Ajatuksia Pavonista kuukauden harrastuksen jälkeen.
Minulla on nyt ollut kuukauden päivät Pavonin millenium Professional käytössä ja sen kaverina Ascason Mini i mylly sekä 51 mm terästampperi. Muutamia kokoavia ajatuksia keittimestä helpottamaan Pavonia tai muuta keitintä harkitsevan valintapäätöstä.
Olen harrastanut kahvia keitellen ja paahtaen jo usean vuoden ajan. Kirjoittelin jo aikaisemmalle Kahvilasi foorumille. Kunnon espressokeittimen hankinta antoi odottaa itseään ja aikaisemmin minulla oli ihan markettikeitin, eli thermoblock krups, josta luovuin muutama vuosi sitten. Päätös koneen hankinnasta viipyi, koska mielestäni koti-espressokeittimessä joutuu aina tekemään kompromissin johonkin suuntaan. Vatvoin asiaa mielessä aika pitkään Silvian, Oscarin, Gaggian ja Pavonin välillä. Pavonia aloin hakemaan seuraavista myönteisistä ennakkokäsityksista:
1. asun kahden hengen taloudessa ja vaimo pitää suurista kahviannoksista, jolloin arkisin keitän vain lähinnä itselleni espressoa tai cappuja. Vaimo keitää kahvia Moccamasterilla ja jauhaa pavut itse. Kapasiteetti on riittävä.
2. Tarve keittää espressoa neljälle on vain satunnaista ja isommalle vierasmäärälle saa kelvata suodatinkahvi
3. Pavoni lämpenee nopeasti
4. Pavonilla saa hyvää espressoa, kunhan sitä oppii käyttämään
5. vipukeittimeen liittyy positiivisia fiiliksiä puuhastelun osalta
6. käytetyn Pavonin oston onnistuessa pääsee käsiksi laatukahviin suhteellisen edullisesti
Ennakkopelot olivat seuraavat
1. Juomien laatu on epätasainen
2. Puuhastelua on liikaa
3. Ylikuumenemisongelma estää neljälle keittämisen, jos on vähän vieraita.
4. oppimiskynnys korkea eikä sovi ensiimmäiseksi kunnon keittimeksi
Nyt kuukauden puuhastelun jälkeen uskaltaisin sanoa, että kaikki positiiviset odotukset ovat täyttyneet.
1. Keitin on oiva valinta, jos pääasiallinen tarve on keittää yhdelle - kahdelle
2. Neljälle illallisen päälle keittäminen onnistuu suhteellisen hyvin. Isäntänä jätän sen riskishotin eli viimeisen itselleni. Saanhan yleensä se parhaan uuton, jolloin ei haittaa, jos oma on silloin tällöin hieman viallinen ainahan sitä voi korjata sambucalla
3. Pavoni lämpenee nopeasti, ja lämpenemistä odotellessa, joko katan muun aamiaisen tai tyhjennän tiskikoneen, jos on siihen tarve tai raivaan lounaan / päivllisen jäljet
4. Pavonilla saa mielestäni hyvää espressoa, eikä sen oppimiskynnys ole mielestäni korkea, kunhan tietää mitä on hyvä espresso. Hyvä apu keittämiseen on miettiä uuttosuhdetta ja muuttaa vain yhtä komponenttia kerrallaan. Ei kannata vaihtaa papua, ennenkuin on oppinut tekemään hyvän juoman pavulla, jonka tietää hyväksi ja josta pitää. Eli on maku, jota tavoittelee.
5. Pavoniin liittyy puuhastelua ja sitä ei voi jättää päälle käytön jälkeen. Joten yleensä putsaan jäljet samoin tein uuton perään. Fiilis uuttaessa on mahtava.
6. Olen mielestäni päässyt laatukeittimeen kiinni suhteellisen edullisesti. Kannattaa miettiä mitä on valmis keittimestä maksamaan. Itse pidin Milleniummallin ja Premilleniumin välillä mielessä hintakattoa. Premilleniumista olin valmis maksamaan vähemmän, mutta onneksi löytyi tämä uudempi malli päättämäni hintaluokan sisällä. Premilleniumin ongelmana näin seuraavat kaksi asiaa: Pressostaatti asetettu tehtaalla liian korkeaan paineeseen, ja krupon ja sihdin pienempi koko.
Miten kävi ennakkopelkojen kanssa.
