erikoislaatuisen täyteläistä ja makeaa.

En siis ole mitenkään päin robusta-allergikko, tai ainakaan en ollut aikaisemmin. Ja tosiaan, minusta Moakin Servitokin on aiemmin ollut melko asiallinen papu. Voihan tietysti olla, että makuni on muuttunut tai että Moakille on osunut huonoa robustaa. Voiko muuten prosessilla vaikuttaa siihen, kuinka pinnassa tai taustalla se palaneen kumin maku on?

[Misse]

Onhan ne nyt ihan erimoisia maultaan kuin täysarabicat, mutta parhaimmillaan kun palanut kumi siirtyy jotenkin taka-alalle, kupissa voi olla jotain erikoislaatuisen täyteläistä ja makeaa.

Oma veikkaukseni on, että robustasta kyllä saa hyvää kahvia mutta se vaatisi hieman erilaisen annostelun/lämpötilan kuin arabica.  Ainakin Cimbalin koneissa on erikokoinen gigleur italiassa kuin muualla, juurikin sen vuoksi, että robusta vaatii kuumemman veden ja pidemmän esiuuttoajan kuin arabica.

Tosin kannattaa muistaa, että robustaan on siirrytty etupäässä halvemman hinnan kuin muiden syiden takia. Mutta kyllähän siitäkin osaava barista saa hyvillä laitteilla kunnon kahvia siinä missä arabicastakin.

-Mikko-

[Markus]

Uuttoveden lämpötilaan vaikuttaminen on meillä yhdistelmä lämpötilasurffausta ja mäihää, mutta mitenkäs annostelun kanssa? Vähemmän vai enemmän?

[Misse]

Uuttoveden lämpötilaan vaikuttaminen on meillä yhdistelmä lämpötilasurffausta ja mäihää, mutta mitenkäs annostelun kanssa? Vähemmän vai enemmän?

Siis itse en ole kovin paljon robustasta espressoja vääntänyt, mutta sen tiedän että Italiassa käytetään robustaa sisältäviä kahveja yleisesti ja siellä annoskoko on mieluummin alle kuin yli 14grammaa, siis tuplaespressolle.

-Mikko-