Nuo kisat olivat vähän erilainen kahvihetki näin harrastajalle. Muutamaa asiaa haluan kommentoida näin ihan tavallisen baristismista (?!) ja hyvästä kahvista kiinnostuneen totaalisen amatöörin silmin nähdystä tapahtumasta.
Ensinnäkin paikalla oli mielestäni, ainakin siis odotusteni vastaisesti, tavattoman vähän katsojia. Parhaimmillaan yhtaikaa ehkä luokkaa alle 50 ulko-ovesta tullutta ei-kisajärjestelyihin liittyvää ihmistä. Itse odotin paljon massiivisempaa väkimäärää, onhan kyseessä kuitenkin SM-kisat. Oliskohan saavutettavissa suurempi yleisö, jos markkinointiin panostettaisiin edes hieman enemmän?
Hienoa oli, että osallistujia oli saatu myös suurten väkikeskittymien lisäksi myös maakunnista. Mikkelin ja Kuopion kilpailijat toivat uskoa siihen, että joskus vielä hyvää kahvia saattaa saada ihan ympäri maan.
Sponsoreiden standeilla oli mukava käydä kokeilemassa miltä tuntuu tehdä kahvia ammattilaitteilla. Opastus oli Pauligin osastolla erittäin miellyttävää. Ja omatekemä kahvi maistui tietysti taivaalliselta
Muscovado-sokeri oli myös minulle uusi tuttavuus, johon pitää tutustua paremmin. Toivottavasti löydän sitä kaupasta kotinurkilta. Erilaiset maidot, joita juontaja läpi päivän mainosti ja joita hän useaan otteeseen kehotti käymään kokeilemassa, sen sijaan puuttuivat tapahtumasta kokonaan.
Itse kilpailijoiden suorituksien seuraaminen oli katsojalle kyllä huonompaa kuin olin odottanut. Lava oli korkealla, laitteet ja pöydät melko kaukana lavan reunasta, tuomarit ja kameramiehet pörräsivät katsojan ja katsottavan asian välissä. Seinälle heijastettu videokuva heilui ja oli lievästi suttuinen eli sekään ei antanut sellaista hyvää ja tarkkaa kuvaa, että itse olisi osannut arvioida kilpailijan suorituksia, edes visuaalisesti. Juontaja yritti kommentoida kilpailijoiden tekemisiä suoritusten aikana, mutta kommentit näyttivät pyörivän melko lailla parin saman asian ympärillä läpi kisapäivän. Varsinaista suorituksen kommentointia tai analysointi ei ollut ja sellaista olisin itse ehkä kaivannut, jotta olisin voinut ymmärtää mistä kilpailijoiden erot muodostuvat.
Latte Artissa mallikuvia ei näytetty kunnolla yleisölle. Huono oli siltä osin asettaa mittareita kilpailijoiden suorituksille. Ja sitten vielä on pakko mainita Latte Artin osalta huomio, joka tuli muualtakin kuin itseltäni. Jenna Kauniston tekemät kuviot olivat katsomoon nähtynä lähinnä mallejaan sekä enemmän identtiset keskenään kuin voittajalla. Silti hänen pisteensä olivat huonommat. Tähän pisteytykseen emme katsomosta löytäneet perusteita, mutta mehän olimmekin vain visuaalisen näkemyksen varassa. Olisi ollut hienoa, jos olisimme kuulleet pisteytyksen perusteet, niin Barista- kuin Latte Art -kisan osalta kilpailijakohtaisesti. Mahtavatkohan ne olla tulossa jollakin tavalla julkisesti tietoon?
Mutta kaikesta huolimatta tuli selville se ero, joka amatöörin ja ammatikseen baristan töitä tekevän ihmisen kohdalla on. Minulta ei synny tuohon tahtiin edes tasalaatuisia annoksia, puhumattakaan kaikesta muusta oheishässäkästä tarjoiluineen ja siivoamisineen.
Ja vielä hoksasin, että Tampereelle ollaan rakentamassa uutta kahvilaa, jonka perusasiat vosivat uskoakseni olla melko lailla kunnossa. Uutta Kahvila Valoa oli edustamassa yksi jäsen tuomaristossa ja Porin suunnalla aiemmin vaikuttanut kahvila Mumsin (?) perustajaomistaja. Siis Mokkamestarien Verkatehtaankadun kahvilan jättämää reikää oltaisiin paikkaamassa. Valo tulee ravintola Laternan alakertaan Puutarhakadulle, aika lailla keskelle kaupunkia. Kertoivat käyttävänsä kotimaisten pienpanimoiden kahvia ja sehän on vallan positiivinen asia.
Kirjoittaja
Aihe: Vuoden Barista- ja Latte Art kilpailu (Luettu 18884 kertaa)