Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[edward]

Kiitettävästi olette, arvon herrat akallio ja jiitee, ampuneet alas minun mittaustekniikan. Kiitos, tämä vain innoittaa minua jatkamaan.

Otin käyttöön toisen tekniikan, mittasin paluuveden määrän blindfiltteriä, joka tässä tapauksessa oli korvattu painemittarilla (joka ei päästä vettä lävitseen), vasten. 30 sekunnissa vettä tuli 70ml, eli minuutissa 140ml, joka taulukon (http://tinyurl.com/pzpctn) mukaan vastaisi noin 11 barin painetta - olenko oikeassa?

[akallio]

En tiedä mikä malli pumppusi oli, mutta tuosta kaaviostahan sen paineen voi suoraan lukea. Mitenkään tarkka mittaustapa tuo ei ole. Oliko siis niin, että painemittari väpättää liikaa jotta siitä saisi järkevää lukemaa ulos?

[TB]

Edward,

Mittaa paine poistovesiputkesta jo mainitulla blindfiltterkikalla. Pumppu on EP5 ja sen painekäyrän mukaan minuutin valuttelulla 9 bar on melko tarkalleen 250 ml. Minä olen mittauksilla pyrkinyt arvoon 240, jotta paine olisi hieman yli 9 bar, kun tämä ei ole mikään maailman tarkin mittaus kuitenkaan. Useammalla toistolla saat tietysti enemmän tuloksia, joista mitata keskiarvoa, näin keskimääräinen paine selviää. Tai sitten ei. Minun säätömittauksien tuloksissa oli hieman heittoa, joten kyllä se säädön tarkkuus on joka tapauksessa semmoista halkomakirveen luokkaa.

Olen käyttänyt mittagrafin med-käyrää kaiken perustana. Mitä ne kaksi muuta, min ja max mahtavat kertoa?

Paineet ovat laskeneet hissukseen omia aikojaan säätöjen jälkeen, joten se on edelleen valvonnan alaisena. Johtuisiko paineen liukuminen paineventtiilin asennosta: säätöruuvi on alaspäin. Voisiko tärinä valutella ruuvia alaspäin omia aikojaan?

Edit: edward on lukenut paineet max-käyrästä, ja minä puolestani mediumista...

[edward]

Retro on yhä auki.

Mittaa paine poistovesiputkesta jo mainitulla blindfiltterkikalla. Pumppu on EP5 ja sen painekäyrän mukaan minuutin valuttelulla 9 bar on melko tarkalleen 250 ml. Minä olen mittauksilla pyrkinyt arvoon 240, jotta paine olisi hieman yli 9 bar, kun tämä ei ole mikään maailman tarkin mittaus kuitenkaan. Useammalla toistolla saat tietysti enemmän tuloksia, joista mitata keskiarvoa, näin keskimääräinen paine selviää. Tai sitten ei. Minun säätömittauksien tuloksissa oli hieman heittoa, joten kyllä se säädön tarkkuus on joka tapauksessa semmoista halkomakirveen luokkaa.

No näinhän minä ole käytännössä tehnytkin. Tosin kun ei ole umpifiltteriä, niin piti luovia. Eli opv:stä lähtevän putken päässä, jossa normaalisti on gruppo, on edelleen painemittari (tällainen). Tuo ei päästä vettä läpi, joten on ymmärtääkseni verrattavissa umpifiltteriin. Nykyisellä opv:n säädöllä paluuputkea pitkin vettä tosiaan valui 140ml minuutissa, joka minusta on noin 11 baria - keskimmäistä kuvaajaa tulkitsemalla. Vähän olisi vielä periaatteessa varaa laskea, mutta ajattelin tähdätä paineet reiluun 10 bariin, kun hävikkiä kuitenkin tapahtuu.

Ja varmistetaan nyt vielä, että tarkoitus on lukea täältä ylimmästä rivistä taulua E5? Ja tarkoittaahan "flow rate" vesisäiliöön palaavaa vettä (eikä esimerksi grupon läpi valuvaa)?

