Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: akallio - Lokakuu 09, 2008, 11:47:53 ap
-
(HUOM: Tämä keskustelu on jaettu alkuperäisestä aiheesta: http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=948.0)
Kuten akallio sanoikin jo, en kuitenkaan kehuisi tuota Pavonia oikeaksi espressokeittimeksi. Sillä on hyvät puolensa, mutta keittäjää se aliarvioi sikäli, että "aina onnistuu", ja teet mitä teet, on lopputulos aina jokseenkin samanlainen... Voi olla jollekin ihan hyvä, että saa juotavaksi kelvollisen kahvin todella helposti aikaan. Creman tuntuinen vaahto (painereiän valmistama) on tukevasti pinnassa aina.
Voisiko sanoa, että painekahvallinen keitin muistuttaa lopputuloksen kannalta aika paljon automaattikeitintä?
-
Useissa ravintoloissa(juu, ihan Helsingissä ja ihan hyvissäkin) käytetään tämmöistä "paine tulee kakun jälkeen" = "crema" on vaahdotettua hötöä mustan pahanmakusen kahvin päällä.
Stockan tarjoukset ei tarkoita mitään(tarjoushan sananakin on vain millä hinnalla liike sitä tarjoaa, tarjous ei tarkoita halpaa).
Katselin itse Stockan tarjoamaa "tarjous" Sonyn DSC-h10 kameraa, saman saa halvemmalla verkkokaupan normihintaan.
-
Paineistuksen ongelma on, että koska paine syntyy kakun jälkeen eikä kakussa, niin itse uutto ei tapahdu korkeassa paineessa eli tarkkaan ottaen laitteen tuotosta ei voi edes kutsua espressoksi.
Voisiko joku selittää, miten tämä on mahdollista. Jos pumppu on ennen kakkua ja reikä kakun jälkeen, niin paine on sama ennen ja jälkeen kakun. Itse asiassa paine voi olla jopa suurempi ennen kakkua, jos kakku on kyllin tiivis. Eli miten niin uutto ei tapahtuisi korkeassa paineessa?
-
Voisiko joku selittää, miten tämä on mahdollista. Jos pumppu on ennen kakkua ja reikä kakun jälkeen, niin paine on sama ennen ja jälkeen kakun. Itse asiassa paine voi olla jopa suurempi ennen kakkua, jos kakku on kyllin tiivis. Eli miten niin uutto ei tapahtuisi korkeassa paineessa?
Jos nyt oikein asian päässäni visualisoin, niin uutto tosiaan tapahtuu paineen alaisena. Paine ei kuitenkaan johdu kakusta vaan reiästä. Eli jos tarkkoja ollaan, niin espresson uuttamiseen ei riitä 9 barin paine, vaan tilanne täytyy olla se että kahvikakku vastustaa veden virtausta niin että syntyy 9 barin paine. Eli paineen on oltava 9 baria kahvikakun toisella puolella ja toisella puolella taas ei saa olla painetta (paitsi tietysti normaali ilmanpaine). Paineistetun kahvan uuttoa voisi verrata siihen, että tavallinen suodatinkeitin laitettaisiin putputtamaan kammioon jossa on 9 barin paine. Siitä ei tulisi espressoa, vaan suodatinkahvia. Ja vaikka se vaahdotettaisiin työntämällä pienestä reiästä läpi, niin se ei vieläkään muuttuisi espressoksi. :)
Tärkeintä on siis se, että kahvikakku vastustaa veden virtausta niin paljon että veden änkeäminen väkipakolla läpi synnyttää 9 barin paineen toiselle puolelle kakkua. Tarkempi määritelmä espressolle siis olisi, että on oltava kakku joka pystyy pidättelemään 9 barin painetta 25 sekunnin ajan (kun vesi on noin 92 asteista).
-
Jos ollaan tarkkoja, niin pannessasi paineistetun kahvan espressokeittimeen, niin paine sekä ennen kakkua että kakun jälkeen on normaali ilmanpaine. Kun kone käynnistetään, niin paine kakun toisella puolella nousee ja ryhtyy painamaan vettä kakun läpi. Vähitellen paine myös kakun toisella puolella nousee ja painaa kahvin läpi kahvan pienten reikien vaahdottaen kahvin. Uutto tapahtuu siis suurin piirtein samalla tavalla oli kahva paineistettu tai ei. Ongelma taitaakin olla kahvin vaahdottumisessa uuttamisen jälkeen eikä niinkään itse uutossa.