1. Juomien laatu ei ole mielestäni merkittävän epätasainen. Pitää harjoittaa toistettavaa rutiinia, niin juomat onnistuvat. Tosin itse en jätä juomatta kahvia, jos ei ihan aina tule godshottia. kelvottomia uuttoja ei ole montaa päässyt tulemaan koko aikana. Papua olen vaihtanut vain kerran ja muutama päivä meni, että löytyi myllyn säätö kohdalleen uuten papuun siirryttyä. Kannattaa opetellessa myös kokeilla ihan erilaisia tekniikoita, yhtä asiaa kerrallaan muuttamalla, niin alkaa ymmärtää koneen "sielunelämää". Itse olen tehnyt ihan hassujakin kokeiluja mm. uutetun veden määrällä, jotta opin ymmärtämään mitä ylipitkä uutto aiheuttaa makuun jne... Mutta en suosittele konetta sellaiselle, joka ei jaksa paneutua uuttoprosessiin.
2. Puuhastelua Pavonissa on paljon, mutta varmaan myös muissa koneissa on. isoin miinus on se, ettei konetta voi jättää päälle. Siksi sitä ei voi esim. ajastaa lämpenemään herätyksen aikaan, vaan on oltava läsnä, kun sen päälle laittaa. En siis suosittele sellaiselle, joka kaipaa helppoutta ja sitä, että espreson saa heti keitettyä kun haluaa. Sellaista kaipaavalle sopii kone, joka voi olla koko päivän käyttövalmiina.
3. Ylikuumeneminen on keittimen ongelma. Neljälle keitettäessä viimeinen shotti alkaa olla riskialtin, mutta kyllä se on ihan juotava ollut. Kaksi eka uuttoa ovat selvästi parhaat. Eli ei sovi, jos keittotarve on jatkuvasti yli kahden shotin.
4. en pelottelisi eka keittimenä vaikeaksi, mutta pitää tietää mitä on espresso ja mitä alkaa hakemaan. Yllättävän paljon olen törmännyt siihen, etteivät ihmiset tiedä oikein mitä espresso on ja millaista sen pitää olla. Tätä vääristävät kahviloiden yleinen heikko taso ja niiden luoma mielikuva ylipitkistä juomista sekä nykyisten "nappikoneiden" luomat mielikuvat.
Sitten huomioita, joita en osannut odottaa:
1 Maidon vaahdottaminen. Pavoni sopii sellaiselle, joka juo paljon maitokahveja. Maidon vaahdotus on koko ajan käytettävissä, mutta ei toki samaan aikaan uuton kanssa. Mutta uuttamisen jälkeen ei tarvitse odotella boilerin lisälämpenemistä. Ei muuta kuin heti höyryttämään. Eli jos kaipaat espressokeitintä pienellä kapasiteetilla ja pidät maitojuomista, niin hyvä kompromissi on tässä keittimessä. Itse juon cappuja lähinnä vaapaapäivinä aamuisin. Kuukauden harjottelun jälkeen alkaa mikrovaahto onnistua, kun ymmärsin, että kahvin venytysaika on tosi lyhyt ja hana on koko ajan täysillä. Pillissä on alkuperäinen kolmireikäinen pää ja se tuntuu toimivan.
2. Helppous eri espressotyyppien aikaansaamiseksi. Ristretto = kahvia normaalia hienommalla karkeudella ja niin täyteen kuin sihdin saa sekä yksi painallus vivulla uutosuhde yli 60 %. Espresso = sihti täyteen oikealla karkeudella ja 1,5 painallusta vivulla (ekalla pohjanpeitto ja toisella kaikki mitä tulee uutosuhde on aika tarkasti 50 %. Vanhan määritelmän doppiota lähelle pääsee kahdella täydellä painalluksella. Lungo tai amerikaano ei onnistu, sillä kolmella painalluksella purut ovat liian pitkään tekemisissä kuuman veden kanssa ja kahvi muuttu kitkeräksi. Itse juon vain ristrettoja ja espressoja. Veden määrää saa helposti säädeltyä 1 - 2 painalluksen välillä itselleen mieleiseksi. Muutama vieras on toivonut hieman pidempää juomaa, kuin itse juon ja tuo kaksi painallusta on ollut silloin hyvä. Tässäkin on ehkä taustalla se, ettei ole totuttu niin tiiviisiin espressoihin kuin 50 - 60 % uuttosuhde tuottaa.
En tiedä oliko tämä turhaa höpötystä ja jaksaako kukaan lukea. Mutta ehkä tuo auttaa valitsemaan jos harkitsee Pavonia yhtenä vaihtoehtona. Saa olla jyrkästi eri mieltä noista kokemuksista.
Kirjoittaja
Aihe: All about Pavoni - kaikki pavonista (Luettu 437380 kertaa)