Paineen säätö pitäisi tehdä pumpun käydessä - tai siis niin että pumpun käydessä katsotaan mitä painetta mittari näyttää. Käyttämäsi metodi on ainakin minulle ihan uusi ja en oikein osaa sanoa päästäänkö sillä minkälaiseen lopputulokseen. Säädä OPV niin että pumpun käydessä mittari väpättää jossain 10 baarin kummallakin puolella (loppumatkalla kun tapahtuu painehävikkiä) ja kokeile miten käyttäytyy uutettaessa (ja maistele).

Käytössäni oleva painemittari pitäisi toimia juurikin niin, että lukema otetaan vasta pumpum sammuttamisen jälkeen. En juurikaan muista fysiikan oppeja, saati ymmärrä niitä, mutta käsittääkseni tuolla painemittarilla ei ole mahdollista lukea tuloksia pumpun ollessa päällä. Ongelma ei ole viisarin väpätyksessä, vaan siinä, että se on koko ajan kaakossa. Kun pumppu, eli paineen aiheuttaja, kytketään pois päältä, laskee viisari samantien sen mukaan, millainen paine putkessa on. Ja kieltämättä, kuten olette jo spekuloineet, tämä metodi ei ole fysikaalisesti kovin eksakti - johtuen lähinnä paineen eläväisyydestä. Jonkunlaisen tuntuman kyseinen painemittari kuitenkin antaa, koska viisarin vauhti hidastuu selvästi sillä hetkellä, kun se näyttää putkessa olevaa painetta. Ymmärsikö kukaan?

Itsekin olen sittemmin irroittanut originaali-opv:n säätöruuvin lukituksestaan, ruuvi on väljänoloisilla kierteillä. Vuotaako opv säätöruuvin päästä?

Ei mielestäni. Olen kyllä seurannut mahdollisia vuotoja silmä kovana, mutta mitään en ole havainnut. Säätöruuvikaan ei ole toistaiseksi löystynyt omia aikojaan, mutta ajattelin silti laittaa muutaman pisaran pikaliimaa. Näkisin myrkytysriskin hyvin pienenä, jopa olemattomana (etenkin kun pumpusta tuleva vesi ei ole kuumaa).

[Misse]

Ja varmistetaan nyt vielä, että tarkoitus on lukea täältä ylimmästä rivistä taulua E5? Ja tarkoittaahan "flow rate" vesisäiliöön palaavaa vettä (eikä esimerksi grupon läpi valuvaa)?

Tuo graafihan ei mitenkään ota kantaa mistä vesi tulee. Pikaisella pohdinnalla varmasti ymmärrät, että sulkemalla gruposta vesitien jää ainoaksi paikalle veden mennä ylipaineventtiilin poistoputki. Ja tätä vesimäärää mittaamalla voidaan karkeasti arvioida paine.

Nuo eri käyrät: min, med ja max tavallaan kertovat pumppuyksilöiden välisen virhemarginaalin, eli siitäkin voidaan tulkita ettei tuolla menetelmällä ihan kamalan tarkkoja painelukemia kannata tavoitella, tosin eipä se usein ole edes tarpeen.

-Mikko-

[edward]

Vaihteeksi iloinen yllätys projektin parissa - Retro toimii edelleen!

Paluuveden määrää seuraamalla päädyin lopulta säätämään paineet reiluun 10 bariin, eli virtaus 180-190ml minuutissa. Kenties edelleen hieman korkea paine, mutta kuitenkin alkuperäistä alhaisempi. Opv:n säätöruuvin lukitsin pikaliimalla.

Ja mitä on saatu aikaan? No... Kahden testikerran perusteella parempaan suuntaan on menty. Tulosten luotettavuutta tietysti nakertaa käytössä olevat mittaustekniikat, eli minun makuaistini - joka kaiken ailhtelevaisuuden lisäksi on altis psykologisille tekijöille. Parannusta haettiin painetta säätämällä, joten pakkohan espressojen on nyt maistua paremmalta!