-
Uutto tapahtuu siis suurin piirtein samalla tavalla oli kahva paineistettu tai ei. Ongelma taitaakin olla kahvin vaahdottumisessa uuttamisen jälkeen eikä niinkään itse uutossa.
Ei, vaan asia on juuri niinkuin akallio ylhäällä hyvin kuvaili - ero on siis siinä millä tavalla vesi virtaa kahvimassan läpi. Ilman painekahvaa se on se kahvi (kun jauhatus on oikea) joka vastustaa veden liikettä - ei filtteri. Tässä erittäin oleellinen ero.
-
Ei, vaan asia on juuri niinkuin akallio ylhäällä hyvin kuvaili - ero on siis siinä millä tavalla vesi virtaa kahvimassan läpi. Ilman painekahvaa se on se kahvi (kun jauhatus on oikea) joka vastustaa veden liikettä - ei filtteri. Tässä erittäin oleellinen ero.
Vastustaahan kahvi painekahvaa käytettäessäkin veden liikettä (kun jauhatus on oikea). Saman tekee tietysti myös filtteri, mutta vasta kun vesi on painettu kahvin läpi. Mikäli painekahvassa ei olisi paine-eroa kahvikakun eri puolilla, ei vesi tietenkään menisi kakusta läpi lainkaan tai menisi erittäin hitaasti pelkän painovoiman vaikutuksesta. Jos filtteri täytetään samalla tavalla paineistettuun ja paineistamattomaan kahvaan ja jos kahvi valmistuu molemmissa yhtä nopeasti, ei itse uuttamistapahtumassa ole juurikaan eroa: molemmissa vesi painetaan kahvin läpi käyttäen suurin piirtein samaa paine-eroa. Eri asia on sitten, mitä uutokselle tapahtuu uuttamisen jälkeen.
-
Oleellista on, että kahvikakku on niin kiinteä, että joudutaan tekemään työtä veden läpi puskemisessa ja sen työn tuloksena saadaan oikeat kemialliset uuttoreaktiot tapahtumaan eli raavittua siitä kahvista ne tiukemmassakin olevat maut mukaan.
Periaatteessa olisi mahdollista, että painekahvassa olisi niin kiinteä kakku että kakun "yläjuoksun" puolella on 9 barin paine, ja "alajuoksun" puolella reiän pidättelemä paine, joka lienee 1-2 barin luokkaa. Eli periaatteessa toki painekahvalla voi tehdä hyvää kahvia, tosin en tiedä mitä se uudelleenvaahdottaminen sille tekee.
Painekahvoja on kuitenkin monenlaisia (myös rakenteeltaan monimutkaisempia), ja ymmärtääkseni lähes aina sellaisen vaihtaminen tavalliseen on huomattava parannus. Joku painekahvoja enemmän ihmetellyt voisi varmaan kommentoida miksi näin on.
-
Vastustaahan kahvi painekahvaa käytettäessäkin veden liikettä (kun jauhatus on oikea). Saman tekee tietysti myös filtteri, mutta vasta kun vesi on painettu kahvin läpi.
Niin vastustaakin, mutta jos se vastustaisi yhtä paljon kuin normaalilla filtterillä uutettaessa (hienommalla jauheella) ja siihen lisättäisiin vielä painefiltterin pohjan aiheuttama vastus (kun sieltä neste pääsee vain yhdestä reiästä läpi), niin pumppu saisi puskea aika lailla että sieltä pääsisi mitään läpi. Normaalia filtteriä käytettäessä sen filtterin itsensä aiheuttama vastus on käytännössä 0 - loppu vastus tulee sitten siitä kahvikakusta ja saa aikaan sen että kahvikakkua vasten pitää puskea vettä 9 bar paineella jotta sitä soljuu läpi se noin 60ml (tuplan tapauksessa) 25 sekunnissa.
Mikäli painekahvassa ei olisi paine-eroa kahvikakun eri puolilla, ei vesi tietenkään menisi kakusta läpi lainkaan tai menisi erittäin hitaasti pelkän painovoiman vaikutuksesta.
