Aloittelevan mutteripannistin ongelmia. Mulla on tuollainen kuuden kupin alumiininen Bialetti. Saan sillä keitettyä ainoastaan moottoriöljyn näköistä ja makuista rapaa. Viimeksi kokeilin kuumentamalla ensin veden. Pavut caffi.fi:stä tilattuja, jauhatusaste "mutteripannu". Ei apua, keitin pulputtaa ja puksuttaa jo ennen kuin kahvi virtaa yläsäiliöön ja tuote on tosiaan paksua kuin terva.
Onkohan vika liian hienossa jauhatuksessa? Liian kuumassa levyssä? Liian isossa Bialettissa? Kuun asennossa? Hermot menee kyllä.
Tässä viestiketjussa on kuvattu hienostuneita menetelmiä mutteripannun käyttämiseksi. Kerroin niistä viime kesänä Espanjassa sikäläiselle ystävälleni (siis: veden esilämmittäminen, kylmät pyyhkeet, jne.). Ystäväni oli hetken hiljaa, sitten hymyili ystävällisesti ja sanoi: "teillä Suomessa on varmasti asiat oikein hyvin". Tulkitsin kommentin ystävälliseksi letkautukseksi...
Alumiininen mutteripannu on "oikea" mutteripannu ja minun(kin) mielestäni antaa parhaan tuloksen - tai: on helpoin käyttää. Itse käytän yleensä 3 kupin pannua, se on helpompi kuin 6 kuppinen. No-joo, 12 kupin mutteri on sitten vieläkin hankalampi. Säiliön täytän kylmällä vedellä. Kahvina käytän kaupasta ostettua valmisjauhatusta. Kussakin maassa paikallista kahvia. Suomessa olen käyttänyt S-kaupoista saatavaa Segafredon Espressoa. Se on liian kuivaa ja liian karkeaa espressokäyttöön, mutta sopivaa mutterille. Kahvia sihti täyteen, vähän sormella töpöttelen, jotta sihti täyttyy. Pannu kiinni ja sähkölevylle. Pikalevy ja täysille. Kun kahvi alkaa pulputa yläosaan, niin pannu pois levyltä. Hetken päästä kahvi on valmista. Ja joo, aika usein vesisäiliön pohjalle jää tilkkanen vettä - mutta Paavo Lipposta siteeraten: so what? Jos pitää pannua pidempään levyllä, saa vesisäiliön tyhjäksi, mutta pidän enemmän tästä omasta tavastani, joka minulle opetettiin Espanjassa asuessani. Voi muuten olla, että 6 kupin mutteria pitäisi pitää hetki (10-30 sek?) pidempään levyllä, jotta vesi jaksaisi nousta kahvin läpi. Kokeile.
Mutteripannun luonteeseen kuuluu pulputus, puhkuminen ja korina. Se on osa tunnelmaa, kuten voimakas tuoksukin. Mutta kun luen sinun kirjoitustasi, niin ensimmäisenä mieleeni tulee käyttämäsi kahvi. Aivan kuten Tinurille ja Tomallekin. Liian hieno jauhatus, liian tuoretta (rasvaista), liian tiukasti sihdissä. Kun avaan uuden kahvipaketin, en tamppaa kahvia lainkaan, muutaman päivän päästä kahvi on kuivahtanut ja silloin painelen kevyesti kahvia kasaan sormella. Mutta milloinkaan en tamppaa. Jos jauhat itse tuoreista pavuista, niin jauhatuksen saa säätää hyvinkin karkeaksi. Lähemmäksi pannukarkeutta jopa. Syynä tuoreiden papujen "rasvaisuus".
Mutteripannu on minulle "matka- ja hätäapukeitin". Käytän sitä myllyttömissä tilanteissa. Olen ollut hyvin tyytyväinen mutteriin kaupan valmiiden jauhettujen kahvien kanssa. Sellainen 250 gramman paketti toimii hyvin muutaman päivän, viimeinen neljännes on syytä heittää roskikseen vanhentumisen takia. Tai tottakai se olisi parastaa ripotella pihalle matojen herkuksi.