Kehtaisin kuitenkin väittää, että kitkeryys on oikeasti vähentynyt. Ja äskeisessä Monteriva Marche Blussa, joka on kyllä luvattoman vanhaa (ostettu pääsiäisenä), oli maistettavissa uusia makuja. Ennen säätöä tuntui myös vaikealta löytää eroja eri espressoista, mutta nyt edellä mainittu lajike ja Caffe Isola olivat selkeästi erilaisia.

Uuttoaikakin on muuttunut parempaan suuntaan. Vähän pienemmällä annostelulla ja kevyemmällä tamppaukella valui noin 50ml / 25 sekuntia, eivätkä norot vaalentuneet pahemmin loppua kohden.

Creman määrä jaksaa ihmetyttää edelleen, espresson pinnalle tulee hento kerros jopa tummaa cremaa, joka kuitenkin häviää hyvin nopeasti. Tämän tosin saattaa johtua myös pavuista, ovat olleet molemmat laadut aika vanhoja. Täytyy huomenna kokeilla alle viikon vanhoilla Kaffan espressoilla. Ohimennen täytyy muuten mainita, että oli tavattoman avartava kokemus käydä Kaffan paahtimolla viime torstaina - rento meininki!

Yleisesti ottaen Retron avaaminen oli kuitenkin avartavaa. Opin uusia asioita niin espressokeittimistä kuin työkaluistakin. Ja kuten joku, ehkä akallio, jossakin viestiketjussa osuvasti kiteytti: tärkeintä lienee saavutettu mielenrauha.

[edward]

Kun kerran tulin aloittaaneeksi, ja mitä todennäköisimmin mitätöineeksi takuun, niin jatkanpa vielä vähän.

Alla olevasta kuvasta näkee kuinka ikävä uloke Retron grupon tiivisteessä on, podeja varten. Useaan kertaan on jo ehditty päivitellä, kuinka kyseinen turhake rikkoo kahvikakun jo ennen uuttoa (mikäli annostelu on normaali). Eli mattoveistä varresta ja hommiin.

Joku ehdotteli Dremeliä. Kokeiltu on, ei toimi. Tiiviste on kovaa kumia, ja ainakin minä sain aikaiseksi vain sotkua ja pahaa hajua vimmatusti pyörivällä hiomaterällä. Reilusti karkeampi hiomapinta olisi saattanut toimia.

Mattoveitsellä veistelemällä kumi hupeni helposti. Tarkkana tosin pitää olla, koska tiivisteen toinen puoli on vähän hankalan mallinen (muotoiltu gruppoon sopivaksi). Samaisesta syystä ihan kaikkea uloketta ei voinut leikata pois, olisi muuten tullut reikiä.

Lopuksi siistin leikkuujälkeä käsikäyttöisellä viilalla.

Ja kuten alemmasta kuvasta huomataan, on lopputulos harrastelijatasoa - ihan niin kuin pitääkin. Eikö?

Haluttu lopputulos saavutettu, kakku pysyy ehjänä ennen uuttoa. Nakukahvan kanssa tein pari shottia, mutta vielä en osaa hirveästi analysoida. Väittäisin kanavoitumisen vähentyneen, kakku on siististi uuton jälkeenkin eikä mönjää ole ympäri ämpäri gruppoa.

Vielä kun keksisin, miksi crema on kovin vaaleaa ja häviää nopeasti.

[TB]

Tiiviste modattu ja nyt onnistuu shotit nätisti, yhtä pientä juttua lukuunottamatta...

Otin jussina tiivisteestä pod-ulokkeen pois hiomalaikalla. Uloke oheni 5 mm:llä, enempää ei olisi voinut ottaa, nyt sihdin ja tiivisteen reunan välisen kumin paksuus on n. 1,5 millin luokkaa. Nyt kakku käyttäytyy uuton aikana, niin kuin pitääkin. Kakku ei repeä, ja siihen tulee vain pieni painauma leikatusta tiiviteestä, eli leikkauksen ja suihkusihdin välinen korkoero näkyy kakussa. Se ei kuitenkaan tunnu uutossa.