Nyt ei pidä sotkea keskenään painetta ja virtausnopeutta. 2 baarin paineella saat puskettua aika reippaasti vettä läpi semmoisesta 2cm halkaisijaltaan olevasta letkusta. Mutta paljonko saat vettä juoksemaan läpi 2 baarin paineella 0.1 cm halkaisijan omaavasta pillistä? Pointti on siis siinä että mikäli se filtterissä oleva reikä olisi tarpeeksi pieni, niin sen filtterin voisi täyttää vaikka kokonaisilla kahvipavuilla ja silti sieltä saisi tulemaan vain sen 60ml 25 sekunnissa nestettä läpi.
-
Painekahvoja on kuitenkin monenlaisia (myös rakenteeltaan monimutkaisempia), ja ymmärtääkseni lähes aina sellaisen vaihtaminen tavalliseen on huomattava parannus. Joku painekahvoja enemmän ihmetellyt voisi varmaan kommentoida miksi näin on.
Pelkästään se, että ilman painekahvaa voi itse vaikuttaa lopputulokseen, on manuaalikoneella suuri parannus. Voi seurata jauhatusastetta sekä valumisnopeutta ja siten parantaa omaa tekniikkaansa lähemmäksi optimaalista. Painekahvan kanssa saa aina sitä, mitä painekahva antaa, valumisnopeudella ei ole merkitystä, koska se ei ole "oikea" valumisnopeus. Prosessin kontrolli on nolla. Vehje on lähinnä "manuaalinen täysautomaatti".
-
Yhteenvetona tähänastisesta voinee todeta, että mikäli kahvikakku ei ole riittävän kiinteä ja tasalaatuinen riittävän paineen synnyttämiseen, niin painekahva ei asiaan auta - paineen pitää syntyä kahvikakun veden liikettä vastustavasta vaikutuksesta. Lisäksi koska painekahva tekee uuton tarkastelun melkolailla mahdottomaksi, niin hyvän kahvikakun säätäminen muuttuu myös melkolailla mahdottomaksi. Muilla foorumeilla olevissa keskusteluissa on haukuttu myös painekahvan pilaavan creman, koska se tosiaankin uudelleenvaahdottaa kahvin.
Mutta sitten on tämä kysymys, että voiko painekahvalla periaatteessa saada aikaan hyvän uuton.
Niin vastustaakin, mutta jos se vastustaisi yhtä paljon kuin normaalilla filtterillä uutettaessa (hienommalla jauheella) ja siihen lisättäisiin vielä painefiltterin pohjan aiheuttama vastus (kun sieltä neste pääsee vain yhdestä reiästä läpi), niin pumppu saisi puskea aika lailla että sieltä pääsisi mitään läpi. unnissa nestettä läpi.
Meneekös se näin?
Idealisoituna tilanne on se, että kakkua vasten on 9 barin paine toisella puolella ja sanotaan vaikka 2 barin toisella puolella. Pumppu on tehnyt työtä kun se on puristanut vesimolekyylit tiukkaan kasaan kakun päälle, ja sen jälkeen se työntää joukkoon lisää molekyyleja sitä mukaa kun niitä tihkuu läpi - kuten normaalissakin kahvassa. Veteen on siis varautunut energiaa, ja kun se pääsee pois korkeapainetilasta niin energia vapautuu veden laajenemisena. No, sitten tulee toinen este vastaan, nimittäin kahvan alapohjan reikä. Koska laajenemisnergia riittää 9 barin paineen tuottamiseen, niin se selviää läpi tästä esteestä ilman lisätyötä.
Vai miten tämä menis?
Toki tässä varmaan jo vaikuttaa pienemmän tasonkin ilmiöt, erityisesti siellä kakun sisällä. Mutta jos joku selittäisi asian nyt aluksi uskottavasti ihan perinteisen termodynamiikan kautta... :)
-
Idealisoituna tilanne on se, että kakkua vasten on 9 barin paine toisella puolella ja sanotaan vaikka 2 barin toisella puolella. Pumppu on tehnyt työtä kun se on puristanut vesimolekyylit tiukkaan kasaan kakun päälle, ja sen jälkeen se työntää joukkoon lisää molekyyleja sitä mukaa kun niitä tihkuu läpi - kuten normaalissakin kahvassa. Veteen on siis varautunut energiaa, ja kun se pääsee pois korkeapainetilasta niin energia vapautuu veden laajenemisena. No, sitten tulee toinen este vastaan, nimittäin kahvan alapohjan reikä. Koska laajenemisnergia riittää 9 barin paineen tuottamiseen, niin se selviää läpi tästä esteestä ilman lisätyötä.