Tiivisteen käsittelyn vaikutuksista jännitin eniten kumin "aukaisemista". Tiivistehän on mitä ilmeisimmin pintakäsitelty tai valun avulla saatu inertiksi niin, ettei kumiaromia pääse leviämään tiivisteestä kahviin. Hiottu kohta on nyt ilman tätä suojapintaa, ja se näkyy ja tuntuu. Tiivistettä pyyhkiessä rättiin jää musta jälki tiivisteestä irtoavasta kumista.

Pahempi juttu on se maku ja haju. Lämpimän kahvan irroittamisen jälkeen tuoksuu filtterissä selvästi robustamainen, hieman kärtsännyt kumiaromi. Lämmityksessä olleen kahvan läpi laskettu vesi tuoksuu ja maistuu kevyesti tiivisteelle. Pyyhityn kahvan ja filtterin läpi laskettu vesi tuoksu ja maistuu enää vähän, mutta riittävästi kumille. Mitään silmin havaittavia partikkeleita en ole havainnut, en filtterin pinnalle kertyneenä enkä valutetuissa vesissä.

No entäs se olennaisin, asian ydin, kaikden sydän eli kahvi, sitä vartenhan tämä modaus on aloitettu, muistammehan? Espresso tulee nätisti ilman kakun puhkeamista kanavointiin, cremaa muodostuu ihan kunnolla ja maku Gran Palomarissa (myllyssä just nyty) on mielestäni ihan kohdallaan. GP on sen verran savuinen ja tömäkkä papu essoon, että lievä robustakumiaromi voisi jäädä kahvin omien aromien alle, mutta kyllä sieltä sellainen tietty väkevyys maistuu ja jää jälkimakunakin leijumaan.

Edward, millainen tuntuma sinulla on leikatun tiivisteen kanssa, aiheutuuko siitä robusta-aromia veteen tai tuoksuuko kahva lämmitettynä?

[Tinuri]

Tulipa siisti pinta. Sovelsitko mun ehottamaa "karkeella hiekkapaperilaikalla" -sydeemiä?
Mulla olisi semmoinen fiilis, että kumi on kauttaaltaan samaa kamaa?
Lähtisköhän se maku siitä pois vaikkapa keittelemällä? Cafiza?
Tzemppiä

O.K.

[TB]

Tulipa siisti pinta. Sovelsitko mun ehottamaa "karkeella hiekkapaperilaikalla" -sydeemiä?

Tämä on tehty porakoneeseen laitettavalla hiomalaikalla, halkaisija n. 10 cm, paperi oli 100:sta, eli ei mitenkään erityisen karkeaa.

Mulla olisi semmoinen fiilis, että kumi on kauttaaltaan samaa kamaa?
Lähtisköhän se maku siitä pois vaikkapa keittelemällä? Cafiza?

Tarkoitatko siis pintakäsittelyn suhteen? Kumi on varmasti ihan samaa kamaa reunasta reunaan, mutta se pinta on "tasoitettu" joko pelkästään lämmön avulla, tai sitten siinä on joku reagenssi, joka viimeistelee pinnan muotissa. Ehkä tuo pelkkä lämmön vaikutus on se ratkaiseva.

Ei se keittelemällä lähde varmaankaan, sen verran runsaasti olen kuumaa vettä ja jopa höyryä ajanut grupposta läpi.

Yksi toive elää vielä hiotun tiivisteen suhteen, jos ei parempia ehdotuksia tule: kiillotus. Eli tuo pintahan on nyt hieman karkea, joten jollain hiontalaikalla sen voisi saada siliämään. Siinä laikkapaketissa oli ilmeisesti maalipinnan myllytystä varten joku karvaturri, sellainen täytynee tuhota. Jos kiillostuskaan ei poista hajua, jää viimeiseksi oljenkorreksi uuden tiivisteen leikkaaminen. Jos silläkin kahvit robustoituu, niin sitten siitä saattaa tulla podikone. Ja se syö miestä.

Nyt oikeasti tämä on niin lähellä (mutta samalla vielä niin kaukana) onnistumista. Jos tuon tiivisteen saisi kielekkeen poiston jälkeen hajuttomaksi, olisi Retron tekniikamodaus valmis, sen verran hyvänoloista kahvia kuppiin valui ja Silviaputkikin toimii niin nätisti.

Tzemppiä

O.K.

Kiitos, lohtua näinä vaikeina aikoina tarvitaan...

[edward]

Pelkäsin jo, että Retron modaus on unohtunut kaikilta. Mutta onneksi ei.

Onnitteluni, TB. Olet saanut tiivisteestä huomattavasti siistimmän kuin minä.

Varjopuolena on, että olet myös törmännyt ongelmiin, joita minulla ei ole ollut. Puhtaan, 100% arabican joukkoonkin tulee kärvähtänyt robustan maku? Kuulostaa todella pahalta.

En ole havainnut konetta lämmittäessä mitään outoja hajuja tai maistanut kahvissa kumisuutta. Nopeasti kokeiltuna tiivisteestä, kuitenkin, jää talouspaperiin vähän mustaa, mutta tätä en ole aiemmin huomannut. En kuitenkaan jaksa huolestua, koska haju- ja makuongelmia ei ole esiintynyt.

Periaatteessa hiominen kai voi jättää kumin pintaan pientä pölyä, mutta en ymmärrä, miksei sitä sitten olisi minunkin tiivisteessäni - tasoittelin kuitenkin pintaa lopuksi viilalla, minkä pitäisi jättää yhtälailla pölyt pinnalle. Oletan että huuhtelit tiivisteen vedellä työstämisen jälkeen?

Lopputulokseen olen ollut tyytyväinen, kakku ei hajoa vakavasti edes uuton aikana. Ja siivottavaakin on grupossa aiempaa vähemmän.

Mutta ongelmansa kullakin. Cremaa ei tule, vaikka kuinka yritän. Tai no tulee, mutta se on hyvin ohutta ja häviää ennen kuin ehdin maistaa. Mylly on yhtä vaille hienoimmalla, joskin eihän se mitään todista. Ymmärtääkseni tuon saksalaisen pilailuvälineen laatu vaihtelee hyvinkin paljon tapauskohtaisesti. Täytyy hakea kontrastia jollain paremmalla myllyllä.

[TB]

Pelkäsin jo, että Retron modaus on unohtunut kaikilta. Mutta onneksi ei.

En olisi yhtään ottanut itseeni, vaikka modauksen olisi tässä kohdin voinut jo lopettaa.

Oletan että huuhtelit tiivisteen vedellä työstämisen jälkeen?

Jep ja sitä ennen tiskasin sen harjan kanssa.

En ole havainnut konetta lämmittäessä mitään outoja hajuja tai maistanut kahvissa kumisuutta. Nopeasti kokeiltuna tiivisteestä, kuitenkin, jää talouspaperiin vähän mustaa, mutta tätä en ole aiemmin huomannut. En kuitenkaan jaksa huolestua, koska haju- ja makuongelmia ei ole esiintynyt.

Voisitko minun mielikseni tehdä veden aromitestin? Lämmitä kone normaalisti kahva kiinni puhdistetussa gruppossa. Kun kone on valmis kahvin tekoon, napsauta uutto päälle, avaa höyryhana ja laske höyrypillistä vettä lasiin semmoisen tuplaesson verran. Sitten lasket vielä toiseen lasiin gruppon ja kahvan kautta vettä toiseen lasiin. Vertaa laseissa olevien vesien tuoksut heti tuoreeltaa. Anna vesien jäähtyä ja maistele vesiä haaleana. Muista huuhdella suuta puhtaalla vedellä näytteiden välillä. Irtoaako mitään aistimuseroja?

Mutta ongelmansa kullakin. Cremaa ei tule, vaikka kuinka yritän. Tai no tulee, mutta se on hyvin ohutta ja häviää ennen kuin ehdin maistaa. Mylly on yhtä vaille hienoimmalla, joskin eihän se mitään todista. Ymmärtääkseni tuon saksalaisen pilailuvälineen laatu vaihtelee hyvinkin paljon tapauskohtaisesti. Täytyy hakea kontrastia jollain paremmalla myllyllä.