Vai miten tämä menis?
Eikös tämä nyt mene ihan niinkuin sähkövastusten ja sähkövirran kanssa? Kakku vastustaa A:n verran, painefilltteri vastustaa B:n verran ja yhdessä ne vastustaa A+B:n verran - noin suurinpiirtein. Veden laajenemisesta/puristumisesta tässä ei taida paljokaan olla kyse. Tuo 9 baariahan siis syntyy kahvikakun yläpinnalle ja sitä edeltävään pumpun jälkeiseen putkistoon - ei kahvikakkuun (paitsi jos on löysäjauheinen ja pienireikäinen painefiltteri kyseessä jolloin vesi pääsee käytännössä vapaasti sinne pohjalle saakka). Kahvikakussa kohti (normaalin) filtterin alapintaa mennessä paine laskee - pitää tarkistaa illemmalla kirjallisuudesta miten tämä tarkalleen meni - mutta muistaakseni se laskee suurinpiirtein lineaarisesti.
-
Itsellä on Krups GVX242 mylly ja AEG130 markettikeitin jossa painefilsu. Krupsissa jauhatus on säädetty 2-3 pykälää hienoimmasta asennosta, riippuen tietty pavuista. 60mm tulee n. 25-30s läpi. Filsu tyhjänä 60mm vettä tulee 10 sekunnissa läpi, ja ilman filsua 5s, joten ei se kovin paljoa vastusta.
Omistan myös OBH nordican painestamattoman filtterin, enkä sanoisi että sillä tulee parempaa kahvia. OBH:n filtterissä on vähemmän reikiä, ja jauhatus pitää tehdä karkeammaksi, että vesi pääsee edes läpi ja pääsee samaan uuttoaikaan.
Luulen että thermoblock koneissa painefilsu on parempi, koska muutkaan parametrit eivät ole ihan kohdallaan. Usein käytetään huonoa myllyä tai jopa valmiita jauhatuksia, lämpötila ja paine ei ole kohdallaan.
Silti sanoisin että tuolla AEG:lla tulee ihan hyvää kahvia.
-
Filsu tyhjänä 60mm vettä tulee 10 sekunnissa läpi, ja ilman filsua 5s, joten ei se kovin paljoa vastusta.
Ei paljoa? Virtausnopeushan puolittuu! Eli ilman filsua sieltä juoksee 720ml/minuutissa ja filtterillä siis 360ml/min. Jos vaikka katselet Ulkan vibrapumppujen graafeja täältä (http://www.ceme.com/admin/moduli/m003_web/file/pag_ULKA_web.pdf), niin esimerkiksi Ulkan E5:nen pystyy puskemaan ilman vastusta keskimäärin 650ml/min ja mikäli virtaus on tuosta puolet, eli 325ml/min niin pumppu ylläpitää jo lähemmäs 8 baarin painetta.
-
Ei paljoa? Virtausnopeushan puolittuu! Eli ilman filsua sieltä juoksee 720ml/minuutissa ja filtterillä siis 360ml/min. Jos vaikka katselet Ulkan vibrapumppujen graafeja täältä (http://www.ceme.com/admin/moduli/m003_web/file/pag_ULKA_web.pdf), niin esimerkiksi Ulkan E5:nen pystyy puskemaan ilman vastusta keskimäärin 650ml/min ja mikäli virtaus on tuosta puolet, eli 325ml/min niin pumppu ylläpitää jo lähemmäs 8 baarin painetta.
Mutta jos virtaus on 120ml/min kuten ladatulla filtterillä on, niin paine ennen kakkua on n.12 bar. Kakun alapuolella paine tuskin on mainitsemasi liki 8 baria, vaan todennäköisesti edellä jo arvellut 1-2 baria. Paine-ero voi siis olla hyvinkin lähellä maagista yhdeksää baria.
-
Mutta jos virtaus on 120ml/min kuten ladatulla filtterillä on, niin paine ennen kakkua on n.12 bar. Kakun alapuolella paine tuskin on mainitsemasi liki 8 baria, vaan todennäköisesti edellä jo arvellut 1-2 baria. Paine-ero voi siis olla hyvinkin lähellä maagista yhdeksää baria.
"Oikeassa" espressokoneessa - taikka ainakin oikein säädetyssä paine ei pääse nousemaan noin korkeaksi (12bar) - sillä 9 bar kohdalla pitäisi ohivirtausventtiilin alkaa päästämään vettä läpi, mikä leikkaa paineennousun kakun yläosissa 9 baariin - rotaatiopumpullisissa tämän säätelyn tekee pumppu itse. Pointti tuossa edellisessä oli siis vain se että virtausnopeuden puolittuminen on jossainmielessä "paljon" (eli tuo "vain" 5s ero) - tämä tosin riippuu pumpusta (josta ei ole tarkempaa tietoa) ja toki noissa mittauksissa saattoi olla jonkinverran virhettä.
Mutta kyse ei nyt ole siitä etteikö siellä paineistetussa filtterissä päästäisi 9 baarin lukemiin - todennäköisesti näin jopa on, mutta se tehdään "huijaamalla" samoin kun crema lopussa ja tämä tehdään siitä syystä että näin ko. koneilla on mahdollista saada kaupan valmiiksijauhetuista (mokkapannuille tarkoitetuista) puruista jotain etäisesti espresson näköistä tuotetta.
-
Huh, tämä keskustelu pisti mielen matalaksi... Olen vähän aikaa sitten hankknut "laadukkaan" espressokeittimen (näin ainakin suuressa kotimaisessa tavaratalossa sanottiin) Pavonin eurobar de luxen sekä kahvimyllyn, jotta saisin hyvää lattea. Pavonin ohjeessa mainostetaan patentoitua, paineistettua kahvaa, jolla sitten en saakaan kunnon espressoa! Ollaanko Italiassa sitten näin hakoteillä kahvin valmistuksessa, kun paineistettua kahvaa mainostavat? Entä voinkohan koittaa hankkia jostain paineistamattoman kahvan ja käyttää sitä keittimessäni?
On tässä kahvin valmistuksessa opettelua ja monta liikkuvaa osaa. Muutaman kerran olen nyt kahvia itse jauhanut ja valmistanut Pavonillani, ja tuntuu, että on aina eri makuista. Toisessa keskustelussa kyseltiinkin, onko uusia baristakursseja tulossa, olisin myös kiinnostunut jos joku tietää?
-
Ollaanko Italiassa sitten näin hakoteillä kahvin valmistuksessa, kun paineistettua kahvaa mainostavat? Entä voinkohan koittaa hankkia jostain paineistamattoman kahvan ja käyttää sitä keittimessäni?
En tiedä miten isot markkinat Italiassa on espressokeittimille (nyt ei siis mokkapannuja lasketa) kun siellä espressoa saa joka nurkalta järeän baarikoneen tuottamana. Nuo mainokset taitaa olla suunnattu meille "ulkomaalaisille"...
Mikäli löydät jostain keittimeesi paineistamattoman filtterin joka siihen sopii, niin pitäisi toimia. Mutta nyt siis pitää tarkistaa että se on filtteri eikä kahva joka on paineistettu - näitä on käsittääkseni kahta sorttia (eli kahvan pitäisi olla semmoinen josta esim. vesi valuu nätisti läpi kun sitä sinne laskee ilman filtteriä).
-
Huh, tämä keskustelu pisti mielen matalaksi... Olen vähän aikaa sitten hankknut "laadukkaan" espressokeittimen (näin ainakin suuressa kotimaisessa tavaratalossa sanottiin) Pavonin eurobar de luxen sekä kahvimyllyn, jotta saisin hyvää lattea. Pavonin ohjeessa mainostetaan patentoitua, paineistettua kahvaa, jolla sitten en saakaan kunnon espressoa! Ollaanko Italiassa sitten näin hakoteillä kahvin valmistuksessa, kun paineistettua kahvaa mainostavat? Entä voinkohan koittaa hankkia jostain paineistamattoman kahvan ja käyttää sitä keittimessäni?