Onko papun yhä Monteriva MB? Siinä on robustaa, ja sen crema on tuhdinpuoleinen, sanoisin jopa tanakka, eli sen ei ihan heti pitäisi kadota. Ymmärtääkseni vaihtoehtoja on tasan kaksi: vanhat pavut tai sitten et ole ns. crema-alueella, jolloin kahvi uuttuu liian nopeasti. 14 grammaa kahvia filtteriin, 25 s uutto: motanko grammaa tulee kahvia?

[akallio]

Onko papun yhä Monteriva MB? Siinä on robustaa, ja sen crema on tuhdinpuoleinen, sanoisin jopa tanakka, eli sen ei ihan heti pitäisi kadota. Ymmärtääkseni vaihtoehtoja on tasan kaksi: vanhat pavut tai sitten et ole ns. crema-alueella, jolloin kahvi uuttuu liian nopeasti. 14 grammaa kahvia filtteriin, 25 s uutto: motanko grammaa tulee kahvia?

Jep, juuri tuossa on mahdolliset syyt. Ehdotettu mittaus on hyvä, ainoa mahdollinen sudenkuoppa on että jos tulee pahaa kanavoitumista, niin silloin voi ulkoiset mitat olla kohdillaan mutta uutto ei. Tuon voi tarkistaa nakukahvalla.

[edward]

Pelkäsin jo, että Retron modaus on unohtunut kaikilta. Mutta onneksi ei.

En olisi yhtään ottanut itseeni, vaikka modauksen olisi tässä kohdin voinut jo lopettaa.

Mutta mitä sitä oikein tekisi, jos ei Retroa tarvitsisi modata? Hyvää kahvia?

Auts, nyt sattuu. Kokeilin uuttosuhdetta, 14g:lla kahvia tuli 60g espressoa (25 sekuntia). Crema oli vajaan millin paksuinen valkea kerros, joka hävisi ennen kuin ehdin maistaa. Uutto (nakukahvalla) sinänsä meni nätisti, alun pienen haparoinnin jälkeen kahvi tuli yhtenä norona keskeltä. Kakkukin on pinnalta ehjä, ei reikiä tai muuta huolestuttavaa.

Aavistuksen tulosta saattaa selittää valmiiksi jauhettuna ostettu kahvi - ei tosin mikään markettijauhatus, vaan KC:n jauhama (pyysin espressokeittimelle sopivaa). Tein toisenkin mittauksen, omalla myllyllä jauhetusta kahvista tuli valmista epsressoa ilman cremaa enää 45g. Uutto tosin ei käyttäytynyt aivan yhtä siististi, vaikkakin kakun pinta oli niin ikään ehjä.

Pitäisikö jauhatuksen olla vielä huomattavan paljon hienompaa?

Voisitko minun mielikseni tehdä veden aromitestin? Lämmitä kone normaalisti kahva kiinni puhdistetussa gruppossa. Kun kone on valmis kahvin tekoon, napsauta uutto päälle, avaa höyryhana ja laske höyrypillistä vettä lasiin semmoisen tuplaesson verran. Sitten lasket vielä toiseen lasiin gruppon ja kahvan kautta vettä toiseen lasiin. Vertaa laseissa olevien vesien tuoksut heti tuoreeltaa. Anna vesien jäähtyä ja maistele vesiä haaleana. Muista huuhdella suuta puhtaalla vedellä näytteiden välillä. Irtoaako mitään aistimuseroja?

Vauhtiin päästyäni, tai oikeastaan jo ennen sitä, tein myös tämän testin. Vaikka kuinka yritin, en löytänyt grupon kautta valutetusta vedestä "toivomaasi" kumisuutta. Pientä eroa näytteiden välillä saattoi olla, muttei kuitenkaan palanutta robustaa. Höyrytysputkesta otettu vesi oli aavistuksen vetisempää.

Mitä muuten ns. crema-alue tarkoittaa?

[akallio]

Mitä muuten ns. crema-alue tarkoittaa?

Sitä valumisnopeutta, jolla tulee hyvä crema. Liian tiukka tai liian löysä shotti ei tuota kunnollista cremaa.