Minun mielestäni ei kannata panna liikaa painoa ihan kaikelle, mitä täällä kirjoitetaan. Kuten tästäkin ketjusta näet, useimmilla ei näytä olevan oikein mitään käsitystä siitä, miten painekahva tai -filtteri itse asiassa kahvinuuttoon vaikuttaa. Lopputuloksesta, eli itse espressosta monilla on jyrkkä näkemys, mutta kuinkahan moni on oikeasti kokeillut rinnakkain samasta kahvista samalla koneella tehtyä painefiltterikahvia ja tavallista? Eli useimmilla ei ole tietoa eikä oikein kokemustakaan, mutta mielipiteitä riittää. Ja jotten olisi muita huonompi, kerron nyt oman mielipiteeni, joka perustuu kokemukseen: Painekahvalla pystyy tekemään hyvää espressoa. On erittäin vaikea sanoa onko paineellisella ja paineettomalla filtterillä tehtyjen espressojen välillä maussa oikeasti juurikaan eroa. Ulkonäkö kyllä on erilainen, mutta en voi vannoa, että erottaisin kahvit toisistaan pelkän maun perusteella. Paljon enemmän vaikutusta makuun on kahvin laadulla, paahtoasteella, paahdon tuoreudella, jauhatuskarkeudella, kahvin määrällä filtterissä ja veden määrällä. Painekahvan vaikutus makuun on mitätön, jos sitä on lainkaan. Positiivisena asiana on takuuvarma ja paksu crema, jos siitä sattuu pitämään. Väitteet, että painekahvaespresso ei ole "oikeaoppista", kannattaa jättää omaan arvoonsa.
-
Minun mielestäni ei kannata panna liikaa painoa ihan kaikelle, mitä täällä kirjoitetaan. Kuten tästäkin ketjusta näet, useimmilla ei näytä olevan oikein mitään käsitystä siitä, miten painekahva tai -filtteri itse asiassa kahvinuuttoon vaikuttaa. Lopputuloksesta, eli itse espressosta monilla on jyrkkä näkemys, mutta kuinkahan moni on oikeasti kokeillut rinnakkain samasta kahvista samalla koneella tehtyä painefiltterikahvia ja tavallista?
Kyllähän täällä on moni ihan omakohtaisia kokemuksiakin kertonut. Lisäksi muualtakin löytyy tietoa, mieleen tuli ensimmäisenä Coffeegeek.comin Solis SL 70 -arvostelu (http://coffeegeek.com/proreviews/detailed/cremasl70/conclusion), jossa kyseistä laitetta testattiin paineistetuilla ja paineistamattomilla filttereillä. Seitsemän ihmisen arvion perusteella shotin laatu oli paineistetulla filtterillä 7.0 ja paineistamattomalla 8.5.
Kuinka suurena tuon eron maussa kokee riippuu toki siitä, millainen kultakurkku sattuu olemaan. Itse en ole tuollaista vertailua (ainakaan vielä) tehnyt.
-
Heitänpä lusikkani tähän soppaan minäkin...
Itselleni jäi, kuten monesti lie muualla mainittu, ylimääräinen keitin (pavoni ECN). Se olen majoittanut työmaalle ja nyt saan espressoa myös töissä.
Kotona keittelen Silvialla.
Voihan olla, että makuerot johtuvat muustakin, kuin pelkästään Pavonin painekahvasta. Makuero on kuitenkin ihan huimaavan suuri.
Tuon Pavonin kanssa tulee miltei mistä tahansa kahvista juotavaa kahvia. Cremaksi sitä vaahtoa kahvin pinnassa en kutsuisi, enempi niinkun koristevaatoa se minusta on. Vaahto ei mitenkään maistu oikealta cremalta, vaan on kitkerää.
Oikein herkkua en saa tuolla Pavonilla aikaiseksi mitenkään. Etuna on kuitenkin juuri se, että se hyväksyy konstikkaatkin pavut ihan mukisematta ja niistäkin saan siis juotavaa kahvia aikaiseksi.
Silvian kanssa keittely on paljon herkempää hommaa ja kaikki vaikuttaa lopputulokseen tuhannesti enemmän. Jos kaikki asetukset ovat kohdillaan, niin saan kyllä todella loistokasta kahvia kuppiini aitoine cremoineen kaikkineen.
Sainpa siis sanottua taas yhden mielipiteen tähän kiinnostavaan kinasteluun...
O.K.
-
Minun mielestäni ei kannata panna liikaa painoa ihan kaikelle, mitä täällä kirjoitetaan. Kuten tästäkin ketjusta näet, useimmilla ei näytä olevan oikein mitään käsitystä siitä, miten painekahva tai -filtteri itse asiassa kahvinuuttoon vaikuttaa. Lopputuloksesta, eli itse espressosta monilla on jyrkkä näkemys, mutta kuinkahan moni on oikeasti kokeillut rinnakkain samasta kahvista samalla koneella tehtyä painefiltterikahvia ja tavallista?
Minusta tässä on lähiaikoina keskusteltu lähinnä painekahvalla tapahtuvan uuton toimintaperiaatteesta, ja siitä että voiko se olla "oikeaoppinen" - jokainen voi sitten itse päättää onko sillä hänelle väliä vai ei. Kuten tämänkin ketjun kommenteista näkee, monet eivät pidä painekahvan tuotoksia yhtä hyvänä kuin mihin tavallisella kahvalla parhaimmillaan pystyy. Ja koska meitä kiinnostaa suunnilleen kaikki mikä kahviin liittyy, niin olemme koittaneet miettiä syytä tälle ilmiölle. Niin, jostain syystä monilla kahviharrastajilla on taustoja tiedemaailmasta, joten spekulointiin saa tottua näillä alan foorumeilla...
Pienenä vastahärnäyksenä :) voisikin kysyä, että oletko koskaan maistanut erittäin onnistunutta shottia tavallisesta kahvasta? Makua on aika hankala sanoin määritellä, mutta ne näyttävät tältä:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=676.0;attach=2229;image
(kuva jiiteen lähettämä toisessa ketjussa)
-
...mutta kuinkahan moni on oikeasti kokeillut rinnakkain samasta kahvista samalla koneella tehtyä painefiltterikahvia ja tavallista? Eli useimmilla ei ole tietoa eikä oikein kokemustakaan, mutta mielipiteitä riittää. Ja jotten olisi muita huonompi, kerron nyt oman mielipiteeni, joka perustuu kokemukseen: Painekahvalla pystyy tekemään hyvää espressoa. On erittäin vaikea sanoa onko paineellisella ja paineettomalla filtterillä tehtyjen espressojen välillä maussa oikeasti juurikaan eroa.
Eli et ole itsekään verrannut kahta erilaista kahvaa rinnakkain?
Minä olen käyttänyt "tavallisella" Krupsin thermoblock-koneella sekä painekahvaa että tavallista kahvaa. Vanhassa Krupsissa oli näet sellainen hyvä puoli, että normikahvasta saatiin painekahva erillisellä painelevyllä/venttiilillä. Sen sai myös helposti pois, valinta siis käyttäjällä.
Kokemukset ovat juuri sellaisia, kun tällä sivustolla on usein kerrottu. Painekahvalla sai kahvin kaikista pavuista, myös vanhemmista. Painekahvalla sai kahvin myös valmiiksi jauhetuista puruista, mitä tavallisella filtterillä ei saanut. Hyvistä ja tuoreista pavuista jauhetusta kahvista tuli hyvää kahvia, sitä en voi kiistää. Mutta niistä hyvistä papusista sai vielä paremman kahvin tavallisella filsulla.
Millainen se ero sitten oli: Tavallisella filsulla tehty kahvi maistui raikkaammalta, selkeämmältä ja puhtaammalta. Maussa oli helpompi maistaa erilaisia elementtejä. Painekahvan kahvi oli taasen tasapaksumpaa, maku ei ollut läheskään niin "analyyttinen", jopa vähän tunkkainen. Ero tuli esiin, kun vertasi siihen normifilsulla tehtyyn kahviin. Jos ei verrannut mihinkään, niin eihän sitä tunkkaisuutta huomannut.
-
Mutta nyt siis pitää tarkistaa että se on filtteri eikä kahva joka on paineistettu - näitä on käsittääkseni kahta sorttia (eli kahvan pitäisi olla semmoinen josta esim. vesi valuu nätisti läpi kun sitä sinne laskee ilman filtteriä).
Kiitos vinkistä! Ikävä kyllä kahva on paineistettu, joten nyt en selviä filtterin vaihdolla. Kahvassa on vain yksi pieni reikä (filtterin alla) josta ei vesi valu läpi.
-
Vielä palaan tähän keskusteluun, La Pavonin kahvasta mainitaan näin crema.fi:n sivuilla:
"La Pavonin suodatinkahva on paineistettu, mikä takaa espressoon runsaan creman. Patentoitu menetelmä pysäyttää hetkeksi suodatusprosessin, jolloin kahvin aromit saadaan paremmin talteen ja lopputuloksena on maukas espresso hienon creman kera."
Eli ei puske vettä suoraan läpi, tämän luulisi vaikuttavan makuun positiivisesti? Mutta ilmeisesti minun ei pahemmin tarvitse säätää papujen jauhatusastetta, koska kuitenkin lopulta pakottaa veden paineella kakun läpi?
-
Vielä palaan tähän keskusteluun, La Pavonin kahvasta mainitaan näin crema.fi:n sivuilla:
"La Pavonin suodatinkahva on paineistettu, mikä takaa espressoon runsaan creman. Patentoitu menetelmä pysäyttää hetkeksi suodatusprosessin, jolloin kahvin aromit saadaan paremmin talteen ja lopputuloksena on maukas espresso hienon creman kera."
Eli ei puske vettä suoraan läpi, tämän luulisi vaikuttavan makuun positiivisesti? Mutta ilmeisesti minun ei pahemmin tarvitse säätää papujen jauhatusastetta, koska kuitenkin lopulta pakottaa veden paineella kakun läpi?
Ikävä tuottaa pettymys, mutta asia ei ikävä kyllä ole näin yksioikoinen. Positiivista tuossa on varmasti on se, että pienemmällä kokemuksella ja harjoittelulla saa aikaiseksi kohtuullisen, ehkäpä jopa oikeinkin hyvää espressoa. Sehän tietysti on tavoitteenakin. Negatiivisena puolena tietysti se, että painekahvalla ei pysty saamaan aikaiseksi loistavaa kahvia.
Tämä ei todellakaan tarkoita, että olisit tehnyt huonon ostoksen taikka pavonissa olisi jotain vikaa. Mutta hifistelyyn siitä ei ole, mutta hyviä ja nautinnollisia hetkiä sen kanssa varmasti saat aikaiseksi :)
-Mikko-
-
Kyllä, niin se on että ei sovi painekahva hifistelyyn.
Tosiaankin täytyy sanoa, että on niissä (painekahvoissa) hyväkin puolensa: Olen kyläilemässä maaseudulla tallirenkinä muutaman päivän.
Tuskani oli melkoinen, kun tiesin, että täällä on tyytyminen Cafe Roma Cremissimo Ariete -keittimellä tuotettuun juomaan.
Se on sellainen ruskea muovihärdelli, mylly toisessa reunassa ja keitin toisessa.
Kävin sitten kirkonkylällä Lidlissä ja ostin sekä parjattuja Crema, että vähempi parjattuja Espressopapuja.
Siitä vaan myllyyn, jauhatusasteella ei mitään väliä? Tamppausta ei tarvita, pikku silittely riittää. Kuppiin tuottuu kahvia, jossa on valkeahko vaahto pinnassa... Kyllä tuota kahvia silti paljon mieluummin juo, kun vaihtoehtona olevaa kultamokkaa suodatinkeittimellä valmistettuna.
Odotan innolla pääseväni huomenna kokeilemaan, miltä nuo Lidlin kahvit OIKEASTI maistuvat. Pelkona on, että ne joutuu laittamaan biojätteeseen, kun kaupungissa ei ole oikeaa kompostia, niinkun täällä landella.
Täällä siis juodaan kahvia ja kotona sitä ensin VALMISTETAAN ja sitten juodaan nautiskellen, jos kaikki elmentit osuu kohdilleen.
Keittimiä ja keittäjiä on moneen lähtöön.
Niin, ja vielä niistä Lidlin kahveista se, että pussin päällä onkin maininta, jotta sopivat kaikkiin automaatteihin, jotka pavuista valmistavat. Se onkin varmaan ihan totta. Itsellä ei ole kokemusta automaatista, mutta eikös ne ole juurikin painekahvasysteemiin perustuvia? Ainakaan en osaa kuvitella automaatin tamppaavan kakkua kovaksi...
O.K.